Kaupunginhallitus, kokous 17.6.2024

Perustelut

Tausta ja tarve

JYK Urheilukadun koulurakennus on elinkaarensa päässä. Rakennuksen yhteiskäyttötiloille on Keski-Uudenmaan ympäristökeskus (Terveysvalvonta) antanut käyttöaikaa vuoden 2021 loppuun asti. JYK Urheilukadun pidemmällä aikavälillä korvaava uusi rakennus on valmisteltu kaupungin palveluverkkosuunnitelmassa linjattujen periaatteiden mukaisesti yhtenäiskouluksi. Yhtenäiskoulun koko on arvioitu mm. oppilasmäärien ja tilatehokkuuden näkökulmista. Arvioinnin lopputuloksena on päädytty siihen, että optimaalisin koulun koko on n. 4,5 sarjainen yhtenäiskoulu eli koulussa tulisi olemaan noin 900-1000 oppilasta ja kolme esiopetusryhmää. Tämän lisäksi Juholan koulun oppilaan siirtyvät uuteen koulurakennukseen.

JYK Urheilukadun välittömässä läheisyydessä sijaitsee Keskustan päiväkoti, joka on saavuttamassa elinkaarensa pään. Hankevalmistelun aikana Keskustan päiväkotia on tarkasteltu ja on käynyt ilmi, että sitä ei kannata peruskorjata, vaan korvaavat tilat kannattaa toteuttaa uuden koulun yhteyteen kuudelle päiväkotiryhmälle.

Rakennettavasta koulusta halutaan tehdä mahdollisimman monikäyttöinen. Tavoitteena on, että myös opistot toimisivat jatkossa uudessa JYK-koulukampuksessa. Hankevalmistelun aikana on tunnistettu tarve kaupunkitasolla erityisesti liikuntapaikoille. Tästä syystä esitetään liikuntasalin toteuttamista hieman isompana kuin yhtenäiskoulun vähimmäisvaatimukset asettavat ja esitetään salin toteutusta kilpatasoisena.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hankkeen vuosien 2019-2023 talousarvioon joulukuussa 2018 (§ 104 Järvenpään kaupungin talousarvio 2019).

Hankkeen hyväksymisen jälkeen tapahtuneet keskeiset muutokset

1. Hankkeen pyrittiin toteuttamaan uudisrakennuksena elinkaariallianssina. Hankinta päätettiin keskeyttää tilaajan budjetin ylittävän tarjouksen takia (§ 115 JYK yhtenäiskoulun investointihanke, hankinnan keskeyttäminen)
2. Juholan koulun oppilaita siirtyy uuteen koulurakennukseen noin 100 oppilasta heti rakennuksen valmistuessa. Aikaisemmassa hankevalmistelussa Juholan koulun oppilaiden siirtyminen uudisrakennuksen tiloihin oli suunniteltu tapahtuvan 2020-luvun puolivälin jälkeen eli hankkeen laajuutta on tästä syystä kasvatettu.
3. Osan perusopetustoiminnan siirtämisestä Kansakoulunkadun koulurakennukseen on päädytty esittämään osana hanketta, sillä nykyinen tontti on osoittanut osin ahtaaksi koko kapasiteettia palvelevalle uudisrakennukselle. Lisäksi tämä ratkaisee Kansakoulunkadun tulevan käytön, sillä kohde on suojeltu ja sitä ei välttämättä voida purkaa, jos kohteeseen ei löydy muuta käyttöä. Näistä lähtökohdista johtuen esitetään, että Kansakoulunkatu perusparannetaan osana hanketta. Raksystems Oy on tutkinut kohteen kuntoa aikaisemmin ja näiden tutkimusten pohjalta on laadittu nykyiset kustannusarviot. Lisäksi FCG Oy tuottaa Kansakoulunkadun koulun perusparannuksen korjaustapaehdotuksen marraskuun 2019 aikana.
4. Useista tunnistetuista etenemisvaihtoehdoista johtuen on käynnistetty ns. konseptikehitysvaihe (elokuu-lokakuu), johon kilpailutettiin arkkitehti. Konseptikehitysvaiheen tarkoituksena on tuottaa vaihtoehtoja JYK Kampus-hankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi konseptikehitysvaiheessa on huomioitu elokuussa 2019 valmistuneen ja käyttöönotetun Kinnarin koulun käyttäjäkokemuksia.
5. Rakennettavan koulun läheisyyteen on valmistunut kevään 2019 aikana uusi Urheilukentän moduulikoulu noin 500 lapselle. Tällä hetkellä koulu hyödyntää osin käytössä olevan JYK Urheilukadun tiloja esimerkiksi ruokailun ja käsityöopetuksen osalta. Konseptikehitysvaiheen aikana on selvitetty, että nykyisten oppilasmääräennusteiden mukaan moduulikoulu kannattaa siirtää Mankalaan JYK-hankkeen valmistuttua palveluverkkolinjausten mukaisesti.

Hankkeen ohjausryhmä (Veikko Simunaniemi, Marju Taurula, Kirsi Rinne, Juhana Hiironen) on päättänyt esittää lopulliseen tarkasteluun kahta vaihtoehtoa, jotka tuodaan nyt Kaupunkikehityslautakunnan tietoon ja myöhemmin kohdassa Päätöksenteon aikataulu esitetyllä tavalla päätöksentekoon.

Hanke liittyy  Järvenpään perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoon

Uuden JYK:n koko pohjautuu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitykseen, joka valmistui päätöksentekoon syksyllä 2018.

Hankkeen tavoitteet ja toteutusmuoto

Hankevalmistelun aikana hankkeelle on asetettu seuraavat tavoitteet:

• Uuden oppimisympäristön mukainen laadukas uusi JYK
• Alueen kehittäminen koko Järvenpäätä palvelevaksi kokonaisuudeksi
• Yhdistää eri toimijoiden (varhaiskasvatus, opetustoimi, opisto, liikuntapalvelut) tilantarpeet tehokkaasti saman katon alle - Monitoimitalo 24/7
• Kampuksen tilojen konseptointi eri käyttäjä ryhmille

Hankevalmistelussa on tunnistettu, että erityisesti seuraavat hyödyt on pyrittävä realisoimaan hankkeen avulla:

• Keskustan koulu- ja päiväkotitoiminnan keskittäminen samalle tontille
• Maan vapauttaminen JYK Urheilukadun sekä Keskustan päiväkodin alueen osalta kiinteistökehitykseen sekä nykyisen JYK Kansakoulunkadun tontin maankäytön tehostaminen

Tavoitteena koulutoiminnan aloittamiselle uudella JYK Kampuksella on helmikuu 2023. Johtuen kireästä aikataulusta ja kaupungin kustannuspaineesta, alustavasti toteutusmuodoksi ehdotetaan tilaajan hankkimaan suunnittelua ja rakentamista yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana.

Päätöksenteon aikataulu

• 22.10.2019 Hankkeen ohjausryhmä valitsee toteuttavaksi esitettävän vaihtoehdon InKAJR:lle
• 24.10.2019 Kaupunkikehityslautakunta käsittelee hanketta ja antaa näkemyksen vaihtoehdoista
• 31.10.2019 InKAJR käsittelee vaihtoehtoja ja tavoitteena on, että se valitsee OPKA ja HYVO lautakunnille sekä kaupunginhallitukselle toteuttavaksi esitetettävän vaihtoehdon
• 5.11.2019 OPKA käsittelee hanketta ja esittää kaupunginhallitukselle toteuttavaksi esitettävän vaihtoehdon
• 14.11.2019 HYVO käsittelee hanketta ja esittää kaupunginhallitukselle toteuttavaksi esitettävän vaihtoehdon
• 18.11.2019 Kaupunginhallitus käsittelee hanketta ja esittää valtuustolle toteuttavaksi esitettävän vaihtoehdon
• 9.12.2019 Valtuusto päättää hankkeesta

Pedagogiikka ja tilaohjelma

Pedagoginen visio on laadittu käyttäjän toimesta keväällä 2018. Pedagogisessa visiossa korostuu oppimisen ilo, yhteisöllisyys ja osallisuus. Pedagogista visiota on päivitetty syksyllä 2019. Opetuksessa korostuu yhteisopettajuus ja tulevaisuuden taitojen kehittäminen (esim. tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, arjen taidot ja vuorovaikutus). Hankkeen kokonaislaajuus riippuu valittavasta konseptivaihtoehdosta (kts. liiteaineisto).

Tilatehokkuus ja tilojen monikäyttöisyys

Syksyn 2018 aikana tutkittiin kohteen käyttöastetta ainoastaan tarkastelun kannalta relevanteille tiloille, esimerkiksi siivous-, tekniikka-, varasto-, liikenne ja kiinteistönhuoltotilat on jätetty pois tarkastelusta. Tilatehokkuutta ja tilojen monikäyttöisyyden tason tutkimista ja kehittämistä jatketaan valitun konseptin perusteella talven 2019-2020 aikana.

Hankkeen investoinnit ja budjetti

Alustavan tilaohjelman mukaisesti rakennukselle on laskettu kustannusarvio ”Talonrakennuksen kustannustieto, 2015” menetelmän mukaisesti, mikä on esitelty tausta-aineistossa. Syksyllä 2018 alueen yhteydessä peruskorjattavat kadut ja muut yleiset alueet on arvioitu kustannukseltaan noin 8 miljoonaa euroa. Samalla Keskustan päiväkodin ja JYK Urheilukadun tontit vapautuvat kaupunkikehitykseen ja mahdollistavat merkittäviä myyntituloja kaupungille kattamaan kustannuksia.

Teoreettiset ylläpitokustannukset pyritään esittämään seuraavaan päätöksentekoaineiston yhteydessä.

Kaupunkikuva

Konseptivaihtoehdot on esitelty Järvenpään kaupungin kaupunkikuva-arkkitehdille. Kaupunkikuva-arkkitehti on kommentoinut konseptivaihtoehtoja. (Kts. liite JYK_tontinkäyttö_kommentit_MSJ_SP).

Valmistelu: yhteistyössä Mestaritoiminnan/ projektipäällikkö Jani Kervisen kanssa

Perustelut

Tausta ja tarve

JYK Urheilukadun koulurakennus on elinkaarensa päässä. Rakennuksen yhteiskäyttötiloille on Keskiuudenmaan ympäristökeskus (Terveysvalvonta) antanut käyttöaikaa vuoden 2021 loppuun asti.

JYK Urheilukadun pidemmällä aikavälillä korvaava uusi rakennus on valmisteltu kaupungin palveluverkkosuunnitelmassa linjattujen periaatteiden mukaisesti yhtenäiskouluksi. Yhtenäiskoulun koko on arvioitu mm. oppilasmäärien ja tilatehokkuuden näkökulmista. Valmistelussa päädyttiin marraskuussa 2018 siihen, että optimaalisin koulun koko on laajuudeltaan 4 sarjainen yhtenäiskoulu ja lisäksi varataan erityiselle tuelle 5 ryhmän tilat. Koulussa tulisi olemaan noin 900 - 950 oppilasta.  Alkuvuosina yläkoulun osuus on pienempi, mutta vuosikymmen puolivälin jälkeen sen osuus kasvaa ja vastaavasti alakoulun osuus pienenee. Koulun tilat suunnitellaan siten, että sinne on mahdollista sijoitta vuosikymmenen loppupuolella kuusi yläkoulusarjaa ja kolme alakoulusarjaa sekä lisäksi kolme esiopetusryhmää. Tämän lisäksi Juholan koulun oppilaat mahdollisesti siirtyvät myöhemmin uuteen koulurakennukseen.

JYK Urheilukadun välittömässä läheisyydessä sijaitsee Keskustan päiväkoti. Keskustan päiväkoti on saavuttamassa elinkaarensa pään. Hankevalmistelun aikana Keskustan päiväkotia on tarkasteltu ja on käynyt ilmi, että sitä ei kannata peruskorjata vaan korvaavat tilat kannattaa toteuttaa uuden koulun yhteyteen kuudelle päiväkotiryhmälle.

Rakennettavasta koulusta halutaan tehdä mahdollisimman monikäyttöinen. Tavoitteena on, että myös opistot toimisivat jatkossa uudessa JYK - koulukampuksessa. Hankevalmistelun aikana on tunnistettu tarve kaupunkitasolla erityisesti liikuntapaikoille. Tästä syystä esitetään liikuntasalin toteuttamista hieman isompana kuin yhtenäiskoulun vähimmäisvaatimukset asettavat ja esitetään salin toteutusta kilpatasoisena.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hankkeen vuosien 2019 -​2023 talousarvioon joulukuussa 2018 (§ 104 Järvenpään kaupungin talousarvio 2019).

Hankkeen hyväksymisen jälkeen tapahtuneet keskeiset muutokset

1. Hankkeen pyrittiin toteuttamaan uudisrakennuksena elinkaariallianssina. Hankinta päätettiin keskeyttää tilaajan budjetin ylittävän tarjouksen takia (§ 115 JYK yhtenäiskoulun investointihanke, hankinnan keskeyttäminen)

2. Juholan yksikön noin 100 oppilasta siirtyvät uuteen koulurakennukseen heti rakennuksen valmistuessa. Aikaisemmassa hankevalmistelussa Juholan koulun oppilaiden siirtyminen uudisrakennuksen tiloihin oli suunniteltu tapahtuvan mahdollisesti 2020-luvun puolivälin jälkeen eli hankkeen laajuutta on tästä syystä kasvatettu.

3. Osan perusopetustoiminnan siirtämisestä Kansakoulunkadun koulurakennukseen on päädytty esittämään osana hanketta, sillä nykyinen tontti on osoittanut osin ahtaaksi koko kapasiteettia palvelevalle uudisrakennukselle. Lisäksi tämä ratkaisee Kansakoulunkadun tulevan käytön, sillä kohde on suojeltu ja sitä ei välttämättä voida purkaa, jos kohteeseen ei löydy muuta käyttöä. Näillä perusteilla esitetään, että Kansakoulunkatu perusparannetaan osana hanketta. Raksystems Oy on tutkinut kohteen kuntoa aikaisemmin ja näiden tutkimusten pohjalta on laadittu nykyiset kustannusarviot. Lisäksi FCG Oy tuottaa Kansakoulunkadun koulun perusparannuksen korjaustapaehdotuksen marraskuun 2019 aikana.

4. Useiden tunnistettujen etenemisvaihtoehtojen vuoksi on käynnistetty ns. konseptikehitysvaihe (elokuu-lokakuu), johon kilpailutettiin arkkitehti. Konseptikehitysvaiheen tarkoituksena on tuottaa vaihtoehtoja JYK Kampus -hankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi konseptikehitysvaiheessa on huomioitu elokuussa 2019 valmistuneen ja käyttöönotetun Kinnarin koulun käyttäjäkokemuksia.

5. Rakennettavan koulun läheisyyteen on valmistunut kevään 2019 aikana uusi Urheilukentän moduulikoulu noin 500 oppilaalle väistötiloiksi. Tällä hetkellä koulu hyödyntää osin käytössä olevan JYK Urheilukadun tiloja esimerkiksi ruokailun ja käsityöopetuksen osalta. Konseptikehitysvaiheen aikana on varmistunut, että palveluverkkolinjausten mukaisesti moduulikoulu kannattaa siirtää Mankalaan JYK-hankkeen valmistuttua.

6. Hankkeen ohjausryhmä (Veikko Simunaniemi, Marju Taurula, Kirsi Rinne, Juhana Hiironen) on esittänyt lopulliseen tarkasteluun kolmea vaihtoehtoa, jotka tuodaan lautakuntien tietoon ja kohdassa Päätöksenteon aikataulu on ehdotus hankeen etenemistä päätöksenteossa.

Hanke liittyy Järvenpään perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoon

Uuden JYK:n koko pohjautuu marraskuussa 2018 valmistuneeseen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitykseen ja joulukuussa 2018 hyväksyttyyn kaupungin palveluverkkosuunnitelmaan. Oppilasmäärä on tarkentunut siten, että yhtenäiskouluun sijoittuu yleisopetukseen 900 oppilasta ja erityisen tuen ryhmiin noin 30 oppilasta sekä vaativimman erityisen tuen opetukseen (Juhola) noin 100 oppilasta ja esiopetukseen 71 lasta eli yhteensä noin 1100 oppilasta/lasta.

Lisäksi päiväkotiin sijoittuu 4 isojen ryhmää ja kaksi pienten ryhmää eli yhteensä 108 lasta.

Edellisten lisäksi rakennuksessa järjestetään Järvenpään Opiston ja Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston opetusta.  Ehdotettua kilpatason liikuntasalia käyttää koulun lisäksi laajasti eri liikunnan toimijat ja -ryhmät. 

