Kaupunginhallitus, kokous 26.3.2024

Perustelut

Valmistelijat: johtava asiantuntija Tuomas Tenkanen ja hyte-johtaja Kirsi-Marja Karjalainen

Hyvinvoinnin edistäminen on kuntalain mukaan kunnan perustehtävä. Vuoden 2023 alusta voimaan tullut laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja sen 6§ (Finlex) velvoittaa kunnan edistävän asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi laki velvoittaa raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Kunnalla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin.

Valtuusto hyväksyi 20.3.2022 Järvenpään uuden hyvinvointisuunnitelman Hyvinvointia ja turvallista arkea järvenpääläisille -hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma 2022–2025. Uudistetussa suunnitelmassa haluttiin korostaa arjen turvallisuuden kokemusta hyvinvoinnin rinnalla. Suunnitelmassa asetettiin työlle neljä painopistettä ja kullekin painopisteelle omat tavoitteensa. Uuden suunnitelman myötä hyvinvointityön suunnittelu on kytketty kaupungin talouden ja käyttösuunnitelmien yhteyteen. Suunnitelman toteuttamiseen kytkeytyvät toimenpiteet raportoidaan osavuosikatsauksen ja toimintakertomuksen yhteydessä lautakunnille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu on Järvenpäässä hallintosäännön mukaan hyvinvointilautakunnalla ja hyvinvoinnin palvelualueella. Valtuustolle raportoidaan HYTE-kertoimeen vaikuttavat indikaattorit ja niissä tapahtuneet muutokset.

Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen motivoi taloudellinen kannustin, HYTE-kerroin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin on kannustin, joka tarkoittaa, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Tällä halutaan varmistaa kuntien aktiivinen toiminta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi myös sote-uudistuksen jälkeen (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 618/2021). Järvenpään HYTE-kerroin parani aikaisempaan verrattuna vuonna 2023, jolloin HYTE-kerroin oli 70 eli 19,9 euroa per asukas. Valtionosuuden lisäosa on Valtionvarainministeriön laskelmaan pohjautuen noin 900 000 euroa.

Kunnan hyvinvointityön rakenteita voidaan tarkastella THL:n ylläpitämän TEA-viisarin avulla, joka mittaa kunnan aktiivisuutta terveyden edistämisessä. Järvenpään tulos vuonna 2023 on hyvinvointialueeseen sekä koko maahan verrattuna kulttuuria lukuun ottamatta kaikissa lohkoissa hieman parempi. Hyvään tulokseen ylletään kuntajohdon ja liikunnan osalta. Muut tarkastellut kokonaisuudet ovat lohkossa parannettavaa, mutta suhteellisen lähellä hyvän tuloksen raja-arvoa. Verrattuna edelliseen vuoteen kuntajohdon tulos on parantunut selvästi, mutta samalla kulttuurin tulos on laskenut. Kulttuurin tulos tulee kuitenkin korjausten jälkeen nousemaan kevään 2024 aikana.

Hyvinvointikertomuksessa 2023 esitetään tiivis katsaus järvenpääläisten hyvinvointiin. Aikuisväestön osalta tulokset ovat hyvinvointialuetasoisia.  Laajemmat indikaattoritiedot löytyvät Kuntamaiseman Johdon työpöytänäkymä -portaalissa.

Sekä globaali epävakaa turvallisuustilanne, että heikentynyt taloudellinen tilanne haastavat ihmisten hyvinvointia. Kouluterveyskyselyn perusteella lasten ja nuorten huoli perheen taloudellisesta tilanteesta näkyy. Ruoasta, lääkkeistä ja lääkärikäynneistä tingitään taloudellisen tilanteen vuoksi, eniten tämä näkyy työikäisillä. Lasten ja nuorten fyysisellä toimintakyvyllä on vaikutuksia yksilön hyvinvointiin sekä laaja-alaisesti koko yhteiskuntaan. Järvenpää panostaa monin tavoin liikkumisen tukemiseen ja on mukana esimerkiksi Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva koulu -toiminnassa sekä Liikkuvat yläkoulut -hankkeessa.

Lasten ja nuorten kokema fyysinen uhka ja väkivalta aikuisten taholta heijastuu monenlaisena pahoinvointina ja oireiluna ja näkyy myös koulukiusaamisena. Joka viides 4.-5.-luokkalainen on kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana.

