Perustelut
Näkymä taloussuunnittelukauteen
Kaupungin taseessa oli vuoden 2023 lopussa 20,1 miljoona euroa kertynyttä ylijäämää. Kuluvan vuoden alkuperäinen talousarvio laadittiin 3,7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja muutetussa talousarviossa alijäämä on 4,7 miljoonaa euroa. Talousarvio jäi alijäämäiseksi investointien karsinnasta ja toimintakatesopeutuksista huolimatta.
Kaupungin tulos on huhtikuun kuukausiraportin mukaan kuluvana vuonna 5,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ylijäämäpuskuria olisi näin ollen vuoden lopussa jäljellä 14,9 Me. Päivitetyllä investointien toteuma-arviolla ja tilinpäätösennusteella kuluvana vuonna otetaan lisää velkaa 13,6 miljoonaa euroa, jolloin sitä on vuoden lopussa 268,4 miljoonaa euroa. Muutetun talousarvion (KV 27.5.2024 § 35) mukaisesti toteutuessaan kaupungin tulos on 4,7 Me alijäämäinen ja ylijäämäpuskuria on vuoden lopussa 15,4 Me. Muutetun talousarvion mukaisesti lainaa otettaisiin 33,1 Me, jolloin velkaa olisi vuoden lopussa 287,9 Me.
Kuntakenttään on viime vuosina kohdistunut suuria muutoksia. Viimeisimpien hyvinvointialueuudistukseen liittyvien laskelmien mukaisesti uudistus heikentää Järvenpään verorahoitusta pysyvästi 6,7 miljoonalla eurolla ja väliaikaisesti vuosina 2025-27 1,9 miljoonalla eurolla vuosittain. Kuntakentän uudistukset jatkuvat vuonna 2025, kun TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille ja Keski-Uudenmaan työllisyysalue aloittaa toimintansa Järvenpää vastuukuntanaan. Valmistelussa on myös muita merkittäviä uudistuksia, kuten valtionosuusjärjestelmän uudistus 2026 ja kiinteistöverouudistus 2026/27, joiden kuntakohtaisista vaikutuksista ei toistaiseksi ole käytettävissä edes alustavia tietoja. Taloussuunnitelmavuosien verorahoituksen tasoon liittyy näin ollen jälleen merkittäviä epävarmuuksia.
Tämänhetkisin tiedoin kaupungin verorahoitus on heikkenemässä tehtäviin nähden. Investointeihin kohdistuu keväällä 2024 hyväksytyistä karsinnoista huolimatta uusia korotuspaineita ja tehtävien lisääntyessä, palvelutarpeiden muuttuessa ja kustannusten kasvaessa toiminnan menopaineet ovat nekin huomattavia. Korkotasoissa on viitettä laskusuunnasta ja investointien siirtymät karsintapäätösten seurauksena vähentävät poistojen tulosvaikutusta lähivuosina ja helpottavat näin osaltaan kaupungin haastavaa taloustilannetta. Nykyisillä veroasteilla, investoinneilla, palveluilla ja kustannustasoilla kaupungin rahoitus on riittämätön kattamaan sekä toiminnasta että investoinneista aiheutuvat menot.
Kehyksen laadintaperiaatteet ja talousarvioseuranta
Nyt käsiteltävä kehys laaditaan vuosiksi 2025-28. Edellisten talousohjelmien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko talousohjelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2025, voivat lautakunnat esittää vuoden 2025 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy, tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan saman taloussuunnitelmakauden eli vuosien 2026-28 määrärahasta.
Aikaisempien vuosien tapaan valtuustolle tehtävä laajempi talousarvioseuranta esitetään tehtävän kansallisen taloustietojen raportoinnin aikataulussa, jolloin osavuosikatsaus tehtäisiin 6 kuukauden tilanteesta. Lisäksi talousjaostolle ja kaupungin johdolle raportoidaan taloustilanteesta kuukausittain.
Rakenteelliset muutokset
Uudeksi valtuuston sitovuustasoksi esitetään lisättävän vuodesta 2025 alkaen Keski-Uudenmaan työllisyysalue. Työllisyysalueen käynnistyminen vaikuttaa Hyvinvoinnin palvelualueen vastuisiin, mitkä muutokset on huomioitu kehyslaskennassa. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen ja Kotikuntakorvaukset sitovuustasojen sisältöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että kaupungin saamat kotikuntakorvaustulot kirjataan jatkossa Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen tuloksi ja kaikki kaupungin maksamat kotikuntakorvausmenot kirjataan kotikuntakorvausten sitovuustasolle. Investointiosassa Talonrakennushankkeista esitetään erotettavaksi irtaimistoinvestoinnit palvelualueiden irtaimistoinvestointeihin. Muutos toteutetaan lopulliseen talousarvioesitykseen. Muutoin sitovuustasoihin ei esitetä muutoksia.
