Perustelut
Perustelut
Valtiovarainministeriö on 20.8.2024 kunnan- ja kaupunginhallituksille osoitetulla kirjeellä esittänyt haettavaksi kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta vuonna 2024. Kunnan valtionosuutta voidaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 27 §:n mukaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet.
Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotukseen on käytettävissä enintään 10 000 000 euroa. Hakemukset tulee toimittaa 24.9.2021 klo 16.15 mennessä.
Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 27 §:n 2 momentin mukaan valtionapuviranomainen voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Edellä mainitun lainkohdan perusteella ministeriö asettaa avustusten käytölle seuraavat ehdot hyväksytyn talouden tasapainottamissuunnitelman lisäksi:
- Korotus ei saa aiheuttaa vastaavan suuruista kunnan omassa päätäntävallassa olevien menojen lisäystä. Tämä koskee sekä käyttötalous- että investointimenoja. Korotus on tarkoitettu tukemaan kunnan omia talouden tervehdyttämistoimenpiteitä, joihin kunnan on syytä varautua avustuksesta riippumatta.
- Korotus on tarkoitettu varautumiseen niihin talouden tervehdyttämistarpeisiin, jotka ovat syntyneet kunnan talouden aikaisemman kehityksen johdosta. Tällaisia tarpeita ovat varautuminen lainanhoitokustannuksiin, alijäämien kattamiseen ja tiedossa olevien tuloperusteiden jo tapahtuneisiin muutoksiin.
Perusteet Järvenpään kaupungin hakemukselle
Järvenpään kaupungin talous oli heikkeni nopeasti vuosina 2018 ja 2019, jolloin talous jäi perättäisinä vuosina -12,1 Me ja -32,2 Me alijäämäiseksi. Kaupungin taseen kertynyt ylijäämä huventui alle 10 miljoonaan euroon, minkä seurauksena kaupunki käynnisti syksyllä 2019 merkittävät sopeutustoimet talouden palauttamiseksi kestävälle uralle. Sopeutustoimia on jatkettu pitkäjänteisesti joka vuosi tuosta eteenpäin. Keinovalikoimassa on hyödynnetty laajasti toimintaan kohdistuvia toimenpiteitä, investointien karsintaa ja veronkorotuksia ja haettu lisäaikaa myös kertaluonteisilla omaisuuden myynneillä. Tästä huolimatta kaupungin talous on myös kuluvana vuonna alijäämäinen, ja tulevaan taloussuunnitelmakauteen kohdistuu edelleen veronkorotuspaineita. Kaupungihallituksen 17.6.2024 antamassa taloussuunnitelmakehyksessä tasapaino saavutettiin sisällyttämällä esitykseen 0,3%-yksikön korotus kunnallisveroon vuodelle 2025.
Kaupunki on hyväksynyt ja toimeenpannut kaikkia palveluja koskevat sopeutusohjelmat osana vuosien 2020-23 taloussuunnitelmapäätöstä, minkä lisäksi koronavuonna toimintaa sopeutettiin laskevan kysynnän myötä mm. lomautuksin. Näiden lisäksi toimeenpantiin toimintaan kohdistuen lisäsopeutus vuosille 2021-23. Kaupunginvaltuuston hyväksymään vuosien 2024-27 taloussuunnitelmaan sisältyy vuodelle 2024 3 miljoonan euroa sopeutustoimet palveluihin ja myös vuodelle 2025 on sovittu 0,2Me toimintasopeutuksista. Vuosien 2020-24 sopeutustoimien talousvaikutukset vastaavat noin 1,1 kunnallisveroprosentin tuottoa. Kuntavertailuissa Järvenpään kaupungin toimintakate/asukas tai palvelujen ikäryhmä- ja käyttäjäkohtaiset kustannukset ovat kuntavertailun pienimpiä. Kaupungin toiminnasta sopeuttaminen ei näin ollen enää kanna ilman, että kaupunki karsii palvelutarjontaansa.
Kaupunki nosti vuoden 2020 rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa ja vuoden 2021 alusta alkaen kunnallisveroprosenttia 0,5 %-yksiköllä sekä yleistä ja vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttia 0,1 %-yksiköllä. Korotusten jälkeen kaupungin veroprosentit ovat selvästi Uudenmaan kuntien keskimääräisiä tasoja korkeammat. Kaupungin yhteisöverotulot ovat Manner-Suomen matalimpia, joten yhteisöverotulojen jako-osuuksiin tehdyt korotukset varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensoimiseksi ovat valuneet muilla verotuloilla rahoitettavaksi.
Kaupunki on myös karsinut merkittävästi investointejansa menneinä vuosina. Vuosien 2020-29 investointiohjelmaan verrattuna valmisteilla oleva, edelleen karsittu vuosien 2025-34 investointiohjelmaesitys on 250 miljoonaa euroa pienempi. Muutosta selittää osittain vuosina 2020-23 tehdyt suuret investoinnit, mutta myös näiden vuosien hankkeita on toteutettu alkuperäistä ohjelmia maltillisemmin laajuuksin ja keskittyen vain pakollisten investointien toteuttamiseen. Vuonna 2024 kaupunginvaltuusto ja -hallitus karsi investointiohjelmasta vuosilta 2024-27 25 miljoonaa euroa lainakannan kehityksen ja taseen kertyneiden puskurien kerryttämiseksi uusia TE-vastuita ja voimakkaampia suhdanneheilahteluja silmällä pitäen.
