Perustelut
Valtiovarainministeriö on pyytänyt 30.6.2026 Järvenpään kaupungin lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laeiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta.
Esityksen mukaisesti vuonna 2027 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävän indeksikorotuksen vaikutusta rajoitettaisiin 2,8 prosenttiyksiköllä osana valtion talouden sopeutustoimia. Tämä tarkoittaisi 93 miljoonan euron vähennystä kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vuodesta 2027 alkaen. Vähennys toteutettaisiin alentamalla valtionosuusprosenttia 0,76 prosenttiyksiköllä vuoden 2026 tasosta. Valtionosuusprosentin kautta toteutettuna vaikutus olisi kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vuodesta 2026 alkaen pysyväksi päätetyn 75 miljoonan euron vähennyksen kohdentamistapaa jatkettaisiin vuonna 2026 toteutetun kohdentamistavan mukaisesti. Vähennys olisi prosentuaalisesti yhtä suuri osuus kunkin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta siten, että vähennysten yhteismäärä on 75 miljoonaa euroa. Vähennystä ei kuitenkaan kohdennettaisi kuntiin, joiden peruspalvelujen valtionosuus ennen vähennystä on nolla euroa tai negatiivinen. Lisäksi lakiin tehtäisiin eräitä teknisluonteisia muutoksia. Lausunto pyydetään toimittamaan 28.8.2026 mennessä lausuntopalveluun.
Järvenpään lausunto lausuntopyyntöön:
Järvenpään kaupunki kiittää lausuntomahdollisuudesta hallituksen esitysluonnoksesta koskien kuntien rahoituksen ja peruspalvelujen järjestämisedellytysten kannalta merkittäviä muutoksia.
Järvenpään kaupunki suhtautuu esitysluonnokseen kriittisesti siltä osin kuin siinä ehdotetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuden vähentämistä ilman vastaavaa kuntien tehtävien, velvoitteiden tai kustannuksia alentavien normien keventämistä. Esitysluonnoksen mukaan yhtäältä rajoitettaisiin vuoden 2027 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotuksen vaikutusta ja toisaalta kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtäisiin lisäksi toistaiseksi voimassa oleva 75 miljoonan euron vähennys. Esityksen tuoma keskeinen ongelma kuntien toiminnalle on syvenevä kuntien tehtävien ja rahoituksen välisen tasapainon heikennys. Rahoitus vähenee, mutta silti lakisääteiset tehtävät, kasvavat erilaiset palvelutarpeet ja kustannustason nousu edelleen säilyvät kuntien vastuulla. Kuntien omat sopeutustarpeet ja veronkorotuksien käyttö lisääntyvät. Järvenpään kaupunki korostaa, että mikäli kuntien rahoitusta vähennetään ilman tehtävien tai velvoitteiden vastaavaa keventämistä, syntyy riski siitä, että kunnille säädettyjen tehtävien ja niiden hoitamiseen osoitettujen voimavarojen välinen tasapaino heikkenee.
Esitys on puutteellinen siltä osin, ettei siinä ole riittävässä laajuudessa tehty kuntakohtaista, kumuloituvaa ja suhdannetilannetta huomioivaa vaikutusarviointia. Perustuslakivaliokunta on korostanut, että rahoitusperiaatteen toteutumista ei voida arvioida pelkästään koko kuntasektorin tasolla, koska perustuslain turvaama asukkaiden itsehallinto toteutuu kussakin kunnassa erikseen. Vaikutuksia on siten tarkasteltava myös yksittäisten kuntien näkökulmasta. Siten se, että hallituksen esitysluonnoksessa vaikutuksia kuvataan pääosin koko kuntasektorin tasolla sekä laskennallisena kunnallisveroprosentin korotuspaineena, on riittämätöntä. Tasapäistävä leikkaus vaikuttaa eri kuntiin eri tavoin, joten tulisi hahmottaa vertailukelpoisesti kunnittain muutos euroa per asukas, muutoksen vaikutus suhteessa kunnan toimintakatteeseen, verorahoitukseen, investointien rahoitukseen ja velkaantumiseen sekä eri muutoksien yhteisvaikutus. Siten turvattaisiin perustuslakivaliokunnan edellyttämä riittävä vaikutusarviointi. Erityisesti toistaiseksi voimassa olevaksi ehdotettu 75 miljoonan euron vähennys edellyttää perusteellista arviota siitä, miksi pysyvä vähennys on välttämätön, oikeasuhtainen ja yhteensopiva valtionosuusjärjestelmän tasaavan tehtävän kanssa.
