Kaupunginhallitus, kokous 12.10.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 326 Nuorisovaltuuston aloite nuorisovaltuustovaalien ikärajojen muuttamiseksi

JARDno-2020-53

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Laura Kattelmäki, kaupunginlakimies, laura.kattelmaki@jarvenpaa.fi

Perustelut

Nuorisovaltuuston aloite

Järvenpään nuorisovaltuusto on 9.1.2020 toimittanut Järvenpään kaupungin kirjaamoon aloitteen nuorisovaltuustovaalien ikärajojen muuttamiseksi. Tällä hetkellä äänioikeutettuja nuorisovaltuustovaaleissa ovat vaalivuonna vähintään 13 ja enintään 18 vuotta täyttävät järvenpäälaiset nuoret. Vaaleissa voivat puolestaan asettua ehdolle vaalivuonna vähintään 14 ja enintään 17 vuotta täyttävät järvenpääläiset nuoret.

Nuorisovaltuusto on ehdottanut ikärajojen muuttamista siten, että jatkossa äänioikeutettuja olisivat vähintään 13 ja enintään 19 vuotta vaalivuonna täyttävät järvenpääläiset nuoret ja ehdolle voisivat asettua vaalivuonna vähintään 14 vuotta ja enintään 19 vuotta täyttävät järvenpääläiset nuoret. Äänioikeuden yläikärajaa nostettaisiin siis 18 ikävuodesta 19 ikävuoteen ja ehdolle asettumisen yläikärajaa 17 ikävuodesta myös 19 ikävuoteen. Nuorisovaltuuston ehdotuksessa alaikärajat säilyisivät nykyisellään.

Nuorisovaltuuston asema

Kuntalain 26 §:n mukaan kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttamisryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee lisäksi ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa.

Nuorisovaltuuston tehtävä on edustaa kunnan nuoria kunnallisessa päätöksenteossa ja tuoda nuorten ääni kuuluviin, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä tehdä aloitteita ja kannanottoja. Nuorisovaltuuston tarkoituksena on myös tiedottaa nuoria kunnan päättäjien toiminnasta sekä auttaa nuoria löytämään keinoja vaikuttaa. Lisäksi se edistää vuoropuhelua nuorten ja päättäjien välillä ja ottaa nuoret aidosti mukaan yhteiseen päätöksentekoprosessiin.

Muiden kuntien käytännöt

Laissa ei säädetä nuorisovaltuuston kokoonpanosta, valinnasta eikä toimintatavoista yksityiskohtaisemmin, vaan ne ovat kunnan itsensä päätettävissä. Nuorisovaltuustojen toimikausi on yleensä yksi vuosi, mutta toimikausi voi kestää myös tätä pidempään. Nuorisovaltuustot valitaan joko vaaleilla tai oppilas- ja opiskelijakuntien edustajista. Nuorisovaltuutetut ovat usein iältään 13–18-vuotiaita, mutta ikärajat vaihtelevat kunnittain.

Vaikuttamistoimielimet osallistumis- ja vaikuttamiskanavina

Kuntalaissa säädetään nuorisovaltuuston lisäksi kahdesta muusta vaikuttamistoimielimestä - vanhus- ja vammaisneuvostosta. Kuten nuorisovaltuusto, ne eivät ole kunnan varsinaisia toimielimiä vaan edustamansa ryhmän osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Keskeinen ero vaikuttamistoimielinten ja varsinaisten toimielinten välillä on se, ettei vaikuttajatoimielin voi tehdä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä. Niille ei siten myöskään voida siirtää toimivaltaa hallintopäätösten tekemiseen.

Vaikuttamistoimielinten jäsenet eivät myöskään ole kunnan luottamushenkilöitä, eikä jäsenten kelpoisuudesta säädetä laissa. Myöskään tasa-arvolain vaatimukset eivät suoraan tule sovellettaviksi, vaikka kokoonpanoissa on syytä pyrkiä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen.

