Perustelut
Taustaa
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) on julkaissut luonnoksen Hyvinvointialuestrategiasta. Lausuntopyynnössä toivotaan, että Järvenpää ottaa kantaa luonnokseen. Hyvinvointialuestrategian visiona on ”Yhdessä hyvinvointia asukkaille”. Tätä tavoitellaan kolmen strategisen tavoitteen ja viiden palvelujen järjestämisen painopisteen kautta. Strategiassa kuvataan myös toimintaympäristön keskeiset elementit.
Hyvinvointialuestrategian keskeinen sisältö
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvointistrategia on tehty vuosille 2026–2030. Sen keskiössä on kolme strategista tavoitetta:
· Vaikuttavat ja saavutettavat palvelut
· Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö
· Taloudellinen kestävyys
Strategiaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä alueen asukkaiden, päättäjien, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Hyvinvointialue palvelee tällä hetkellä 207 000 asukasta. Vuoteen 2040 mennessä väestöä ennustetaan olevan 235 000. Ikääntyneen väestön osuus kasvaa ennusteiden mukaan muuta maata nopeammin. Lasten ja nuorten määrän ennakoidaan hieman laskevan.
Järvenpään kaupungin lausunto
Järvenpään kaupunki pitää asetettuja strategisia tavoitteita perusteltuina. Toimintaympäristön haasteet huomioiden niiden saavuttaminen voi kuitenkin olla haasteellista. Erityisesti tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa henkilöstön mitoitus palvelutarvetta vastaavaksi on todella iso haaste. Henkilöstön hyvinvoinnin vaaliminen ja tukeminen on tärkeää, jotta muissa tavoitteissa onnistutaan ja asukkaiden hyvinvointi turvataan. Yhteistyön ja yhdessä tekemisen rooli korostuvat tilanteessa, jossa resurssit ovat hyvin rajalliset. Yhteistyön muotoja ja rakenteita olisi hyvä kuvata konkreettisesti myös strategisessa asiakirjassa.
Järvenpään kaupunki esittää seuraavassa joitakin huomioita palvelujen järjestämisen painopisteistä:
Palvelujen järjestämisen painopisteissä korostuu varhainen tuki ja ennaltaehkäisevät palvelut. Kohderyhmittäin tarkasteltuna strateginen valinta on tehty ja painopisteissä korostuvat lapset, nuoret ja perheet. Samalla ikäihmisten kotona asumista ja toimintakykyä pyritään tukemaan mahdollisimman pitkälle. Ongelmiin puuttuminen ennalta, varhainen tuki ja toimintakyvyn ylläpitäminen tuovat yhteiskunnalle säästöjä, hoitamatta jättäminen ei kannata koskaan. Strategiassa korostetaan yhteistyön kehittämistä, mutta sitä ei tarkemmin avata. Varhainen tuki, ennaltaehkäisy ja toimintakyvyn ylläpito ovat esimerkkejä mahdollisuudesta tehdä yhteensovittavaa yhteistyötä kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Tällaiseen yhdyspintatyöhön sopii hyvänä käytäntönä muun muassa elintapaohjaus.
Järvenpään kaupunki pitää tervetulleena hoidon ja palvelun jatkuvuuden turvaamista omatiimimallilla. Myös omalääkärimallin pilotointi ikääntyneiden palveluissa on toivottu ratkaisu. Työikäiset jäävät usein erilaisissa strategisissa asiakirjoissa hyvin vähälle huomiolle. Tästä syystä Järvenpään kaupunki pitää erinomaisena, että heidät on huomioitu palvelujen järjestämisen painopisteissä.
Ikäihmisten joukossa on vielä pitkään henkilöitä, joille digitaaliset ratkaisut eivät korvaa läsnä saatavaa palvelua. Tämä tulee huomioida palveluiden ja asiakasohjauksen siirtyessä enenevässä määrin verkkoon. Digineuvonnan tarve tulee kasvamaan, mikä on edelleen huomioitava yhtenä kuntien ja hyvinvointialueen yhdyspintana.
Järvenpää haluaa todeta, että tavoitteiden toteutumista tulee seurata tarkasti hyödyntäen sekä arjessa palvelutapahtumien yhteydessä kertyvää sekä tutkittua tietoa.
Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden seurantaa tehdään sekä alueellisessa että kuntien vuosittaisissa hyvinvointikertomuksissa. Tätä hyvinvointietoa olisi hyödynnettävä entistä paremmin yhteistyössä hyvinvointialueen ja kuntien kesken palveluiden edelleen kehittämiseksi sekä tavoitteiden saavuttamiseksi.
KS
Ehdotus
Esittelijä
-
Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi
Kaupunginhallitus päättää hyväksyä kuvaustekstissä kuvatun lausunnon Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiasta vuosille 2026–2030.
Käsittely
Varapuheenjohtaja Heidi Perkiö toimi puheenjohtajana tämän pykälän aikana.
Ennen asian käsittelyä Tomi Passi, Henri Kontkin, Jarno Hautamäki, Willem van Schevikhoven, Satu Tuominen ja Pirjo Komulainen poistuivat kokoustilasta esteellisenä (hallintolain 28.1 § 5-kohdan mukainen yhteisöjäävi)
Päätös
Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.