Perustelut
Tarkastuslautakunnan vuoden 2020 arviointikertomus on ollut valtuuston käsittelyssä 21.6.2021 § 47. Lautakuntien ja palvelualueiden ja muiden yksiköiden tulee antaa vastineet arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista, selvityspyynnöistä ja suosituksista kaupunginhallitukselle.
Kaupunkikehityksen palvelualueelta pyydettiin seuraaviin kohtiin vastineet/lisäselvitykset:
Kiinteistöverotuotot
Arvioiden mukaan osa kiinteistöverosta jää kantamatta. Perusongelma on se, että veron kantaja ja veron saaja ovat kaksi eri tahoa: kiinteistöveron kantaa verottaja, mutta sen saaja on kunta. Näiden kahden tahon rekisterit eivät ole yhteneväiset ja eräissä kunnissa on saatu merkittäviä kiinteistöverojen lisätuloja, kun ao. kunnan tai kaupungin kiinteistörekisteritietoja on ajettu ristiin verohallinnon tietojen kanssa.
Omakotiliiton kuntatutkimuksen (2021) mukaan kiinteistöverottajana Järvenpää on 25 000 – 50 000 asukkaan kuntien kärkijoukossa. Tehostamalla veronkantoa voitaisiin välttää verotuksen tasoon kohdistuvia paineita.
Tarkastuslautakunnan ehdottama toimintakäytäntö:
-
Kaupunki aloittaa projektin, jolla tarkistetaan, onko verohallinnolla ajantasaiset verotustiedot Järvenpäässä olevista kiinteistöistä. Asian suuritöisyyden johdosta voisi olla tarkoituksenmukaista aloittaa esim. tiettyä ikävuotta vanhemmista omakotitaloista, joissa on todennäköisesti epätarkkuuksia rekistereissä uusia kohteita enemmän (esim. Rakennuksen korjaus- tai laajennustiedot eivät ole välittyneet verottajalle).
Kaupunkikehityksen palvelualueen kommentti
Järvenpään kaupunki aloitti syksyllä 2020 rakennus-ja huoneistorekisterin perusparannustyön, jossa täsmäytetään Järvenpään kaupungin rakennus- ja huoneistotiedot ja Digi-ja Väestöviraston rakennus- ja huoneistorekisteritiedot samansisältöisiksi. Tällaisia perusparannettavia kohteita on parannustyön myötä löydetty 455 kappaletta. Havaitut virheet ovat olleet vähäisiä, eivätkä ne anna viitteitä siitä, että myöskään kaupungin ja verottajan rekisteritiedoissa olisi kiinteistöverotuoton kannalta olennaisia eroavaisuuksia. Oletusta tukee myös Järvenpään pieni pinta-ala sekä tiivis ja valtaosaltaan asemakaavoitettu kaupunkirakenne, jossa mahdolliset luvattomat rakennukset ja rakentaminen tulevat ilmi arkityöprosessien yhteydessä.
Rakennus- ja huoneistorekisterin perusparannustyön on arvioitu valmistuvan työsuunnitelman mukaisesti talven 2022 aikana. Tämän jälkeen voimme selvittää rakennusten kokonaisalatietojen vastaavuuden kaupungin ja verottajan rekisteritietojen välillä ja arvioida täsmäyttämiseen liittyvää työtä ja kustannuksia. Todettakoon, että mahdolliselle korjaustyölle ei kaupungilla ole vielä budjettivarauksia.
Kaupunkikehityksen palvelualue
Yhtenä kaupungin talouden tulonlähteenä ovat kaupungin kehittymisen ansiosta merkittävät maanmyyntituotot ja maankäyttökorvaukset, joiden onnistuminen on vuosittain kiinni kaupunkikehityksen palvelualueen onnistumisesta. Kokonaisuutena arvioiden palvelualue on onnistunut hyvin. Myös tavoitteita on viimeisinä vuosina korjattu realistisemmiksi.