Hankkeen tavoitteet ja toteutusmuoto

Hankevalmistelun aikana hankkeelle on asetettu seuraavat tavoitteet:

• Uuden oppimisympäristön mukainen laadukas uusi JYK
• Alueen kehittäminen koko Järvenpäätä palvelevaksi kokonaisuudeksi
• Yhdistää eri toimijoiden (varhaiskasvatus, opetustoimi, opisto, liikuntapalvelut) tilantarpeet tehokkaasti saman katon alle - Monitoimitalo 24/7
• Kampuksen tilojen konseptointi eri käyttäjä ryhmille

Hankevalmistelussa on tunnistettu, että erityisesti seuraavat hyödyt on pyrittävä realisoimaan hankkeen avulla:

•  
• Keskustan koulu- ja päiväkotitoiminnan keskittäminen samalle tontille
• Maan vapauttaminen JYK Urheilukadun sekä Keskustan päiväkodin alueen osalta kiinteistökehitykseen sekä nykyisen JYK Kansakoulunkadun tontin maankäytön tehostaminen

Tavoitteena koulutoiminnan aloittamiselle uudella JYK Kampuksella on tammikuu 2023.

Johtuen kireästä aikataulusta ja kaupungin kustannuspaineesta, alustavasti toteutusmuodoksi ehdotetaan projektinjohtourakkaa.

Päätöksenteon aikataulu

• Hankkeen ohjausryhmä valitsee 22.10.2019 toteuttavaksi esitettävän vaihtoehdon InKAJR:lle.
• KAUKE 24.10.2019 käsittelee hanketta ja antaa näkemyksen vaihtoehdoista
• InKAJR käsittelee 31.10.2019 vaihtoehtoja ja tavoitteena on, että se valitsee lautakunnille ja kaupunginhallitukselle toteuttavaksi esitetettävän vaihtoehdon.
• 5.11.2019 OPKA käsittelee hanketta ja esittää kaupunginhallitukselle toteuttavaksi esitettävän vaihtoehdon.
• 14.11.2019 HYVO käsittelee hanketta ja esittää kaupunginhallitukselle toteuttavaksi esitettävän vaihtoehdon.
• Kaupunginhallitus 18.11.2019 käsittelee hanketta ja esittää valtuustolle toteuttavaksi esitettävän vaihtoehdon
• Valtuusto päättää hankkeesta 9.12.2019

Pedagogiikka ja tilaohjelma

Pedagoginen visio on laadittu käyttäjän toimesta keväällä 2018. Pedagogisessa visiossa korostuu oppimisen ilo, yhteisöllisyys ja osallisuus. Pedagogista visiota on päivitetty syksyllä 2019.

Opetuksessa korostuu yhteisopettajuus ja tulevaisuuden taitojen kehittäminen (esim. tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, arjen taidot ja vuorovaikutus).

Hankkeen kokonaislaajuus riippuu valittavasta konseptivaihtoehdosta (kts. liiteaineisto).

Tilatehokkuus ja tilojen monikäyttöisyys

Syksyn 2018 aikana tutkittiin kohteen käyttöastetta ainoastaan tarkastelun kannalta relevanteille tiloille, esimerkiksi siivous-, tekniikka-, varasto-, liikenne ja kiinteistönhuoltotilat on jätetty pois tarkastelusta. Tilatehokkuutta ja tilojen monikäyttöisyyden tason tutkimista ja kehittämistä jatketaan valitun konseptin perusteella talven 2019-2020 aikana.

Hankkeen investoinnit ja budjetti

Alustavan tilaohjelman mukaisesti rakennukselle on laskettu kustannusarvio ”Talonrakennuksen kustannustieto, 2015” menetelmän mukaisesti, mikä on esitelty tausta-aineistossa.

Syksyllä 2018 alueen yhteydessä peruskorjattavat kadut ja muut yleiset alueet on arvioitu kustannukseltaan noin 8 miljoonaa euroa.

Samalla Keskustan päiväkodin ja JYK Urheilukadun tontit vapautuvat kaupunkikehitykseen ja mahdollistavat merkittäviä myynti tuloja kaupungille kattamaan kustannuksia.

Teoreettiset ylläpitokustannukset pyritään esittämään seuraavaan päätöksentekoaineiston yhteydessä.

Kaupunkikuva

Konseptivaihtoehdot on esitelty Järvenpään kaupungin kaupunkikuva-arkkitehdille. Kaupunkikuva-arkkitehti on kommentoinut konseptivaihtoehtoja.

Kaupunkikehityslautakunta piti ehdotetuista vaihtoehdoista parhaana vaihtoehtoa yksi (V1).

Valmistelu: yhteistyössä Mestaritoiminnan/projektipäällikkö Jani Kervisen kanssa

Perustelut

Tausta ja tarve

JYK Urheilukadun koulurakennus on elinkaarensa päässä. Rakennuksen yhteiskäyttötiloille on Keskiuudenmaan ympäristökeskus (Terveysvalvonta) antanut käyttöaikaa vuoden 2021 loppuun asti.

JYK Urheilukadun pidemmällä aikavälillä korvaava uusi rakennus on valmisteltu kaupungin palveluverkkosuunnitelmassa linjattujen periaatteiden mukaisesti yhtenäiskouluksi. Yhtenäiskoulun koko on arvioitu mm. oppilasmäärien ja tilatehokkuuden näkökulmista. Valmistelussa päädyttiin marraskuussa 2018 siihen, että optimaalisin koulun koko on laajuudeltaan 4 sarjainen yhtenäiskoulu ja lisäksi varataan erityiselle tuelle 5 ryhmän tilat. Koulussa tulisi olemaan noin 900 - 950 oppilasta.  Alkuvuosina yläkoulun osuus on pienempi, mutta vuosikymmen puolivälin jälkeen sen osuus kasvaa ja vastaavasti alakoulun osuus pienenee. Koulun tilat suunnitellaan siten, että sinne on mahdollista sijoitta vuosikymmenen loppupuolella kuusi yläkoulusarjaa ja kolme alakoulusarjaa sekä lisäksi kolme esiopetusryhmää. Tämän lisäksi Juholan koulun oppilaat mahdollisesti siirtyvät myöhemmin uuteen koulurakennukseen.

JYK Urheilukadun välittömässä läheisyydessä sijaitsee Keskustan päiväkoti. Keskustan päiväkoti on saavuttamassa elinkaarensa pään. Hankevalmistelun aikana Keskustan päiväkotia on tarkasteltu ja on käynyt ilmi, että sitä ei kannata peruskorjata vaan korvaavat tilat kannattaa toteuttaa uuden koulun yhteyteen kuudelle päiväkotiryhmälle.

Rakennettavasta koulusta halutaan tehdä mahdollisimman monikäyttöinen. Tavoitteena on, että myös opistot toimisivat jatkossa uudessa JYK - koulukampuksessa. Hankevalmistelun aikana on tunnistettu tarve kaupunkitasolla erityisesti liikuntapaikoille. Tästä syystä esitetään liikuntasalin toteuttamista hieman isompana kuin yhtenäiskoulun vähimmäisvaatimukset asettavat ja esitetään salin toteutusta kilpatasoisena.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hankkeen vuosien 2019 -​2023 talousarvioon joulukuussa 2018 (§ 104 Järvenpään kaupungin talousarvio 2019).

Hankkeen hyväksymisen jälkeen tapahtuneet keskeiset muutokset

1. Hankkeen pyrittiin toteuttamaan uudisrakennuksena elinkaariallianssina. Hankinta päätettiin keskeyttää tilaajan budjetin ylittävän tarjouksen takia (§ 115 JYK yhtenäiskoulun investointihanke, hankinnan keskeyttäminen)

2. Juholan yksikön noin 100 oppilasta siirtyvät uuteen koulurakennukseen heti rakennuksen valmistuessa. Aikaisemmassa hankevalmistelussa Juholan koulun oppilaiden siirtyminen uudisrakennuksen tiloihin oli suunniteltu tapahtuvan mahdollisesti 2020-luvun puolivälin jälkeen eli hankkeen laajuutta on tästä syystä kasvatettu.

3. Osan perusopetustoiminnan siirtämisestä Kansakoulunkadun koulurakennukseen on päädytty esittämään osana hanketta, sillä nykyinen tontti on osoittanut osin ahtaaksi koko kapasiteettia palvelevalle uudisrakennukselle. Lisäksi tämä ratkaisee Kansakoulunkadun tulevan käytön, sillä kohde on suojeltu ja sitä ei välttämättä voida purkaa, jos kohteeseen ei löydy muuta käyttöä. Näillä perusteilla esitetään, että Kansakoulunkatu perusparannetaan osana hanketta. Raksystems Oy on tutkinut kohteen kuntoa aikaisemmin ja näiden tutkimusten pohjalta on laadittu nykyiset kustannusarviot. Lisäksi FCG Oy tuottaa Kansakoulunkadun koulun perusparannuksen korjaustapaehdotuksen marraskuun 2019 aikana.

4. Useiden tunnistettujen etenemisvaihtoehtojen vuoksi on käynnistetty ns. konseptikehitysvaihe (elokuu-lokakuu), johon kilpailutettiin arkkitehti. Konseptikehitysvaiheen tarkoituksena on tuottaa vaihtoehtoja JYK Kampus -hankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi konseptikehitysvaiheessa on huomioitu elokuussa 2019 valmistuneen ja käyttöönotetun Kinnarin koulun käyttäjäkokemuksia.

5. Rakennettavan koulun läheisyyteen on valmistunut kevään 2019 aikana uusi Urheilukentän moduulikoulu noin 500 oppilaalle väistötiloiksi. Tällä hetkellä koulu hyödyntää osin käytössä olevan JYK Urheilukadun tiloja esimerkiksi ruokailun ja käsityöopetuksen osalta. Konseptikehitysvaiheen aikana on varmistunut, että palveluverkkolinjausten mukaisesti moduulikoulu kannattaa siirtää Mankalaan JYK-hankkeen valmistuttua.

6. Hankkeen ohjausryhmä (Veikko Simunaniemi, Marju Taurula, Kirsi Rinne, Juhana Hiironen) on esittänyt lopulliseen tarkasteluun kolmea vaihtoehtoa, jotka tuodaan lautakuntien tietoon ja kohdassa Päätöksenteon aikataulu on ehdotus hankeen etenemistä päätöksenteossa.

Hanke liittyy Järvenpään perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoon

Uuden JYK:n koko pohjautuu marraskuussa 2018 valmistuneeseen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitykseen ja joulukuussa 2018 hyväksyttyyn kaupungin palveluverkkosuunnitelmaan. Oppilasmäärä on tarkentunut siten, että yhtenäiskouluun sijoittuu yleisopetukseen 900 oppilasta ja erityisen tuen ryhmiin noin 30 oppilasta sekä vaativimman erityisen tuen opetukseen (Juhola) noin 100 oppilasta ja esiopetukseen 71 lasta eli yhteensä noin 1100 oppilasta/lasta.

Lisäksi päiväkotiin sijoittuu 4 isojen ryhmää ja kaksi pienten ryhmää eli yhteensä 108 lasta.

Edellisten lisäksi rakennuksessa järjestetään Järvenpään Opiston ja Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston opetusta.  Ehdotettua kilpatason liikuntasalia käyttää koulun lisäksi laajasti eri liikunnan toimijat ja -ryhmät. 

Hankkeen tavoitteet ja toteutusmuoto

Hankevalmistelun aikana hankkeelle on asetettu seuraavat tavoitteet:

• Uuden oppimisympäristön mukainen laadukas uusi JYK
• Alueen kehittäminen koko Järvenpäätä palvelevaksi kokonaisuudeksi
• Yhdistää eri toimijoiden (varhaiskasvatus, opetustoimi, opisto, liikuntapalvelut) tilantarpeet tehokkaasti saman katon alle - Monitoimitalo 24/7
• Kampuksen tilojen konseptointi eri käyttäjä ryhmille

Hankevalmistelussa on tunnistettu, että erityisesti seuraavat hyödyt on pyrittävä realisoimaan hankkeen avulla:

• Keskustan koulu- ja päiväkotitoiminnan keskittäminen samalle tontille
• Maan vapauttaminen JYK Urheilukadun sekä Keskustan päiväkodin alueen osalta kiinteistökehitykseen sekä nykyisen JYK Kansakoulunkadun tontin maankäytön tehostaminen

Tavoitteena koulutoiminnan aloittamiselle uudella JYK Kampuksella on tammikuu 2023.

Johtuen kireästä aikataulusta ja kaupungin kustannuspaineesta, alustavasti toteutusmuodoksi ehdotetaan projektinjohtourakkaa.

Päätöksenteon aikataulu

• Hankkeen ohjausryhmä valitsee 22.10.2019 toteuttavaksi esitettävän vaihtoehdon InKAJR:lle.
• KAUKE 24.10.2019 käsittelee hanketta ja antaa näkemyksen vaihtoehdoista
• InKAJR käsittelee 31.10.2019 vaihtoehtoja ja tavoitteena on, että se valitsee lautakunnille ja kaupunginhallitukselle toteuttavaksi esitetettävän vaihtoehdon.
• 5.11.2019 OPKA käsittelee hanketta ja esittää kaupunginhallitukselle toteuttavaksi esitettävän vaihtoehdon.
• 14.11.2019 HYVO käsittelee hanketta ja esittää kaupunginhallitukselle toteuttavaksi esitettävän vaihtoehdon.
• Kaupunginhallitus 18.11.2019 käsittelee hanketta ja esittää valtuustolle toteuttavaksi esitettävän vaihtoehdon
• Valtuusto päättää hankkeesta 9.12.2019

Pedagogiikka ja tilaohjelma

Pedagoginen visio on laadittu käyttäjän toimesta keväällä 2018. Pedagogisessa visiossa korostuu oppimisen ilo, yhteisöllisyys ja osallisuus. Pedagogista visiota on päivitetty syksyllä 2019.

Opetuksessa korostuu yhteisopettajuus ja tulevaisuuden taitojen kehittäminen (esim. tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, arjen taidot ja vuorovaikutus).

Hankkeen kokonaislaajuus riippuu valittavasta konseptivaihtoehdosta (kts. liiteaineisto).

Tilatehokkuus ja tilojen monikäyttöisyys

Syksyn 2018 aikana tutkittiin kohteen käyttöastetta ainoastaan tarkastelun kannalta relevanteille tiloille, esimerkiksi siivous-, tekniikka-, varasto-, liikenne ja kiinteistönhuoltotilat on jätetty pois tarkastelusta. Tilatehokkuutta ja tilojen monikäyttöisyyden tason tutkimista ja kehittämistä jatketaan valitun konseptin perusteella talven 2019-2020 aikana.

Hankkeen investoinnit ja budjetti

Alustavan tilaohjelman mukaisesti rakennukselle on laskettu kustannusarvio ”Talonrakennuksen kustannustieto, 2015” menetelmän mukaisesti, mikä on esitelty tausta-aineistossa.

Syksyllä 2018 alueen yhteydessä peruskorjattavat kadut ja muut yleiset alueet on arvioitu kustannukseltaan noin 8 miljoonaa euroa.

Samalla Keskustan päiväkodin ja JYK Urheilukadun tontit vapautuvat kaupunkikehitykseen ja mahdollistavat merkittäviä myynti tuloja kaupungille kattamaan kustannuksia.

Teoreettiset ylläpitokustannukset pyritään esittämään seuraavaan päätöksentekoaineiston yhteydessä.

Kaupunkikuva

Konseptivaihtoehdot on esitelty Järvenpään kaupungin kaupunkikuva-arkkitehdille. Kaupunkikuva-arkkitehti on kommentoinut konseptivaihtoehtoja.

Kaupunkikehityslautakunta piti ehdotetuista vaihtoehdoista parhaana vaihtoehtoa yksi (V1).

Valmistelu: yhteistyössä Mestaritoiminnan/projektipäällikkö Jani Kervisen kanssa

Perustelut

Tausta ja tarve

JYK Urheilukadun koulurakennus on elinkaarensa päässä. Rakennuksen yhteiskäyttötiloille on Keskiuudenmaan ympäristökeskus (Terveysvalvonta) antanut käyttöaikaa vuoden 2022 loppuun asti.

JYK Urheilukadun pidemmällä aikavälillä korvaava uusi rakennus on valmisteltu kaupungin palveluverkkosuunnitelmassa linjattujen periaatteiden mukaisesti yhtenäiskouluksi. Yhtenäiskoulun koko on arvioitu mm. oppilasmäärien ja tilatehokkuuden näkökulmista. Arvioinnin lopputuloksena on päädytty siihen, että optimaalisin koulun koko on yhtenäiskoulu, jossa on kolmisarjainen alakoulu sekä kuusisarjainen yläkoulu eli koulussa tulisi olemaan noin 900 - 1 000 oppilasta ja kolme esiopetusryhmää. Tämän lisäksi Juholan koulun oppilaat siirtyvät uuteen koulurakennukseen.

JYK Urheilukadun välittömässä läheisyydessä sijaitsee Keskustan päiväkoti. Keskustan päiväkoti on saavuttamassa elinkaarensa pään. Hankevalmistelun aikana Keskustan päiväkotia on tarkasteltu ja on käynyt ilmi, että sitä ei kannata peruskorjata vaan korvaavat tilat kannattaa toteuttaa uuden koulun yhteyteen kuudelle päiväkotiryhmälle.

