Perustelut
Näkymä taloussuunnittelukauteen
Kaupungin taseessa oli vuoden 2025 lopussa 29,9 Me euroa kertynyttä ylijäämää. Kuluvan vuoden alkuperäinen talousarvio laadittiin 4,9 Me euroa alijäämäiseksi ja muutetussa talousarviossa (05/2026) alijäämä on 6,1 Me. Viimeisimmän tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin talous toteutuisi tulokseltaan kuluvana vuonna noin 5,8 Me alijäämäisenä. Taseeseen kertynyttä ylijäämää olisi näin ollen vuoden lopussa jäljellä 24,1 Me. Tilinpäätösennusteen toteutuessa lainakannan kasvu kuluvana vuonna olisi noin 10,2 Me, jolloin sitä olisi vuoden lopussa 24,1 Me. Mikäli tilinpäätös toteutuisi muutetun talousarvion (KV 18.5.2026 § 30) mukaisesti kaupungin tulos olisi 6,1 Me alijäämäinen ja ylijäämäpuskuria olisi vuoden lopussa 23,8 Me. Muutetun talousarvion mukaisesti lainaa otettaisiin 11,4 miljoonaa euroa, jolloin velkaa olisi vuoden lopussa 250,34 miljoonaa.
Talouden toipuminen taantumasta ei ole käynnistynyt odotetusti ja talouskasvu on hidasta, mikä heijastuu kaupungin kaikkiin verotuloihin sekä tuleviin talouden näkymiin. Tilitykset ovat odotettua heikompia, koska työttömyys pysyy korkealla, yritysten toimintaedellytykset ovat heikentyneet ja rakentaminen on vähäistä. Työttömyyden kasvun seurauksena kuntien kustannukset työttömyyden hoidosta ja etuusvastuista ovat kasvaneet merkittävästi korkeammiksi kuin valtion kompensaatio vuoden 2025 alussa kuntien vastuulle siirtyneistä TE-palvelujen järjestämisestä on. Verorahoitusta heikentää edelleen myös hyvinvointialueuudistuksen seurauksena toteutuneet valtionosuusleikkaukset. Vuonna 2026 sote-leikkaus Järvenpään valtionosuuksiin on 9,9 miljoonaa euroa. Valtiontalouden heikko tila heijastuu kuntiin vuonna 2027 valtionosuusleikkauksina, joita oletettavasti on luvassa myös tuleville vuosille. Valtakunnallisten rahoitusuudistusten etenemisestä ei ole varmuutta. Valtionosuusjärjestelmän ja kiinteistöverotuksen uudistukset voivat toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi kaupungin rahoituspohjaan. Kokonaisuudessan taloussuunnitelmavuosien verorahoituksen tasoon kohdistuu siis merkittäviä heikennyksiä ja jälleen myös merkittäviä epävarmuuksia tulevista muutoksista.
Tämänhetkisin tiedoin kaupungin verorahoitus on taloussuunnitelmakaudella vuosittain 0,6-6,7 Me heikompi aiempaan taloussuunnitelmaan nähden. Investointimäärärahaesitykset ovat aiempaa korkeampia, ja tehtävien ja palvelujen lisääntyessä, palvelutarpeiden muuttuessa ja kustannusten kasvaessa myös toimintaan kohdistuu menopaineita. Poikkeuksellisesti menoissa on myös merkittäviä vähennyksiä mm. ateria- ja siivouspalvelujen uuden sopimuksen ja henkilöstön sivukulujen madaltumisen myötä. Korkotasot ovat nousseet, mikä yhdessä kasvavien lainamäärien kanssa lisää merkittävästi kaupungin kustannuksia. Nykyisillä veroasteilla, investoinneilla, palveluilla ja kustannustasoilla kaupungin rahoitus on riittämätön kattamaan sekä toiminnasta että investoinneista aiheutuvat menot.
Kehyksen laadintaperiaatteet
Kehys laaditaan vuosiksi 2027-2030. Aikaisempien vuosien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko taloussuunnitelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2027, voivat lautakunnat esittää vuoden 2027 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneitä määrärahoja vastaavia kertaluonteisia määrärahalisäyksiä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy, tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys katetaan saman taloussuunnitelmakauden myöhempinä vuosina.
Järvenpään Veden kehyksen laadinnassa on tarkasteltu liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyttä suhteessa käyttötalous- ja investointimenoihin. Liikelaitoksen tuloksen tulee olla riittävä siten, että vesilaitoksen menot saadaan katettua ilman lainarahoitusta. Tavoitteeseen päästäkseen Veden tulee tasapainottaa asiakasmaksutulot eli rahoitus sekä toimintakulut ja investoinnit toisiinsa.
