Kaupunginhallitus, kokous 5.9.2022

Perustelut

Palveluverkkosuunnitelma on strateginen suunnitelma ja kaupungin yhteinen näkemys siitä, millaisen palveluverkon turvin seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä tuotamme palveluja kuntalaisille.
Suunnittelun on perustuttava analysoituun tietoon ja ennusteisiin, mutta palvelutuotantoa ja investointeja eivät ohjaa yksin ennusteet, vaan kaupungin näkemys siitä, mitä kohti halutaan kulkea ja millaisena se näkee oman 
tulevaisuutensa.​ Suunnittelussa tarkastelulähtökohdaksi on haluttu nostaa ennen kaikkea palvelujen sisällöt. Perinteisen kiinteistölähtöisen tarkastelun sijaan palveluverkkoa tarkastellaankin palvelu- ja tavoitelähtöisesti.

Henkilöstön näkemyksiä on koottu palveluverkkokyselyn sekä yksiköiden tekemien ennakkovaikutusten arvioinnin yhteydessä. Lisäksi on tarkoitus henkilöstötilaisuuksissa hyödyntää osallistavia menetelmiä kuten ennakointidialogeja. Kyseessä on työtapa ja menetelmä, jonka avulla saadaan selkeyttä haastaviin kysymyksiin, vahvistetaan yhteistyötä ja avarretaan toimintamahdollisuuksia dialogisesti.

Liitteessä on kuvattu prosessin eteneminen ja esitelty kuntalaiskyselyn tulokset.

Perustelut

Hyvinvoinnin palvelualue laatii ensimmäistä palveluverkkoselvitystään. Hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkkosuunnitelma kokoaa tiiviisti olennaista tietoa ja tarjoaa ratkaisuja, joilla varmistetaan myös tulevina vuosina laadukkaat palvelut kuntalaisille. Suunnittelussa tarkastelulähtökohdaksi on haluttu nostaa ennen kaikkea palvelujen sisällöt. Perinteisen kiinteistölähtöisen tarkastelun rinnalla palveluverkkoa on tarkasteltu palvelu- ja tavoitelähtöisesti, jotta kiinteistöt valjastettaisiin palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla toimintaa sen sijaan, että ne liiaksi ohjaisivat palvelujen sisältöjä.

Hyvinvoinnin palvelualue toivoo kommentteja ja näkemyksiä liitteenä olevaan palveluverkkoluonnokseen kaupunkikehityslautakunnalta ja opetus-ja kasvatuslautakunnalta. Oheismateriaaleina on luonnos hyvinvoinnin palveluverkon nykytilasta sekä FCG Oy:n laskenta-aineisto.

Kaupunkikehityslautakunnalta toivotaan näkemyksiä erityisesti

- ammatilliseen työpajatoimintaan,

- kulttuuripalveluiden kokonaisuuteen erityisesti veto- ja pitovoimanäkökulmasta sekä

- matkailun edistämisen näkökulmasta

Opetus- ja kasvatuslautakunnalta toivotaan näkemyksiä erityisesti

- tilojen käyttöön liittyvistä yhdyspinnoista

- lapsiperheiden palvelun sekä nuorisopalveluiden yhteistyöstä varhaiskasvatuksen kanssa

KS

Perustelut

Hyvinvoinnin palvelualue laatii ensimmäistä palveluverkkoselvitystään. Hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkkosuunnitelma kokoaa tiiviisti olennaista tietoa ja tarjoaa ratkaisuja, joilla varmistetaan myös tulevina vuosina laadukkaat palvelut kuntalaisille. Suunnittelussa tarkastelulähtökohdaksi on haluttu nostaa ennen kaikkea palvelujen sisällöt. Perinteisen kiinteistölähtöisen tarkastelun rinnalla palveluverkkoa on tarkasteltu palvelu- ja tavoitelähtöisesti, jotta kiinteistöt valjastettaisiin palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla toimintaa sen sijaan, että ne liiaksi ohjaisivat palvelujen sisältöjä.

