Kaupunginhallitus, kokous 12.10.2020

Perustelut

Kuntalain 121 § mukaisesti tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä ja kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

Tarkastuslautakunta on valmistellut vuioden 2019 arviointikertomusta. Valmistelua on toteutettu suurelta osin pareina ja ryhminä varsinaisten kokousten ulkopuolella koronatilanteesta johtuen. Viranhaltijoilta on saatu selvityksiä sähköisesti.

Perustelut

Kuntalain 121 § mukaisesti tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä ja kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

Tarkastuslautakunta on valmistellut vuioden 2019 arviointikertomusta. Valmistelua on toteutettu suurelta osin pareina ja ryhminä varsinaisten kokousten ulkopuolella koronatilanteesta johtuen. Viranhaltijoilta on saatu selvityksiä sähköisesti.

Ehdotus

Esittelijä

• Heini Liimatainen, heini.liimatainen@jarvenpaa.fi

Tarkastuslautakunta päättää

1. todeta arviointikertomukseen liittyvät esteellisyydet
2. hyväksyä ja allekirjoittaa vuoden 2019 arviointikertomuksen
3. esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginhallitukselta pyydetään vastineet arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista, selvityspyynnöistä ja suosituksista kaupunginvaltuustolle.

Päätös

Käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa 12.5.2020

Perustelut

Tarkastuslautakunta 5.5.2020 § 17 ja 12.5.2020 § 21.

Perustelut

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on ollut valtuuston käsittelyssä 15.6.2020. Lautakuntien ja palvelualueiden ja muiden yksiköiden tulee antaa vastineensa arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin, selvityspyyntöihin ja suosituksiin. 

Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueelta pyydettiin arviointikertomuksessa lisäselvityksiä seuraavasti;

Lisäselvitys:

Lastentarhanopettajien vakansseja on ollut täyttämättä useita ja tehtäviä on ollut haussa. Ongelmana on, että hakijoita ei ole ollut tarpeeksi ja lastentarhanopettajat eivät jää alalle.

Minkälaisia toimenpiteitä Järvenpäässä toteutetaan veto- ja pitovoimaa lisäävinä toimenpiteinä lastentarhanopettajien, psykologien ja erityisopettajien saamiseksi ja pysymiseksi kaupungin palveluksessa? 

Vastine:

Järvenpään varhaiskasvatuksessa on monin tavoin panostettu veto- ja pitovoiman lisäämiseen niissä ammattiryhmissä joissa on pulaa koulutetusta henkilöstöstä. Varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien palkkaa on järjestelyerän avulla nostettu, ja lisäksi palkkataulukossa on useita portaita joilla tehtävän vaativuuden lisääntyminen näkyy pienenä palkan nousemisena. Varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien palkka on kilpailukelpoinen suhteessa ympäryskuntiin. Vaikka summat ovat suhteellisen pieniä, työntekijät kokevat ne merkityksellisinä.

Varhaiskasvatuksen tehtäväkuvista on pyritty muodostamaan selkeitä ja hallittavia kokonaisuuksia työn mielekkyyden lisäämiseksi. Varhaiskasvatuksessa on selkeät ja toimivat rakenteet, jotka mahdollistavat esimerkiksi opettajille kuuluvan työn suunnittelun, arvioinnin ja toteuttamisen sekä pedagogiikan kehittämisen. Lisäksi on panostettu työn sisältöä tukeviin työvälineisiin (esimerkiksi tiimin pedagoginen toimintasuunnitelma, arviointityö) sekä selkeisiin johtamisrakenteisiin.  Järvenpään varhaiskasvatuksessa pyritään kehittämään työntekijöiden osaamista järjestämällä yhteistä koulutusta ja tukemalla työntekijöiden omaehtoista kouluttautumista. Koulutusta on järjestetty tai järjestetään pedagogiseen johtajuuteen, lapsen tukemisen keinoihin, tvt-työskentelyyn ja monikulttuurisuuteen. Olemme luoneet varhaiskasvatukseen sisäisiä osaamisen jakamisen foorumeita, joilla työntekijät pääsevät lisäksi jakamaan omaa osaamistaan toisille

