Perustelut
Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2020 talousarvion kokouksessaan 11.11.2019 § 81. Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kolmannesvuosittain, minkä lisäksi taloudesta raportoidaan kuukausittain talousjaostolle. Myös talousjaoston raporttiin on sisällytetty elokuun tilanteesta johdon raportissa seurattavat kokonaisuudet.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi syyskuussa poikkeusoloista johtuvat muutoksten verotuloihin ja valtionosuuksiin sekä muutamia muita vuoden 2020 talousarvioon kohdistuvia muutoksia. Koska raportointi koskee valtuuston päätöstä edeltänyttä ajanhetkeä, ei talousarviomuutoksia ole huomioitu vertailun pohjana käytetyssä talousarvioluvussa.
Käyttötalous
Toimintakatteen alijäämän arvioidaan ylittävän talousarvion noin 4,9 Me.
Koronan seurauksena palvelualueiden tulo-odotukset ovat pudonneet. Osittain tulomenetyksiä pystytään kompensoimaan vähentyvillä kuluilla, jotka ovat syntyneet kaupungin toimipisteiden suluista kevään ja kesän aikana ja saaduilla valtionavuilla. Tulosennusteessa on huomioitu yt-neuvottelutuloksen mukainen reilun 3 miljoonan euron karsinta henkilöstökuluissa siltä osin, kun tavoitteeseen on arvioitu päästävän. Tuottojen menetysten seurauksena oman toiminnan toimintakatteen arvioidaan toteutuvan kokonaisuutena talousarvion mukaisesti.
Sotepalvelujen toimintakatteen arvioidaan ylittävän talousarvion 4,9 Me. Ennuste vastaa Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän (Keusote) elokuun kuukausiraportin mukaista toteumaennustetta. Kuntayhtymän ennusteen mukaan Keusoten oma toiminta ylittää talousarvion 7,2 miljoonalla eurolla. Erikoissairaanhoidon (esh) ennuste ylittää Keusoten esh-varauksen, mutta alittaa kaupungin talousarviovarauksen 2,3 Me. Kuntayhtymän ennusteeseen sisältyy kuntayhtymätasolla 18 miljoonan euron koronavaikutukset. Maan hallituksen tekemiä kompensaatiopäätöksiä ennusteeseen ei sen sijaan ole huomioitu. Mikäli kompensaatiot toteutuvat budjettiriihipäätösten mukaisesti kunnille ja sairaanhoitopiireille korvataan täysimääräisesti mm. testauksesta aiheutuvat kustannukset, mikä parantanee ennustetta tämänhetkisestä. Sairaanhoitopiireille on luvattu kompensaatiota myös muiden koronasta aiheutuvien kulujen ja tulomenetysten kattamiseksi, mikä pienentää riskiä sairaanhoitopiirin alijäämän kattamisesta aiheutuvasta lisälaskusta (elokuun arvio 160,5 Me, josta Järvenpään osuus 4,3 Me). Ennusteessa ei myöskään ole huomioitu kalliin hoidon tasauksesta mahdollisesti syntyvää lisälaskua.
Raportilla näkyvässä kuukausitoteumassa Keusoten laskutus on talousarvion pohjalta lasketun kuukausierän mukainen, koska tasauslaskuja ei ole vuoden aikana lähetetty kuntiin eikä talousarviomuutoksia ole toistaiseksi tehty kuntayhtymävaltuustossa. Keusoten omat toteumaraportit on esitetty pykälän liitteenä.
Käyttöomaisuuden nettomyyntivoittojen arvioidaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisesti. Perhelän kauppojen toteutuminen vasta vuonna 2021 pienentää myyntivoitto-odotetta, mutta asunto-osakkeiden myynti ja muut tonttikaupat kattavat syntyvän vajeen.
Verorahoitus
Koronan vaikutukset Suomen talouteen ovat olleet merkittävät. Viimeisimmän verotuloennusteen mukaan koronan aiheuttaman taloustaantuman seurauksena kunnallisverotulot jäävät 8,6 Me talousarviotasosta ja yhteisöverotulot 0,4 Me. Kiinteistöverotulot toteutuvat lähes talousarvion mukaisesti, koska yritykset eivät ole hyödyntäneet verojen maksulykkäysmahdollisuutta aiempien arvioiden mukaisesti. Yhteensä verotuloennuste on 10,0 Me talousarviota heikompi. Ennuste pohjautuu Kuntaliiton syyskuussa julkaisemaan veroennustekehikkoon, jonka oletusten mukaisesti Suomen BKT supistuu kuluvana vuonna 6 % ja kasvaa vuonna 2021 2 %. Ennusteet eivät sisällä koronan toista aaltoa, mikä tämänhetkisen tautitilanteen perusteella voi olla liian optimistista. Epidemian vaikutukset heijastunevat vahvasti vuoteen 2021.