Hyvinvoinnin palvelualueen nykytilanne on kuvattu omassa raportissaan (luonnos), joka on palveluverkkoselvityksen oheismateriaalina. Vuonna 2020 palvelualueella tehtiin visiotyöskentelyä sekä kartoitettiin palvelualueen kiinteistöjen tekninen kunto ja laadittiin pts-arviot Boost Brothers Oy:n toteuttamana. Lukuisista keskeisten virkakuntaan kuuluvien henkilöiden vaihdoksista johtuen työ oli välillä keskeytyksissä, kunnes käynnistyi uudestaan kesällä 2021. Palvelualueen toiminnot laativat erilaisia skenaarioita ja niihin liittyvää ennakkovaikutusten arviointia (EVA) tehtiin. Loppuvuodesta 2021 käynnistettiin eri vaihtoehtojen osalta kustannuslaskelmatyö.

Skenaarioista alkoi hahmottua toisiinsa liittyviä kokonaisuuksia ja niille erilaisia vaihtoehtoisia polkuja. Kulttuurin sekä Yhteisöjen ja osaamisen kokonaisuudet rakentuvat kahden avainalueen toiminnoista, mutta kuitenkin avainaluerajat ylittäen. Niihin on koottu palveluja, joiden skenaariot liittyvät toisiinsa. Kokonaisuuksien sisällä näistä skenaarioista piirtyy esiin polkuja, jotka kuvataan luonnosvaiheessa olevissa liitteissä.

Liikuntapalveluista on tehtyerillinen liikuntaolosuhdeverkostoselvitys, jonka johdosta liikuntapalveluita tarkastellaan omana kokonaisuutenaan. Samoin yhdistysten käytössä olevien tilojen tarkastelua on valmisteltu omana erillisselvityksenään ja näin se muodostaa oman tarkasteltavan kokonaisuutensa. Kotoutumispalveluihin sekä osaamis- ja työllisyyspalveluihin on tulossa suuria muutoksia tulevina vuosina, ja nämä ovat vielä siinä määrin vaikutuksiltaan auki, että tässä selvityksessä tarkemmassa tarkastelussa ovat vain ammatilliset työpajat.

Hyvinvoinnin palveluverkkoa tarkastellaan siis viiden osakokonaisuuden muodostamana kokonaisuutena, jotka ovat:

• Kulttuurikokonaisuus
• Yhteisöjen ja osaamisen kokonaisuus
• Liikuntakokonaisuus
• Yhdistysten tilat
• Osaamis- ja työllisyyspalvelut sekä Kotoutumispalvelut jätetty pääosin tarkastelun ulkopuolelle

Henkilöstöä on osallistunut syksyllä toteutetun kuntalais- ja henkilöstökyselyn lisäksi avainalueittain järjestettyjen infotilaisuuksiin. Lisäksi koko henkilöstölle on järjestetty kevään aikana koronatilanteen vuoksi Teams-tapaaminen, 7.4.2022 on tulossa seuraava tilaisuus. Lisäksi palvelualueen vapaamuotoisissa kuukausittaisissa Teams-kahvihetkissä on asiasta keskusteltu.

Henkilöstö on voinut kertoa ajatuksiaan, toiveitaan ja näkemyksiään myös sähköisen Flinga-alustan kautta ja näitä näkemyksiä on otettu valmistelussa huomioon.

Palvelualueen kaikki yksiköt ja toiminnot ovat tehneet vaikutusten ennakkoarvioinnin eri vaihtoehtoisista skenaarioista. Osassa yksiköitä henkilökunta on osallistunut tähän prosessiin aktiivisesti.

Aikataulun mukaan lautakunta tekee päätöksiä osaltaan 4.5.2022, hallitus 16.5.2022 ja valtuusto 13.6.2022. Tästä aikataulusta ollaan siirtymässä akuuttien tilanteiden vuoksi (mm. Ukraina-tilanne) siihen, että valtuustokäsittely olisikin vasta syyskuussa.