Taloussuunnitelmakehyksen valmistelun reunaehdot
Taloussuunnitelmakehys on valmistelu siten, että kaupungin strategiassa esitetyt taloustavoitteet toteutuvat vuosina 2026 ja 2030. Tavoitteena on, että taseen kertynyt ylijäämä on vuonna 2030 vähintään 25 miljoonaa euroa ja lainamäärä korkeintaan 301 miljoonaa euroa. Taloustavoitteisiin pääsemiseksi valmistelussa on edetty seuraavin periaattein:
- Toiminnassa
- varmistetaan jo tehtyjen sopeutuspäätösten 2020-23 ja 2024-25 toimeenpano
- päätettyjen sopeutustoimien toimeenpanossa ei käytetä lomautuksia eikä irtisanomisia tilanteessa, jossa palvelukysyntä pysyy ennallaan
- ei lisätä uusia toimintaan kohdistuvia toimenpiteitä
- toiminnan muutostekijöinä huomioidaan vain pakottavat muutokset (lait ja asetukset, muut sitovat päätökset ja sopimuskorotukset)
- Investoinneissa
- huomioidaan investointiohjelmien päivityksessä tunnistetut aikataulumuutostarpeet
- investointeihin hyväksytään vain pakottavat korotukset ja lisäykset
- Veroperusteissa
- pyritään säilyttämään kaupungin kilpailukyky alueellisessa veroperustevertailussa
- kunnallis- tai kiinteistöveroastetta muutetaan tarvittaessa tavoitteiden saavuttamiseksi
Talousarviokehys 2025-28
Vuosien 2025-28 taloussuunnitelmakehyksen laadinnassa on huomioitu kaupungin nykyinen taloustilanne sekä viimeisimmät taloussuunnitelmakautta koskevat verotulo- ja valtionosuusennusteet, viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kuntien muuttuvista tehtävistä, rahoitus- ja kustannuseristä sekä päivitetty alustava investointiohjelma. Taloussuunnitelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu taloussuunnitelma vuosille 2024-27 (KV 27.5.2024 § 35).
Taloussuunnitelmakehyksen mukainen kaupungin neljän vuoden yhteenlaskettu tulos on 14,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuoden 2025 tulos on 1,5 Me ylijäämäinen. Taseen kertynyt ylijäämä on vuoden 2025 lopussa noin 16,4 miljoonaa euroa, jos vuosi 2024 toteutuu ennusteen mukaisesti, ja vuoden 2028 lopussa 29,4 Me.
Taloussuunnitelmakauden nettoinvestoinnit ovat alustavan investointiohjelman mukaisesti 156,3 Me. Koko 10-vuotiskauden nettoinvestointitaso on ohjelmassa yhteensä 311,5 Me.
Lainaa nostetaan taloussuunnitelmakaudella yhteensä 35,8 Me ja vuonna 2025 0,7 Me. Lainaa on suunnitelmakauden päättyessä yhteensä noin 300,7 Me eli 6 202 euroa/asukas.
Käyttötalous
Kehykseen sisältyy aikaisempien talousohjelmien yhteydessä hyväksytyt sopeutusvaatimukset ml. aiemmilta vuosilta siirtyneet sopeutusvelvoitteet.
Kehyksen valmistelussa on huomioitu pohjana olevan talousarvion palkankorotuksien lisäksi 1% lisäkorotusvaraus konsernipalveluiden määrärahaan vuodelle 2025 sekä tunnistetut, välttämättömät menolisäykset ja muut varmistuneet, pääosin lakisääteisiin tehtävämuutoksiin ja hinnankorotuksiin perustuvat muutokset. Toistaiseksi huomioidut muutokset on esitetty liitteessä 2.
Osasta muutostekijöitä ei tällä hetkellä ole käytettävissä kustannusarviota tai muutostekijöinä huomioidut eurot perustuvat alustaviin tietoihin ja laskelmiin. Summia tarkennetaan valmistelun edetessä ja muutosten täsmentyessä ja tarkentuneet tiedot huomioidaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen.
Muutostekijöinä ei ole otettu huomioon Järvenpään Veden johtokunnan päätöstä 5.6.2024 § 16 "Järvenpään Veden talousarvion 2025 valmistelu" peruspääoman korvauksen pienentämiseksi. Peruspääoman korvauksesta on päätetty liikelaitosta perustettaessa kaupunginvaltuustossa. Kaupungin taloustilanne ei mahdollista peruspäoman korvauksen alentamista, koska se johtaisi alennusta vastaavaan toiminnan sopeutukseen tai veronkorotuksiin.