Myöskään päätöksentekoa koskevat lain säännökset tai hallintosäännön määräykset eivät sellaisenaan tule suoraan sovellettavaksi vaikuttamistoimielimissä. Tämän vuoksi vaikuttamistoimielinten työskentelytavat voivat olla varsinaisten toimielinten työskentelytapoja vapaamuotoisemmat ja toimielimen itsensä päätettävissä.

Vaikuttamistoimielinten edustajien läsnäolo- ja puheoikeudet

Vaikuttamistoimielimistä ainoastaan nuorisovaltuuston edustajille on Järvenpäässä myönnetty läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginvaltuustossa, palvelualuelautakunnissa ja johtokunnissa. Kaupunginhallitus on lisäksi muun muassa päätöksellään 21.1.2019 § 16 suosittanut, että vaikuttamistoimielimen edustaja kutsutaan toimielimen kokoukseen silloin, jos kyse on vaikuttamistoimielimen edustaman ryhmän kannalta merkittävästä päätöksestä, eikä vaikuttamistoimielimen näkemystä asiaan ole muulla tavoin mahdollista saada selvitettyä.

Nykyinen järjestely mahdollistaa nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen nuorisovaltuuston kautta laajasti kaupungin eri palvelualueiden toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja ja muut nuorisovaltuuston edustajat käyttävät aktiivisesti puheenvuoroja niin valtuuston, kuin muiden toimielintenkin kokouksissa.

Nuorisovaltuuston muista vaikuttamistoimielimistä osittain poikkeavaa asemaa on perusteltu useassa eri yhteydessä muun muassa sillä, ettei alle 18-vuotiailla kuntalaisilla ole mahdollisuutta vaikuttaa äänestämällä kaupunginvaltuuston kokoonpanoon. Nuoria on kuitenkin haluttu kannustaa osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, muun muassa myöntämällä läsnäolo- ja puheoikeuksia toimielinten kokouksiin nuorisovaltuuston edustajille.

Mikäli nuorisovaltuuston yläikärajoja päädytään nostamaan nuorisovaltuuston ehdottamalla tavalla 19-ikävuoteen, on myös nuorisovaltuuston edustajien läsnäolo- ja puheoikeuksia arvioitava uudelleen. Nuorisovaltuuston edustajien poikkeavaa asemaa ei tällaisessa tilanteessa ole enää mahdollista perustella alle 18 vuoden iällä. Käytännössä tilanne ei ole tällöin ratkaistavissa muutoin, kuin poistamalla nuorisovaltuuston edustajien muista vaikuttamistoimielimistä poikkeavat läsnäolo- ja puheoikeudet tai myöntämällä vastaavat oikeudet myös eläkeläis- ja vammaisneuvoston edustajille. Kuitenkin ottaen huomioon myös palvelualuelautakuntien kasvatetun jäsenmäärän kuluvan valtuustokauden ajaksi 31.5.2021 saakka, ei jokaista kokousta koskevien läsnäolo- ja puheoikeuksien laajentamista koskemaan myös muita vaikuttamistoimielimiä, voida pitää ainakaan tämänhetkisessä tilanteessa perusteltuna.

Koska nykyinen menettely mahdollistaa vuoropuhelun nuorten, viranhaltijoiden ja päättäjien välillä sekä ottaa nuoret aidosti mukaan yhteiseen päätöksentekoprosessiin, ei nuorisovaltuuston ikärajojen nostamista ja sen edustajien läsnäolo- ja puheoikeuksien poistamista suositella.

Asiaan liittyen on konsultoitu myös Kuntaliiton asiantuntijoita.

Nuorisovaltuuston toimintasääntö

Nuorisovaltuusto on kokouksessaan 4.6.2020 § 12 hyväksynyt osaltaan nuorisovaltuuston toimintasäännön ja päättänyt lähettää sen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Toimintasäännössä nuorisovaltuusto on todennut ikärajojen osalta seuraavaa:

"Ehdolle nuorisovaltuustovaaleissa voi asettua kuka tahansa vaalivuonna 14-18-vuotta täyttävä, jonka kotikunta on Järvenpää. Nuorisovaltuustovaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki vaalivuonna 14-18-vuotta täyttävät, joidenka kotikunta on Järvenpää."

