Perustelut
Valtiovarainministeriö on pyytänyt kunnilta lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään perjantaina 2.12.2022 Lausuntopalvelun kautta.
Luonnoksessa valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtinosuudesta esitetään lisättäväksi tarkempia säännöksiä mm. kuntien tilinpäätöksiin sisältyvien takautuvien palkkaharmonisaatiokustannusten huomioimiseksi rahoituslaskelmissa. Asetuksessa ja sen perustelumuistiossa todetaan, että laskelmissa otetaan huomioon kunnan vuosille 2021 ja 2022 kuluiksi kirjaamat takautuvat palkkaharmonisoinnin kustannukset siten, että siirtyvä palkkakustannus vastaa yhden vuoden hyvinvointialueelle siirtyviä palkkaharmonisointikustannuksia. Asetusluonnoksen ja sen perusteluiden mukaan tällaisiksi takautuviksi, laskennasta eliminoitaviksi kustannuksiksi katsottaisiin siirtolaskelmakokonaisuuden näkökulmasta vuoteen 2020 tai sitä aiempiin vuosiin kohdistuvat takautuvat harmonisointikustannukset, joita on jouduttu maksamaan vuosina 2021 ja/tai 2022, joiden tilinpäätöstietoja käytetään siirtolaskennan pohjana.
Asetusluonnoksessa esitetty malli johtaa tilanteeseen, jossa kunnat joutuvat pysyvästi eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä vaiheessa he ovat sotepalvelujen ylikunnallisessa järjestämisessä. Kunnat, joissa on jo ennen hyvinvointialueuudistusta perustettu vapaaehtoisia sote-kuntayhtymiä, jäävät laskelmamallin seurauksena pysyvästi heikompaan rahoitusasemaan. Nämä kunnat ja kuntien asukkaat ovat maksaneet muutoskustannukset, lomapalkkavelat ja palkkaharmonisaatiot verovaroin. Edellisten aiheuttamat, "ylimääräiset" sote-kustannukset vuosina 2021 ja 2022 johtavat näissä kunnissa suurempiin pysyviin valtionosuusleikkauksiin ja lisäävät veronkorotuspaineita ja korkeampaa verotaakka näiden kuntien asukkaille.
Asetusluonnoksessa esitetään myös laskennalliset korvaukset valtionosuuslaskelmissa huomioitavista laskentatekijöistä. Lausunnossa on syytä tuoda esiin hyvinvointialueuudistuksen jälkeinen tilanne, joka johtaa kasvavien lapsivaltaisten kuntien taloustilanteen heikentymiseen. Kasvu ja lasten määrä tulisi huomioida vahvemmin valtionosuusperusteissa. Lisäksi uusia tehtäviä määrättäessä kasvavien rahoitusvastuiden kattamiseen suunnatut kompensaatiot tulisi kohdentaa kunnille menetelmin, joilla kustannukset ja korvaukset saadaan kohdennettua mahdollisimman oikein, aiheuttamisperiaatetta vastaavasti, ei Järvenpään kaltaisten kasvavien ja lapsirikkaiden kuntien talousahdinkoa vahvistaen.
Asetusluonnoksessa esitetään myös kiinteistöverojen huomioonottaminen määrättäessä kunnan verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta. Kuntakohtaisia laskelmia muutoksen vaikutuksista ei ole esitetty osana asetusmuutoksen vaikutusarvioita, joten muutoksen vaikutukset tulevat olemaan ennakoimattomia. Asetuksen arvioimiseksi tuotettua materiaalia ei voi pitää riittävänä.
Järvenpään lausunnossa on nostettu keskiöön kuntien tasapuolinen kohtelu hyvinvointialueuudistuksen jälkeisessä rahoituksessa, kasvun ja lasten määrän laajempi huomioiminen valtionosuusperusteissa sekä ylipäätään valtionosuusjärjestelmän uudistustarve. Lausuntoesitys on esitetty pykälän liitteenä.
KR
Ehdotus
Esittelijä
-
Iiris Laukkanen, hallintojohtaja, vt. kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi
Kaupunginhallitus päättää antaa liitteen mukaisen lausunnon valtionvarainministeriölle.
Päätös
Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.