Huolimatta tehdyistä toiminnan sopeutustoimista, investointikarsinnoista ja veronkorotuksista kaupungin taloustilanne on myös jatkossa haastava. Talouden epätasapainon taustalla ovat menneinä vuosina toteutetut investoinnit, joita jouduttiin tekemään ennakoimattomasti mm. sisäilmaongelmien vuoksi. Investointien rahoittamistarpeen lisäksi kaupungille on tullut lisäkustannuksia mm. käytöstä poistettujen rakennusten väistötiloista, tulosvaikutuksia suunniteltua aikaisemmin käytöstä poistettujen rakennusten tasearvojen alaskirjauksista ja luonnollisesti investointien lisäämistä poistoista. Suuret investoinnit ovat näkyneet lisänneet kaupungin velkaantumista, ja lainakanta on noussut poikkeuksellisen korkeaksi, mikä koronnousujen myötä on johtanut myös nopeasti kohonneisiin korkokustannuksiin. Merkittävän lisähaasteen on tuonut hyvinvointialueuudistuksen myötä toteutetut valtionosuusleikkaukset. Vapaaehtoisesti perustetuissa kuntayhtymissä osa muutoskustannukset on maksettu verovaroin ja samat kustannukset ovat olleet perusteena kuntien valtionosuusleikkauksen suuruuden määrittelyssä. Poikkeuksellisen nopeasti kasvaneet sote-menot kuntayhtymän ja siirtolaskelmavuosien aikana, johti siihen, että Järvenpään pysyvä valtionosuusleikkaus siirtymäajan jälkeenkin on noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi taloussuunnitelmavuosina 2025-27 rahoitusta karsitaan vielä väliaikaisella valtionosuuksien takaisinperinnällä, joka Järvenpäälle tarkoittaa noin 1,9 miljoonan euron vuosittaista rahoitussvähennystä.
Järvenpään kaupungin vuoden 2024 alkuperäinen talousarvio laadittiin 3,7 Me alijäämäiseksi. Viimeisimmän tilinpäätösennusteen mukaisesti kaupungin tulos on vuonna 2024 6,2 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä tarkoittaa 2023 rahoitushännillä kartutettu taseen kertynyt ylijäämä laskee 13,9 miljoonaan euroon. Poikkeama alkuperäisen talousarvion ja tämänhetkisen ennusteen välillä selittyy osittain valtionosuusleikkauksilla, jotka kunnat saivat tietoonsa veroperusteiden lakisääteisen ilmoitusajan jälkeen. Vaikka kaupunki huomioi omassa talousarvioesityksessään tulevan valtionosuusleikkauksen suuremmaksi kuin syksyllä 2023 käytössä olleet laskelmat osoittivat, toteutui lopullinen leikkaus vielä lähes miljoona euroa ennakoitua suurempana. Vuoden 2024 talouteen sote-valtionosuusleikkauksen vaikutus on yhteensä 9,9 Me.
Harkinnanvaraisena valtionosuuden korotuksena esitetään haettavaksi ennakoimatonta vuodelle 2024 kohdistunutta valtionosuusleikkausta vastaavaa summaa eli 1,0 miljoonaa euroa.
Lopullisessa hakemuksessa tullaan painottamaan erityisesti seuraavia vuoden 2024 talouden ongelmakohtia:
- Heikon taloustilanteen vaikutus verotuloihin, toimintatuottoihin ja -kuluihin
- rakentamiseen liittyvän toimeliaisuuden vähäisyys ja maan myyntien väheneminen
- taloustilanteen ja työttömyyden kasvun vaikutus yhteisö- ja kunnallisverotuloihin sekä työmarkkinatuen kuntaosuuksiin
- Hyvinvointialueuudistuksen tuomat valtionosuusleikkaukset
- siirtolaskelman jälkikäteistarkistuksesta aiheutuneet odotettua suuremmat valtionosuusleikkaukset
- laskennan perusteena käytettyjen poikkeusvuosien (korona) vaikutus menojen ja tulojen epätasapainoon: samanaikainen sosiaali- ja terveysmenojen poikkeuksellisen nopea kasvu ja verotulojen tavanomaista heikompi kasvu
- Velkamäärän kasvu ja korkokustannusten nousu
- sisäilmainvestointien takia lisääntynyt lainamäärä
- korkokulujen nopea kasvu
KR
Ehdotus
Esittelijä
-
Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi
Kaupunginhallitus päättää
- hakea 1.000.000 euron suuruista harkinnanvaraista valtionavustuksen korotusta vuodelle 2024.
- oikeuttaa kaupunginjohtajan ja talousjohtajan täydentämään ja toimittamaan hakuasiakirjat Valtiovarainministeriöön.
Päätös
Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.