Rakennettavasta koulusta halutaan tehdä mahdollisimman monikäyttöinen. Tavoitteena on, että myös opistot toimisivat jatkossa uudessa JYK - koulukampuksessa. Hankevalmistelun aikana on tunnistettu tarve kaupunkitasolla erityisesti liikuntapaikoille. Tästä syystä esitetään liikuntasalin toteuttamista hieman isompana kuin yhtenäiskoulun vähimmäisvaatimukset asettavat ja esitetään salin toteutusta kilpatasoisena.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hankkeen vuosien 2019 -​2023 talousarvioon joulukuussa 2018 (§ 104 Järvenpään kaupungin talousarvio 2019).

Hankkeen hyväksymisen jälkeen tapahtuneet keskeiset muutokset

1. Hanke pyrittiin toteuttamaan uudisrakennuksena elinkaariallianssina. Hankinta päätettiin keskeyttää tilaajan budjetin ylittävän tarjouksen takia (§ 115 JYK yhtenäiskoulun investointihanke, hankinnan keskeyttäminen)

2. Juholan koulun oppilaita siirtyy uuteen koulurakennukseen noin 100 oppilasta heti rakennuksen valmistuessa. Aikaisemmassa hankevalmistelussa Juholan koulun oppilaiden siirtyminen uudisrakennuksen tiloihin oli suunniteltu tapahtuvan 2020-luvun loppupuolella eli hankkeen laajuutta on tästä syystä kasvatettu.

3. Osan perusopetustoiminnan siirtämisestä Kansakoulunkadun koulurakennukseen on päädytty esittämään osana hanketta, sillä nykyinen tontti on osoittanut osin ahtaaksi koko kapasiteettia palvelevalle uudisrakennukselle. Lisäksi tämä ratkaisee Kansakoulunkadun tulevan käytön, sillä kohde on suojeltu ja sitä ei välttämättä voida purkaa, jos kohteeseen ei löydy muuta käyttöä. Näistä lähtökohdista johtuen esitetään, että Kansakoulunkatu perusparannetaan osana hanketta. Raksystems Oy on tutkinut kohteen kuntoa aikaisemmin ja näiden tutkimusten pohjalta on laadittu nykyiset kustannusarviot. Lisäksi FCG Oy on tehnyt Kansakoulunkadun koulun perusparannuksen korjattavuusarvion 31.10.2019. Arvion mukaan Kansakoulunkadun koulun on perusparannettavissa terveelliseksi ja turvalliseksi.

4. Useista tunnistetuista etenemisvaihtoehdoista johtuen käynnistettiin ns. konseptikehitysvaihe (elokuu-lokakuu), johon kilpailutettiin arkkitehti. Konseptikehitysvaiheen tarkoituksena on tuottaa vaihtoehtoja JYK Kampus -hankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi konseptikehitysvaiheessa on huomioitu elokuussa 2019 valmistuneen ja käyttöönotetun Kinnarin koulun käyttäjäkokemuksia.

5. Rakennettavan koulun läheisyyteen on valmistunut kevään 2019 aikana uusi Urheilukentän moduulikoulu noin 500 lapselle väistötiloiksi. Tällä hetkellä koulu hyödyntää osin käytössä olevan JYK Urheilukadun tiloja esimerkiksi ruokailun ja käsityöopetuksen osalta. Konseptikehitysvaiheen aikana on varmistunut, että palveluverkkolinjausten mukaisesti moduulikoulu kannattaa siirtää Mankalaan JYK-hankkeen valmistuttua.

6. Hankkeen ohjausryhmä (Veikko Simunaniemi, Marju Taurula, Kirsi Rinne, Juhana Hiironen) on päättänyt esittää lopulliseen tarkasteluun kolmea vaihtoehtoa, jotka tuodaan nyt kaupunginhallituksen tietoon ja myöhemmin kohdassa Päätöksenteon aikataulu esitetyllä tavalla päätöksentekoon. (Kts. tausta-aineisto).

Hanke liittyy Järvenpään perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoon

Uuden JYK:n koko pohjautuu marraskuussa 2018 valmistuneeseen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitykseen ja joulukuussa 2018 valtuustossa hyväksyttyyn kaupungin palveluverkkosuunnitelmaan.

                      Hankkeen tavoitteet ja toteutusmuoto

                      Hankevalmistelun aikana hankkeelle on asetettu seuraavat tavoitteet:

• • • Uuden oppimisympäristön mukainen laadukas uusi JYK

    • Alueen kehittäminen koko Järvenpäätä palvelevaksi kokonaisuudeksi

    • Yhdistää eri toimijoiden (varhaiskasvatus, opetustoimi, opisto, liikuntapalvelut) tilantarpeet tehokkaasti saman katon alle - Monitoimitalo 24/7

    • Kampuksen tilojen konseptointi eri käyttäjä ryhmille

Hankevalmistelussa on tunnistettu, että erityisesti seuraavat hyödyt on pyrittävä realisoimaan hankkeen avulla:

• • • Keskustan koulu- ja päiväkotitoiminnan keskittäminen samalle tontille

    • Maan vapauttaminen JYK Urheilukadun sekä Keskustan päiväkodin alueen osalta kiinteistökehitykseen sekä nykyisen JYK Kansakoulunkadun tontin maankäytön tehostaminen

Tavoitteena koulutoiminnan aloittamiselle uudella JYK Kampuksella on viimeistään 1/2023

Johtuen kireästä aikataulusta ja kaupungin kustannuspaineesta, alustavasti toteutusmuodoksi ehdotetaan tilaajan hankkimaa suunnittelua ja rakentamista yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana.

Päätöksenteon aikataulu

• KAUKE 24.10.2019 käsitteli hanketta sitä valmistelleen ohjausryhmän ehdotuksen pohjalta ja esittää kaupunginhallitukselle hankeen toteuttamista

VE 1 pohjalta

• INKAJR hyväksyi 31.10.2019 tausta-aineiston jatkokäsittelyn pohjaksi täydennettynä elinkaarikustannuksilla   kaupunginhallituksen käsittelyyn

• 5.11.2019 OPKA käsitteli hanketta ohjausryhmän vaihtoehtoesitysten pohjalta ja esittää kaupunginhallitukselle hankeen toteuttamista VE1 pohjalta

• 14.11.2019 HYVO käsittelee hanketta ja esittää kaupunginhallitukselle toteuttavaksi esitettävän vaihtoehdon.

• Kaupunginhallitus 18.11.2019 päättää hankeen etenemisestä ja toteuttavaksi esitettävistä vaihtoehdoista

Pedagogiikka ja tilaohjelma

Pedagoginen visio on laadittu käyttäjän toimesta keväällä 2018 ja sitä on päivitetty syksyllä 2019. Pedagogisessa visiossa korostuu oppimisen ilo, yhteisöllisyys ja osallisuus.

Opetuksessa korostuu yhteisopettajuus ja tulevaisuuden taitojen kehittäminen (esim. tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, arjen taidot ja vuorovaikutus).

Hankkeen kokonaislaajuus riippuu valittavasta konseptivaihtoehdosta (kts. liiteaineisto).

Tilatehokkuus ja tilojen monikäyttöisyys

Syksyn 2018 aikana tutkittiin kohteen käyttöastetta ainoastaan tarkastelun kannalta relevanteille tiloille, esimerkiksi siivous-, tekniikka-, varasto-, liikenne ja kiinteistönhuoltotilat on jätetty pois tarkastelusta. Tilatehokkuutta ja tilojen monikäyttöisyyden tason tutkimista ja kehittämistä jatketaan valitun konseptin perusteella talven 2019-2020 aikana.

Hankkeen investoinnit ja budjetti

Alustavan tilaohjelman mukaisesti rakennukselle on laskettu kustannusarvio ”Talonrakennuksen kustannustieto, 2015” menetelmän mukaisesti, mikä on esitelty tausta-aineistossa.

Hankkeen yhteydessä peruskorjattavien alueen katujen  ja muiden yleisten  alueiden kustannusarvioksi on vuonna 2018 arvioitu noin 8 miljoonaa euroa.

Samalla Keskustan päiväkodin ja JYK Urheilukadun tontit vapautuvat kaupunkikehitykseen ja mahdollistavat merkittäviä myyntituloja kaupungille kattamaan hankeen kustannuksia.

Teoreettiset tilojen käyttöasteet pyritään esittämään seuraavan päätöksentekoaineiston yhteydessä.

Kaupunkikuva

Konseptivaihtoehdot on esitelty Järvenpään kaupungin lautakunnissa (KAUKE, OPKA). Kaupunkikehityslautakunta on kokouksessaan 24.10.2019 päättänyt yksimielisesti, että hankkeen toteutusta voidaan viedä eteenpäin vaihtoehto 1 (VE1) pohjalta esitetyn päätöksenteon aikataulun mukaisesti. Myös Opetus- ja kasvatuslautakunta päätyi 5.11.2019 kokouksessaan yksimielisesti esittämään  hankkeen valmistelun etenemistä VE 1 pohjalta.

OPKA ja KAUKE lautakunnissa ei ole käsitelty yksityisellä rahoituksella tehtävää liikuntahallikokonaisuutta, VE HI5, koska tämä vaihtoehto on esitetty vasta 13.11.2019. Vaihtoehto VE HI5 on kokoluokaltaan noin kaksinkertainen JYK:in yhteyteen suunniteltuun hallikokonaisuuteen nähden.

Valmistelu: yhteistyössä Mestaritoiminnan projektipäällikkö Jani Kervisen kanssa

Toimivalta asiassa on kaupunginhallituksen, koska hankkeen arvo ylittää 2.000.000 euroa. Järvenpään kaupungin hallintosääntö, taloudellisen toimivallan siirtämistä koskeva liite 1, investointiosa kohta 5, rakennushankkeet ja projektit

________________

Hyvinvointilautakunta kokouksessaan 14.11.2019  § 63 asian osalta:

• totesi
  • päätöksenteko- aikatauluun liittyen, että tässä vaiheessa asia ei mene valtuuston päätettäväksi
  • että esityslistan lähettämisen  jälkeen on tullut uusi VE 6 johdettu VE HI5:stä , jossa liikuntahalli toteutetaan yksityisellä rahoituksella ja jolle valtuusto on myöntänyt ehdollisen takauksen (VE HI5)

• päätti
  • merkitä konseptikehtitysvaiheen tilanteen tiedoksi
  • yksimielisesti esittää, että toteutusta voidaan viedä eteenpäin ohjausryhmän VE 1:n mukaisesti
  • todeta, että hankkeen päätöksenteossa voidaan edetä kokouksessa päivitetyn aikataulun mukaisesti

Perustelut

Tausta ja tarve

Uuden JYK koulu kokonaisuuden rakentamisesta tehdyn päätöksen 18.11.2019 mukaan kaupunginhallitus antoi luvan siirtyä koulukokonaisuuden osalta kehitysvaiheeseen, mutta liikuntasalin osalta oli selvitettävä mahdollisuutta sijoittaa hankkeen yhteyteen yksityisellä rahoituksella toteutettava liikuntahalli, jolle valtuusto on myöntänyt ehdollisen takauksen (VEL HI5). Takauksen päätöstä on tarkistettu KV 9.12.2019 § 89.siten, että siitä on poistettu paikkasidonnaisuus. 

Tehtävänä on ollut tutkia oman liikuntahallin rakentamisen vaihtoehdot, kustannusvaikutukset sekä mahdollisen ulkopuolisen toteuttajan hallikokonaisuus (HI5).

Hankevalmistelun taustamateriaaliksi on koottu yhteen kaupunkitasoisesti   liikuntasalimuutokset ja tunnistettu jo aiemmin kaupungissa sisäliikuntapaikkojen lisätarve.

Hankkeen toimesta on valmisteltu 3 erilaista hallikokonaisuutta, jotka voisi toteuttaa koulun yhteyteen sekä lisäksi tutkittu HI5 areena- kokonaisuuden soveltumista koulukampukseen ja sen vaikutukset JYK kouluhankkeeseen sekä muuhun ympäristöön.

Alkuperäinen ajatus on ollut toteuttaa HI5 kokonaisuus liikuntakampukselle Kartanon koulun läheisyyteen, jolloin koulun käyttöön voisi vuokrata hallista lisätiloja esim. pallopeleihin.  Kartanon koululla ei ole omia liikuntatiloja ja sen läheisyydessä käytössä olevat liikuntatilat ovat nykyisin riittämättömät ja tulevaisuudessa koulun laajuus tulee todennäköisesti kasvamaan.

Hankkeessa huomioitavat asiat liikuntatilakonseptia valittaessa

1. Koululiikunnan tarpeet ja pedagogiikka.
2. Juholan yksikön oppilaiden liikuntatilatarve on myös huomioitava valittavassa vaihtoehdossa.
3. HI5 kokonaisuuden rakentaminen johtaa Juholan yksikön purkamiseen, koska kokonaisuus ei mahdu uuden koulurakennuksen kanssa samalle tontille.
4. Väestönsuojien tilaratkaisu tontilla ja sen aiheuttamat kustannukset.
5. Kaupunkikuvalliset vaatimukset.
6. Väistötilojen tarve ja niiden kustannukset.
7. Liikuntapaikkojen tarve kaupunkitasolla eli poistuvat sekä rakentuvat liikuntapaikat.

Koulun yhteyteen toteutettavan liikuntatilan ja HI5- konseptilla toteutettavan liikuntatilan vertailua kampuksen ja koulun toiminnan kannalta on esitelty liitemateriaalissa.

Kaupunkikuvallinen lausunto liikunta-areenan sijoittamisesta Juholan yksikön paikalle

Juholan yksiön sijainti RKY-alueen (valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö) pohjoispuolella Juholan peltojen päätepisteenä on kaupunkikuvallisesti vaativa, kun huomioidaan maakuntamuseon tiukka kanta Juholan peltojen avoimena ja alkuperäisen kaltaisena säilyttämisestä. Asemakaavassa on sallittua muuttaa rakennuksen korkeus nykyisestä III-kerrokseen, mikä tarkoittaa noin 10 m julkisivun korkeutta. Normaalirakennuksen harjakorkeus nousee siitä noin 4 metriä. Hallimaisen rakennuksen harjakorkeus nousee korkeammalle, mutta sen ei tule ylittää Kansakoulunkadun opistojen talon harjakorkeutta.

Hallimainen rakennus on hallitseva joka tapauksessa, kriteereitä kaupunkikuvallisesti:

• Sen tulisi soveltua RKY-alueeseen esim. ratsastuskeskus Ainon ratsastustallien kanssa visuaalisesti yhteen.
• Tontille tulevan rakennuksen tulee noudattaa RKY-alueella vaadittua laatutasoa
• Julkisivut saisivat olla paremmin jäsenneltyjä ja rakennus tulisi olla julkisivultaan myös Kansakoulunkadun vanhaan rakennukseen sopiva.
• Puujulkisivu sopisi hyvin tähän paikkaan. Jaoteltuna esim. niin, että runkorakenteet näkyvät ulkoseinässä ja korkeat, suuret ikkunat, joiden edessä puurimoitus (vaaka) katkaisee keskellä pitkän massan.

Kaupunkikuvallinen yhteenveto:

• Jotta HI5 hallirakennus voidaan toteuttaa kyseiselle tontille tulee sitä muuttaa suunnitellusta RKY - alueelle paremmin sopivaksi.
• Areenan rakentaminen tontille johtaa väistämättä Juholan yksikön purkuun ennen sen elinkaaren päättymistä.

Koulun yhteyteen tuleva liikuntatila

• VEL 1 toteutusratkaisu perustuu koulun tarpeiden miniminimivaatimukseen: salin koko 1 000m2, vapaa korkeus 8 m sekä väliverhoilla 4 osaan jaettava.
  • Tämä ei palvele paikallisien urheiluseurojen eri lajitarpeita, joille noin 250 m2 salilohko ei ole riittävä, koska pelikenttien ympärille ei mahdu riittäviä reuna-alueita. Näiden tarpeiden mukaisesti 1 000m2 salin tulisi olla 3 osaan jaettava, joka ei vastaa koulun tarpeita.
  • alustava kustannusarvio 9 040 000€
• VEL 2 toteutusratkaisu perustuu koulun, paikallisten urheiluseurojen sekä opiston yhdistettyihin vaatimuksiin: salin koko 1 215 m2, vapaa korkeus 9m, väliverhoilla 4 osaan jaettava. (katsomovaraus 300m2, noin)
  • Tämä salin koko sekä vapaa korkeus riittää myös kansallisen tason eri lajien vaatimuksille, mutta katsomokapasiteetti ei riitä.
  • Mikäli jokin paikallinen seura nousee pääsarjatasolle, niin kansallisen tason vaatimusten mukaiset lisäkatsomot on toteutettavissa myöhemmin mm. koripallon, lentopallon, sulkapallon sekä rytmisen voimistelun tarpeisiin eri tyyppisin kevytkatsomoin tai irtotuolein salin reunoille.
  • Kansallisen tason salibandy ja futsal pelikenttä varoalueineen kattaa koko salin. lisäkatsomokapasiteettia ei voida näiden lajien osalta toteuttaa täydellisesti
  • Alustava kustannusarvio 9 910 000€
• VEL 3 toteutusratkaisu perustuu kansainvälisen kilpatason harjoitusolosuhteiden vaatimuksiin salin osalta: salin koko 1 215 m2, vapaa korkeus 12,5m.
  • Tämä salin koko ja vapaa korkeus riittävät kansainvälisen kilpatason eri lajien harjoitusvaatimuksille myös lentopallolle. Kansainvälisen kilpatason otteluiden katsomovaatimuksia ei saliin pysty toteuttamaan.
  • Alustava kustannusarvio 10 890 000€

Eri vaihtoehtojen kustannusten laskentaa on eritelty liitemateriaalissa.