Toiminnan kustannuksiin kohdistuu merkittäviä kasvupaineita. Ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja toimintakatteen alijäämän kasvu vuonna 2025 on 7,8%. TE-palveluiden siirtyminen kaupungille lisää toimintamenoja noin 5,3 Me, mikä selittää suurimman osan kasvusta. Ilman TE-palveluja ja käyttöomaisuuden myyntivoittoja toimintakatteen alijäämän kasvu olisi 2,6%.
Käyttöomaisuuden myyntivoittoja arvioidaan kertyvän vuosina 2025-28 18,7 miljoonaa euroa. Maanmyyntien aikataulua, hankkeita ja euroja on tarkennettu viimeisimpien myyntiarvioiden mukaan osana investointiohjelmavalmistelua. Suhdannetilanteesta ja mahdollisten maanlunastusten siirtymisestä johtuen maanmyyntien määrää on vähennetty tämänhetkisten aikatauluarvioiden mukaisesti. Maanmyyntivoittojen määrä vaihtelee taloussuunnitelmakaudella 3,8-5,2 miljoonassa eurossa vuosittain.
Sisäiset erät on huomioitu kehyksessä voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisina. Sisäiset erät ja mahdolliset palvelualueiden tehtävänjakoon liittyvät määrärahasiirrot tarkennetaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen.
Verorahoitus
Verorahoitus perustuu Kuntaliiton huhtikuussa julkaisemiin verotuloennusteisiin ja valtionvarainministeriön ennakollisiin valtionosuuslaskelmiin. Kuntaliiton verotuloennusteet ja valtionosuusratkaisut täsmentyvät syksyn aikana ja ne päivitetään viimeisimpien tietojen mukaisesti seuraavissa talousarvion ja -suunnitelman käsittelyvaiheissa.
Kehys sisältää 0,3 %-yksikön korotusesityksen kunnallisveroon. Veronkorotus lisää kunnallisverotuloja vuonna 2025 arviolta 3,6 Me. Vaikutus kasvaa vuosittain suunnitelmavuosilla ja vuonna 2028 veronkorotuksen arvioidaan parantavan kunnallisverotuloja 4,5 Me.
Rahoituskulut ja investoinnit
Kehyksessä on huomioitu alustavan investointiohjelman mukaiset taloussuunnitelmakaudelle ajoittuvat investoinnit ja näistä aiheutuvat poistot sekä lainat ja lainojen rahoituskulut.
Investointimenot ovat korkeat vaihdellen 29-56 miljoonassa eurossa vuosina 2025-28. Tulorahoitus ei riitä kattamaan investointien rahoitustarvetta talousohjelmakaudella, joten lainaa otetaan kaudella lisää yhteensä 35,8 Me. Investointien seurauksena poistot kasvavat ja lisäävät tulosvaikutteisia menoja vuoden 2024 tasosta 2,3 miljoonalla eurolla vuoteen 2028 mennessä. Lainaa suunnitelmakauden päättyessä on yhteensä noin 300,7 Me eli 6 202 euroa/asukas.
Uusien nostettavien lainojen korkotason on arvioitu olevan alkuvuosina 3,5 % ja laskevan 3,2 %:iin suunnitelmakauden lopussa. Kaupungin lähtötilanteen korka lainamäärä ja sen kasvaminen edelleen kasvattaa korkokuluja taloussuunnitelmakaudella vuoden 2024 ennusteesta 2 miljoonalla vuoteen 2028, jolloin korkokulut ovat noin 10,2 Me vuodessa.
Yhteenveto
Kehyslaskelman mukainen kaupungin tulos on 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2025 ja taseen kertynyt ylijäämä on vuoden 2025 lopussa noin 16,4 miljoonaa euroa vuoden 2024 toteutuessa ennusteen mukaisesti. Suunnitelmavuosina ylijäämä kasvaa 12,9 Me ollen 29,4 Me vuoden 2028 lopussa.
Lainaa otetaan kaudella lisää yhteensä 35,8 Me. Lainaa on suunnitelmakauden päättyessä yhteensä noin 300,7 Me eli 6 202 euroa/asukas.
YT-toimikunnan lausunto
YT-toimikunta käsitteli kehysvalmistelun lähtötietoja kokouksessaan 12.6.2024. Henkilöstöjärjestöjen lausunto kehysesitykseen on esitetty pykälän oheismateriaalina.
Prosessin eteneminen
Kaupunginhallitus antaa 17.6.2024 taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet. Samassa kokouksessa käsitellään myös alustava investointiohjelma. Lautakunnat tekevät omat, kehyksen mukaiset talousarvioesityksensä syyskuun aikana ja antavat samassa aikataulussa lausuntonsa investointiohjelmaan.
Laskelmat täsmennetään viimeisimpien investointi-, verorahoitus- ja muutostekijätietojen mukaisesti syys-lokakuussa.
Investointiohjelma, talousarvio ja -suunnitelma sekä veroperusteet tuodaan samanaikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn lokakuussa ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 11.11.2024.
KR