Vuoteen 2022 verrattuna nuorten tekemien rikosten määrä on valtakunnallisesti kasvanut voimakkaasti. Myös Järvenpäässä on koettu huolta katujen turvallisuudesta. Kaupunki on pitänyt tilannekuvaa yllä poliisin kanssa tehdyn tiiviin yhteistyön kautta. Polisiin mukaan kaduillamme on edelleen turvallista, mutta erityisesti nuorten tekemä rikollisuus on jatkanut kasvuaan.

Yleisten paikkojen rikokset kasvoivat enemmän kuin yksityisellä paikalla tapahtuneet. Rikosten tekopaikkojen keskittymiä on juna-asemilla, kauppakeskuksissa ja yleisesti keskusta-alueella. Alueellisen väkivaltarikosten kasvuun on vaikuttanut alle 15-vuotiaiden tyttöjen pahoinpitelymäärien merkittävä kasvu.  Positiivisena havaintona Järvenpäässä ryöstörikollisuuden kasvutrendi näyttäisi taittuneen. Sen sijaan väkivaltarikokset ovat edelleen lievässä kasvussa ja seksuaalirikokset, kuten myös törkeät huumausainerikokset ovat lisääntyneet merkittävästi.

Yläkouluikäisten päihteidenkäyttö on huolestuttavalla tasolla: kannabiksen ja muiden huumeiden osalla käyttö on yleisempää kuin esimerkiksi Hyvinkäällä ja Keravalla. Yleisestikin elämäntavoissa näkyy epätoivottava kehitys, nukutaan liian vähän ja unen laatu ei ole riittävää, alakouluikäisistä joka kolmas ei syö aamupalaa, yläkouluikäistä aamupalaa ei syö joka kolmas ja lounaan jättää väliin yli puolet. Jos ei syö hyvin ja laadukkaasti, ei nuku eikä liiku riittävästi, valmiudet oppimiselle ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemiselle voivat vaikeutua.

Keskiuusimaalaiset aikuiset kokevat elämänsä suhteellisen turvalliseksi, yli puolet tuntee olonsa onnelliseksi ja elämänlaatunsa hyväksi. Suuria eroja koko maahan verrattuna ei ole. Tulokset ovat kuitenkin laskeneet, työikäisillä eniten. Psyykkinen kuormittuneisuus työikäisillä näkyy ja lähes joka kolmas työikäinen ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään asti. Toisaalta positiivisen mielenterveysmittarin pistemäärä on yhä sangen korkealla. Vain harvalla on kokemus heikosta osallisuudesta. Yksinäiseksi itsensä kokee noin joka kymmenes, yleisintä tämä on työikäisillä ja korkean koulutuksen omaavilla.

Yli puolet aikuisista liikkuu liian vähän, erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Noin 70 % syö liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Lihavien osuus on lisääntynyt. Alkoholia liikaa käyttävien osuus on pysynyt turhan korkealla tasolla, noin 30 %. Korkean koulutuksen omaavien alkoholin käyttö on hieman lisääntynyt. Päivittäin tupakoivien osuus on alle 10 %:ssa, yleisintä se on matalan koulutuksen omaavilla.

Vaikka eri seuranta- ja ilmiöindikaattoreista nouseekin huolta herättäviä asioita, on toiminnan tasolla moni asia kuitenkin hyvällä tolalla. Positiivisia havaintoja toiminnasta onkin merkittävästi enemmän kuin negatiivisia. Näitä kuvataan hyvinvointikertomuksessa.

Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman neljällä painopisteellä on kaikkiaan yhteensä 22 tavoitetta. Vuonna 2023 niistä valittiin 14 tavoitetta, joihin kohdennettiin yhteensä 54 toimenpidettä. Toimintakertomusraportoinnin mukaan 42 toimenpidettä toteutuivat suunnitellusti, 12 toimenpidettä toteutuivat osittain eikä yhtään jäänyt toteutumatta. Voidaan sanoa, että valittuja tavoitteita onnistuttiin toteuttamaan sangen hyvin.

Hyvinvointikertomus julkaistaan valtuuston hyväksymisen jälkeen sähköisellä alustalla osoitteessa www.hyvinvointikertomus.fi. sekä toimitetaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle (laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 612/2021, §).

Toimivalta: Hallintosääntö § 18 ( KV 21.6.2021 § 53)

K-MK, KS