Alkuperäisessä hankelaajuudessa on esitetty toteutettavaksi vaihtoehtoa VEL 3 mukaista saliratkaisua. VEL 2 vaihtoehto täyttää suurimman osan eri lajien kansallisen tason salivaatimuksista. VEL 2 vaihtoehto ei sovellu kansainvälisen lentopallon harjoituspaikaksi kuten vaihtoehto VEL 3. VEL 2 on kustannuksiltaan noin 980 000€ edullisempi.

Koulun yhteyteen toteutettavan liikuntasalin vaihtoehdoista valmistelijat esittävät suunnittelun pohjaksi valittavan VEL 2.

Tunnistettu säästöpotentiaali vaihtoehdossa 2

• Hallikokonaisuuksilla on tunnistettu noin 1,5 – 2,0 M€ säästöpotentiaali, joka koostuu seuraavista edellytyksistä:

• Halli voidaan toteuttaa teräsrakenteisena kevyillä julkisivuelementeillä.
• Julkisivuverhous voidaan toteuttaa edullisemmin kaupunkikuvallisesti hyväksyttävin materiaalein esim. puuverhouksin.
• Hallin sisäpuoliset seinä ja kattopintojen materiaalit on karsittu minimiin.
• Hallin varustelun tasoa kevennetään minimiin, kuitenkin niin, että lajiolosuhteet täyttyvät.
• Liikuntasalissa ei toteuteta näyttämörakenteita esitystekniikkoineen.
• Tilaajan kehittämisvarausta on mahdollista pienentää hallikokonaisuuden osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että halli tullaan toteuttamaan minimitasoon ja suunnittelun sekä rakentamisen edetessä ei ole mahdollista tehdä tason korotuksia.

Liikuntatilat HI5 konseptilla

HI5 hallin soveltuminen koulun liikunnanopetukseen edellyttää joitain muutoksia alkuperäiseen hallisuunnitelmaan verrattuna.  Yrittäjät ovet valmiita tutkimaan mahdollista laatutason nostoa verrattuna alkuperäiseen hallisuunnitelmaan. Yrittäjien kannalta laatutason nostamisesta aiheutuvat kustannukset ovat sen verran suuret, että niiden toteutuminen vaatisi kaupungin sitoutumisen salin vuokraukseen alkuperäisen suunnitelman 3 pv/vko sijasta 5pv/vko ja vähintään 10 vuoden ajan. Tarkempi selvitys oheismateriaalissa.

Liikuntasalin toteuttaminen HI5 -areenan konseptilla edellyttää kaupungin hankkeelta lisäkustannuksia erillisten VSS- tilojen rakentamisen, piha-alueen rakentamisen sekä Juholan yksikön esteettömien väistötilojen toteuttamiskustannusten osalta. Näiden kustannusten tasoksi on arviotu n. 4 540 000 € ja tämän lisäksi kaupunki menettää JYK tontin eteläosan (Juholan yksikkö) maankäytön tuotot 1 700 000 €. HI5 hallin tontin vuoratuotot ovat noin 10 000€/vuosi.

Valmistelun aikana on tiedostettu, että alkuperäinen HI5 kustannusarvio ei sellaisenaan voi toteutua Juholan koulun rakennuspaikalla. Lisäkustannuksia muodostuu kaupunkikuvallisista vaatimuksista, maaperäolosuhteista sekä koululiikunnan ja urheiluseurojen tarpeiden huomioimisesta salin korkeuteen, -varustetasoon sekä hallin sosiaalitilojen ja katsomotilojen lisäämisestä. Näitä kustannuksia ei ole vielä voitu tässä selvityksessä arvioida tarkemmin.

Koko hankeen kustannusten vertailua koulun yhteyteen toteutettavan VEL 2 liikuntatilan ja HI5- konseptilla toteutettavan liikuntatilan osalta on esitelty liitemateriaalissa.

Yhteenveto

Oheismateriaalissa olevan liikuntapalveluiden laatiman liikuntasalien selvityksen mukaan sisäliikuntapaikoissa on ollut ja tulee olemaan merkittävästi muutoksia ja harrastajilta on tullut toiveita lisätiloista. Näiden ja alustavien kiinteistölinjausten mm. perusteella tarvitaan sisäliikuntatiloja sekä Uusi JYK - kampuksella että Kartanon liikuntakampuksella.  Jos HI5 toteutetaan Kartanon koulun läheisyyteen, voidaan sillä vastata Kartanon koulun liikuntatilan lisätarpeeseen myös suunnitteilla olevan uuden koulun osalta. 

Hanke esittää toteutettavaksi vaihtoehtoa VEL 2 seuraavista syistä:

• Juholan koulurakennus voidaan säilyttää ja sen käyttöä jatkaa elinkaarensa päähän.
• HI5 areenan aiheuttamat lisäkustannukset hankkeelle ovat mittavat (4 540 000) ja tällä kustannuksella ei saada arvoa rahalle.
• Kansallisen tason lajiolosuhteet saadaan varmistettua.
• Hintaero näiden kahden vaihtoehto välillä VEL2 /HI5 on 2 310 000€– 4 070 000€. riippuen toteutustavasta
• Hintaero vaihtoehdon VEL 1 / HI5 välillä on 2 500 000 €.
• Juholan yksikkö tarvitsee väistötilat vähintään 3 vuodeksi, jos toteutetaan HI5 areena ennen JYK valmistumista. kustannus tälle on noin 1.6milj€
• JYKin salin pukuhuoneet voivat olla urheilukentän kanssa yhteiskäytössä.
• Koululla esteetön sisäyhteys liikuntatiloihin.

Mestaritoiminnan valtuutus

Mestaritoiminta Oy hakee kaupungin valtuutusta valmistelemaan hankinnat ja sopimukset puolestaan kaupungin nimiin.

Valmisteltu yhteistyössä Mestaritoiminnan rakennuttajapäällikkö Jani Kervisen ja projektipäällikkö Teemu Jaakkolan kanssa.

MT

Perustelut

Aiemmat hankkeen käsittelyt kaupunginhallituksessa 18.11.2019 § 295 sekä 13.1.2020 § 3.

Kaupunginhallituksen kokouksessa 18.11.2019 on hankemalliksi hyväksytty projektinjohtourakka.

Kaupunginhallituksen kokouksissa 18.11.2019 sekä 13.1.2020 on hyväksytty hankkeen kokonaisbudjetti 49.710.000 €, joka koostuu tehtyjen päätösten mukaisesti seuraavista kokonaisuuksista:

• Uusi koulurakennus 27.100.000 €
• Kansakoulunkadun perusparannus 12.700.000 €
• Liikuntasali 9.910.000 €.

Kaikki esitetyt summat alv 0%.

Liikuntasalipäätöksen jälkeen hankkeen suunnittelua on jatkettu käyttäjien kanssa yhteistyössä. Tämän hetkiset arkkitehtisuunnitelmat esitellään kokouksessa. Keittiö tullaan toteuttamaan valmistuskeittiön sijaan jakelukeittiönä.

Projektinjohtourakoitsijahankinnan ennakkoilmoitus on julkaistu Hilmassa 18.1.2020. Mestaritoiminta Oy pyysi ennakkoilmoituksessa ilmoittautumisia markkinavuoropuheluun, jotka pidettiin neljän rakennusliikkeen kanssa 12.2.2020.

Hankkeen ehdotussuunnitelmia esitellään Opetus- ja Kasvatuslautakunnassa 25.2.2020 sekä Kaupunkikehityslautakunnassa ja Hyvinvointilautakunnassa 27.2.2020.

Valmistelu yhteistyössä Mestaritoiminnan projektipäällikkö Teemu Jaakkolan kanssa.

MT

Perustelut

Taustaa

Kaupunginhallitus käsitteli JYK-hanketta kokouksessaan 18.11.2019, jossa päätettiin hankkeen konsepti, laajuus sekä vahvistettiin siirtyminen koulukokonaisuuden osalta kehitysvaiheeseen.  

Kaupunginhallitus käsitteli JYK-hankkeen liikuntatilojen toteutusratkaisun kokouksessaan 13.1.2020, jossa päätettiin liikuntasalikokonaisuuden toteutustapa, laajuus ja laatutaso.  

Kaupunginhallituksen kokouksissa 18.11.2019 sekä 13.1.2020 päätettiin hankkeen kokonaisbudjetti 49.710.000 €, joka koostuu tehtyjen päätösten mukaisesti seuraavista kokonaisuuksista:  

* Uusi koulurakennus 27.100.000 € 
* Kansakoulunkadun perusparannus 12.700.000 € 
* Liikuntasali 9.910.000 €. 

Kaupunginhallituksen kokouksessa 2.3.2020 oli tarkoitus hakea valtuutus Mestaritoiminta Oy:lle valmistella sekä päättää toteutusvaihetta koskevat hankinnat sekä allekirjoittaa ja valvoa asiaa koskevat sopimukset kaupungin puolesta. Asia poistettiin käsittelystä, koska kaupungin taloustilanteesta johtuen haluttiin varmistaa hankkeen olevan mitoitettu palvelutarpeen mukaisesti.  

Investointiohjelman päivityksen yhteydessä on päivitetty väestöennusteiden palvelutarvearviot vuosiksi 2020-2030 ja tehty tilakohtaiset kapasiteettiselvitykset, joiden perusteella JYK-hanke voidaan toteuttaa suunniteltua pienempänä hankkeena. Taloudellisten tarkastelujen jälkeen on päädytty esittämään ratkaisua, jossa JYK-hanke toteutetaan hyödyntäen olemassa olevia tilamoduuleja ja täydentämällä kokonaisuutta uudisrakennuksella sekä Kansakoulunkadun peruskorjaushankkeella. Hanke ehdotetaan toteutettavaksi vaiheistettuna, jolloin se vastaa juuri siihen tarpeeseen, mikä palvelualueella on. 

Kaupunginhallituksen edellisen käsittelyn jälkeen JYK Urheilukadun kiinteistössä on todettu keittiön ja ruokalan osalta sisäilmatilanne ja työskentely näissä tiloissa on lopetettu. Keittiön sisäilmatilanteen vuoksi on käynnistetty hankinta väliaikaisesta keittiö- ja ruokalayksiköstä, joka toimii kohteessa Uuden JYKin valmistumiseen saakka.  

Hankkeen vaiheistus, aikataulu ja linjaukset  

1. vaihe 18,6 milj. € 

• Vaiheessa 1 tontille rakennetaan uudisosa, joka kattaa mm. teknisen työn, ruokalan, jakelukeittiön, liikuntasalin, sekä aineluokkia. Urheilukadun moduulikoulu jää JYKin käyttöön. Vaiheen 1 on määrä valmistua 1/2023. Tämän vaiheen oppilaskapasiteetti on 800 oppilasta (uudisosa + moduuli) + Juholan yksikkö 100 oppilasta. 

2. vaihe 15,3 milj. € 

• Vaiheessa 2 peruskorjataan Kansakoulunkatu 1. Kouluun on ajateltu sijoittuvan alakoulun oppisoluja sekä aineluokkia. Peruskorjauksen tulisi olla valmis 1/2026, minkä jälkeen kampuksen kapasiteetti on 1100 oppilasta. Vaiheen 2 valmistuttua Juholan yksikön loputkin toiminnat siirtyvät Uuden JYKin tilohin ja Juholan kiinteistö vapautuu kiinteistökehittämiselle.  

KUM, opisto: Opistoille ei rakenneta kampukselle omia tiloja, vaan opistot toimivat kaupungin muissa tiloissa. Seutulantie 8 kiinteistö säilyy toistaiseksi Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston päätoimipisteenä. 

Liikuntahalli: Liikuntasalin koko tulee tässä toteutusratkaisussa olemaan n. 710 m2. Liikuntasali on jaettavissa kolmeen lohkoon ja se toteutetaan koulun vaatimusten mukaiseen tasoon (ei kiinteää katsomoa). Tämän lisäksi 1. vaiheen valmistuessa on koulun käytössä Juholan yksikön liikuntasali n. 210 m2. Lisäksi 2. vaiheen valmistuessa tulee koulun käyttöön perusparannettavan Kansakoulunkatu 1:n liikuntasali n.230 m2 ja Juholan liikuntasali poistuu koulun käytöstä.  

Hankelaajuus 

Kaupungin taloustilanteen vuoksi JYKin hankelaajuutta selvitettäessä on huomioitu hankkeeseen kiinteästi kytkeytyvät muut kouluhankkeet. Alkuperäisessä suunnitelmassa hankelaajuuteen sisältyi Kyrölän oppilaiden sijoittuminen kohteeseen ja suurempi liikuntahalli. Kyrölän oppilaiden siirron kannattavuus on haluttu varmistaa selvittämällä vaikutukset kaupungin talouteen kahdessa eri vaihtoehdossa.  

VE1: JYKiin ei rakenneta tiloja Kyrölän 3.-6. vuosiluokan oppilaita varten, jolloin Kyrölän koulu pysyy koulukäytössä, minkä seurauksena Kyrölän päiväkodin nykyiset tilat tulee korvata uusilla tiloilla viimeistään vuonna 2023. Jotta opetus voi jatkua Kyrölässä pysyvästi, tulee koulun yhteyteen suunniteltu liikuntahallirakennus toteuttaa, minkä lisäksi pitää rakentaa koululle teknisen työn opetustilat ja laajempi väestönsuoja.  

VE2:  JYKiin rakennetaan lisätilat Kyrölän 3.-6. vuosiluokan oppilaita varten, jolloin lisäinvestoinneista Kyrölän liikuntahalliin, teknisen työn tiloihin ja väestönsuojaan voidaan välttyä. Kyrölän koulun tiloissa jatkaa alkuopetus ja rakennukseen tehdään muutostyöt, joiden jälkeen Kyrölän päiväkodista voidaan luopua. Muutostöiden jälkeen myös Pikkuvanhan päiväkodin lapset voidaan sijoittaa Kyrölään ja hyödyntää Pikkuvanhan moduuli osana varhaiskasvatuksen muuta palveluverkkoa.  

Kustannusvertailu 

Hankelaajuuden selvittämiseksi on tehty kustannusvertailu em. vaihtoehdoista. Vertailussa on huomioitu sama palvelukokonaisuus (opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäminen samalle lapsijoukolle) ja kummankin vaihtoehdon edellyttämät investoinnit ja vaikutukset käyttötalouteen. Tulosvaikutuksen osalta on erikseen tarkastelu vaihtoehdon vaikutusta hyväksytyllä talousohjelmakaudella.  

Vaihtoehto 1 edellyttää 7,7 miljoonan investoinnit vuosina 2020-2023 ja vaihtoehdossa 2 investoinnit ovat 4,8 miljoonaa euroa. Vaihtoehdon 1 investointitarve syntyy ketjutuksen kautta Kyrölän päiväkodin edellyttämästä korvaavasta tilainvestoinnista. Suuremmista investoinneista johtuen vaihtoehto 1 lisää vuosittaisia poistoja vaihtoehtoa 2 enemmän. Koska vaihtoehdossa 1 käytössä on myös suuremmat tilaneliöt, nousevat myös muut tilojen käyttökulut palveluverkkoa oleviin tiloihin tiivistävää vaihtoehtoa enemmän. Vuositasolla käyttötalouskulut kasvavat vaihtoehdossa 1 puoli miljoonaa enemmän kuin varhaiskasvatuksen sijoittuessa Kyrölän koulun tiloihin.  

Talousohjelmakaudella vaihtoehto 1 heikentää kaupungin tulosta 447te, johtuen liikuntahalli- ja teknisen työn tilojen investoinneista ja kululisäysten syntymisestä heti kauden alusta alkaen.  

Laskelmien perusteella vaihtoehto 2 on kokonaisuutena taloudellisesti edullisempi sekä investointien että käyttötalouden osalta. Kooste laskelmasta on esitetty listan liitteessä. 