Konkreettisten tekojen lisäksi varhaiskasvatuksen työntekijöiden menestyksekkääseen rekrytointiin ja pitovoimaan vaikuttaa kunnan varhaiskasvatustoiminnalle muodostunut imago. Olemme olleet positiivisesti näkyvillä varhaiskasvatuksen eri foorumeilla, ja tuoneet onnistuneita työskentelytapojamme ja kehittämiämme työvälineitä myös muiden kuntien toimijoiden tietoon. Useat kaupunkiin muualta rekrytoidut uudet työntekijät ovat kertoneet kuullensa kaupungin varhaiskasvatuksesta hyvää jo ennen täällä aloittamista.

Erityisopettajien saamiseksi ja pitämiseksi Järvenpäässä on panostettu oppimisen ja koulunkäynnin tuen kehittämiseen ja erityisopettajaedustus on vahvasti mukana kaupunkitasoisessa kehittämistyössä. Lisäksi oppimisen tuen näkökulmaan liittyvää täydennyskoulutusta on tarjottu suunnitelmallisesti ja runsaasti. Erityisopettajaresurssissa on pyritty OAJ:n suositukseen 1 erityisopettaja/100 oppilasta ja konsultoivaa tukea on tarjolla niin kaupunkitasolla kuin kuntien välisenä yhteistyönä (konsultoiva erityisopettaja, kuntouttavien luokkien psykiatriset sairaanhoitajat, vaativan erityisen tuen konsultointi/JYK Juholan toimipiste, ALVA vaativan erityisen tuen opiskeluhuolto). Järvenpäässä moniammatillinen verkostoyhteistyö toteutuu hyvin, millä on suuri vaikutus sekä oppilaan saamaan tukeen että työntekijöiden työn mielekkyyteen.

Koulupsykologien osalta yhtenä vetovoimatekijänä on se, että palvelu on kunnan omaa toimintaa eikä osa sote-palvelua. Tällöin johtamisnäkökulma on substanssia ymmärtävää ja oikein johdettua. Psykologin työnkuvaan kuuluu suuri osa pedagogista suunnittelua yhdessä mm.opettajien kanssa. Järvenpäässä on pyritty siihen, että työntekijöiden osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat toimintatapojen suunnittelussa ja prosessimainen työskentelymalli tukee työn mielekkyyttä. Psykologeilla on myös mahdollisuus työnohjaukseen, jonka painopiste on pedagogisessa työssä. Psykologien palkkaus on myös pystytty pitämään kilpailukykyisenä.

Kaikkien ammattiryhmien osalta kaupungin kompakti koko ja hyvät kulkuyhteydet on nähty merkittävänä vetovoimatekijänä ja sitä pitää jatkossakin hyödyntää kaupungin markkinnoinnissa potentiaalisten työntekijöiden suuntaan.

Perustelut

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on ollut valtuuston käsittelyssä 15.6.2020. Lautakuntien ja palvelualueiden ja muiden yksiköiden tulee antaa vastineensa arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin, selvityspyyntöihin ja suosituksiin. 

Hyvinvoinnin  palvelualueelta pyydettiin arviointikertomuksessa lisäselvityksiä seuraavasti;

Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma  

Toimintakertomuksessa on ikäihmisistä maininta kohdassa ”uuden organisaation käyttöönotto” maininnalla: tehtävänä on ikäihmisten hyte, mm. Myllytien toimintakeskuksen toiminta. Kohdassa ”kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen sekä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen” on kerrottu Myllytien toimintakeskuksen käynti- ja käyttölukuja.  

Toimintakertomuksen ja pöytäkirjojen perusteella ei saa mitään käsitystä, mitä ikääntyneiden hyväksi olisi tehty.  

Tarkastuslautakunnan pyytämä lisäselvitys  

Miten Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma on toteutunut Järvenpäässä?  