Liitteissä on luonnosvaiheessa

• palveluverkon nykytilanne
• palveluverkkosuunnitelman raportti
• Liikuntaolosuhdeverkoston kehittämissuunnitelma 2021 – 2035
• koonti kokonaisuudesta

KS

Perustelut

Hyvinvoinnin palvelualue laatii ensimmäistä palveluverkkoselvitystään. Hyvinvoinnin palvelualue toivoo kommentteja ja näkemyksiä liitteenä olevaan palveluverkkoluonnokseen kaupunkikehityslautakunnalta ja opetus- ja kasvatuslautakunnalta. Oheismateriaaleina on luonnos hyvinvoinnin palveluverkon nykytilasta sekä FCG Oy:n laskenta-aineisto ja sen yhteydessä Liikuntaolosuhdeverkoston kehittämissuunnitelmasta kustannuslaskentaa sekä vaihtoehtojen tarkasteluja yhdistysten käytössä olevista tiloista ja niihin liittyvistä kustannuksista.
 
Kaupunkikehityslautakunnalta toivotaan näkemyksiä erityisesti
 
- ammatilliseen työpajatoimintaan,
- kulttuuripalveluiden kokonaisuuteen erityisesti veto- ja pitovoimanäkökulmasta sekä
- matkailun edistämisen näkökulmasta

Kaupunkikehityksen palvelualueella edellä mainitut asiat katsotaan kuuluvan elinvoimajohtajan vastuualueelle, joka on myös valmistellut arviot siitä miten kyseiset asiat olisi syytä huomioida Hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkkoselvityksessä. 

Ammatillinen työpajatoiminta: 
Ammatillinen työpajatoiminta parantaa siihen osallistuvien tietoja ja taitoja, ja edistää näin heidän mahdollisuuksiaan työllistyä avoimille työmarkkinoille. Samanaikaisesti valmistelussa olevassa TE2024-uudistuksessa työpajatoiminnot ovat osa tarkasteltavaa kokonaisuutta ja tässä yhteydessä kaupungin on mahdollista arvioida miten työpajatoiminnot on syytä jatkossa järjestää eli järjestääkö kaupunki esimerkiksi niitä lainkaan vai hoitaako ne joku muu taho. Työpajatoiminnot on tärkeä osa työllisyydenhoitoa, mutta niiden järjestämisvastuu on myös erikseen osana TE2024-uudistusta arvioitava asia.  Työpajatoimintojen arvioiminen osana laajempaa kokonaisuutta vaikuttaa siten järkevältä eikä tässä vaiheessa ole syytä ottaa kantaa siihen mikä niiden rooli on osana kaupungin omaa palveluverkkoa ennen TE2024 uudistuksen tarkentumista.  

Kulttuuripalveluiden kokonaisuuteen erityisesti veto- ja pitonäkökulmasta sekä matkailun edistämisen näkökulmasta:
Järvenpään kulttuuriperimä ja myös kulttuuripalvelut ovat tärkeä osa kaupungin matkailullista kokonaisuutta. Osana Hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkkoselvitystä on esitetty erilaisia skenariopolkuja, joilla hyvinvointipalveluita kaupungissa voitaisiin mahdollisesti järjestää. Kulttuuripalvelut ovat osa tätä tarkastelua. 

Kaupungin matkailun ja matkailuelinkeinojen kehittämisen kannalta on tärkeää, että kulttuuripalveluiden tuottamisessa huomioidaan jo olemassa olevat, yritysvetoiset palvelut, jottei päällekkäisiä julkisia palveluja pääse syntymään. Lisäksi julkisen ja yksityisen välinen saumaton yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, jotta kaupungin kulttuuritarjonnassa saadaan muodostettua sekä veto- että pitovoimaa. 