Palvelualue on raportoinut yhtenä onnistumisena ja nopeasti edenneenä Lepola IV-asemakaavan. Toisaalta tilinpäätöksen investointiosassa kunnallistekniikan rakentamisen osalta Lepola IV todetaan viivästyneen valituksen vuoksi. Tarkastuslautakunnan selvityksessä on osoittautunut, että “valitus” on ollut virheellinen termi, eikä valitusta löydy hallinto-oikeudesta. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tehtävillä valituksilla on merkittäviä vaikutuksia kaavoitusprosessissa, ja niiden oikeutuksista ja perusteista käydään yhteiskunnallista keskustelua. Valituksella on myös negatiivinen sivumerkitys. Tarkastuslautakunta ilmaiseekin huolensa tällaisesta epätarkasta termien käytöstä palvelualueella, joka käsittelee myös aidosti kaavahankkeita viivästyttäviä oikeusprosesseja.
Elinkeinopalveluiden osalta on raportoitu yritystonttien myynnit ja vuokraamiset. Lautakunnan saaman selvityksen perusteella vuokratontit sisältävät lunastuspykälän, joka mahdollistaa tontin vuokraamisen jälkeen tontin siirtämisen omistustontiksi. Yritystonttien luovutuksessa yhteismäärä on merkityksellinen, koska se liittyy yritystoiminnan mahdollisuuksien edistämiseen puhtaan maanmyyntitulon maksimoinnin sijaan. Mikäli (yritys)tontti ensin vuokrataan ja sitten lunastetaan (myydään), tulee sama tontti raportoitua kahdesti ilman, että yritystonttitarjonta kasvaa “kahdesti”. Valtuuston hyväksymässä maapoliittisessa ohjelmassa ei oteta erikseen kantaa vuokratonttien lunastusehtoihin taikka lunastusmahdollisuuteen ylipäätään.
Tarkastuslautakunnan ehdotukset:
Lautakunnan näkemyksen mukaan maapoliittista ohjelmaa voisi päivittää siten, että siinä ilmaistaisiin valtuuston tahto lunastusehtojen osalta suuntaan taikka toiseen.
Yhdyskuntasuunnittelussa kiinteistötoimituksia ja tonttijakoja tehtiin 60 % edellisvuotta enemmän. Toimintatuotot ylittävät budjetoidun, mutta palvelu ruuhkautui ja työmäärä on todennäköisesti kuormittanut työntekijöitä.
Kaupunkikehityksen palvelualueen kommentti
Asuntorakentajat haluavat ostaa tontin, eivätkä he sen enempää yksityiset kuin rakentajatkaan lähde hankkeeseen mukaan, mikäli vaihtoehtona on vain tontin vuokraus. Ennen kaikkea tämä johtuu siitä, että pääoman kustannus on toimijoille olennaisesti pienempi kuin vuokratontin tuottovaatimus. Tontin vuokraaminen tulee kyseeseen käytännössä niissä tilanteissa, kun toimijalla ei ole mahdollisuuksia saada lainaa tai sitoa pääomia maahan. Siten tontin vuokraaminen kiinnostaa käytännössä vain yritystontin ostajia ja siinäkin sellaisia yrityksiä, joilla pääomien saanti on syystä taikka toisesta vaikeaa. Tontin vuokraaminen ilman lunastuspykälää on myöskin haastavaa, sillä kaikki toimijat pyrkivät vakavaraiseen asemaan ja siihen, että heillä on itsellään mahdollisuus saada pääomia, ja mm. tontin lunastuslausekkeen avulla pienentää kiinteitä kulujaan. Vuokratontin lunastuksia ei tehdä mittavassa määrin, mistä johtuen asian mittakaava on pieni. Maapoliittisen ohjelman päivityksen yhteydessä on mahdollista päivittää tontin vuokrasopimusmalli muutoinkin, joten ehdotus on sinänsä kannattava – joskin nykytilanne lunastuslausekkeen osalta on tarkoituksenmukainen.
Kiinteistötoimitusten ja tonttijakojen osalta tilanne on edelleen kovin kuormittunut, eikä siihen helpotusta ole tuonut se, että vuosien 2020–2021 aikana neljä yksikön seitsemästä työntekijästä on siirtynyt pois kaupungin palveluksesta, eikä yhtään näistä ole toistaiseksi täytetty, osin rekrytointivaikeuksien vuoksi ja osin säästöohjelmassa lykättyjen rekrytointien vuoksi.