Valtio on kuntien tulomenetyksiä ja menolisäyksiä kompensoidakseen hyväksynyt toimenpidekokonaisuuden, joka lisää kuntien valtionosuuksia ja tasoittaa yhteisöverotulojen pudotusta. Lisäksi hallitus linjasi budjettiriihessä 14.-15.9. merkittävistä lisätoimenpiteistä kuntien tukemiseksi vuosina 2020-2021. Tarkat laskelmat budjettiriihen vaikutuksista saadaan 5.10.2020 jälkeen hallituksen julkaistua ensi vuoden talousarvioesityksensä ja talouskatsauksensa.
Jo tehtyjen valtionosuuspäätösten ja budjettiriihen pohjalta tehtyjen arvioiden pohjalta valtionosuuksien ennustetaan ylittyvän yhteensä 10,9 Me verrattuna alkuperäiseen talousarvioon. Korotuksista 8,1 miljoonaa euroa on jo päätettyjä koronakompensaatioita ja muutoksia valtionosuuksiin ja arviolta 2,8 Me budjettiriihessä sovittua valtionosuusmuutoksia. Verotilitysrytmiä kompensoidaan noin 1,0 Me vuonna 2020, ja vastaava summa korkoineen peritään kunnilta takaisin vuonna 2021.
Valtionosuusarvioissa ei ole huomioitu sairaanhoitopiireille ja kunnille sotemenojen kompensaatioon kohdentuvia osioita, koska tietoa jakoperusteista ei toistaiseksi ole käytettävissä. Lisärahoitus korvauksista voisi karkeiden arvioiden pohjalta olla 4-5 miljoonaa euroa vuonna 2020.
Rahoitusmenot ja-tulot
Ennusteessa rahoitusmenojen on oletettu ylittävän talousarvion 100 te, sillä lainarahoituksen hinta on noussut koronan vaikutuksesta.
Vuosikate
Vuosikatteen arvioidaan toteutuvan edellä mainituista johtuen noin 3,1 Me talousarviota huonompana, jolloin vuosikate jäisi 10,5 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi vuonna 2020.
Poistot ja arvonalentumiset
Poistot ja arvonalennukset ylittävät talousarvion 0,5 Me pääosin kaupungintalon alaskirjauksen vuoksi.
Tilikauden yli/alijäämä
Edellä mainituista seikoista johtuen tilikauden yli/alijäämä toteutunee noin 3,6 Me talousarviota heikompana ollen 10,6 Me alijäämäinen. Ennusteen toteutuessa kaupungin taseen kumulatiivinen alijäämä painuu tilikauden lopussa 0,9 Me negatiiviseksi.
Investoinnit
Investointien ennustetaan toteutuvan 25 Me talousarviota pienempänä. Olennaisimmin investointipottia pienentää JYK-Juhola hanke, joka on talousarviossa huomioitu 63 miljoonan euron hankkeena. Investointien toteumaa arvioitaessa hankkeesta on arvioitu jäävän käyttämättä kuluvan vuoden määrärahasta 17 miljoonaa euroa. Lisäksi Kaupungin varikkoinvestoinnin 3,7 Me siirtyy ensi vuodelle valituksen takia.
Kaupunkitekniikan rakentamisohjelman arvioidaan alittuvan 3,5 Me hankkeiden siirtyessä osin vuoden 2021 puolelle ja Vanhankylänniemen kirsikkapuistohankkeen keskeydyttyä. Myös liikuntapaikkojen toteuman ennustetaan alittuvan 0,3 Me Juholanmäen tekojään jäähdytyskontin siirtyessä ensi vuodelle ja Juholan pesiskenttien toteutuessa vasta tänä vuonna. Järvenpään veden sisäisten investointien ennustetaan ylittyvän 0,2 Me Lepola IV alueen katutöiden puuttuessa budjetista.
Investointituloja pienentää Perhelän hankkeen kauppojen siirtyminen tuleville vuosille. Aikataulumuutos pienentää investointituloa Koy Järvenpään Liiketalon tasearvoa vastaavasti 9,75 miljoonalla eurolla ja yhtiön lisäpääomitus lisää menoja 235 te.
Kehitysinvestointimäärärahaa on toiseksi käytetty noin 50 te. Varatusta määrärahasta on arvioitu jäävän käyttämättä 1,5 Me. Lisäksi myös kalusto ja aineettomia hyödykeinvestointeja toteutuu arviolta noin 0,1 Me talousarviota vähemmän hankkeiden siirtyessä.
Muilta osin investointien arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.
Lainamäärä
Vuosikatteen jäädessä kuluvana vuonna n. 10,5 Me ylijäämäiseksi, investoinnit joudutaan rahoittamaan lähes täysimääräisesti lisälainalla. Uutta lainaa otetaan vuoden aikana 36,6 Me ja velkamäärä nousee 228,5 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa 5 138 euroa/asukas.