Toimintasääntöön kirjatut ikärajat poikkeavat näin ollen nuorisovaltuuston kirjaamoon toimittamassa aloitteessa esittämistä ikärajoista.

LK

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää että:

  1. ehdolle Järvenpään kaupungin nuorisovaltuustovaaleissa voi asettua kuka tahansa vaalivuonna 14-18-vuotta täyttävä nuori, jonka kotikunta Järvenpää on.
  2. Järvenpään kaupungin nuorisovaltuustovaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki vaalivuonna 14-18-vuotta täyttävät, joiden kotikunta Järvenpää on.
  3. uusia ikärajoja noudatetaan syksyn 2020 nuorisovaltuustovaaleista alkaen.

Käsittely

Käsittelyn kuluessa esittelijä ehdotti asian palauttamista valmisteluun

Päätös

Päätettiin yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Valmistelija

  • Laura Kattelmäki, kaupunginlakimies, laura.kattelmaki@jarvenpaa.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 10.8.2020 päättänyt palauttaa nuorisovaltuuston ikärajojen muuttamista ja nuorisovaltuuston toimintasäännön hyväksymistä koskevat asiat uudelleen valmisteltavaksi. Kokouksen jälkeen valmistelua on kyseisten päätösten mukaisesti jatkettu.

Lähialueen kuntien käytännöt

Lähialueen kunnista vain Porvoossa, Sipoossa ja Keravalla nuorisovaltuuston ikäraja on korkeampi, kuin 18-vuotta. Kyseisten kuntien verkkosivujen mukaan nuorisovaltuuston edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus monissa kunnan toimielimissä. Kyseisiltä kunnilta on tiedusteltu, onko vastaava läsnäolo- ja puheoikeus myönnetty myös muiden vaikuttamistoimielinten edustajille. Kaikissa edellä mainituissa kunnissa läsnäolo- ja puheoikeus on myönnetty vain nuorisovaltuuston edustajalle. Kunnat eivät ole vastauksissaan perustelleet nuorisovaltuuston edustajan muiden vaikuttamistoimielinten edustajasta poikkeavaa asemaa muulla tavoin, kuin sillä, että vain täysi-ikäiset voivat olla ehdokkaina kuntavaaleissa ja vaikuttaa äänestämällä valtuuston kokoonpanoon. Kuntaliiton asiantuntija ei kuitenkaan ole pitänyt tätä perustelua kestävänä tilanteessa, jossa nuorisovaltuuston ikäraja on korkeampi, kuin 18-vuotta.

Positiivinen erityiskohtelu

Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi suoritettavia tarpeellisia erityistoimenpiteitä, joilla parannetaan tietyn ryhmän asemaa ja olosuhteita. Tällainen erityiskohtelu katsotaan oikeutetuksi silloin, jos sen tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen. Positiivinen erityiskohtelu on näin ollen mahdollista myös muunlaisten, kuin syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi. Esimerkiksi yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten tukeminen voi olla perusteltua silloinkin, kun heikomman aseman ei voida osoittaa johtuvan syrjinnästä.

Niin nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston kuin eläkeläisneuvoston edustamien ryhmien voidaan varmasti perustellusti katsoa olevan, eri tavoin, osittain muita kuntalaisia heikommassa asemassa. Tästä johtuen kuntalaki velvoittaa kuntaa asettamaan näitä ryhmiä edustavat vaikuttamistoimielimet ja kuulemaan niitä erityisesti kyseiseen ryhmään mahdollisesti vaikuttavien asioiden valmistelussa. Nuorten asemaa ei kuitenkaan voitane perustellusti pitää vammaisten tai eläkeläisten asemaan verrattuna sillä tavoin heikompana, että nuorisovaltuuston edustajilla tulisi olla läsnäolo- ja puheoikeus kaupungin toimielimissä edelleen, mikäli nuorisovaltuuston äänestys- ja ehdolle asettumisen ikäraja nostettaisiin 19 ikävuoteen.