Palvelualueiden näkemykset suunniteltuun toteutustapaan 

Perusopetus: Vaihtoehto 1 takaa Järvenpään kaakkoiskulmassa perusopetuspalvelut ja harrastamisen mahdollisuudet lähipalveluna kuntalaisille. Nykyinen Kyrölän moduulikoulu suunniteltiin esi- ja perusopetuksen tarpeisiin ratkaisuna lyhyen ajanjakson toteuttamaiselle. Jos perusopetus kaksisarjaisena alakouluna tai luokka-asteille 1. -5. jatkuu Kyrölässä, pienentää tämä Järvenpään Yhteiskoulun hankkeen laajuutta, mutta samalla luo tarpeen liikuntatilojen ja kovien käsityötilojen lisäämiselle. Vaihtoehto 2 takaa edelleen pienimmille koululaisille palvelun lähipalveluna, mutta ei tuo Kyrölän alueen liikkumisen mahdollisuuksia kuten vaihtoehto 1.  

Opetuksen järjestämisen kannalta molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia. Kuitenkin täytyy huomioida pienen alkuopetusyksikön haavoittuvuus mm. johtamisen ja sijaisten hankinnan haasteiden näkökulmasta.  

Järvenpään kaupunki on kompakti kaupunki, jossa etäisyydet ovat pienet. Kyrölän koulun poistuminen palveluverkosta tuo Ristinummen suunnasta tuleville pienimmille oppilaille kuljetustarpeen, mikä näkyy kuljetuskustannuksissa vuosittain. Kyrölän koulun ja Järvenpään Yhteiskoulun laajuudesta ei ole tässä vaiheessa tehty huoltajien ja henkilöstön näkökulmasta kuulemista. Ennakkovaikutusten arviointi lapsi ja huoltajanäkökulmasta on vähäinen ja ennakkovaikutuksen arviointi perustuu lähinnä talousnäkökulmaan. Päätös sekä Järvenpään Yhteiskoulun että Kyrölän koulun laajuudesta, tulee kuitenkin saada pikaisesti, jotta muutokset toiminnasta voitaisiin toteuttaa elokuusta 2023 alkaen. 

Varhaiskasvatus: Varhaiskasvatuksen näkökulmasta vaihtoehto 2 mahdollistaa palveluverkon tehostamisen, kun Kyrölän moduulikoulu voidaan ottaa varhaiskasvatuksen käyttöön. Kyrölän päiväkodin kuntokartoituksen pohjalta on selvää, että päiväkoti tulee vaatimaan korvaavat tilat lähivuosina ja Kyrölän moduulikoulu on kustannustehokas ja palveluverkon kannalta perusteltu vaihtoehto. Kyrölän moduulikouluun siirtyminen mahdollistaisi Kyrölän päiväkodista luopumisen lisäksi pk Pikkuvanhasta luopumisen. 

Mikäli hanke toteutetaan vaihtoehdon 1 mukaisesti, tarvitaan Kyrölän päiväkodille erilliset korvaavat tilat. 

Näissä tarkasteluissa kummassakaan vaihtoehdossa JYK:in yhteyteen ei ole tulossa päiväkotia toisin kuin alkuperäisissä suunnitelmissa. Tämä edellyttää myöhemmin erillistä hanketta, joka korvaa Keskustan päiväkodin ja mahdollisesti myös Kinnarin päiväkodin. 

Hyvinvoinnin palvelualue: Kaupungin omistuksessa on 20 liikuntasalia, joista 17 on koulujen yhteydessä. Saleista pääosa (11) on pieniä eli alle 300 m2 ja suuria, yli 400 m2 saleja on viisi. Kaupungin kasvaessa salikapasiteetti on todettu liian vähäiseksi. Käytöstä on jo poistunut 4 salia ja JYK Urheilukadun myötä käytöstä jää pois 2 salia ja ehdotetun JYKin toisen vaiheen myötä Juholan sali jää pois käytöstä.   

JYK:in uudisrakennuksen yhteyteen rakennettava 710 m2 sali korvaa nykyiset Urheilukadun salit ja siitä tulisi lukion ja liikuntahallin kokoinen suuri sali. Ratkaisu ei kuitenkaan lisää kokonaiskapasiteettia. Sali ei vastaa palloilulajien kansallisen tason lajivaatimuksiin korkeuden tai katsomo-olosuhteiden osalta. Yksityinen HI5 -hallihanke vastaa tähän tarpeeseen osittain. Kyrölän koulun liikuntahallista luopuminen heikentää sekä alueen liikuntaolosuhteita, että Opiston/liikuntapalveluiden ohjattujen liikuntaryhmien ja budolajien harrastusolosuhteita. 

Liikuntasalien kokonaiskapasiteetti ja salien olosuhdeprofiilit tulee tarkastella lähemmin Hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkkosuunnitelmassa. 

Maankäyttö  

Maankäytön näkökulmasta molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia. Vaihtoehdot on mahdollista toteuttaa, vaikkakin voimassa olevia asemakaavoja voidaan joutua muuttamaan hankkeen edetessä. Tämän ei uskota viivästyttävän hanketta, sillä rakentaminen voidaan aloittaa kummassakin vaihtoehdossa väliaikaisten lupien turvin.

VE1 rajoittaa maankäytön mahdollisuuksia asuntotuotanto- ja maanmyyntitavoitteiden näkökulmasta Kyrölän koulun viereisellä (tontin 186-4-439-3) alueella. Alueen toteutusta yleiskaavaratkaisuun perustuen on valmisteltu siitä näkökulmasta, että liikuntahallikokonaisuus olisi väliaikainen ja väistyisi myöhemmin asuntorakentamisen alta. Mahdollinen Juholan koulun tontin vapautuminen vuonna 2026 vapauttaisi em. tontin kaavakehitykseen ja/tai kiinteistöjalostukseen. 

Kaupunginhallitukselle esitetään, että JYK hanketta ei toteuteta aikaisemmin esitetyssä laajuudessa (n. 50Me). Uuden suunnitelman mukaan JYKiin tulee varhaiskasvatusta vain kahden esikouluryhmän verran. Järvenpään Opiston ja Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston tiloja ei toteuteta kampukselle, vaan ne toimisivat kaupungin muissa tiloissa ja liikuntasali toteutetaan koulun tarpeisiin n. 710 m² suuruisena.

Hanke esitetään toteutettavan nykyisiin moduleihin tukeutuen jaettuna kahteen vaihteeseen. Ensimmäisessä vaiheen osalta esitetään edettävän vaihtoehdo 2 mukaisesti, jolloin JYKiin toteutetaan laajennus, joka mahdollistaa Kyrölän koulun 3-6 -luokkien oppilaiden siirtymisen JYKiin.    

KR

Perustelut

Kaupunginhallitus on 17.6.2020 kokouksessaan käsitellyt JYKin hankemuutosta ja päättäynyt, että hanke toteutetaan aiemmin suunniteltua pienempänä ja vaiheistaen. Liikuntatilojen ja Kyrölän koulun osalta on päätetty pyytää hyvinvointilautakunnalta sekä opetus- ja kasvatuslautakunnalta vaikutusarvio VE1 ja VE2 väliltä. Lautakuntia on pyydetty antamaan arvionsa 19.8. mennessä.

Vaihtoehtojen keskeiset erot:

VE1: JYKiin ei rakenneta tiloja Kyrölän 3.-6. vuosiluokan oppilaita varten, jolloin Kyrölän koulu pysyy koulukäytössä, minkä seurauksena Kyrölän päiväkodin nykyiset tilat tulee korvata uusilla tiloilla viimeistään vuonna 2023. Jotta opetus voi jatkua Kyrölässä pysyvästi, tulee koulun yhteyteen suunniteltu liikuntahallirakennus toteuttaa, minkä lisäksi pitää rakentaa koululle teknisen työn opetustilat ja laajempi väestönsuoja.  

VE2:  JYKiin rakennetaan lisätilat Kyrölän 3.-6. vuosiluokan oppilaita varten, jolloin lisäinvestoinneista Kyrölän liikuntahalliin, teknisen työn tiloihin ja väestönsuojaan voidaan välttyä. Kyrölän koulun tiloissa jatkaa alkuopetus ja rakennukseen tehdään muutostyöt, joiden jälkeen Kyrölän päiväkodista voidaan luopua. Muutostöiden jälkeen myös Pikkuvanhan päiväkodin lapset voidaan sijoittaa Kyrölään ja hyödyntää Pikkuvanhan moduuli osana varhaiskasvatuksen muuta palveluverkkoa.  

Kustannusvertailu:

Vaihtoehto 1 edellyttää 7,7 miljoonan investoinnit vuosina 2020-2023 ja vaihtoehdossa 2 investoinnit ovat 4,8 miljoonaa euroa. Vaihtoehdon 1 investointitarve syntyy ketjutuksen kautta Kyrölän päiväkodin edellyttämästä korvaavasta tilainvestoinnista. Suuremmista investoinneista johtuen vaihtoehto 1 lisää vuosittaisia poistoja vaihtoehtoa 2 enemmän. Koska vaihtoehdossa 1 käytössä on myös suuremmat tilaneliöt, nousevat myös muut tilojen käyttökulut palveluverkkoa oleviin tiloihin tiivistävää vaihtoehtoa enemmän. Vuositasolla käyttötalouskulut kasvavat vaihtoehdossa 1 puoli miljoonaa enemmän kuin varhaiskasvatuksen sijoittuessa Kyrölän koulun tiloihin.  

Talousohjelmakaudella vaihtoehto 1 heikentää kaupungin tulosta 447te, johtuen liikuntahalli- ja teknisen työn tilojen investoinneista ja kululisäysten syntymisestä heti kauden alusta alkaen. 

Perustelut

Kaupunginhallitus on 17.6.2020 kokouksessaan käsitellyt JYKin hankemuutosta ja päättäynyt, että hanke toteutetaan aiemmin suunniteltua pienempänä ja vaiheistaen. Liikuntatilojen ja Kyrölän koulun osalta on päätetty pyytää hyvinvointilautakunnalta sekä opetus- ja kasvatuslautakunnalta vaikutusarvio VE1 ja VE2 väliltä. Lautakuntia on pyydetty antamaan arvionsa 19.8. mennessä.

Vaihtoehtojen keskeiset erot:

VE1: JYKiin ei rakenneta tiloja Kyrölän 3.-6. vuosiluokan oppilaita varten, jolloin Kyrölän koulu pysyy koulukäytössä, minkä seurauksena Kyrölän päiväkodin nykyiset tilat tulee korvata uusilla tiloilla viimeistään vuonna 2023. Jotta opetus voi jatkua Kyrölässä pysyvästi, tulee koulun yhteyteen suunniteltu liikuntahallirakennus toteuttaa, minkä lisäksi pitää rakentaa koululle teknisen työn opetustilat ja laajempi väestönsuoja.  

VE2:  JYKiin rakennetaan lisätilat Kyrölän 3.-6. vuosiluokan oppilaita varten, jolloin lisäinvestoinneista Kyrölän liikuntahalliin, teknisen työn tiloihin ja väestönsuojaan voidaan välttyä. Kyrölän koulun tiloissa jatkaa alkuopetus ja rakennukseen tehdään muutostyöt, joiden jälkeen Kyrölän päiväkodista voidaan luopua. Muutostöiden jälkeen myös Pikkuvanhan päiväkodin lapset voidaan sijoittaa Kyrölään ja hyödyntää Pikkuvanhan moduuli osana varhaiskasvatuksen muuta palveluverkkoa.  

Kustannusvertailu:

Vaihtoehto 1 edellyttää 7,7 miljoonan investoinnit vuosina 2020-2023 ja vaihtoehdossa 2 investoinnit ovat 4,8 miljoonaa euroa. Vaihtoehdon 1 investointitarve syntyy ketjutuksen kautta Kyrölän päiväkodin edellyttämästä korvaavasta tilainvestoinnista. Suuremmista investoinneista johtuen vaihtoehto 1 lisää vuosittaisia poistoja vaihtoehtoa 2 enemmän. Koska vaihtoehdossa 1 käytössä on myös suuremmat tilaneliöt, nousevat myös muut tilojen käyttökulut palveluverkkoa oleviin tiloihin tiivistävää vaihtoehtoa enemmän. Vuositasolla käyttötalouskulut kasvavat vaihtoehdossa 1 puoli miljoonaa enemmän kuin varhaiskasvatuksen sijoittuessa Kyrölän koulun tiloihin.  

Talousohjelmakaudella vaihtoehto 1 heikentää kaupungin tulosta 447te, johtuen liikuntahalli- ja teknisen työn tilojen investoinneista ja kululisäysten syntymisestä heti kauden alusta alkaen. Laskelmien perusteella vaihtoehto 2 on kokonaisuutena taloudellisesti edullisempi sekä investointien että käyttötalouden osalta. Kooste laskelmasta on esitetty listan liitteessä. 

Keskeiset vaikutukset hyvinvointipalveluihin VE1 ja VE2 välillä:

• VE1 sisältää Kyrölän liikuntasalin, joka korvaisi jo puretun vanhan Kyrölän koulun salin ja osaltaan Oinaskadun koulun salin. Toteutuessaan VE2 vähentäisi kaupungin liikuntasalien kokonaiskapasiteettia nykytilanteeseen verrattuna. Tarkasteltaessa vain JYKin kampusaluetta, liikuntakapasiteetissä ei ole eroa vaihtoehtojen välillä. Alueen kapasiteetti on hankkeen alkaessa ja päättyessä yhteensä 4 salilohkoa.
• JYKin liikuntasalin toteuttaminen 710 m2 laajuisena molemmissa vaihtoehdoissa ei palvele urheiluseurojen lajitarpeita, koska noin 236 m2 lohkoissa pelikenttien ympärille ei mahdu riittäviä reuna-alueita.
• Järvenpään Opistolle ja Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistolle ei rakenneta omia tiloja kummassakaan vaihtoehdossa, vaan opistot toimivat perusopetuksen ja kaupungin muissa tiloissa. Järvenpään Opiston hallinnon on tarkoitus sijoittua Perhelän kortteliin kun Kansakoulunkadun kiinteistön remontti alkaa. Seutulantie 8 kiinteistö säilyy toistaiseksi Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston  päätoimipisteenä. 

Laajempi vaikutusten ennakoarvio on liitteenä.

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 17.6.2020 § 241 toteuttaa JYK hankkeen aiemmin suunniteltua pienempänä ja vaiheistaen. Ennen lopullista ratkaisua JYKin laajuudesta ja Kyrölän koulun tulevasta käytöstä ja liikuntahallista kaupunginhallitus päätti pyytää liikuntatilojen ja Kyrölän koulun osalta hyvinvointilautakunnalta ja opetus-​ ja kasvatuslautakunnalta 19.8. mennessä vaikutusarvion toteutusvaihtoehtojen VE1 ja VE2 väliltä.

Lautakunnat ovat käsitelleet asiaa kokouksessaan HYVO 19.8.2020 ja OPKA 18.8.2020. Lausunnot ilmenevät historiasta.

Hankemuutoksen mukainen talousarviomuutos tuodaan hankesuunnitelman valmistuttua hallitukseen ja valtuuston käsittelyyn myöhemmin syksyllä.  

Perustelut

Kaupunginhallitus 24.8.2020 § 276

Kaupunginhallitus päätti siirtää asian käsittelyn ylimääräiseen kokoukseen perjantaina 28.8.2020.

Asian valmistelua on kokouksen 24.8.2020 jatkettu lisäämällä siihen täydennetty liite JYK hankemuutoksen esittely KH 28.8.2020 sekä oheismateriaaliksi yleisötilaisuuksien koosteet.

Perustelut

Kaupunginhallitus, jatkokokous 28.8.2020 § 285, päätti palauttaa JYK-​pykälän valmisteluun siten,​ että siitä irrotetaan Kyrölän liikuntahallikysymys omaksi asiakseen. Valmistelua on täydennetty kaupunginhallituksen toiveiden mukaisesti ja pykälän liitteenä on esitetty

• nykyinen voimassa oleva palveluverkkosuunnitelma (kaupunginvaltuusto 10.12.2018 § 103)
• uuden luonnosvaiheessa olevan palveluverkkosuunnitelman esittelymateriaali ml. päivitetyt väestöennusteet ja palvelutarvearviot​
• tilamitoitustiedot ​
• liikuntasalikapasitetti-​laskelma sekä hintavertailut eri kokoisista liikuntasaleista.

Kaupunginhallitus hyväksyi 17.6.2020 § 241 JYKin hankkeen koon pienentämisen ja hankkeen toteuttamisen kahdessa vaiheessa. Toiseen vaiheeseen siirtyi toteutettavaksi Kansakoulunkadun koulun perusparannus. 

Kaupunginhallitukselle esitetään hankkeen toteuttamista VE2 mukaisesti, jolloin Kyrölän kouluun jää alkuopetus ja muutoin yksikkö muutetaan varhaiskasvatusyksiköksi, mikä mahdollistaa lähivuosina perusparannusta vaativasta Kyrölän päiväkodista luopumisen. Ratkaisu on voimassa olevan palveluverkkosuunnitelman (KV 10.12.2018 § 103) mukainen.