Kaupungin kulttuuritarjonta on tällä hetkellä esillä kaupungin uuden strategian valmistelussa, jota kautta sen voidaan katsoa tulevan huomioiduksi riittävällä tasolla niiltä osin, kun se koskettaa Kaupunkikehityksen alaisia asioita. Osana strategiatyötä aloitetaan myöhemmin syksyllä tiekarttavalmistelu, jossa pureudutaan tarkemmin uuden strategian kannalta keskeisiin painopisteisiin. Tämä tiekarttavaihe on luonteva vaihe tarkastella myös yhteisiä rajapintoja kulttuuripalveluiden ja matkailun osalta. 
 

HP

Perustelut

Hyvinvoinnin palvelualue on pyytänyt lausuntoa heillä valmisteilla olevasta palveluverkosta.

Opetus- ja kasvatuslautakunnan näkemykset pyydettyihin tekijöihin:

1. Tilojen käyttöön liittyvät yhdyspinnat

Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella nähdään tilojen yhteiskäyttö mahdollisuutena kasvattaa kaupungin omistamien kiinteistöjen tilatehokkuutta sekä lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

1. Lapsiperheiden palvelun (Joutsikki) sekä nuorisopalveluiden yhteistyö opetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa

Lapsiperheiden palveluiden jatkaminen kaupungin toimintana nähdään erityisen tärkeänä lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
 

Opetus- ja kasvatuslautakunnan näkemykset hyvinvoinnin palveluverkon osiin:

4.1. Kulttuuri

Vihreän tai keltaisen polun toteutuessa palveluverkolla ei ole merkittäviä vaikutuksia opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen toimintaan.

Turkoosin polun toteutuessa palvelualueella on huoli kirjaston palveluiden supistumisesta.

4.2. Yhteisöt ja osaaminen

Harmaan tai siniharmaan polun toteutuessa palveluverkolla ei ole merkittäviä vaikutuksia opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen toimintaan.

Sinisen polun toteutuessa palvelualueella on suuri huoli opetuksen ja varhaiskasvatuksen resurssien riittävyydestä lapsiperheiden hyvinvoinnin ohjaustoiminnassa ja ennakoivan tuen antamisessa, mikäli vastuu siirtyy osaksi palvelualueen toimintaa. Palvelualue ei näe tätä vaihtoehtoa mahdollisena.

4.3. Liikunta

Ei vaikutuksia

4.4. Yhdistysten tilat

Ei vaikutuksia. Päiväkotien ja koulujen tilojen yhteiskäytön tehostaminen nähdään kannatettavana toimenpiteenä yhteisöllisyyden lisäämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi.

Perustelut

Hyvinvoinnin palvelualue laatii ensimmäistä palveluverkkoselvitystään. Hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkkosuunnitelma kokoaa tiiviisti olennaista tietoa ja tarjoaa ratkaisuja, joilla varmistetaan myös tulevina vuosina laadukkaat palvelut kuntalaisille. Suunnittelussa tarkastelulähtökohdaksi on haluttu nostaa ennen kaikkea palvelujen sisällöt. Perinteisen kiinteistölähtöisen tarkastelun rinnalla palveluverkkoa on tarkasteltu palvelu- ja tavoitelähtöisesti, jotta kiinteistöt valjastettaisiin palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla toimintaa sen sijaan, että ne liiaksi ohjaisivat palvelujen sisältöjä.

Hyvinvoinnin palvelualueen nykytilanne on kuvattu omassa raportissaan, joka on palveluverkkoselvityksen oheismateriaalina. Vuonna 2020 palvelualueella tehtiin visiotyöskentelyä sekä kartoitettiin palvelualueen kiinteistöjen tekninen kunto, korjausvelka ja laadittiin pts-arviot.

Lukuisista keskeisten virkakuntaan kuuluvien henkilöiden vaihdoksista johtuen työ oli välillä keskeytyksissä, kunnes käynnistyi uudestaan kesällä 2021. Palvelualueen toiminnot laativat erilaisia skenaarioita ja niihin liittyvää ennakkovaikutusten arviointia (EVA) tehtiin. Loppuvuodesta 2021 käynnistettiin eri vaihtoehtojen osalta kustannuslaskelmatyö.