Nuorisovaltuuston näkemys

20.8.2020 pidetyssä palaverissa on kuultu nuorisovaltuuston puheenjohtajaa. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja on todennut toimintasääntöön valikoituneiden ikärajojen olleen nuorisovaltuuston harkitsema päätös. Nuorisovaltuuston puheenjohtajan mukaan nuorisovaltuusto ei ole halunnut ottaa riskiä siitä, että se mahdollisesti saattaisi menettää edustajiensa paikat kaupungin toimielimissä.

Yhteenveto

Nuorisovaltuusto on kokouksessaan 26.8.2020 päättänyt vetää nuorisovaltuuston ikärajojen nostamista koskevan aloitteensa pois käsittelystä. Nuorisovaltuusto on kuitenkin sisällyttänyt 23.9.2020 hyväksymäänsä toimintasääntöluonnokseen ikärajat, jotka poikkeavat voimassa olevista nuorisovaltuuston ikärajoista. Edellä mainitusta johtuen ehdotetaan, että kaupunginhallitus hyväksyy nuorisovaltuuston uusiksi ikärajoiksi nuorisovaltuuston toimintasääntöluonnokseen kirjaamat ikärajat.

Nykyiset ikärajat

  • äänioikeus: vaalivuonna vähintään 13 ja enintään 18 vuotta täyttävä järvenpääläinen nuori
  • oikeus asettua ehdolle: vaalivuonna vähintään 14 ja enintään 17 vuotta täyttävä järvenpääläinen nuori

Nuorisovaltuuston toimintasääntöluonnokseen kirjaamat ikärajat

  • äänioikeus: vaalivuonna vähintään 13 ja enintään 18 vuotta täyttävä järvenpääläinen nuori
  • oikeus asettua ehdolle: vaalivuonna vähintään 13 ja enintään 18 vuotta täyttävä järvenpääläinen nuori.

IL

Ehdotus

Esittelijä

  • Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää että:

  1. ehdolle Järvenpään kaupungin nuorisovaltuustovaaleissa voi asettua kuka tahansa vaalivuonna 13-​18-​vuotta täyttävä nuori,​ jonka kotikunta Järvenpää on.
  2. Järvenpään kaupungin nuorisovaltuustovaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki vaalivuonna 13-​18-​vuotta täyttävät,​ joiden kotikunta Järvenpää on.
  3. uusia ikärajoja noudatetaan syksyn 2020 nuorisovaltuustovaaleista alkaen.

Käsittely

Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Seàn McLoughlin esitteli asiaa (paikalla klo 18.43 – 18.55).

Katja Repo teki Helinä Pertun kannattamana käsittelyn kuluessa muutosehdotuksen, joka kuului seuraavasti:

”Kaupunginhallitus päättää että:

  1. ehdolle Järvenpään kaupungin nuorisovaltuustovaaleissa voi asettua kuka tahansa vaalivuonna 13-​19-​vuotta täyttävä nuori,​ jonka kotikunta Järvenpää on.
  2. Järvenpään kaupungin nuorisovaltuustovaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki vaalivuonna 13-​19-​vuotta täyttävät,​ joiden kotikunta Järvenpää on.
  3. uusia ikärajoja noudatetaan syksyn 2020 nuorisovaltuustovaaleista alkaen.”

Puheenjohtaja totesi, että koska käsittelyn kuluessa on tehty kannatettu muutosehdotus, asiasta on äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin sähköinen äänestys.

Päätös

Hyväksyttiin äänestyksen jälkeen äänin 2 JAA-ääntä, 9 EI-ääntä, 0 TYHJÄÄ Katja Revon muutosehdotuksen mukaisesti.

Äänestystulokset

  • Jaa 2 kpl 18%

    Mikko Taavitsainen, Pekka Heikkilä

  • Ei 9 kpl 82%

    Ulla-Mari Karhu, Helinä Perttu, Katja Repo, Jarno Hautamäki, Willem van Schevikhoven, Tomi Passi, Hanna Graeffe, Mimmi Launiala, Ossi Vähäsarja

Tiedoksi

Nuorisovaltuusto