Vastine:  

Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmassa vuosille 2018-2019 on määritelty keskeiset ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät tavoitteet ja toimenpiteet. Johdon raportti 2:n (2019) käsittelyn yhteydessä sovittiin, että ikääntyneiden suunnitelman väliraportointi tapahtuu erikseen marraskuun lautakunnassa, jolloin keskustellaan laajemmin ikääntyneiden hyvinvoinnin ajankohtaisista asioista. Tämä toteutui Hyvinvointilautakunnassa 14.11.2019 § 62 Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman toteumat 1.1.-30.8.2019, jonka yhteydessä kuultiin myös eläkeläisneuvoston ajankohtaiskatsaus ja kirjattiin eläkeläisneuvoston ajatuksia turvallisuuden kehittämiseksi. 

Lisäksi Ikääntyneiden hyvinvointia edistäviä toimia on kuvattu palvelualueen toimintakertomuksessa 2019: ”Myllytien toimintakeskuksen toiminta yhdessä järjestöjen ja vertaisryhmien kanssa on ollut vilkasta; erilaisiin ryhmä-, kerho- ja tapahtumatoimintaan osallistuneita on yhteensä 29.000 ja koko talon käyntimäärä vuoden aikana on ollut 70.000. Keväällä on aloitettu lähitalotoimintaa Hyvinvointikampuksen alueen senioritaloissa tavoitteena rakentaa osallisuuden malleja. Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman hyte-toimenpiteinä on jatkettu mm. asiakasraatitoimintaa. Vanhusasiamiehen toimintaa on jatkettu yhdistettynä osaksi ikäihmisten hyten muihin tehtäviin.”

Nykyinen Hyvinvointisuunnitelma kokoaa aiemmat erilliset ikäryhmittäin laaditut hyvinvointisuunnitelmat yhteen ja vuoden 2019 toiminnasta raportoidaan hyvinvointikatsauksen yhteydessä kaupunginvaltuustolle joulukuussa 2020.

Kotouttamisohjelma  

Ohjelma on hyväksytty lautakunnan kokouksessa 4.4.2019. Tämän jälkeen ei ole mitään päätöksiä asiasta ja toimintakertomuksessa on muutamassa kohdassa maininta, että kotouttaminen kuuluu lautakunnan alaisuuteen. Suoritteissakin mainitaan vain Ohjaamon asiakasmäärät, joka ei kerro mitään kotouttamisasioista.  

Tarkastuslautakunnan pyytämä lisäselvitys  

Miten kotouttamisohjelma on toiminut Järvenpäässä, kuinka monta henkeä on ohjelman piirissä ja minkälaisia keinoja on käytössä ja minkälaisia tuloksia toiminnalla on saatu aikaan?  
 

Vastine:  

Kotouttamista tukevia toimia suunnitellaan ja arvioidaan kotoutumisohjelmakausittain. Nykyinen ohjelma on vuosille 2018-2021 ja hyväksytty KV 11.12.2017 § 180. Tarkennettuja tavoitteita seurataan vuosittaisina käyttösuunnitelmatavoitteina ja suoritteina. Kotoutumispalveluiden suoritteet on kuvattu Hyvinvoinnin palvelualue Käyttösuunnitelmien seuranta 2019/ HYVO HYVLA 27.2.2020 §10. Yhtenä mittarina toimii kotouttamisohjelman vuosittainen tarkennettu toimintasuunnitelma, joka on hyväksytty lautakunnan kokouksessa 4.4.2019.

Kotouttamisohjelman avulla kuvataan ja suunnitellaan kotoutumista tukevaa toimintaa, joka toteutuu kaupungin ja KEUSOTE:n palveluissa ja laaja-alaisessa verkostossa. Kotouttamisohjelma toimii siinä tehtävässä hyvin. Jatkossa maahanmuuttajakuntalaisia huomioiva palvelujen suunnittelu tulee rakentaa vahvemmin kaupungin muiden ohjelmien ja suunnitelmien sisään. Kotouttamisohjelman avulla luodaan kokonaisvaltainen suunnitelma eri-ikäisten, eri taustoilla ja eri kotoutumisen vaiheissa olevien maahanmuuttajien kotoutumiselle. Se osaltaan vahvistaa eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Ohjelma on edellytys valtionkorvausten hakemiselle ja saamiselle. Vuoden 2019 aikana Järvenpää sai valtiolta laskennallisia korvauksia 318 087,03 € ja erityiskorvauksia 868 102,46 €.