MM

Perustelut

Valmistelijat: Jari Lausvaara, Mikko Mäkelä

Kaupunginhallitus 31.8.2020 § 298 päätti palauttaa asian valmisteluun siltä osin, että JYKin liikuntasalien tilamitoitus- ja laatutasovaatimukset tarkennetaan suhteessa euromääriin.

Kaupunginhallitukselle esitetään hankkeen toteuttamista VE2 mukaisesti, jolloin Kyrölän kouluun jää alkuopetus ja muutoin yksikkö muutetaan varhaiskasvatusyksiköksi, mikä mahdollistaa lähivuosina perusparannusta vaativasta Kyrölän päiväkodista luopumisen. JYKin valmistumisen jälkeen Kyrölän koulun vuosiluokat 3-5 siirtyvät JYKiin. Ratkaisu on voimassa olevan palveluverkkosuunnitelman (KV 10.12.2018 § 103) mukainen.

JYKin yhteyteen rakennettavan liikuntasalin laajuudeksi esitetään 1000 m2 laajuutta laatutason 3a mukaisesti. Esitetty vaihtoehto on liikunta- ja urheiluseurojen tarpeiden kannalta perusteltu ja se mahdollistaa useimpien palloilulajien harrastamisen. Lisäksi laatutasoon kuuluvat pukuhuonetilat ja katsomo mahdollistavat pienimuotoisten turnausten ja ottelutapahtumien järjestämisen. Myös koulun käytön kannalta esitetty salilaajuus ja laatutaso ovat riittävät, mikäli Kansakoulunkadun rakennuksen sali on myös käytössä. Muut toteuttamisvaihtoehdot ja vertailu vaihtoehtojen välillä on esitetty liitteessä.

Esitetyn vaihtoehdon investointikustannukset ovat euroa 7 320 000 euroa ja käyttökustannukset  387 000 euroa vuodessa.

Kyrölän liikuntahalliin varatut määrärahat on tarkoituksenmukaista käyttää JYKin liikuntasalin toteuttamiseksi aiemmin suunniteltua laajempana edellä kuvatun vaihtoehdon mukaisesti.

MM

Perustelut

Valmistelijat: Teemu Jaakkola (Mestaritoiminta) ja Jari Lausvaara

JYK -hankkeen muuttunut laajuus, vaiheistettu aikataulu sekä alustava budjetti on hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksissa 17.6.2020 sekä 7.9.2020. Hyvinvointilautakunta on antanut lausunnon hankkeen vaikutuksista 19.8.2020 § 20. Kaupunginhallitus on päättänyt 7.9.2020 hyväksyä JYK- hankelaajuuden siten, että Kyrölän vuosiluokkien 3 - 5 oppilaille varataan tilat JYKistä (VE2) ja JYKin liikuntasali toteutetaan 1000 neliömetrin suuruisena laatutasolla 3a. Samassa yhteydessä KH päätti, että hankesuunnittelu voidaan aloittaa.

Hankesuunnitelman käsittely tapahtuu vaiheittain siten, että tavoiteaikataulun mukaan kaupunginhallitus käsittelee ja päättää hankesuunnitelman hyväksynnästä 19.10.2020. Tätä ennen lautakunnilta pyydetään hankesuunnitelmasta lausunto palvelualueen tehtävän ja toimivallan puitteissa. Hankesuunnitelman tarkoituksena on kuvata hankkeen yleispiirteet, tarve ja tavoitteet, kustannukset sekä menettely. Nyt käsittelyssä oleva hankesuunnitelma keskittyy koko hankkeen esittelyyn ja hankkeen vaiheen I yksityiskohtaiseen kuvaukseen. Vaiheen II osalta laaditaan erillinen hankesuunnitelma, joka hyväksytään erikseen.

Hyvinvointilautakunnan tehtävän kannalta relevantit näkökulmat hankesuunnitelmaan ovat

• liikuntatilojen laajuus, lajiolosuhteet ja laatutaso
• tilojen ilta- ja viikonloppu käyttö vapaan sivistyksen, taiteen perusopetuksen ja seurojen toiminnassa, sekä
• hankkeen ja Keskustan liikuntapuiston (Keskuskentän) yhteensovittaminen

Perustelut

Valmistelijat: Teemu Jaakkola (Mestaritoiminta) ja Mikko Mäkelä

YK -hankkeen muuttunut laajuus, vaiheistettu aikataulu sekä alustava budjetti on hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksissa 17.6.2020 sekä 7.9.2020. Hyvinvointilautakunta on antanut lausunnon hankkeen vaikutuksista 19.8.2020 § 20. Kaupunginhallitus on päättänyt 7.9.2020 hyväksyä JYK- hankelaajuuden siten, että Kyrölän vuosiluokkien 3 - 5 oppilaille varataan tilat JYKistä (VE2) ja JYKin liikuntasali toteutetaan 1000 neliömetrin suuruisena laatutasolla 3a. Samassa yhteydessä KH päätti, että hankesuunnittelu voidaan aloittaa.

Hankesuunnitelman käsittely tapahtuu vaiheittain siten, että tavoiteaikataulun mukaan kaupunginhallitus käsittelee ja päättää hankesuunnitelman hyväksynnästä 19.10.2020. Tätä ennen lautakunnilta pyydetään hankesuunnitelmasta lausunto palvelualueen tehtävän ja toimivallan puitteissa. Hankesuunnitelman tarkoituksena on kuvata hankkeen yleispiirteet, tarve ja tavoitteet, kustannukset sekä menettely. Nyt käsittelyssä oleva hankesuunnitelma keskittyy koko hankkeen esittelyyn ja hankkeen vaiheen I yksityiskohtaiseen kuvaukseen. Vaiheen II osalta laaditaan erillinen hankesuunnitelma, joka hyväksytään erikseen.

Opetus- ja kasvatuslautakunnan tehtävän kannalta relevantit näkökulmat hankesuunnitelmaan ovat hankkeen pedagogiset ja palveluverkkoon liittyvät lähtökohdat.

Perustelut

Valmistelijat: Kirsi Rinne, Mikko Mäkelä, Teemu Jaakkola (Mestaritoiminta)

JYK -hankkeen muuttunut laajuus, vaiheistettu aikataulu sekä alustava budjetti on hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksissa 17.6.2020 sekä 7.9.2020. Kaupunginhallitus päätti 7.9.2020 hyväksyä JYK- hankelaajuuden siten, että Kyrölän vuosiluokkien 3 - 5 oppilaille varataan tilat JYKistä (VE2) ja JYKin liikuntasali toteutetaan 1000 neliömetrin suuruisena laatutasolla 3a. Samassa yhteydessä KH päätti, että hankesuunnittelu voidaan aloittaa.

Hankesuunnitelman tarkoituksena on kuvata hankkeen yleispiirteet, tarve ja tavoitteet, kustannukset sekä menettely. Nyt käsittelyssä oleva hankesuunnitelma keskittyy koko hankkeen esittelyyn ja hankkeen vaiheen I yksityiskohtaiseen kuvaukseen. Vaiheen II osalta laaditaan erillinen hankesuunnitelma, joka hyväksytään erikseen.

Hankkeen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 22 820 000 €, jossa on huomioitu myös vuosina 2019 – 2020 toteutuneet hankevalmistelukustannukset. Toisen vaiheen kustannusarvio on 15 300 000 €. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 38 120 000 €.

Hankkeen ensimmäisen vaiheen suunnittelu käynnistyy marraskuussa 2020 ja rakentaminen alkaa aikataulun mukaisesti loppukesästä 2021. Ensimmäinen vaihe valmistuu alkuvuodesta 2023.

Toisen vaihen toteuttaminen alkaa talvella 2023 / 2024 ja toiminta voidaan käynnistää tammikuussa 2026.

Hanke on kaupunginvaltuuston hyväksymän palveluverkkosuunnitelman (KV 10.12.2018, § 103) mukainen. Kaupunginhallitus seuraa hankkeen etenemistä iltakouluasiana.

MM

Perustelut

Valmistelijat:

- Jan Mikkonen, tilasuunnittelun pedagoginen kehittämispäällikkö, jan.mikkonen@jarvenpaa.fi 
- Teemu Jaakkola, rakennuttajapäällikkö, Mestaritoiminta, teemu.jaakkola@mestaritoiminta.fi 

Järvenpään Yhteiskoulun (JYK) hankkeen laajuus, vaiheistettu aikataulu sekä alustava budjetti on hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksissa 17.6.2020 sekä 7.9.2020. 1. vaiheen hankesuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty opetus- ja kasvatuslautakunnassa, hyvinvointilautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa lokakuussa 2020. 

JYK hankkeen 1. ja 2.vaihe muodostavat yhdessä toiminnallisen kokonaisuuden, 1.vaiheen rakentaminen on käynnissä ja koulutoiminnan aloitus tapahtuu kevättalvella 2023. 2.vaiheen toiminnan aloitustavoite on tammikuu 2026 jolloin JYK koulukokonaisuuden vaiheistettu toteutus valmistuu. 

JYK 2.vaiheen hankesuunnitelman käsittely tapahtuu vaiheittain siten, että tavoiteaikataulun mukaan kaupunginhallitus käsittelee ja päättää hankesuunnitelman hyväksynnästä tammikuun 2023 kokouksessa. Tätä ennen lautakunnilta pyydetään hankesuunnitelmasta lausunto palvelualueen tehtävän ja toimivallan puitteissa. Hankesuunnitelman tarkoituksena on kuvata hankkeen yleispiirteet, tarve ja tavoitteet, kustannukset sekä menettely. Nyt käsittelyssä oleva 2.vaiheen hankesuunnitelma keskittyy 2.vaiheen yksityiskohtaiseen kuvaukseen.  

Opetus- ja kasvatuslautakunnan tehtävän kannalta relevantit näkökulmat hankesuunnitelmaan ovat hankkeen pedagogiset ja palveluverkkoon liittyvät lähtökohdat. 

Perustelut

Valmistelijat:

- Jan Mikkonen, tilasuunnittelun pedagoginen kehittämispäällikkö
- Teemu Jaakkola, rakennuttajapäällikkö, Mestaritoiminta
- Tony Konkola, liikuntapäällikkö

Järvenpään Yhteiskoulun (JYK) hankkeen laajuus, vaiheistettu aikataulu sekä alustava budjetti on hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksissa 17.6.2020 sekä 7.9.2020. 1. vaiheen hankesuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty opetus- ja kasvatuslautakunnassa, hyvinvointilautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa lokakuussa 2020.

JYK hankkeen 1. ja 2.vaihe muodostavat yhdessä toiminnallisen kokonaisuuden, 1.vaiheen rakentaminen on käynnissä ja koulutoiminnan aloitus tapahtuu kevättalvella 2023. 2.vaiheen toiminnan aloitustavoite on tammikuu 2026 jolloin JYK koulukokonaisuuden vaiheistettu toteutus valmistuu.

JYK 2.vaiheen hankesuunnitelman käsittely tapahtuu vaiheittain siten, että tavoiteaikataulun mukaan kaupunginhallitus käsittelee ja päättää hankesuunnitelman hyväksynnästä joulukuun 2022 tai tammikuun 2023 kokouksessa. Tätä ennen lautakunnilta pyydetään hankesuunnitelmasta lausunto palvelualueen tehtävän ja toimivallan puitteissa. Hankesuunnitelman tarkoituksena on kuvata hankkeen yleispiirteet, tarve ja tavoitteet, kustannukset sekä menettely. Nyt käsittelyssä oleva 2.vaiheen hankesuunnitelma keskittyy 2.vaiheen yksityiskohtaiseen kuvaukseen.

Hyvinvointilautakunnan tehtävän kannalta relevantit näkökulmat hankesuunnitelmaan ovat

-          liikunta- ja näyttämötilat

-          tilojen ilta- ja viikonloppukäyttö vapaan sivistyksen, taiteen perusopetuksen ja seurojen toiminnassa, sekä

-          hankkeen ja Keskustan liikuntapuiston (Keskuskentän) yhteensovittaminen

KS

Perustelut

Valmistelijat:

-​ Jan Mikkonen,​ tilasuunnittelun pedagoginen kehittämispäällikkö,​ jan.mikkonen@jarvenpaa.fi 
-​ Teemu Jaakkola,​ rakennuttajapäällikkö,​ Mestaritoiminta,​ teemu.jaakkola@mestaritoiminta.fi 

Opetus- ja kasvatuslautakunta 13.12.2022 § 57

Järvenpään Yhteiskoulun (JYK) hankkeen laajuus, vaiheistettu aikataulu sekä alustava budjetti on hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksissa 17.6.2020 sekä 7.9.2020. 1. vaiheen hankesuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty opetus- ja kasvatuslautakunnassa, hyvinvointilautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa lokakuussa 2020.

Nyt käsittelyssä oleva 2.vaiheen hankesuunnitelma keskittyy 2.vaiheen yksityiskohtaiseen kuvaukseen. Tämä 2.vaiheen hankesuunnitelma on käsitelty opetus- ja kasvatuslautakunnassa 13.12.2022 sekä hyvinvointilautakunnassa 14.12.2022. Hankesuunnitelman tarkoituksena on kuvata hankkeen yleispiirteet, tarve ja tavoitteet, kustannukset sekä menettely.

JYK hankkeen 1. ja 2. vaihe muodostavat yhdessä toiminnallisen kokonaisuuden, 1.vaiheen rakentaminen on käynnissä ja koulutoiminnan aloitus tapahtuu kevättalvella 2023. 2.vaiheen toiminnan aloitustavoite on tammikuu 2026, jolloin JYK koulukokonaisuuden vaiheistettu toteutus valmistuu.

Syksyllä 2022 laadittu JYK 2-vaiheen hankesuunnitelman kustannusarvio on yhteensä 20 182 000 €. Hankkeen budjetiksi esitetään tätä pienempää summaa 19 600 000 €, koska tämänhetkisten ennusteiden mukaan yleinen kustannustason nousu on tasaantumassa ja kääntymässä mahdollisesti laskuun vuoden 2023 aikana. JYK 2-vaiheen rakentaminen alkaa kevättalvella / keväällä 2024 ja Mestaritoiminta arvioi yleisen kustannustason laskevan ennen rakentamisen aloitusta.

MN-A, KR

Perustelut

Kaupunginvaltuusto päätti investointiohjelmasta päättäessään 13.11.2023 § 72, että investointiohjelmasta karsitaan vuosilta 2024 – 2027 yhteensä 40 miljoonaa euroa. Tätä koskeva muutos investointiohjelmaan tuodaan päätöksentekoon erikseen. Uusia sitoumuksia investointihankkeisiin ei tehdä ennen muutoksen käsittelyä kaupunginvaltuustossa.

Kaupunginhallitus on 16.1.2023 § 3 hyväksynyt JYK 2. vaiheen budjetin ja päättänyt, että hankkeen jatkosuunnittelu- ja toteutusvaihe voidaan aloittaa. Samassa yhteydessä kaupunginhallitus antoi Mestaritoiminta Oy:lle valtuutuksen valmistella sekä päättää suunnittelu-​ ja toteutusvaihetta koskevat hankinnat sekä allekirjoittaa ja valvoa asiaa koskevat sopimukset kaupungin puolesta edellä hyväksytyssä budjetissa. 

Hanke on edennyt vaiheeseen, jossa Kansakoulukadun peruskorjauksen suunnitelmat ovat valmistumassa ja rakennuslupa on haussa, ja uudisosan suunnitteluvaihe on valmistumassa. Toteutusvaiheen kilpailutukset olisi hankeaikataulun mukaisesti tarkoitus käynnistää vuoden 2024 alussa. Valtuuston päätös huomioiden hanketta ei ole tarkoituksenmukaista edistää suunnitteluvaihetta pidemmälle ennen kuin karsittu investointiohjelma on hyväksytty valtuustossa. Toteutusvaiheen hankintojen käynnistämisestä on näin ollen syytä toistaiseksi pitäytyä.  

KR

Perustelut

Valmistelijat: toimitilajohtaja Tuomas Koskiniemi, talousjohtaja Kirsi Rinne, Teemu Jaakkola /Mestaritoiminta Oy, Leena Hogg /Mestaritoiminta Oy

Tausta

Kaupunki käynnisti vuonna 2019 JYK kouluhankkeen silloisen koulurakennuksen JYK Urheilukadun tultua elinkaarensa päähän. Suunnittelun käynnistyessä rakennuksen yhteiskäyttötiloille oli annettu käyttöaikaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta (Terveysvalvonta) vuoden 2021 loppuun asti. Korvaavat tilat tuottavan uudishankkeen suunnittelun edetessä Ympäristökeskus myönsi käytölle lisäaikaa maaliskuulle 2023. 