Kunnille annettavista tehtävistä on perustuslain 121 §:n 2 momentin mukaan säädettävä lailla. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneessa käytännössä perustuslain 121 §:stä on johdettu kunnallinen rahoitusperiaate: säädettäessä kunnille tehtäviä on huolehdittava siitä, että kunnilla on tosiasialliset taloudelliset edellytykset suoriutua velvoitteistaan. Valtionosuusjärjestelmän keskeisenä tavoitteena on turvata, että kaikilla kunnilla on olosuhteista ja kuntien tulopohjasta riippumatta edellytykset selvitä erityisesti lakisääteisistä tehtävistään. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) tarkoituksena on turvata kunnille valtionosuus laissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien käyttökustannuksiin. Valtionosuusjärjestelmällä on keskeinen merkitys kuntien välisen taloudellisen eriytymisen hillitsemisessä ja peruspalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden turvaamisessa.
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan kahta kuntatalouteen kohdistuvaa keskeistä muutosta: yhtäältä vuoden 2027 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotuksen vaikutusta rajoitettaisiin 2,8 prosenttiyksiköllä. HE-luonnoksen mukaan tämä vähentäisi kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 93 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen. Vähennys toteutettaisiin alentamalla valtionosuusprosenttia, jolloin vaikutus olisi kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Toisaalta lakiin ehdotetaan toistaiseksi voimassa olevaa 75 miljoonan euron vähennystä siten, että vähennys olisi prosentuaalisesti yhtä suuri osuus kunkin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Vähennystä ei kohdistettaisi kuntiin, joiden peruspalvelujen valtionosuus ennen vähennystä on nolla euroa tai negatiivinen. Järvenpään kaupungille indeksikorotuksen rajauksen vaikutus on laskennallisesti noin 0,78 miljoonaa euroa saamatta jääviä valtionosuuksia (vaikutus esityksen mukaan kaikissa kunnissa 16,62 euroa asukasta kohden), valtionosuusleikkauksen vaikutus on prosentuaalisena osuutena valtionosuudesta vaikuttaen noin 2,1% valtionosuutta vähentävästi, mikä Järvenpään osalta olisi laskennallisesti Kuntaliiton arvion mukaan noin 0,37 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena noin 1,15 miljoonaa euroa olisi pois kaupungin rahoituspohjasta ja vastaa 0,1 %-yksikön kunnan tuloveron tuottoa.
Järvenpään kaupungin näkökulmasta merkittävää on, että ehdotetut vähennykset eivät liity kuntien tehtävien vähentämiseen, palveluvelvoitteiden keventämiseen saati kustannuksia alentaviin normimuutoksiin. Kyse on valtionosuusrahoituksen alentamisesta tilanteessa, jossa kuntien vastuut varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, nuorisotyössä, kulttuurissa, liikunnassa, maankäytössä, kaavoituksessa ja elinympäristön kehittämisessä edelleen säilyvät. Kunnat eivät siten pysty vastaavalla mahdollisuudella vaikuttamaan lakisääteisten tehtäviensä laajuuteen saati kustannuskehitykseen. Pitkäjänteisten sopeutustoimien ansiosta Järvenpää tuotti vuonna 2025 palvelunsa oman kokoluokkansa kunnista edullisimmin, joten rahoitusleikkaus edellyttänee joidenkin palvelujen alasajoa tai veronkorotuksia, jos kaupungin talouden tasapaino halutaan säilyttää.
Kokonaisuutena leikkauskokonaisuus ajoittuu ajallisesti ajankohtaan, jossa kunnallinen talous on haasteissa toimintamenojen kasvun, työmarkkinaratkaisujen palkkavaikutuksien, investointipaineiden sekä kasvavan työttömyyden ja yleisen taloussuhdanteen kanssa. Valtionosuuksien vähenemä yhdessä verotulojen heikon kehityksen sekä nousevien korkotasojen kanssa on vaikea kuntataloudelle. Järvenpään kaupunki ei pidä mielekkäänä hallituksen esitysluonnosta siltä osin kuin siinä vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuutta ilman vastaavaa tehtävien, velvoitteiden tai kustannuksia alentavien normien keventämistä erityisesti tilanteessa, jossa kokonaisvaltaisempi valtionosuuksien uudistus on mahdollisesti tulossa.
KR
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi
Kaupunginhallitus päättää antaa valtiovarainministeriölle selostustekstin mukaisen lausunnon.