Keski-Uudenmaan työllisyysalueen osalta toiminnan rahoitus tulee yhteistoimintakunnilta ja tulos tasataan nollaksi lisälaskutuksin tai hyvityksin tilinpäätöksessä. Muista sitovuustasoista poiketen työllisyysalueelle annetaan bruttomenokehys, johon työllisyysalueen tulee valmistella talousarvioesityksensä.
Talousarvioseuranta
Aikaisempien vuosien tapaan valtuustolle tehtävä laajempi talousarvioseuranta esitetään tehtävän kansallisen taloustietojen raportoinnin aikataulussa, jolloin osavuosikatsaus tehdään 6 kuukauden tilanteesta. Lisäksi talous- ja konsernijaostolle ja kaupungin johdolle raportoidaan taloustilanteesta kuukausittain ja lautakunnille vähintään kvartaaleittain.
Rakenteelliset muutokset
Käyttötalousosan sitovuustasoihin ei esitetä muutoksia. Investointiosassa esitetään luovuttavan kehitysinvestointien sitovuustasosta, johon varatut määrärahat on karsittu kokonaisuudessaan investointiohjelmasta.
Taloussuunnitelmakehyksen valmistelun reunaehdot
Kaupungin uudessa strategiassa yhtenä päämääränä on elinvoimainen kasvukaupunki, jonka yhtenä teemana on tasapainoinen talous ja harkittu rahoitus. Strategian mittareiden tavoitearvot asetetaan osana talousarviovalmistelua syksyllä 2026, joten kehystä ei ole voitu laatia numeeristen tavoitteiden pohjalta. Aiemman strategian tavoitteena oli, että taseen kertynyt ylijäämä vuonna 2030 olisi vähintään 25 miljoonaa euroa (470 euroa/asukas) ja lainamäärä korkeintaan 301 miljoonaa euroa (5640 euroa/asukas).
Heikentyneistä rahoitusnäkymistä ja kasvavista menoista johtuen kaupungin talous ei ole tasapainossa. Ilman toimenpiteitä kaupungin talous jää pysyvästi alijäämäiseksi ja lainamäärä kasvaa nopeasti nousten vuonna 2032 huippuunsa 346 miljoonaan eli yli 106 miljoonaa euroa vuoden 2025 tilinpäätöstilannetta korkeammalle. Kehyksessä taloutta on tasapainotettu aiempia taloustavoiteita maltillisemmin, mutta kuitenkin siten, että taloussuunnitelmakausi on kokonaisuutena niukasti ylijäämäinen. Investointitaso on kaupungin kantokykyyn nähden liian korkea, joten investointien karsintaan ja ajoittamiseen pyritään edelleen taloussuunnitelman jatkovalmistelussa.
Yleisesti talouden rakenteellisessa tasapainottamisessa voidaan hyödyntää toimintaan kohdistuvia sopeutuksia, investointeihin tehtäviä karsintoja ja veroperusteisiin tehtäviä muutoksia. Kaupunki on koko vuosikymmenen toteuttanut toimintaan kohdentuvia sopeutuksia ja näyttäytyy nykyisellään kuntavertailussa yhtenä Suomen taloudellisimmin palvelunsa järjestävistä kunnista. Toimitilaverkkoa on taloussuunnitelmassa arvioitu kehitettävän palveluverkkoratkaisujen mukaisesti, joten suuremmat sopeutukset käyttötaloudesta ilman, että päätetään vähentää tarjottavien palvelujen määrää ja valikoimaa, ei ole helposti tunnistettavissa. Tästä johtuen kehys on tasapainotettu laskennallisesti kohdistamalla toimintaan vuodesta 2028 alkaen pysyvä 3,3 miljoonan euron vuosittainen toimintakatesopeutus. Vastaava sopeutus voidaan myöhemmin, niin päätettäessä kattaa myös veroperusteisiin tehtävin muutoksin. Vuoden lisäaika mahdollistaa sopeutustoimien paremman valmistelun ja laajemman keskustelun toimeenpantavien sopeutuskeinojen priorisoinnista. Lisäaika tarkentanee myös näkymiä kaupungin tulevasta rahoituspohjasta, jolloin toimenpiteet saadaan toteutettua varmemmin tarpeen- ja tarkoituksenmukaisessa laajuudessa.
Talousarviokehys 2027-2030
Kehyksen laadinnassa on huomioitu kaupungin nykyinen taloustilanne sekä viimeisimmät taloussuunnitelmakautta koskevat verotulo- ja valtionosuusennusteet, viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kuntien muuttuvista tehtävistä, rahoitus- ja kustannuseristä, muut pakottaviksi arvioidut toiminnan muutostekijät sekä kehyksen laadinta-aikataulussa päivitetty alustava 10-vuotinen investointiohjelma. Kehys on laskelmissa tasapainotettu laskennallisella 3,3 miljoonan euron toimintakatesopeutuksella vuodesta 2028 alkaen. Vuodelle 2027 ei ole sisällytetty sopeutustoimia ja veronperustemuutoksia.
Taloussuunnitelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu taloussuunnitelma vuosille 2026-2028 (KV 26.5.2024 § 42) ja vuoden 2026 viimeisin täydennetty tilinpäätösennuste.
Taloussuunnitelmakehyksen mukainen kaupungin neljän vuoden yhteenlaskettu tulos on 0,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja vuoden 2027 tulos on 6,3 Me alijäämäinen. Taseen kertynyt ylijäämä laskee vuonna 2027 ja on vuoden lopussa noin 17,9 miljoonaa euroa, jos vuosi 2026 toteutuu ennusteen mukaisesti. Taloussuunnitelmakauden lopussa vuonna 2030 taseen kertynyt ylijäämä on 24,4 miljoonaa euroa.
Taloussuunnitelmakauden nettoinvestoinnit ovat alustavan investointiohjelman mukaisesti 169,5 miljoonaa euroa. Koko 10-vuotiskauden nettoinvestointitaso on investointiohjelmassa yhteensä 336,3 miljoonaa euroa. Lainaa nostetaan taloussuunnitelmakaudella yhteensä 62,2 miljoonaa euroa ja vuonna 2027 22,7 miljoonaa euroa. Lainaa on suunnitelmakauden päättyessä 311,3 miljoonaa euroa eli 72,4 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2025 tilinpäätöksessä. Lainaa on vuoden 2030 lopussa 6 306 euroa/asukas.
Käyttötalous
Kehykseen sisältyy aikaisempien taloussuunnitelmien yhteydessä hyväksytyt sopeutusvaatimukset ml. aiemmilta vuosilta siirtyneet sopeutusvelvoitteet, joiden toteuttaminen on osa sitovaa talousarviota. Vuodelle 2027 ei ole asetettu uusia sopeutusvaateita. Konsernipalvelujen määrärahoissa on voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisesti vuosille 2027 ja 2028 opetuksen ja kasvatuksen siirtyneiden sopeutusvelvotteita koskevat riskivaraukset. Riskivarausten lopullinen käsittely ratkaistaan syksyllä osana taloussuunnitelman jatkovalmistelua.
Toiminnan kustannuksiin kohdistuu merkittäviä kasvupaineita. Kehyksen valmistelussa on huomioitu tunnistetut, välttämättömät menolisäykset ja muut varmistuneet tehtävämuutoksiin ja hinnankorotuksiin perustuvat muutokset. Euromääräisesti merkittävimmät menolisäykset aiheutuvat työttömyysetuusvastuista, palkankorotuksista ja kotikuntalaskutuksesta. Kuluja alentavina tekijöinä kehyksessä on huomioitu edullisempi ateria- ja siivouspalvelusopimus, henkilöstön sivukuluprosenttien muutokset ja aiempien tehtyjen keskitettyjen palkankorotusvarausten purku.
Sitovuustasoiset kehykset on esitetty liitteessä 1 ja kehyksessä toistaiseksi huomioidut muutostekijät perusteluineen on esitetty liitteessä 2. Vuoden 2030 yleinen henkilöstökulujen ja palvelujen hinnankorotus sisältyy kehyslaskelmissa Konsernipalvelujen määrärahaan ja tullaan oikaisemaan sitovuustasoille taloussuunnitelmaesitykseen.
Muutamista muutostekijöistä ei tällä hetkellä ole käytettävissä kustannusarviota tai muutostekijöinä huomioidut eurot perustuvat alustaviin tietoihin ja laskelmiin. Summia tarkennetaan valmistelun edetessä ja muutosten täsmentyessä ja tarkentuneet tiedot huomioidaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen.
Kehyksen mukainen toimintakatteen alijäämän kasvu ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja vuonna 2027 on 2,3%.
Käyttöomaisuuden myyntivoittoja arvioidaan kertyvän vuosina 2027-2030 18,4 miljoonaa euroa. Maanmyyntien aikataulu, hankkeet ja eurot on tarkennettu viimeisimpien myyntiarvioiden mukaisiksi osana investointiohjelmavalmistelua. Tulosvaikutteisten myyntivoittojen määrä vaihtelee taloussuunnitelmakaudella 3,5 - 6 miljoonassa eurossa vuosittain.
Sisäiset erät on huomioitu kehyksessä voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisina. Sisäiset erät ja mahdolliset palvelualueiden tehtävänjakoon liittyvät määrärahasiirrot tarkennetaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen.
Verorahoitus
Verorahoitus perustuu Kuntaliiton huhtikuussa julkaisemiin verotuloennusteisiin ja Valtionvarainministeriön ja Kuntaliiton ennakollisiin valtionosuuslaskelmiin. Verotuloennusteet ja valtionosuusratkaisut täsmentyvät syksyn aikana ja ne päivitetään viimeisimpien tietojen mukaisesti seuraavissa talousarvion ja -suunnitelman käsittelyvaiheissa. OKM:n alaiset valtionosuudet on arvioitu käytössä olevien suoritetietojen perusteella vuoden 2026 tilanteeseen nojaten.