Skenaarioista alkoi hahmottua toisiinsa liittyviä kokonaisuuksia ja niille erilaisia vaihtoehtoisia polkuja. Kulttuurin sekä Yhteisöjen ja osaamisen kokonaisuudet rakentuvat kahden avainalueen toiminnoista, mutta kuitenkin avainaluerajat ylittäen. Niihin on koottu palveluja, joiden skenaariot liittyvät toisiinsa. Kokonaisuuksien sisällä näistä skenaarioista piirtyi esiin vaihtoehtoisia polkuja, jotka on kuvattu palveluverkkosuunnitelmassa.

Liikuntapalveluista on tehty erillinen liikuntaolosuhdeverkoston kehittämissuunnitelma, jossa liikuntapalveluita tarkastellaan omana kokonaisuutenaan (Liite 2). Samoin yhteisöjen käytössä olevien tilojen tarkastelua on valmisteltu omana erillisselvityksenään ja näin se muodostaa oman tarkasteltavan kokonaisuutensa. Kotoutumispalveluihin sekä osaamis- ja työllisyyspalveluihin on tulossa suuria muutoksia tulevina vuosina, ja nämä ovat vielä siinä määrin vaikutuksiltaan auki, että palveluverkkosuunnitelmassa tarkemmassa tarkastelussa ovat vain ammatilliset työpajat.

Hyvinvoinnin palveluverkkoa tarkastellaan siis neljän osakokonaisuuden muodostamana kokonaisuutena. Osakokonaisuudet ovat:

• Kulttuuri
• Yhteisöt ja osaaminen ml. ammatilliset työpajat
• Liikunta
• Yhteisöjen tilat

Käsittelyssä ja vertailussa oli Kulttuurin sekä Yhteisöt ja osaamisen osakokonaisuuksissa kolme värikoodeilla kuvattua vaihtoehtoista polkua: Kulttuurilla vihreä, keltainen sekä turkoosi polku. Yhteisöt ja osaamisella siniharmaa, harmaa sekä sininen polku.

Liikunnan osakokonaisuus määrittyy Liikuntaolosuhdeverkoston kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti. Yhteisöjen tiloista tarkastelussa oli kolme vaihtoehtoista ratkaisumallia, joissa kaikissa nykytila muuttuu.

Tehtyjen selvitysten ja muiden aineistojen, taloudellisten näkökulmien, vaikutusten ennakkoarviointien ja eri foorumeilta saatujen palautteiden, kannanottojen ja lausuntojen perusteella palvelualue esittää:

Kulttuurin osakokonaisuudeksi keltaista polkua

•  Keskeisin muutos nykytilaan on Järvenpää-talon luonteen muuttuminen kongressi- ja kulttuuritalosta enemmän kaupungin kulttuuri- ja taidekeskukseksi opiston ja musiikkiopiston hieman laajemman tilojen käytön myötä.
•  Yleisten kulttuuri- ja tapahtumapalveluiden sekä Kirjastopalveluiden osalta tässä ei ole merkittäviä muutoksia. Museopalveluihin on suunnitteilla tulevina vuosina resurssien mukaan henkilötyövuosia lisää, joka mahdollistaa  museotoiminnan Villa Kokkosessa sekä Suvirannassa.
•  Kaupungin strategian pohjalta tapahtumatoiminnalle pyritään mahdollistamaan hyvät olosuhteet ns. yleisillä alueilla.
• ·Kaupungin strategian pohjalta tapahtumatoiminnalle pyritään mahdollistamaan hyvät olosuhteet eri puolilla kaupunkia myös ulkotiloissa.