Järvenpään Kotouttamisohjelma on tehty perustuen lakiin kotoutumisen edistämisestä (2010/1386). Sen määritelmän mukaan ohjelma kohdistuu kuntaan rekisteröityihin maahanmuuttajiin. Kotoutumista tukevaa toimintaa järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää (30§). Lähtökohtaisesti kaikki peruspalvelut vastaavat siitä, että palvelut ovat myös vieraskielisten ja kulttuuria tuntemattomien saavutettavissa. Kotouttamisohjelmassa on kuvattuna kohdennettuja toimenpiteitä. Tuloksia kuvataan palvelutuotannon ja palveluiden käytön näkökulmasta. Kotoutuminen etenee eri tavoin ja eri aikaperspektiivillä eri henkilöillä. Järvenpäässä maahanmuuttajataustainen henkilö saa nopeasti ja joustavasti tukea alkuvaiheen kotoutumiseensa. Ohjelman piirissä olevista henkilöryhmistä, toimenpiteistä ja tuloksista on tarkempi kuvaus kotoutumispalveluiden selvityksessä (liite).

Liikunta-avustukset / Tarkastuslautakunnan ehdottama toimintakäytäntö 

Onko kaupungin strategian mukaista suosia huippu-urheilua harrasteurheilun kustannuksella? Lautakunta ehdottaa kilpailutoiminnan ja harrasteurheilutoiminnan tukemisen periaatteiden 
selkiyttämistä valitun strategian mukaiseksi. 

Vastine: 

Liikuntapalvelut yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen siitä, että liikunta-avustusten kohdentamisessa painopisteen olisi hyvä olla enemmän harrastustoiminnassa. Hyvinvoinnin palvelualue valmistelee toiminta- ja kohdeavustusprosessien yhtenäistämistä siten, että uudet avustuskriteerit ja -ohjeet ovat käytössä vuoden 2022 avustuksia haettaessa. Samalla liikuntapalvelut tekee esityksen uusista liikunta-avustuskriteereistä, joissa painopisteenä on harraste-, soveltava- ja matalan kynnyksen liikunta.  

Perustelut

Tarkastuslautakunnan vuoden 2019 arviointikertomus on ollut valtuuston käsittelyssä 15.6.2020. Lautakuntien ja palvelualueiden ja muiden yksiköiden tulee antaa vastineet arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista, selvityspyynnöistä ja suosituksista kaupunginhallitukselle. 

Kaupunkikehityksen palvelualueelta pyydettiin seuraaviin kohtiin vastineet/lisäselvitykset:

HR-toiminta

Tarkastuslautakunnan arvion mukaan henkilöstökertomus kuvaa aiempaa monipuolisemmin ja selkeämmin kaupungin henkilöstön tilannetta. Henkilöstön vaihtuvuus erityisesti johtavissa asiantuntijatehtävissä aiheuttaa aina pitkäaikaisen poikkeaman palvelualueiden toimintaan, hidastaa kehittämishankkeiden edistymistä ja heikentää tiedonkulkua yksiköiden sisällä ja välillä.

Väkivalta- ja uhkatilanteiden lisääntyminen opetus- ja kasvatusalueella on hälyttävä signaali resurssien kohdistumisen puutteista, mutta ennen kaikkea lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Kun vuoden 2020 kevään oppilaat ovat olleet valtaosin etäopetuksessa ja kun syksylle on suunnitteilla merkittäviä säästöjä, sopeutuksia ja lomautuksia yhdistettynä koronan aiheuttamaan ”uuteen normaaliin” arkeen kaikkine rajoituksineen, herää suuri huoli uhka- ja väkivaltatilanteiden kasvusta.