JYK 1:n uudisrakennuksen valmistuttua keväällä 2023, vanhan rakennuksen käyttö päättyi ja viimeisetkin koulun toiminnot siirrettiin pois sisäilmaongelmaisesta Urheilukatu 7-9 koulurakennuksesta. JYKin 1. vaiheen rakentamispäätöksen yhteydessä ei päätetty vanhan JYKin eli Urheilukatu 7-9 koulurakennuksen purusta. Urheilukadun koulurakennuksen purkaminen ei myöskään sisältynyt JYK1:n uudisrakennushankkeen sisältöihin. Tästä johtuen kohteen purkaminen tuodaan nyt kaupunginhallitukselle erikseen päätettäväksi.

Urheilukatu 7-9:n rakennus on nyt tyhjennetty ja mahdollista purkaa, minkä jälkeen tontti vapautuu jalostettavaksi. Urheilukatu 7-9 alueen asemakaavamuutos on mukana kaavoituskatsauksen tulevissa kohteissa, mutta sen valmistelua ei ole vielä ajoitettu.

Purkuhankkeen kokonaisbudjetiksi on aiempien purkukohteiden toteutuneiden kustannusten ja riskivarausten perusteella arvioitu noin 700.000–800.000 €. Purkamisen kustannus oli varattuna maanostojen vuoden 2023 investointimäärärahavaraukseen. Maanostojen vuonna 2023 käyttämättä jääneestä määrärahasta tullaan esittämään siirtoa vuodelle 2024 purun rahoittamiseksi. 

Toimivalta 

Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus vastaa kaupungin omistamien kiinteistöjen, rakennusten ja tilojen omistajuuteen ja hallintaan liittyvistä tehtävistä.   

KR

Perustelut

Valmistelijat:

toimitilajohtaja Tuomas Koskiniemi
opkan palvelualuejohtaja Merja Narvo-Akkola
tilasuunnittelun pedagoginen kehittämispäällikkö Jan Mikkonen
hyvon palvelualuejohtaja Kristiina Soots
maankäyttöjohtaja Juhana Hiironen
kulttuurijohtaja Pirre Raijas
talousjohtaja Kirsi Rinne
rakennuttamisjohtaja Teemu Jaakkola, Mestaritoiminta Oy
projektipäällikkö Jens Martin, Mestaritoiminta Oy

Taustaa

Kaupunginvaltuusto päätti 11.12.2023 § 72 hyväksyä vuosien 2024–2033 investointiohjelman siten, että investointiohjelmasta karsitaan vuosilta 2024–2027 yhteensä 40 miljoonaa euroa. Investointiohjelman karsintaesitys tuotiin valtuuston päätettäväksi 4.3.2024 § 4. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen muilta osin, mutta peruutti Mankalan kouluhankkeen siirron ja palautti esityksen JYK hankkeen toiseen vaiheen osalta valmisteluun.

Investointikarsintaesityksessä JYK hankkeen 2. vaiheen toteutus oli siirretty vuosilta 2024–26 vuosille 2028–30. Kaupunginhallitus hyväksyi 16.1.2023 § 3 JYKin 2. vaiheen hankesuunnitelman ja siihen sisältyvät hankkeen lähtökohdat ja budjetin, joiden mukaisesti hankkeen jatkosuunnittelu on viety päätökseen. Hankkeen suunnitelmat ovat tällä hetkellä valmiit rakentamisen kilpailutusta varten. Esitetty siirto tarkoitti käytännössä hankkeen laittamista pitoon muutamaksi vuodeksi ja toteutuksen käynnistystä hyväksyttyjen suunnitelmien pohjalta myöhemmin.

Valtuustossa nostettiin esiin useita näkökulmia JYK:n 2. vaiheen uudelleen valmisteluun liittyen. Nykyisen hanke-esityksen rinnalla toivottiin arvioitavan vaihtoehtoisia toteutustapoja liittyen mm. laajempaan uudisosaan, Kansakoulukadun rakennuksen korjaukseen, käytöstä poistuvan Juholan rakennuksen käyttöön ja korjaukseen, sekä eri toteutustenvaihtoehtojen vaikutuksia muihin koulurakennuksiin ja –hankkeisiin, kuten Ainolaan ja Anttilan koulun käytöstä poistettuun siipeen.

Kaupunginhallitukselle on laadittu Tilaomistuksen, palvelualueiden ja Mestaritoiminnan yhteistyönä yhteenveto tunnistetuista selvitystoiveista ja arvioitu mm. niiden toteuttamiskelpoisuutta sekä kustannuksia. Yhteenveto pitää sisällään myös katsauksen suunniteltuun JYK-kokonaisuuteen ja Kansakoulunkadun koulurakennuksen tilanteeseen (korjaukset ja kustannusarvio) sekä kustannusvertailun vastaavan tyyppisiin hankkeisiin.

Nykyinen JYK 2 -hankkeen sisältö

Suunniteltu JYK-koulukokonaisuus koostuu moduulikoulusta, JYK-1 vaiheen uudisrakennuksesta ja JYK 2-vaiheen uudisrakennuksen laajennusosasta ja vanhan Kansakoulunkadun peruskorjattavasta rakennuksesta. Kokonaisuus on suunniteltu siten, että toiminnalliset tavoitteet täyttyvät ja rakennuksiin suunnitellut toiminnot palvelevat koko koulualueen oppilaita. Suunniteltu JYK2 vaihtoehdon toteuttaminen voidaan aloittaa heti tai palvelutarpeen näkökulmasta sitä voidaan lykätä 1-4 vuotta eteenpäin. Liitteessä 1 on esitetty tarkemmin JYK-koulukokonaisuutta.

Kansakoulunkadun vanhan koulun katsaus
Kansakoulunkadun rakennuksen edellinen peruskorjaus on toteutettu 2000-luvun vaihteessa. Nyt suunnitellussa peruskorjaushankkeessa korjataan tutkimuksissa havaitut ongelmat sekä puutteet, uusitaan talotekniikkajärjestelmät sekä muokataan tilat palvelemaan suunniteltua toimintaa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että rakennuksen rakenteet korjataan siten, että voidaan luoda terveelliset ja turvalliset tilat rakennuksen käyttäjille. Suunnittelussa on huomioitu esteetön kulku sisäänkäyntien yhteydessä sekä sisätiloissa eri tasoerojen välillä. Liitteessä 2 on esitetty tarkemmin tutkimuksissa havaittuja merkittävimpiä ongelmia ja toimenpiteet terveellisyyden näkökulmasta.

Hankkeen peruskorjauksen ja uudisosan yhteenlaskettu kustannusarvio on tällä hetkellä 19,1 M€ sisältäen 0,15 M€:n varauksen moduulikoulun toiminnallisiin muutoksiin. Hankkeen investointisuunnitelman mukainen budjetti on 19,6 M€, eli tämänhetkisen arvion mukaan hanke alittaisi budjetin noin 0,5 M€. Budjetin todellinen alitus selviää vasta rakennustöiden aikana. Liitteessä 3 (EI JULKINEN) on esitetty hankkeen yleissuunnitelmien perusteella laadittu kustannusarvio. Liitteessä käsitellään korjauskustannusten tasoa ja verrataan sitä vastaavan tyyppisten hankkeiden julkisista tietolähteistä saatuihin kustannustietoihin. Laaditun kevyen selvityksen perusteella voidaan todeta, että hankkeen kustannustaso on vastaavien hankkeiden tasolla.

Valmistellulle JYK2-kokonaisuudelle valtuustossa esiin nostettuja vaihtoehtoja

Kaupunginvaltuustossa investointisuunnitelman käsittelyn yhteydessä (4.3.2024, § 4) käydyssä keskustelussa esiin nostettiin valmistellulle kokonaisuudelle, eli vanhan Kansakoulunkadun koulun koulurakennuksen korjaamiselle ja uudishankkeena toteutettavan nk. Nopan rakentamiselle, erilaisia vaihtoehtoisia malleja. Vaihtoehtoehdotuksissa mainittiin mm. Nopan toteuttaminen aiemmin päätettyä suurempana ja Kansakoulunkadun vanhan koulurakennuksen korjaamisesta luopumista. Tontilla sijaitseva Juholan koulurakennus ei kuulu mukaan nykyiseen JYK-kokonaissuunnitelmaan, mutta myös sen korjaaminen koulukäyttöön osaksi JYK-kokonaisuutta nostettiin esiin.

Monet esiin nostetut vaihtoehdot perustuvat Kansakoulunkadun vanhan koulurakennuksen purkamiseen tai siitä luopumiseen. Koska Kansakoulunkadun vanhassa koulurakennuksessa on sr-11 suojelumerkintä, ei sen purkamisen katsota olevan mahdollista. Koska rakennus on ja pysyy suojeltuna, voi siihen liittyä tulevia hoitovelvoitteita, eikä sen jättäminen korjaamatta tule kysymykseen (mm. kohteen vaarallisuus). Kansakoulunkadun vanha koulurakennus sijaitsee myös keskellä JYKin koulutonttia ja koulun toiminta on haasteellista järjestää, jos keskellä pihaa on tyhjä rakennus. Vanhan huonokuntoisen koulurakennuksen myynti kiinteistökehityshankkeeksi (muuttaminen asumiskäyttöön tms.) on hyvin epätodennäköinen skenaario. (Liite 4)

Valtuustossa käydystä keskustelusta on tunnistettu 4 vaihtoehtoista ratkaisua. Tunnistetut vaihtoehdot on kuvattu tarkemmin liitteessä 5. (Liite 5)

• V1. Kansakoulunkadun koulua ei korjata, vaan rakennetaan isompi Noppa
• V2. Kansakoulunkadun koulua ei korjata, vaan korjataan Juhola
• V3. Kansakoulunkadun koulu ja Juhola korjataan
• V4. Anttilan koulun tyhjän siiven hyödyntäminen

Vaihtoehdossa V1. isompi Noppa sijoitettaisiin JYK:n tontille tai Urheilukadun tontille (vanha JYK). Sijoitettaessa iso Noppa JYK:n tontille, ei tontin koko riittäisi kattamaan kasvavaa rakennusmassaa ja pihatoimintojen sijoittamista tontille. Sijoitettaessa iso Noppa Urheilukadun tontille, menetettäisiin osa tontista saatavista arvioilta 5 M€:n myyntituotoista ja jouduttaisiin rakentamaan lisätiloja (piha, toinen ruokala ja keittiö) Nopan yhteyteen.

Vaihtoehdot V1. ja V2. perustuvat vanhan Kansakoulunkadun korjaamatta jättämiseen. Aiemmin esitellystä kohteen suojelullisesta tilanteesta johtuen vaihtoehtojen toteutettavuutta ei pidetä mahdollisena. V2 vaihtoehdossa korjattaessa pelkkä Juhola koulukäyttöön kapasiteetti ei riitä opetuksen tarpeisiin.

Vaihtoehto V4. katsotaan haasteelliseksi Anttilan koulun sijainnin takia. Anttila sijaitsee kaukana kasvavasta eteläisestä Järvenpäästä, jossa oppilaspaikat tarvittaisiin ja kapasiteetiltaan Anttilan lisäsiipi on riittämätön.

Vaihtoehto V3. sen sijaan katsotaan olevan mahdollinen toteuttaa. Vaihtoehdossa V3. Juholan peruskorjaus korvaisi uudisrakennuksena toteutettavaksi suunnitellun Nopan. Juholan koulurakennus on suurempi kuin suunniteltu Noppa. V3 vaihtoehdossa JYKin kokonaiskapasiteetti kasvaisi 160 oppilaalla. Juholan kouluun pystyttäisiin sijoittamaan vaativan erityisen tuen (TOI) oppilaiden tilat, mutta tämä edellyttäisi toisen ruokalan ja keittiön rakentamista Juholaan JYK1:ssä olevien lisäksi. Juholan koulun peruskorjaamisesta ei ole olemassa suunnitelmia, mutta alustavasti sen peruskorjaamisen arvioidaan maksavan noin 5,0–8,4 M€. Nopan rakennuskustannukset ovat tämänhetkisen tiedon mukaan noin 3,4 M€, eli Juholan korjaaminen tulisi investointikustannuksiltaan kalliimmaksi kuin Nopan rakentaminen. Edullisuutta arvioidessa tulee huomioida, että mikäli Juhola peruskorjattaisiin koulukäyttöön, siitä ei voida saada kiinteistökehityksen kautta myyntituottoja tai hyödyntää sitä kaupungin muissa tilaratkaisuissa. Muu hyödyntäminen edellyttää kuitenkin käyttötarkoituksesta riippumatta peruskorjausinvestointien ja suunnitelmien tekemistä. 

Juholan koulurakennuksen mahdollinen muu jatkokäyttö

Jos Juholan koulurakennus ei tule olemaan osa JYK-hanketta, niin sen tulevaisuus tulee ratkaista. Vaihtoehtoina ovat mm. jonkin kaupungin oman toiminnan sijoittaminen siihen tai kiinteistökehitys ja myynti.

Hyvon toiminnoissa Juholan käyttöä on pohdittu vuoden 2022–23 aikana siten, että kohteessa voisi toimia nuorisopalveluiden, opiston, järjestöjen ja lapsiperhepalveluiden toimintoja. Nuorisopalvelujen osalta muutoksessa voitaisiin luopua Temalin vuokratilasta. Vaihtoehtoisesti / lisäksi Juholaan voisi mahdollisesti sijoittaa myös liikuntakeskus Piirosessa olevia toimintoja. Hyvo katsoo, että toimintojen keskittäminen toisi paljon synergiaetuja alueelle toimintojen osalta.

Kohteen jatkokäyttö Hyvon palveluverkkoon tulee arvioida koko palveluverkko huomioiden. Jotta käyttöönotto olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukainen, tulee arvioida tämänhetkisten palveluverkossa olevien kohteiden korvaamista Juholan tiloilla. Juholan käytön jatkaminen edellyttää peruskorjauksen tekemistä riippumatta tulevasta käyttötarkoituksesta. (Liite 6) 

Kiinteistökehityksen näkökulmasta Juholan koulun alla olevan maan jatkojalostamiselle on edellytyksiä, mikäli ko. rakennusta ei hyödynnetä kaupungin palveluverkoissa. Juholan koulun rakennusta ei ole suojeltu, ja mikäli kyseinen rakennus puretaan, on sen alla oleva tontti erinomainen laadukkaalle kaupunkiasumiselle. Nykyiselläkin tonttitehokkuudella pelkän tontin arvo asumiskäytössä on noin 2 M€. Rakennuksen kirjanpitoarvo kaupungin taseessa on tällä hetkellä noin 1,3 M€. (Liite 4)

Yhteenveto vaihtoehdoista

Esitetyistä vaihtoehdoista useimmat perustuvat vanhan Kansakoulunkadun koulurakennuksen purkamiseen. Kohde on suojeltu, eikä sitä saa purkaa, minkä lisäksi sen jalostettavuus esim. asuinkäyttöön on haastava/epätodennäköinen. Toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja ovat siten eteneminen jo suunnitellulla JYK2-vaihtoehdolla sekä vaihtoehto, jossa sekä vanha Kansakoulunkadun koulu että Juholan koulurakennus peruskorjattaisiin (ns. V3).

JYK:n 2. vaiheen toteuttamiseen on tehty kattavasti suunnittelutyötä ja muodostunut lopputulos täyttää hankkeelle asetetut toiminnalliset, tekniset ja taloudelliset vaatimukset. Yllä mainittujen seikkojen lisäksi suunniteltua JYK2-toteutusratkaisua tukevina argumentteina voidaan mainita mm. seuraavat:

• Ratkaisu toteuttaa parhaiten toiminnan tavoitteita.
• Ratkaisu on vastaavien hankkeiden kustannustason mukainen.
• JYK2:n osalta suunnitteluun jo menneet noin 1,1 M€. (Alaskirjattava, mikäli hanke ei toteudu. JYK-kokonaisuuden suunnittelu aloitettu jo vuonna 2018).
• Mahdollistaa Urheilukadun kiinteistön täysimääräiset myyntituotot.
• Mahdollistaa Juholasta luopumisen, minkä kautta voidaan saada myyntituottoja.​​​​​

Hankkeessa nähdään tarkoituksenmukaisena edetä aiemmin tehdyn investointipäätöksen (KH 16.1.2023, § 3) ja sitä täsmentävän viranhaltijapäätöksen (talousjohtaja 4.10.2023, § 14) sekä tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Juholan jatkokäyttöä voidaan arvioida osana Hyvon palveluverkkoa, mutta sen mahdollisesta käytöstä voidaan päättää myöhemmin erikseen. Jatkokäyttöarvioinnin osana myös Juholan kiinteistökehityksellinen potentiaali tulee arvioida tarkemmin.

Suunnitellun JYK2-toteutusratkaisun aikataulullinen tarkastelu ja mahdollinen vaiheistaminen

Ylläkuvattuja tehtyjä selvityksiä esiteltiin kaupunginhallituksen iltakoulussa 8.4.2024. Keskusteluissa nousi esiin mahdollisuus toteuttaa suunniteltu JYK2-kokonaisuus kahdessa vaiheessa. Kaupunginhallitus linjasi, että tehtyjä selvityksiä tulee täydentää suunnitellun ratkaisun vaiheistamisen huomioivilla vaihtoehdoilla.