Liikkumavaratoimenpiteiden toteutuminen ja ennuste 2020
Johdon raportin yhteydessä on erikseen arvioitu vuosien 2020-2023 talousohjelmaan sisällytettyjen liikkumavaratoimenpiteiden toteutumista ja etenemistä suunnitelman mukaisesti. Palvelualueiden arviot on esitetty pykälän liitteenä.
Konserniyhteistöjen tilanne
Olennaisimpien tytäryhtiöiden talousarviotavoitteiden toteumista ja yhtiöiden tilaa seurataan johdon raportissa. Tytäryhtiöiden toimittamat selvitykset kuluvan vuoden toiminnasta on esitetty johdon raportin liitteenä. Kuntayhtymien ja muiden kaupungin osin omistamien yhteisöjen toiminnassa tapahtuvista poikkeamista ja muista yhteisöihin liittyvistä, oleellisista kaupungin toimintaan vaikuttavista tekijöistä on raportoitu yhteisön seurannasta ja ohjauksesta vastaavan sitovuustason raportissa.
Raportointikauden toiminta oli tytäryhtiöissä pääosin tavoitteiden mukaista. Poikkeusoloilla arvioidaan olevan suhteellisen vähän vaikutusta koy Järvenpään Terveystalon, Järvenpään Pysäköinti Oyn ja Järvenpään Mestariasunnot Oyn toimintaan. Mestariasunnoissa vuokralaisten maksukyvyn heikentyminen näkynee vuokratappioiden lisääntymisenä, mutta sillä ei ole vaikutusta yhtiön tulokseen.
Mestaritoiminta Oy:n ja erityisesti Järvenpään ateria- ja siivouspalveluyhtiö Jatsi Oy:n toiminnassa pandemian aiheuttamat haasteet näkyvät selvästi. Mestaritoiminnan tulos pysyy vuokratulomenetyksistä huolimatta selvästi positiivisena, mutta Jatsin tuloksen arvioidaan jäävät negatiiviseksi lomautuksista huolimatta, ellei kaupungin kanssa sovita laskutushintojen korotuksesta.
Riskienhallintatoimenpiteiden toteutuminen
Talousarvion valmistelun yhteydessä on analysoitu toimintaympäristön muutoksia ja tunnistettu tavoitteita uhkaavat riskit, arvioitu niiden vaikutukset ja laadittu toimenpidesuunnitelmat riskien hallitsemiseksi. Palvelualueet raportoivat riskienhallintatoimenpiteiden toteutumisesta kaupungin johtoryhmälle ja omalle poliittiselle päätöksentekoelimelle osavuosikatsausten ja toimintakertomuksen yhteydessä. Toiminnassa ilmenneiden uusien riskien ja epävarmuuksien osalta arvio on sisällytetty johdon raporttiin sitovuustasojen olennaisiin tapahtumiin. Kooste palvelualueiden riskienhallintatoimenpiteiden tilanteesta on esitetty johdon raportin liitteenä.
Maailmanlaajuinen koronaepidemia on vaikuttanut merkittävästi kaupungin toimintaan kuluvana vuonna. Talousarvion laadinnan yhteydessä tehdyssä riskikartoituksessa tämäntyyppistä riskiä ei oltu nostettu listoille. Riskienhallinnan näkökulmasta kaupunki on pystynyt sopeuttamaan toimintaansa siihen kohdistuvista nopeista muutospaineista huolimatta. Verotuloihin ja maksutuottoihin kohdentuvien taloudellisten vaikutusten osalta kaupungilla ei käytännössä ole ollut vaikutusmahdollisuuksia.
Taloudellisten riskien osalta sotepalvelujen kulukehitykseen liittyvä riski realisoitui jo ennen talousohjelmakauden alkua. Toimenpiteitä kulukehityksen taittamiseksi tulee tarkentaa entisestään, koska Koronan aiheuttamat lisämenopaineet patoutuneen kysynnän purkautuessa epidemian helpottaessa tulevat haastamaan menokehityksen hidastamista entisestään.
KR
Ehdotus
Esittelijä
-
Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi
Kaupunginhallitus päättää
- esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi liitteenä olevan johdon raportin ajalta 1.1.-31.8.2020.
- merkitä tiedoksi johdon raporttiin liitetyt selvitykset tytäryhtiöiden toiminnasta sekä riskien hallintatoimenpiteiden toteutumisesta ajalta 1.1.-31.8.2020.
- merkitsee tiedoksi liikkumavaratoimenpiteiden toteumatilanteen ja -ennusteen 31.8.2020 tilanteessa.
- merkitsee tiedoksi Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän jäsenkuntaraportin 1.1.-31.8.2020
Käsittely
Käsiteltiin pykälä pykälän 325 jälkeen.
Talousjohtaja Kirsi Rinne poistui klo 18.40.
Käsittelyn kuluessa esittelijä muutti päätösehdotustaan. Muuttunut päätösehdotus kuului seuraavasti:
"Kaupunginhallitus päättää palauttaa asian valmisteluun siten, että raporttiin lisätään lautakuntien käsittelyssään hyväksymät avainaluekohtaiset selostustekstit."