Perustelut
Järvenpään nuorisovaltuusto on jättänyt 25.10.2023 lausunnon nuorisovaltuuston suorasta aloiteoikeudesta kaupunginvaltuustoon.
Lausunnon sisältö
Järvenpäässä nuorten vaikuttamisella on pitkät juuret. Vuonna 2001 Järvenpäässä aloitti nuorisoparlamentti: nuoria on kuultu päätöksenteossa jo pitkään. Järvenpää onkin nyt palkittu Nuorisovaltuustomyönteinen kunta –sertifikaatilla jo viisi vuotta putkeen. On tärkeää, että Järvenpää näyttää esimerkkiä nuorten kuuntelemisessa jatkossakin ja nuoret otetaan huomioon kaupungin päätöksenteossa.
Nuorisovaltuustolla on erityinen tehtävä edustaa nuoria kaupungin päätöksenteossa. Kunnan valtuutetuilla yksi merkittävimmistä tavoista vaikuttaa kuntapolitiikkaan on valtuustoaloitteilla. Aloitteet ovat tehokkaita ja se on merkittävä konkreettinen tapa vaikuttaa. Tämän takia nuorisovaltuustolla pitäisi olla suora aloiteoikeus kaupunginvaltuustoon. Näin nuoria kuultaisiin yhä tehokkaammin ja nuorten asema kunnallispolitiikassa paranisi.
Vaikka nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa kuntalaisaloitteella, tämä ei kuitenkaan ole monissa tapauksissa riittävä. Kuntalaisaloitteen tekeminen näyttäytyy monelle nuorelle hyvin vaikeana, vaikka asioita, joihin haluttaisiin vaikuttaa, olisi useita. Luontainen kanava tuoda nuorten ääni esille konkreettisina ehdotuksina olisi nuorisovaltuuston kautta valtuustoaloitteena.
Naapurikunnassa Keravalla nuorisovaltuustolle on myönnetty aloiteoikeus valtuustoon (Keravan hallintosääntö 107 §). Lisäksi esimerkiksi Helsingissä on osoitettu nuorille erityinen nuorten aloite (26 luku 3 §). Olisi siis perusteltua hallintosääntöuudistuksessa lisätä nuorisovaltuustolle suora aloiteoikeus kaupunginvaltuustoon.
Konsernipalveluiden vastaus lausuntoon
Säädöspohja
Kuntalain 26 §:n mukaan kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttamisryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Laissa ei säädetä nuorisovaltuuston kokoonpanosta, valinnasta eikä toimintatavoista yksityiskohtaisemmin, vaan ne ovat kunnan itsensä päätettävissä. Nuorisovaltuutetut ovat usein iältään 13–18-vuotiaita, mutta ikärajat vaihtelevat kunnittain.
Järvenpään kaupunki on antanut hallintosäännössä (10 §, 82 §) nuorisovaltuuston puheenjohtajalle läsnäolo- ja puheoikeuden valtuustoon kokouksiin. Lisäksi nuorisovaltuuston valitsemalla edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus palvelualuelautakuntien sekä johtokuntien kokouksessa.
Kuntalain 23 § mukaisesti kunnan asukkaalla, kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä sekä sillä, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa, on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Lisäksi palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.
Valtuustoaloitteesta kuntalaki ei sisällä mainintoja, mutta kuntalain 90§:n mukaisesti hallintosäännössä tulee antaa tarvittavat määräykset valtuutetun aloitteen käsittelystä osana valtuuston toimintaan liittyviä asioita.
Järvenpään kaupungin voimassa olevassa hallintosäännössä on määräykset kuntalaisen aloiteoikeudesta 131 §:ssä sekä valtuutettujen aloitteista 71 §:ssä.