JYK2-hankkeen rakentaminen on investointisuunnitelmavalmistelussa esitetty olevan mahdollista aloittaa vuonna 2024. Jotta koulutoiminnan rakennustyönaikainen turvallisuus saadaan parhaiten toteutumaan ja rakentamismelun vaikutukset koulutyöhön minimoitua, tulee uuden JYK:n viereen rakennettavan Nopan rakennustyöt aloittaa keväällä. Tällöin perustus-, paalutus- ja elementtityöt saadaan toteutettu kesällä. Vuoden 2024 osalta rakennustöiden toteutus ei enää onnistu kuvatussa aikataulussa, ja rakennustöiden aikaisin aloitusajankohta on vuosi 2025.

JYK2-hankeen aikataulutusta ja vaiheistusta on tarkasteltu kolmen vaihtoehdon kautta:

• Toteutus heti: Kokonaisuuden rakentamisen aloitus 2025
• Ajallinen eteenpäin siirto: Kokonaisuuden rakentamisen aloitus vuonna 2028
• Vaiheistus: Nopan rakentaminen aloitetaan 2025 ja vanhan koulun korjaaminen 2028
   

Eri vaihtoehdoista on tarkasteltu vaikutuksia käyttäjän toimintaan, rakennushankkeeseen (mm. kustannukset) ja kaupungin talouteen (tilakustannukset, investointitasot ym.). Vaikutukset käyttäjän ja rakennushankkeen näkökulmasta on esitetty liitteessä 7.

Käyttäjän näkökulmasta: Toiminnan näkökulmasta nykyisissä tiloissa voidaan toimia lukuvuosi 2024-25. Mikäli hanketta siirretään vuoteen 2028 tai sen toteutusta vaiheistetaan, tulee Juholan rakennukseen ja mahdollisesti Urheilukentän moduuliin tehdä muutostöitä, jotta voidaan mahdollistaa turvalliset, riittävät ja asianmukaiset tilat esi- ja alkuopetukselle, vaativalle erityisopetukselle ja aineopetukselle.

Rakennushankeen näkökulmasta: Johtuen rakennusalan heikosta kysyntätilanteesta, hankkeen investointikustannusten arvioidaan olevan edullisemmat (18,4 M€), jos rakentaminen aloitetaan vuonna 2025 ja molemmat osat toteutetaan samalla kertaa. Mikäli hankkeen aloitusta siirretään vuoteen 2028, investointikustannusten arvioidaan palaavan alan kustannusnousun myötä aiemmin arvioituun kustannustasoon ollen noin 19,8 M€ (sisältäen Juholan muutostyöt 0,3 M€). Hanke on teknisesti mahdollista vaiheistaa siten, että Nopan rakentaminen alkaisi 2025 ja peruskorjaus vuonna 2028. Johtuen arvioidusta tulevasta kustannustason noususta ja lisääntyneistä työmaakustannuksista, nousisi tässä vaihtoehdossa hankkeen kustannukset 20,0 M€:oon (sisältäen Juholan muutostyöt 0,3 M€).

Kaupungin kokonaistalouden näkökulma ml. tilakustannukset: Kokonaistaloudellisessa tarkastelussa on huomioitu investointien lainan korot, poistot sekä kohteiden käyttökustannukset (ylläpito ym.). Laskenta huomioi erilaiset investointikustannukset korkojen ja poistojen kautta. Tarkastelu on tehty vuoden 2030 loppuun, jolloin JYK2-kokonaisuus on kokonaan valmis.

Toteutettaessa hanke vuonna 2025 alkaen yhdellä kertaa, muodostuisi käyttötalouteen tarkastelujaksolla noin 7,4 M€ kustannukset. Siirrettäessä hanketta ajallisesti eteenpäin vuoteen 2028, olisivat vastaavat kustannukset noin 4,5 M€, johtuen pienemmistä korkokustannuksista sekä myöhemmin alkavista poistoista. Vaiheistettaessa hanke käyttötalouskustannukset olisivat noin 5,4 M€. Vaiheistuksessa ensivaiheessa rakennettava Noppa ei mahdollista Juholasta luopumista, vaan sen kustannukset rasittavat kaupunkia JYK2-kokonaisuuden valmistumiseen saakka. Laskelma vaihtoehtojen kustannuksista liitteessä 8.

Riskejä/epävarmuustekijöitä: JYK2:n toteutuksen siirtoon liittyy muutamia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Näitä ovat mm.  Järvenpään yläkouluoppilasmäärän kehittyminen ja oppilaspaikkojen riittävyys, mikäli hanke aloitetaan vasta vuonna 2028. Yläkoulupaikkojen riittävyyteen kytkeytyy myös Kartanon koulu, eli sen kunto ja kaavaillun peruskorjaus-/uudisrakennusinvestoinnin toteutumisajankohta ja kartanon hankkeen laajuus. Juholan koulurakennuksen soveltuvuus ja riittävyys nykyiseen toimintaansa ja siihen liittyvät mahdolliset toiminnalliset ja tekniset muutostyötarpeet tarkentuvat valvontaviranomaisen tarkastuksen myötä keväällä 2024. Muutostyötarpeet riippuvat myös hankkeen päätetystä ajankohdasta.

Yhteenveto

Yllä kuvattujen selvitysten perusteella voidaan todeta, että tehdyillä JYK2-suunnitelmilla jatkaminen on toiminnallisesti paras ja kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto. Tämän vaihtoehdon sisältämä uudisrakentaminen ja peruskorjaaminen voidaan toteuttaa 1- tai 2- vaiheisesti aloittaen työt vuosina 2025 - 2028. Palvelutarpeen näkökulmasta sekä JYK2-osion vaiheistaminen että ajallinen siirto ovat mahdollisia toteuttaa, mutta kumpikin vaihtoehto edellyttävät tiloihin kohdistuvia toiminnallisia muutoksia. Vertailtaessa ajoitusvaihtoehtoja talouden näkökulmasta on vaihtoehto, jossa hanke toteutetaan 1-vaiheisesti aloittaen vuonna 2025, investointikustannuksiltaan edullisin. Tarkasteltaessa vaihtoehtoja kaupungin käyttötalouden hallinnan näkökulmasta, on hankkeen ajallinen siirto vuoteen 2028 edullisin vaihtoehto ja tukee siten parhaiten kaupungin taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Hankkeen ajalliseen siirtämiseen liittyy kuitenkin muihin opetuksen palveluverkkomuutoksiin kytkeytyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä, mistä johtuen aikatauluratkaisu esitetään tehtäväksi osana investointiohjelman päivitystä syksyllä 2024.

Perustelut

Kaupunginhallitus 29.4.2024 § 111 

Kaupunginhallitus palautti 29.4.2024 kokouksessaan asian valmisteluun.

Asian lisäselvitykset kaupunginhallituksen toimeksiannosta

Kaupunginhallitus (29.4.2024) palautti asian valmisteluun ja ohjeisti tekemään lisäselvityksiä. Pyydetyt lisäselvitykset koskivat seuraavia asioita:

-          Kansakoulunkadun koulua ei korjattaisi, vaan rakennettaisiin suuri Noppa (lisää kerroksia ja kerrosten suurempi pohjapinta-ala) ja Juholaan tehtäisiin tällöin vain käyttöä turvaavat toimet

-          Oppilaspaikkakapasiteetin uudelleenjako Kartanon ja JYK:n kesken

-          Selvitetään Vanhan kansakoulunkadun koulurakennuksen purkamisen mahdollisuus (vastaavan viranhaltijan antama selvitys)

-          Vanhan kansakoulunkadun koulun korjausten riittävyyden vakuuttaminen/todentaminen

Kansakoulunkadun koulua ei korjata, vaan rakennetaan suuri Noppa

Tontin kaava mahdollistaa 4-kerroksisen rakennuksen toteuttamisen. Rakennuksen pohjapinta-alaa arvioidaan olevan mahdollista laajentaa siten, että laajuus olisi noin 600 m2/kerros. Nopan laajuus olisi tällöin noin 2400 brm2 ja niistä opetustiloiksi käytettävissä olevia noin 1600 brm2. Jo suunnitellun nopan opetustilat ovat noin 600 m2, eli opetustilojen määrä kasvaisi noin 1000 m2:llä. Laajennetun Nopan karkea kustannusarvio olisi tällöin 8,4 M€ (3500 €/brm2).  (Nykyisillä suunnitelmilla Nopan arvioitu neliöhinta on 3767 €/brm2, Kansakoulunkadun peruskorjauksen arvioitu neliöhinta 3174 €/brm2)

Vanhan kansakoulunkadun koulurakennuksessa on käytettäviä tiloja (opetus, hallinto ja liikunta) noin 2400 m2, joista opetustiloja on noin 1700 m2. Mikäli kohteen opetustilat haluttaisiin sijoittaa ylläkuvattuun suureen noppaan, ei kaikki tilat mahtuisi siihen (noin 700 m2), vaan ne tulisi toteuttaa jonnekin toisaalle. Tulee huomioida, että nämä tilatarkastelut ovat hyvin karkeita ja teoreettisia. Lopulliseen tilojen kokoon ja määrään vaikuttaa tilojen sijoittelu sekä toiminta rakennusmassassa, jotka tarkentuisivat tämän vaihtoehdon jatkosuunnittelussa. Asiaa kuvattu tarkemmin liitteessä 9.

Toiminnallisesta näkökulmasta nelikerroksinen noppa ei täyttäisi tilavaatimuksia ja olisi turvallisuusriskin lapsityhmien kulkiessa päivittäin useaan kertaan portaissa. Toiminta-alueittain opiskelevien opetus tulee järjestää alimmassa kerroksessa, jotta oppilaiden esteetön liikkuminen olisi mahdollista. Tämä tarkoittaisi esi- ja alkuopetuksen oppilaiden sijoittamista ylempiin kerroksiin. Riittävien vaate- ja kenkäsäilytyksen sekä wc-tilojen sijoittaminen joka kerrokseen on haastavaa ja pienentää portaiden ja hissien ohella kerroksissa olevaa opetustilaa.

Oppilaspaikkakapasiteetin uudelleenjako Kartanon ja JYK:n kesken

Kaupungin valtuusto hyväksyi Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen palveluverkon syksyllä 2021. Sen jälkeen sitä on tarkastettu vuosittain uuden väestösuunnitteen mukaisesti. Viimeisin tarkastelu tehtiin toukokuussa 2024. Palveluverkossa otetaan huomioon lasten yhtenäinen opinpolku varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun, väestösuunnite, olemassa oleva päiväkotien ja koulujen rakennuskanta ja laatu sekä tilatehokkuus ja yhteiskäyttö.

Järvenpään yhteiskoulu palvelee valmistuessaan noin 1100 oppilasta ja toimii keskitettynä osaamiskeskuksena kaupungin vaativimman erityisen tuen oppilaille. Koulussa on tuolloin tilat kahdelle esiopetusryhmälle, 20 alakouluryhmälle (4-sarjainen), 18 yläkouluryhmälle (6-sarjainen) ja 14 vaativan erityisen tuen ryhmälle, joista 3 ryhmää toimialueittain opiskelevia (ns. TOI-ryhmät).

Kartanon koulu palvelee valmistuessaan noin 950 oppilasta. Koulussa on tuolloin tilat kahdelle esiopetusryhmälle, 15 alakouluryhmälle (2,5-sarjainen), 18 yläkouluryhmälle (6-sarjainen) ja yhdeksälle erityisentuen ryhmälle.

Mikäli opetus järjestettäisiin JYK:ssä jatkossa 4-sarjaisen yläkouluna suunnitellun 6-sarjaisen yläkoulun sijaan, voitaisiin JYK:n 2-vaiheen kokonaisuudesta karsia tilamäärällisesti yksi kevyemmin varusteltu fyke-labraluokka, yksi kielten opetustila sekä yksi suomen kielen ja kirjallisuuden opetustila. Vastaavasti Kartanon koululle tulisi suunnitella lisää tiloja.

Asiaa kuvattu tarkemmin liitteessä 9.

Vanhan kansakoulunkadun koulurakennuksen purkamisen mahdollisuus

Maankäyttöjohtaja Juhana Hiironen on liitteessä 9 kuvannut purkamisen mahdollisuuksia. Vaihtoehtoina ovat purkaminen ilman asemakaavamuutosta (tällöin asia olisi rakennusvalvonnan päätettävissä) ja purkaminen asemakaavan muuttamisen kautta (asia olisi kaupunginvaltuuston päätösvallassa). Molempiin tapoihin liittyy lainsäädännöllisiä haasteita, purkamisen ollessa ristiriidassa Maankäyttö- ja rakennuslakiin kirjattujen tavoitteiden kanssa (mm. ”ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista” ja ”rakennettua ympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa asemakaavalla hävittää”). Päätöksistä voidaan valittaa ja esim. pyrittäessä purkamaan kohde asemakaavaa muuttamalla, kestäisi prosessi, ml. valmistelu- ja sitä mahdollisesti seuraava valitusprosessi, mahdollisesti muutamia vuosia. Purkamisen mahdollisuuksia on kuvattu myös liitteessä 4.

Ylläolevaa johtopäätöstä myös Kuntaliiton ja Keski-Uudenmaan aluemuseon näkemykset tukevat. Jos kaavaa haluttaisiin muuttaa poistamalla suojelumerkintä, tulisi käytännössä olosuhteissa olla tapahtunut jotain muutosta. Huomioiden asemakaavan sisältö ja ajantasaisuus ja rakennuksen kunto (korjauskelpoisuus), myönteisen poikkeamispäätöksen tekemiselle ei myöskään näyttäisi olevan edellytyksiä. Yhteenveto selvityksestä on liitteessä 11.

Vanhan kansakoulunkadun koulun korjausten riittävyyden selvitys

Vanhan koulun korjaushankkeen valmistelua on kuvattu jo aiemmin liitteessä 2. Suunnittelussa on huomioitu tutkimuksissa havaitut ongelmakohdat ja riskit. Ulkoseinärakenteen osalta rakenteeseen jää mahdollisesti vaurioitunutta eristettä, mutta sen ilmayhteys sisäilmaan tullaan estämään. Muilta osin rakenteisiin ei jää tiedossa olevia vaurioituneita rakenteita. Rakennesuunnittelija on laatinut selvityksen rakennuksen terveellisyydestä, joka on esitetty liitteessä 10. 

Pohjaveden korkeuden haaste on huomioitu suunnitelmissa ja pohjaveden mahdolliseen nousemiseen on varauduttu. Pohjaveden korkeutta on seurattu neljän vuoden ajan ja luokkatilasiiven kohdalla pohjaveden korkeuden taso on korkeimmillaan ollut +42.200. Lattiapinta on suunniteltu tasoon +42.835, eli se on 63 cm korkeammalla kuin pohjavedenpinta on enemmillään ollut. Salaojajärjestelmä uusitaan kokonaisuudessaan ja varustetaan varmistuspumpuilla, jotka tarvittaessa estävät tai rajoittavat pohjaveden nousua rakennuksen alueella. 

Kohteen esteettömyys ja sen mahdolliset haasteet ovat olleet esillä hankkeen ympärillä käydyssä keskustelussa. Hankesuunnittelussa on asetettu vaatimukseksi esteetön rakennus, mikä on huomioitu peruskorjauksen suunnittelussa. Rakennuksen nivelkohtaan, jossa korkoerot kohtaavat, lisätään läpikuljettava hissi, jolla pääsee rakennuksen kaikille kerrostasoille esteettömästi. Sisäänkäyntien yhteyteen on suunniteltu määräyksien mukaiset luiskat esteetöntä kulkua varten.

Tuore oppilasmääräennuste ja hankkeen ajoitus

Uudet oppilasennusteet ovat valmistuneet toukokuun alussa. Niiden perusteella Järvenpään yläkouluoppilaiden määrä ylittäisi paikkakapasiteetin lukuvuonna 2028–2029. Jotta vältettäisiin yläkouluoppilaspaikkojen loppuminen ko. lukuvuonna, tulisi harkita JYK-hankkeen loppuun saattamista siten, että se olisi valmis syksyllä 2028. Tällöin rakennustyöt alkaisivat vuonna 2027. Tämä ajoitus toisi myös varmuutta paikkakapasiteettiin, sillä Kartanon yläkoulun kuntoon ja sen korjaamisen tai korvaavaan hankkeen toteutuksen ajoitukseen liittyy epävarmuutta.

Tämän vaihtoehdon taloudelliset vaikutukset on lisätty liitteessä 8 esitettyihin kokonaistaloudellisiin vertailulaskelmiin (V4. Ajoituksen siirto, aloitus 2027). Investointikustannuksiltaan vaihtoehto olisi 19,5 M€ (sis. Juholan 0,3 M€:n väliaikaiset muutostyöt) ja sen käyttötalouskustannukset olisivat vuosina 2024–2030 yhteensä 5,67 M€.

SF, MN-A, TK