Veroperusteisiin ei ole esitetty kehyksessä muutoksia.
Rahoituskulut ja investoinnit
Kehyksessä on huomioitu alustavan investointiohjelman mukaiset taloussuunnitelmakaudelle ajoittuvat investoinnit ja näistä aiheutuvat poistot sekä lainat ja lainojen rahoituskulut.
Taloussuunnitelmakauden investointimenot ovat korkeat vaihdellen 37,4 - 46,6 miljoonassa eurossa vuosina 2027-2030. Tulorahoitus ei riitä investointien rahoittamiseen, joten lainaa otetaan suunnitelmakaudella lisää yhteensä 62,2 Me. Investointien seurauksena poistot kasvavat vuoden 2026 tasosta 1,5 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Lainaa on suunnitelmakauden päättyessä yhteensä 311,3 miljoonaa euroa eli 6 306 euroa/asukas.
Investointiohjelmien kasvaminen edellisestä investointiohjelmasta johtuu palveluverkkosuunnitelman mukaisista investointilisäyksistä ja tarkentuneista kustannusarvioista, sekä esitetyistä lisäyksistä uusien asuntoalueiden rakentamiseen, keskustan kehittämiseen ja yritysalueisiin sekä irtaimistoinvestointeihin.
Uusien nostettavien lainojen korkotasoa on markkinakehityksen heikennyttyä nostettu 3,25 prosenttiin. Kaupungin korkea lainamäärä ja sen kasvaminen edelleen lisää korkokuluja vuoden 2026 ennusteesta 3,5 miljoonalla vuoteen 2030, jolloin korkokulut ovat noin 10,3 Me vuodessa.
Yhteenveto
Kehyslaskelman mukainen kaupungin tulos on 6,3 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna 2027 ja taseen kertynyt ylijäämä on vuoden 2027 lopussa noin 17,9 miljoonaa euroa vuoden 2026 toteutuessa ennusteen mukaisesti. Suunnitelmavuosina ylijäämä kasvaa ollen noin 24,4 vuoden 2030 lopussa. Lainamäärä lisääntyy taloussuunnitelmakaudella yhteensä 62,2 Me. Lainaa on suunnitelmakauden päättyessä yhteensä noin 311,3 Me eli 6306 euroa/asukas.
Yhteistoimintamenettely
Kehysesitys on esitelty yhteistyötoimikunnalle 10.6.2026. Ote toimikunnan pöytäkirjasta on esitetty pykälän oheismateriaalina.
Prosessin eteneminen
Kaupunginhallitus antaa 15.6.2026 taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet. Samassa kokouksessa käsitellään myös alustava investointiohjelma. Lautakunnat tekevät omat, kehyksen mukaiset talousarvioesityksensä syyskuun aikana ja antavat samassa aikataulussa lausuntonsa investointiohjelmaan. Mikäli lautakunnilla on haastetta toteuttaa toimintansa kehyksen mukaisten määrärahojen puitteissa, tulee lautakuntien tunnistaa sopeutustoimet, joilla lautakunta varmistaa sitovien taloustavoitteiden saavuttamisen.
Kehysesityksen mukaisesti kaupungin taloutta on tarkoitus tasapainottaa vuodesta 2028 alkaen vuosittaisella 3,3 miljoonan euron toimintakatesopeutuksella. Vastaava sopeutus voidaan myöhemmin niin päätettäessä kattaa myös veroperusteisiin tehtävin muutoksin. Tarkempi ohjeistus ja aikataulut toimenpiteiden työstämiselle ja vaihtoehtoisten sopeutuskeinojen arvioinnille ja toimeenpantavien toimien priorisoinnille määritetään myöhemmin, mutta lautakuntien tulee ennakoiden valmistautua tunnistamaan sopeutustoimet, joilla toimintakatetta voidaan parantaa. Toimenpiteiden tunnistamisessa ei tule pitäytyä laskennallisiin, palvelualuekohtaisiin summiin, vaan tunnistaa kaikki toimenpiteet, joilla käyttötalouteen voidaan vaikuttaa. Laskennalliset sitovuustasoille kohdistuvat sopeutusodotukset vuodesta 2028 alkaen on esitetty oheismateriaalissa 3.
Kehyslaskelmat täsmennetään viimeisimpien investointi-, verorahoitus- ja muutostekijätietojen mukaisesti syys-lokakuussa.
Investointiohjelma, talousarvio ja -suunnitelma sekä veroperusteet tuodaan samanaikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn loka-marraskuussa ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 16.11.2026.
KR