Tarkastuslautakunnan ehdottama toimintakäytäntö

Tarkastuslautakunta pyytää henkilöstökertomusta vuodelta 2020 nähtäväkseen 31.3.2021 mennessä, jotta siihen ehditään riittävästi paneutua arviointikertomuksen valmistumisen näkökulmasta.

Tarkastuslautakunnan pyytämä lisäselvitys

Tarkastuslautakunta pyytää lisäselvitystä henkilöstömitoituksesta suhteessa konsulttipalveluiden käyttöön palvelualueittain. Kaupunkikehityksen palvelualueelta pyydetään lisäksi arviota siitä, miten asiantuntijoiden vaihtuvuus ja avoimet asiantuntijavakanssit vaikuttavat palvelualueen toimintaan.

Kaupunkikehityksen palvelualueen vastine lisäselvityspyyntöön

Kaupunkikehityksen osalta henkilöstömitoitus on suunniteltu siten, että ulkopuolista konsulttiapua tarvitaan hankkeiden läpiviemiseksi kaikissa hankkeissa, joita toteutetaan projektijohtoisesti kaupunkikehityksen toimesta.

Konsulttipalvelut on toteutettu puitesopimuksilla. Puitesopimuksia toteutetaan ns. etusijajärjestyksessä ja kilpailutetaan hankekohtaisesti puitesopimuskumppanien kanssa. Asiantuntijoiden vaihtuvuus suunnittelutoimistoilla on suhteellisen pientä ja toimintaa ohjataan kaupungin toimesta mm. projektipäälliköiden, suunnitteluohjeiden ja suunnittelukokousten avulla valmistelevissa ja rakentamisen valvontaan liittyvissä töissä. Osassa kauken yksiköistä mm. suunnittelupalveluissa on tällä hetkellä edelleen henkilöstövajetta, joka jatkuu myös kaupungin henkilöstösäästötavoitteiden myötä. Vajetta pyritään täyttämään vuoden 2020-21 aikana niiltä osin kun säästötoimien alla olevat vakanssit saadaan täyttää. Rekrytointien osalta tilanne on myös ollut hankala, alan osaavaa henkilöstöä on vaikea saada rekrytoitua mm. alan henkilöstövajeen ja kunta-alan alhaisemman palkkatason vuoksi. Toiminnan organisointi on siis haastavaa ja ratkaisuja on pyritty löytämään tilapäisillä sisäisillä henkilöjärjestelyillä, jotka jatkuvat myös vuonna 2020-21.

Asiantuntijoiden vaihtuvuudella on kokonaisprosessissa suuri merkitys. Pahimmillaan avainhenkilöiden muuttuminen pitkittää kaavoitusta, maanmyyntiä sekä hankkeiden oikea -aikaista käynnistymistä mm. rakentamisen osalta. voidaan paikata osittain ostamalla asiantuntija -palveluita niillä osa-alueilla, joihin ei liity päätöksentekoa tai asiantuntijapuutetta voidaan paikata ulkopuolisella konsulttityöllä.

4.4 Elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistaminen

4.4.1 Kaupunkikehitysyksikkö

Tavoite: Svengin yritysalueen valmiit tontit myydään

Mittari: Svengin yritysalueen myydyt tontit

Tonttien myymisessä ei ole onnistuttu ensimmäisen tavoitevuoden aikana. Yritystonttien tavoitteellinen myyntiaika on 1–3 vuotta. Svengin yritysalueelta ei vuoden 2019 aikana myyty yhtäkään tonttia, yksi tonteista on vuokrattu 50 vuoden sopimuksella. Kriteerinä Svengin tonteissa on hyvä työllistävä vaikutus, sillä kyseessä on viimeinen rakentamaton yritystonttialue kaupungissa.