Aloiteoikeudesta
Järvenpään hallintosäännön (71 §) mukaisesti valtuustoryhmällä ja valtuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Nuorisovaltuustolla ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta tehdä aloitteita valtuuston kokouksessa. Sen sijaan nuorisovaltuusto voi muiden kuntalaisten tapaan tehdä kuntalaisaloitteita, sillä kuntalaisaloitteen tekeminen ei edellytä täysi-ikäisyyttä.
Vaikuttamistoimielimistä ainoastaan nuorisovaltuuston edustajille on Järvenpäässä myönnetty läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginvaltuustossa, palvelualuelautakunnissa ja johtokunnissa. Poikkeuksia ovat valtuuston suljetut kokoukset sekä muiden toimielinten kokoukset, mikäli käsiteltäviin asiakirjoihin sisältyy salassa pidettäviä tietoja.
Nykyinen järjestely mahdollistaa nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen nuorisovaltuuston kautta laajasti kaupungin toimielinten ja näiden alaisten palvelualueiden toimintaan. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja ja muut nuorisovaltuuston edustajat käyttävät aktiivisesti puheenvuoroja niin valtuuston, kuin muiden toimielintenkin kokouksissa.
Lisäksi kaupunginhallitus on 21.1.2019 päätöksellään (§ 16) suosittanut, että vaikuttamistoimielimen edustaja kutsutaan toimielimen kokoukseen silloin, jos kyse on vaikuttamistoimielimen edustaman ryhmän kannalta merkittävästä päätöksestä, eikä vaikuttamistoimielimen näkemystä asiaan ole muulla tavoin mahdollista saada selvitettyä.
Nuorisovaltuuston aloitteessa viitataan Keravan ja Helsingin käytänteisiin, ja nuorten aloiteoikeutta koskien kunnilla onkin erilaisia käytänteitä. Keravalla nuorivaltuustoon voi tulla valituksi 13─19 -vuotias nuori. Keravalla nuorisovaltuuston edustajalla on oikeus tehdä valtuuston kokouksessa nuorisovaltuuston aloite asiasta, joka on nuorisovaltuuston arvion mukaan lasten ja nuorten kannalta merkittävä. Aloite käsitellään samalla tavalla kuin valtuutettujen aloitteet. Helsingissä nuorisoneuvostoon sen sijaan valitaan 13–17 -vuotiaita nuoria ja hallintosäännössä säädetään yleisesti nuoren 13─17 -vuotiaan asukkaan teke-
mästä aloitteesta kaupungin toimintaan kuuluvissa asioissa. Nuoren tekemää aloitetta ei käsitellä valtuustoaloitteen kaltaisesti, vaan aloitteeseen vastaa se lautakunta tai johtokunta, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen tai suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskeviin aloitteisiin vastaa pormestari.
Myönteinen erityiskohtelu
Myönteisellä erityiskohtelulla tarkoitetaan tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi suoritettavia tarpeellisia erityistoimenpiteitä, joilla parannetaan tietyn ryhmän asemaa ja olosuhteita. Tällainen erityiskohtelu katsotaan oikeutetuksi silloin, jos sen tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen.
Myönteinen erityiskohtelu on näin ollen mahdollista myös muunlaisten, kuin syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi. Esimerkiksi yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten tukeminen voi olla perusteltua silloinkin, kun heikomman aseman ei voida osoittaa johtuvan syrjinnästä. Nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston ja eläkeläisneuvoston edustamien ryhmien voidaan katsoa olevan eri syistä osin muita kuntalaisia heikommassa asemassa. Tästä johtuen kuntalaki velvoittaa kuntaa asettamaan näitä ryhmiä edustavat vaikuttamistoimielimet ja kuulemaan niitä erityisesti kyseiseen ryhmään vaikuttavien asioiden valmistelussa.
Usein nuorisovaltuuston muista vaikuttamistoimielimistä poikkeavaa asemaa on perusteltu eri yhteyksissä muun muassa sillä, ettei alle 18-vuotiailla kuntalaisilla ole mahdollisuutta vaikuttaa äänestämällä kaupunginvaltuuston kokoonpanoon tai asettua itse kuntavaaleissa ehdolle.