Tavoite: Järvenpää on Keski-Uudenmaan vetovoimaisin kaupunkikeskus:
-Vetää uusia asukkaita
-Vetää/syntyy uusia yrityksiä
Tarkastuslautakunnan arvio toteumasta: Kuten tilinpäätöksen toimintakertomuksesta ilmenee, asukkaiden vetovoiman suhteen tavoitteessa on onnistuttu hyvin. Yritysten osalta palvelualue ei ole raportoinut mitään uusien yritysten syntymisen osalta. Koronan vuoksi suuren osan vuodesta oli voimassa erityinen konkurssisuoja, joka on vaikuttanut yrityskannan muutoksiin, mahdollisesti myös uusien yritysten syntymiseen. Yrityskannan seuraaminen on tärkeä kaupunkikeskuksen vetovoiman mittari, jota tulee seurata tarkemmin. Koronan erityisvaikutuksia olisi voitu arvioida sanallisesti, mikäli siitä aiheutuu merkittävää poikkeamaa normaalista.
Tarkastuslautakunnan ehdotukset: Uusien yritysten osalta seurataan ja raportoidaan numeerisia mittareita yhtä lailla kuin asukaslukuakin seurataan
Kaupunkikehityksen palvelualueen kommentti
Järvenpään kaupunki seuraa jatkuvasti uusien yritysten syntymistä sekä myös lopettaneita yrityksiä kvartaaleittain. Näiden välinen suhde muodostaa yrityskannan nettomäärän kasvun tai laskun, joka on Järvenpäässä ollut lähes poikkeuksetta positiivinen. Vuoden 2020 tilastoissa Järvenpäähän perustettiin 269 uutta yritystä 241 lopettaessa toimintansa. Lopettaneiden osalta emme tilastoi erikseen lopettamisen syitä. Alueellisesti kokoamme vastaavat tilastot myös Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy:n (www.keuke.fi) sivuille kaikista seitsemästä jäsenkunnasta, joka mahdollistaa näiden tietojen vertailun myös eri kuntien kesken. Kiinnitämme ehdottomasti jatkossa entistä enemmän huomiota näiden lukujen laajempaan raportointiin ja viestintään.
Tavoite: Resurssiviisauden tiekartta ohjaa toimintaa, valintoja ja päätöksentekoa
Tarkastuslautakunnan arvio toteumasta: Keinona resurssiviisauden tiekartan ohjaukseen on vuodelle 2020 asetettu “Valittujen toimenpiteiden aloittaminen”. Palvelualue on raportoinut toimintakertomuksessa “Työ on aloitettu suunnitellussa aikataulussa Kaukessa, ja etenee myös muilla palvelualueilla (työpajavaihe menossa).” Tarkastuslautakunta tulkitsee tilannetta siten, että työpajavaiheessa ei vielä ole valittu toimenpiteitä saatikka aloitettu valittuja toimenpiteitä, eikä täten yhdy palvelualueen arvioon toteumasta.
Tarkastuslautakunnan ehdotukset: Tavoitteen raportointia kehitetään tarkemmaksi. Esimerkiksi palvelualueilla ja tytäryhtiöissä laaditaan toimialakohtaiset toteutussuunnitelmat resurssiviisauden tiekartan toteuttamiseksi ja integroidaan resurssiviisaustavoitteiden seuranta osaksi kaupungin raportointiprosesseja.
Kaupunkikehityksen palvelualueen kommentti
Toteutussuunnitelmista on nyt valmistunut Kaupunkikehityksen ja Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueiden sekä Konsernipalveluiden toteutussuunnitelmat. Hyvinvoinnin palvelualueen sekä Mestaritoiminnan toteutussuunnitelmien valmistelu on jo pitkällä ja saatetaan valmiiksi 2021 aikana. Ateria- ja siivouspalveluiden osalta selvitetään toimeenpanoa uuden toimijan kanssa.
Keväällä 2021 laadittiin ensimmäinen Resurssiviisauden seurantaraportti, kun tiekartta oli ollut voimassa ensimmäisen täyden vuoden. Tällöin kaupunkikehityksen toimenpiteistä 83 % oli aloitettu ja vähintään esiselvitysvaiheessa.
Seurantaraportti tullaan jatkossa laatimaan vuosittain. Seurantaraportti kokoaa toimenpiteiden etenemisen kuluneen vuoden aikana ja perustuu palvelualueiden ja tytäryhtiöiden toteutussuunnitelmien seurantatietoon. Lisäksi kehitetään digitaalista Ympäristövahti-seurantapalvelua, joka mahdollistaa jatkossa toimenpiteiden etenemisen seurannan jatkuvasti vuoden aikana (hanke saanut YM:n avustusta 2020–2021).
Kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä resurssiviisauden osalta raportoidaan kaupunkistrategiassa määritellyt seurantamittarit sekä sanallinen kuvaus ympäristöasioiden edistämisestä, sisältäen keskeiset resurssiviisauden tiekarttaan liittyvät toimet.
Sitovat taloustavoitteet: Käyttöomaisuuden myyntivoittotavoite on 80 % investointiohjelmassa esitetystä maanmyyntipotentiaalista. Sitovuustason tavoitteeseen sisältyvien sopimus ja maankäyttökorvausten osuus tavoitteesta on kaudella yhteensä 6,5 miljoonaa euroa.
Tarkastuslautakunnan arvio toteumasta: Tavoitteet on ylitetty maanmyynnissä ja maankäyttökorvauksissa.
Korjausvelka
Kaupunkikehityksen palvelualueen vastaus arviointikertomukseen 2019:
“Kokonaisuutena kuitenkin TA 2020-23 välillä korjausvelan vähentyminen tulee näkymään hankkeiden valmistumisen myötä tarkastelujaksolla 2019–2030, jos infran investointiohjelmaan ei tehdä muutoksia suunnitelmakaudella ja korjausrakentamisen kustannukset eivät nouse huomattavasti. Valtuuston tavoitteita tulee siis seurata pidemmän aikavälin toteutumalla. Vuosittainen vaihtelu on suurta myös edellä mainitusta jaksotuksesta johtuen.”
Vastaus ei vastaa siihen mitä on kysytty eli miksi korjausvelka ei ole lyhentynyt eikä valtuuston asettamia tavoitteita ole saavutettu. Se ei myöskään kerro korjausvelan määrää, saati sitä, väheneekö velka vai kasvaa. Vastaus on ylimalkainen, vaikka asiaa onkin myöhemmin tilinpäätöksessä selvitetty lisää.
Huomattava osa Järvenpään kaupungin ja Järvenpään Veden katu- ja vesihuollonverkostosta on peruskorjauksen tarpeessa, ja infran korjausvelkaa on kertynyt kaupungille arvioiden mukaan yli 25 miljoonaa euroa.
Katujen peruskorjaukseen oli taloussuunnitelman investointiosassa 2020 varattu 1,5 miljoonaa euroa, josta Järvenpään veden investointiosuus on 600 000 euroa.
Korjausvelan vähentämiseen panostamisesta huolimatta, maarakennuskustannusindeksillä tarkastettua korjausvelan määrää ei olla saatu pienennettyä lähes lainkaan.
Korjausvelan määrän kehitys jää epäselväksi, mutta kaupungin vuoden 2019 tilinpäätöksessä infrastruktuurin korjausvelan määrä vuoden 2019 lopussa on arviolta 26 M€ (maarakennuskustannusindeksillä tarkistettuna) ja vuoden 2020 tilinpäätöksessä infrastruktuurin korjausvelan määrä vuoden 2020 lopussa oli arviolta 23,1 miljoonaa euroa (korjausvelan määrä vuoden 2016 hintatasossa).
Korjausvelan määrälle on asetettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 11.11.2019 hyväksytyssä Resurssiviisas Järvenpää –tiekartta työssä tavoite. Tavoitteena on, että infran korjausvelan määrä laskee 18 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.
Tarkastuslautakunnan ehdotukset: Infran korjausvelan määrä on strategisesti tärkeä mittari, jota pitäisi voida seurata säännöllisesti ja helposti sekä antaa vertailukelpoisempaa tietoa peruskorjattavista kohteista sekä korjausvelan kehityksestä.
Kaupunkikehityksen palvelualueen kommentti
Korjausvelan määrää arvioidaan vuoden 2017 alussa päivitettyyn laskentaan, joka pohjautuu
vuoden 2017 alussa päivitettyyn laskentaan (2016 lopussa korjausvelka noin 26,4 milj. euroa) korjausvelan määrä vuoden 2018 lopussa on arvioitu olevan noin 25,2 miljoonaa euroa.