Tavoite: Kaupunkimallinnuksen ja tietomallinnuksen hyödyntäminen toiminnassa

Mittarit:

• Kaupunkimallin visualisointi toteutettu keskeisiltä alueilta kuvauksia hyödyntäen
• Tietomallipohjainen suunnittelu käytössä Kauken suunnitteluprosesseissa ja käynnissä olevissa rakennus- ja infrahankkeissa

Tarkastuslautakunta toteaa positiiviseksi sen, että Järvenpään kaupunki ja kaupunkikehitys hyödyntää moderneja tekniikoita toiminnassaan. Samalla voidaan miettiä, onko tietomallintamisen hyödyntäminen sellainen tavoite, joka tulee asettaa valtuustotason tavoitteeksi? Kyse on ennemminkin keinoista päästä tavoitteisiin.

Kaupunkimallin käyttöönotto mahdollistaa prosessien saumattoman yhteistyön ja (paikka-) tiedolla johtamisen. Kaupunkimalliin perustuva toiminnanohjausjärjestelmä tehostaa työtä, mahdollistaa uusia yhteistoimintamalleja, ja varmistaa sen, että tietoa voidaan käyttää tehokkaasti ja hyödyntää yli organisaatiorajojen. Tavoiteaikataulu on strategiakauden mittainen.

Tavoite: Osallistaminen huomioitu kaupunkikehityksen toiminnassa

Mittarit:

• Sähköisten rajapintapalvelujen kehittäminen aloitettu
• Uusia osallistamistapoja on otettu käyttöön

Kuntalaisten osallistaminen on ollut jo vuosia lakisääteinen velvoite. Raportoinniksi ei riitä järjestettyjen tilaisuuksien lukumäärä, vaan pitäisi laadullisesti arvioida ja raportoida osallisuuden toteumaa maankäyttö- ja rakennuslain sekä kuntalain hengen mukaisesti.

Tarkastuslautakunnan pyytämä lisäselvitys

Miten kuntalaisten näkökulma on vaikuttanut tehtyihin suunnitelmiin/toteutuksiin?

Kaupunkikehityksen palvelualueen vastine lisäselvityspyyntöön

Järjestetyissä tilaisuuksissa Kaupungilla on monta palautekanavaa, joiden kautta saadaan kaupunkiympäristön kehittämiseen ja suunnitteluun palautetta. Kaavoitus ympäristö katu- ja puistosuunnittelussa järjestetään hankkeiden vaiheiden mukaisesti informaatio ja kuulemistilaisuuksia, joissa osallistetaan asianosaisia, tai asiasta kiinnostuneita kuntalaisia. Lisäksi kaupungin viestintä toimii aktiivisesti Kaupunkikehityksen ajankohtaisten asioiden viestittäjänä ja kaupungin palvelupisteen kautta ohjataan ja opastetaan ihmisiä heidän tarpeidensa mukaisesti.

Tavoite: Investointiohjelma toteutuu suunnitellusti

Mittarit:

• Hankkeiden toteuma - %
• Maanmyyntitulot toteutuvat suunnitellusti

Toteutuma:

Vuoden loppuun ajoitettuja kauppoja, joiden myyntipäätökset oli tehty, siirtyi vuodelle 2020 ja yksi kauppa peruuntui kokonaan. Tilinpäätöksessä todetaan, että n. 3 m€ maanmyyntitulot siirtyvät vuosille 2020–21. Näin ei voida vain todeta, koska maanmyyntiin liittyy aina paljon epävarmuustekijöitä (kysynnän hiipuminen laman myötä, MAL-sopimuksen uusimisen viivästyminen). Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin budjettia ja taloussuunnitelmaa ei voi toistaiseksi pyrkiä tasapainottamaan maanmyyntituloilla.

Järvenpäässä valmistui vuonna 2019 yhteensä 429 asuntoa, mutta kohtuuhintaisessa asuntotuotannossa ei valmistunut yhtään kohdetta. Järvenpäässä MAL-sopimuksen 2016–19 asuntotuotantotavoite on vuositasolla 516 asuntoa. Sopimuskaudella tavoite oli 2 064 asuntoa ja toteutus oli 2 571 asuntoa, eli tavoite ylittyi. Sopimuksen mukaan valtion tukeman asuntotuotannon osuuden tulisi olla 20 % kokonaistuotannosta.