 Yhteisöjen ja osaamisen osakokonaisuudeksi siniharmaata polkua

• Kaupunki järjestää ja tuottaa palveluja nuorille, lapsiperheille sekä eri aikuisyhteisöille.
• Keskeisin muutos on avoimen kohtaamispaikkatoiminnan toteuttaminen kaupungin eri alueilla resurssien ja tarpeiden mukaan. Tehtäviä järjestellään uudelleen ja henkilötyövuosia tullee vähenemään.
• Ammatillista ohjaustoimintaa tehdään tarpeiden perusteella tiiviissä yhteistyössä yhteisöpalveluiden, kotoutumispalveluiden, lapsiperheiden hyvinvoinninohjauksen, nuorisopalveluiden, liikuntapalveluiden, vapaan sivistystyön, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja tulevan hyvinvointialueen sote-palvelujen kanssa. Toimitaan verkostomaisesti yhteistyössä yhdistysten, järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa.
• Tilojen käyttö yhteensovitetaan ja tehostetaan erityisesti liikuntapalveluiden sekä opiston kanssa. Tämä edellyttää koko kaupunkia palvelevaa toimivaa tilavarausjärjestelmää.
• Nuorisopalvelut toteutetaan jatkossakin avoimen toiminnan osalta yhteen paikkaan keskitettynä palveluna.
• Kaupunki järjestää ammatillista työpajatoimintaa, mutta pajojen määrä vähenee. Toteutustapoja selvitetään TE-palvelujen uudistuksen yhteydessä.

Liikunnan osakokonaisuus toteutetaan Liikuntaolosuhdeverkoston kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti

• Keskeisimmät muutokset palveluverkossa tapahtuvat keskuspuiston ja Juholanpellon alueiden valmistuessa.
• Muutosta on myös Liikuntakeskus Piirosen poistuminen palveluverkosta. Korvaavat tilat on suunniteltu toteutettavaksi yrittäjävetoisena. Valmistelutyöt ja markkinakartoitus aloitetaan vuonna 2022. Piirosen kiinteistön käyttöä liikuntatilana on tarpeellista jatkaa siihen saakka, kunnes korvaavat tilat järjestyvät. 
• Reitistöjen ja lähiliikuntapaikkojen osalta tehdään investointiohjelmaan päivityksiä.

 Yhteisöjen tilojen osakokonaisuus toteutetaan vaihtoehdon kolme (VE3) mukaisesti

• Keskeisin muutos on kuudesta tilasta luopuminen.  Yhdistysten ja yhteisöjen käyttöön jäisi neljä tilaa nykyisen kymmenen tilan kokonaisuudesta. Kaupunki vastaisi yhden (Myllytien) toimintakeskuksen koordinoinnista.
• Myllytien toimintakeskuksesta laaditaan vuoden 2022 aikana tarveselvitys, joka tarkemmin määrittää tulevien vuosien ratkaisuvaihtoehtoja toimintakeskuksen osalta.
• Uudella tilavarausjärjestelmällä voidaan tarjota tiloja joustavammin ja käytännössä enemmän kuin tällä hetkellä on mahdollista. Muutos tapahtuu vaiheittain.
• VE3 tavoittaa parhaiten tilaomistuksen säästötavoitteen. Kaupungin omistama tilamassa pienenee 1900 huonealaneliömetriä, ylläpitokustannukset laskevat 125 000 euroa vuodessa, viiden vuoden PTS-investointien tarve vähenee 1,9 miljoonaa euroa ja tulos paranee poistojen verran 16 000 euroa.

Yllä oleva esitys tarkoittaa taloudellisesti FCG oy:n toteuttaman laskennan mukaisesti seuraavaa:

• Investoinneista pääteltyine poistoineen kulttuurikokonaisuuden vaikutus kaupungin talouteen vastaa noin 0,01 - 0,05 veroprosenttiyksikön tuottoa. Myös tulevaisuudessa toteutettavaksi aiotun turkoosin polun vaikutus on pieni, mutta muihin polkuihin nähden suurempi. Yhteisöjen ja osaamisen kokonaisuuden vaikutus on samaa tasoa.
• Vaihtoehdot yhteenlaskettuna ja toimintakatteeksi laskettuna vaikutus vastaa noin 0,1 veroprosenttiyksikön tuottoa (<1,5 ME)
• Määrä vastaa 25,22 euroa/asukas ja on summaltaan pienempi kuin mikä palveluiden kasvu on lähihistoriassa ollut (27,70 euroa/asukas)

KS