Järvenpään kaupunginhallitus teki 12.10.2020 kokouksessaan päätöksen nuorisovaltuuston ikärajojen nostoa koskien. Aiemmin nuorisovaltuustoon on voinut asettua ehdolle vaalivuonna vähintään 14 ja enintään 17 vuotta täyttävä järvenpääläinen. Äänioikeus vaaleissa oli vaalivuonna vähintään 13 ja enintään 18 vuotta täyttävällä järvenpääläisellä. Kaupunginhallituksen tekemän ikärajanostoja koskevan päätöksen myötä syksyn 2020 nuorisovaltuuston vaaleista lähtien ehdolle on voinut asettua 13─19 vuotta täyttävä nuori, jonka kotikunta Järvenpää on. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki vaalivuonna 13─19 vuotta
täyttävät järvenpääläiset.
Kaupunginhallituksen päätöksen myötä nuorten asemaa ei enää voitane perustellusti pitää vammaisten tai eläkeläisten asemaan verrattuna heikompana valtuuston toiminnan näkökulmasta. Nostetut ikärajat mahdollistavat aiempaa paremmin sen, että osa nuorisovaltuuston jäsenistä voi kuntavaaleissa sekä asettua ehdolle että äänestää. Käytännössä on mahdollista, että nuorisovaltuuston edustajalla on nuorisovaltuuston lisäksi valtuuston jäsenyys. Riippuen vaalien ajankohdista tämä on jossakin, joskin vähäisemmässä, määrin ollut mahdollista myös aiemmin.
Nuorisovaltuuston puhe- ja läsnäoloasiaa toimielinten kokouksissa ei ole kaupunginhallituksen ikärajanostopäätöksen myötä tarkasteltu uudelleen.
Johtopäätökset
Järvenpään kaupungissa on käynnissä hallintosäännön kokonaisuudistus. Projektin aikataulutavoite on, että valtuusto vahvistaisi uuden hallintosäännön kokouksessaan 22.4.2024.
Toistaiseksi viranhaltija tai luottamushenkilöiden esittämänä ei ole noussut esille, että hallintosäännön kirjauksia nuorisovaltuuston puhe- tai läsnäolo-oikeutta koskien olisi syytä tarkastella uudelleen. Uuteen hallintosääntöluonnokseen ei ole valmisteltu muutoksia nuorisovaltuuston puhe- ja läsnäolo-oikeutta koskien.
Myönteisen erityiskohtelun tarve aloiteasiassa ei kuitenkaan valmistelijoiden arvion mukaan kohdistu enempää nuorisovaltuustoon kuin muihinkaan vaikuttamistoimielimiin. Toisaalta demokraattisesti valituksi tulleen valtuutetun tekemän aloitteen käsittelyn erityisyydellä on nähtävä painoarvonsa kuntalain hengen mukaisesti.
Valtuustoryhmiä on pyydetty jättämään vastauksensa 16.1.2024 pidetyssä hallintosääntöseminaarissa esitetyistä pykäläluonnoksista 3.3. mennessä ns. ”talvitehtävän” vastauksen muodossa. Seminaarissa nousi esille nuorisovaltuuston aloitteita koskeva lausunto nuorisovaltuuston puheenjohtajan pitämässä puheenvuorossa. Puheenvuoron jälkeen hallintosääntöuudistuksen projektipäällikkö kehotti valtuustoryhmiä pohtimaan nuorisovaltuuston esittämän lausunnon sisältöä osana talvitehtävää. Kommentit asiasta pyydettiin kirjaamaan pykäläluonnoksen ”79 § valtuutettujen aloitteet” yhteyteen.
Nuorisovaltuuston aloiteoikeusasiaa tullaan tarkastelemaan kevään aikana osana hallintosäännön muuta valmistelua. Valtuusto päättää hallintosäännön hyväksymisen yhteydessä, miten asia halutaan Järvenpäässä ratkaista.
SF