Kaupunkikehityksen asuntopalvelut on tukenut ja koordinoinut kohtuuhintaista uutta ara-tuettua asuntotuotantoa, toiminut seudullisesti yhteistyössä ARA:n ja yleishyödyllisten toimijoiden kanssa.

Tarkastuslautakunnan pyytämä lisäselvitys

Tarkastuslautakunta pyytää toimittamaan HSY:n tuottaman MAL-loppuraportin 2016–19 lautakunnan käyttöön sen valmistuttua.

Kaupunkikehityksen palvelualueen vastine lisäselvityspyyntöön

HSY:n raportti toimitettu tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle.

Korjausvelan kehittyminen

Kaupungin infrastruktuurin korjausvelan määrä lisääntyi vuodesta 2018 on noin +0.8 M€ ja oli vuoden 2019 lopussa 26 M€. Korjausvelan määrän tavoitteeksi Resurssiviisas Järvenpää -tiekartassa asetettiin, että korjausvelka laskisi 18 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.

Tarkastuslautakunnan pyytämä lisäselvitys
Minkä vuoksi korjausvelka ei lyhentynyt? Valtuusto on hyväksynyt tiekartan ja asettanut tavoitteeksi vähentää korjausvelkaa vuosittain 1Me. Miksi valtuuston asettamia tavoitteita ei saavutettu?

Kaupunkikehityksen palvelualueen vastine lisäselvityspyyntöön

Katujen peruskorjaukseen varattua peruskorjausrahaa on infran investointiohjelmassa varattu 0,9 M€/ vuosi kaduille. Vastaavasti tavoitteen mukaisesti vuosittain varattava summa kasvaa vuoden 2023 jälkeen tasaisesti siten, että tavoite vuoteen 2030 mennessä on Valtuuston hyväksymän tiekartan mukaisesti 18 M€. Korjauskohteiden suunnittelu ja toteutus etenee erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti ja hankkeita käynnistetään vuosittain kiireellisyysjärjestyksessä ja sen mukaisesti, miten ympäröivää aluetta ollaan kehittämässä (kaavoitus, täydennysrakentaminen, käyttöikä). Korjausvelan kokonaislaskelmissa on huomioituna myös muut peruskorjauskohteet, esimerkiksi Värtsilän alueen katujen peruskorjaus, ja Kinnarin alueen katujen peruskorjaus, jotka ulottuvat useammille talousarviovuosille. Näidenkin hankkeiden osalta vuosittainen vaihteluväli vaikuttaa eri vuosina eri tavalla.

Hankkeiden vuosittainen toteutus sekä vaiheistaminen useille vuosille aiheuttavat vuositasolla tarkasteltuina huomattavaa vaihteluväliä korjausvelan vähentymisen ja kasvun välillä tuon arvion edetessä edellä mainituista seikoista poiketen lineaarisesti koko tarkastelujaksolla.

Lisäksi korjausvelan kasvua pidemmällä aikavälillä selittävät myös yleisten alueiden kuten katualueiden ja puistojen lisääntyminen kasvun ja hoitotason nostamisen myötä, mutta nämä ajoittuvat myöhäisemmälle ajanjaksolle.

Kokonaisuutena kuitenkin TA 2020-223 välillä korjausvelan vähentyminen tulee näkymään hankkeiden valmistumisten myötä tarkastelujaksolla 2019-2030 jos infran investointiohjelmaan ei tehdä muutoksia suunnitelmakaudella ja korjausrakentamisen kustannukset eivät nouse huomattavasti. Valtuuston tavoitteita tulee siis seurata pidemmän aikavälin toteutumalla. Vuosittainen vaihtelu on suurta myös edellä mainituista jaksotuksista johtuen.