Laskennallisesti on arvioitu korjausvelkaa kertyvän vuositasolla seuraavan 20 vuoden aikana noin 0,9 miljoonaa euroa. Lähtökohtaisesti tätä suuremman summan investoiminen katujen peruskorjaukseen vähentää korjausvelan kokonaismäärää.
Korjausvelan määrä on saatu laskuun, sillä vuosina 2017 2018 toteutuviin kaupungin kärkihankkeisiin on sisältynyt myös katuverkon ja vesihuoltoverkoston peruskorjausta. Pelkällä katujen peruskorjaukseen 2017–2018 investoidulla 1 milj. vuositasolla korjausvelan lasku olisi ollut tarkasteluvälillä vain noin 0,2 milj. euroa.
Vuonna 2019 arvioi korjausvelan määrästä oli 24,1M€, joten se väheni vuoteen 2018 verrattuna 1,9 M€. Lukuun on lisätty päällystystöitä 0,4 M€ sekä erillisten peruskorjauskohteiden kuluja, joista suurimmat olivat Wärtsilän teollisuusalueen kadut ja Kinnarin alueen katujen peruskorjaukset sekä JYK –alueen katujen peruskorjaukset. Vuoden 2019 peruskorjaustavoitteeseen päästiin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Luku 26 M€ on jäänyt virheellisesti edellisen toimintakertomuksen pohjalta ja tämä antaa väärän kuvan siitä, ettei tavoitteeseen olisi päästy. Virheen syntymiseen vaikuttivat useat henkilöstövaihdokset vuoden 2019 lopulla sekä kaupunkitekniikan johdossa ja myös kahden laskennasta vastaavan henkilön jäädessä pois kaupungin palveluksesta. Toimintakertomukseen jäänyt edellisvuoden virheellinen luku antoi siis väärän kuvan siitä, ettei peruskorjausvelka olisi lyhentynyt, vaikka näin on tapahtunut.
Kuten jo tarkastuslautakunnalle annetussa aiemmassa selvityksessä alun perin todettiin, monivuotisten hankkeiden tuloutusten jaksotukset voivat kuitenkin vaikuttaa peruskorjauskulujen tuloutuksen osalta siihen, ettei kaikkina vuosina päästä tavoitteeseen ja vastaavasti seuraavana tavoitteet ylitetään. Pelkkä 900 t€ varaus ei myöskään lyhennä korjausvelkaa juurikaan, vaan talousarvioissa tulee varautua laajempiin korjaushankkeisiin, jotta korjausvelkaa saadaan vähennettyä tehokkaasti tavoitteen mukaan. Peruskorjausvelkaa tulee myös lisää joka vuosi katujen ikääntyessä arviolta 900 t€.
Katuverkon osalta seuraamme myös vuositasolla kehitystä, jotta tavoitteeseen voidaan päästä. Määrärahojen suuruus peruskorjaushankkeissa vaikuttaa tietysti siihen, miten tavoitteeseen päästään, mutta toistaiseksi peruskorjausvelka on vähentynyt suunnitellun mukaisesti. Peruskorjausluetteloa päivitetään vuosittain investointiohjelman laadinnan yhteydessä ja toteutuneita kustannuksia seurataan hankintojen toteutuksen kautta erillisellä seurantataulukolla kuukausitasolla.
Arvio korjausvelan lyhentymisestä vuosien 2019–2030 aikana
| Vuodet |
2019 |
2020 |
2021 |
2022 |
2023 |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
2028 |
2029 |
2030 |
| Varattu rahoitus |
-2,8 |
-1,9 |
-3,9 |
-1,3 |
-1,3 |
-1,3 |
-1,3 |
-1,3 |
-1,3 |
-1,3 |
-1,3 |
-1,3 |
| Lyhentynyt velkaosuus |
23,2 |
22,2 |
19,2 |
18,8 |
18,4 |
18 |
17,6 |
17,2 |
16,8 |
16,4 |
16 |
15,6 |
| Uusi korjausvelka |
0,9 |
0,9 |
0,9 |
0,9 |
0,9 |
0,9 |
0,9 |
0,9 |
0,9 |
0,9 |
0,9 |
0,9 |
| Velka vuoden lopussa |
24,1 |
23,1 |
20,1 |
19,7 |
19,3 |
18,9 |
18,5 |
18,1 |
17,7 |
17,3 |
16,9 |
16,5 |
SP