Perustelut
Järvenpään kaupungin talous 2021
Kaupungin taseessa oli vuoden 2020 lopussa 10,7 miljoona euroa kertynyttä ylijäämää. Kuluvan vuoden talousarvio laadittiin alunperin 8,7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mikä tarkoittaa, että taloudellisen liikkumavaran turvaavan ylijäämäpuskurin kerryttämisvaade kohdistuu tuleviin vuosiin. Kaupungin taloustilanne ei mahdollista menolisäyksiä ilman vastaavia tulovirtoja. Jo pienikin yllättävä menoylitys tai tulomenetys johtaa kriisikunnan arviointimenettelyn käynnistävän taseen kertyneen alijäämäkriteerin täyttymiseen.
Kesäkuun ennusteen mukaan kaupungin tulos on kuluvana vuonna 10,5 miljoonaa euroa alijäämäinen, vaikka ennusteessa on huomioitu Jatsin ja KuumaICT:n osakkeiden myynnistä kertyneet myyntivoitot. Mikäli koronasta aiheutuviin sote-menoihin saadaan kompensaatiota, voi tulos parantua edellä mainitusta varovasti arvioiden noin 3 miljoonaa euroja. Kaupungin talous on joka tapauksessa erittäin lähellä alijäämäkriteerin ylittymistä kuluvan vuoden lopussa.
Kuluvan vuoden verotulot ovat toteutuneet odotettua parempina, mutta vastaavasti palvelualueiden tulo- ja menokehitys on ollut 2020 koronavuotta heikompaa. Tulomenetyksiä ei ole pystytty kompensoimaan menovähennyksillä viimevuotiseen tapaan, koska sulkutoimet ovat olleet maltillisempia ja palveluja on tuotettu rajoitukset huomioiden. Lisäksi poikkeusjärjestelyt ovat kasvattaneet sekä oman toiminnan että Keusoten toimintamenoja ja heikentynyt työttömyystilanne on näkynyt erityisesti kasvaneina työmarkkinatuen kuntaosuuksina. Keusote-määrärahan menoylitysarvio on tällä hetkellä lähes 8 miljoonaa euroa kaupungin budjettiin nähden, joka jo lähtötilanteessa oli 3 miljoonaa euroa Keusoten budjettia suurempi.
Kesäkuun tilinpäätösennusteen mukaan kuluvana vuonna otetaan lisää velkaa otetaan lähes 20 miljoonaa euroa, jolloin sitä on vuoden lopussa 249 miljoonaa euroa.
Kehyksen laadintaperiaatteet
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.11.2020 § 73 sitovan talousohjelman poikkeuksellisesti kolmivuotiskaudelle 2021-23. Nyt käsiteltävä kehys laaditaan vuosiksi 2022-25. Kehyskausi sisältää kuntahistoria suurimman rakenteellisen muutoksen, kun eduskunnan päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät 1.1.2023 alkaen maakuntien vastuulle.
Kehyksessä on huomioitu maakuntaan siirtyvät menot ja tulot viimeisimpien käyttävissä olevien laskelmien mukaisesti 2023 alkaen. Tiedot maakuntauudistuksen vaikutuksista menoihin, valtionosuuksiin ja verotuloihin eivät kuitenkaan ennen Kuntaliiton vero- ja valtionosuuslaskelmien julkaisua ole keskenään täysin vertailukelpoisia, joten niitä tullaan tarkentamaan kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen ennusteiden täsmentyessä elo- ja syyskuussa.
Edellisten talousohjelmien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko talousohjelmakauden osalta. Mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2022, voivat lautakunnat esittää vuoden 2022 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä vuosille 2023-25. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy, tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan vuosien 2023-25 määrärahasta.
Valtuuston sitovuustasoihin ei esitetä muutoksia. Lautakuntia ohjeistetaan ottamaan Kotikuntakorvaukset ja Työmarkkinatuen kuntaosuus lautakuntatasolla sitoviksi seurantatasoiksi, jotta menoissa tapahtuvat muutokset voidaan erottaa muusta toiminnasta. Kaupunki ei suoraan voi vaikuttaa em. menoeriin, joten näistä eristä käyttämättä jääviin/ylittyviin määrärahoihin ei sovelleta em. nelivuotista sitovuutta.
Kansallisessa taloustietojen raportoinnissa siirryttiin vuonna 2021 kvartaaliraportointiin. Rytmiin synkronoiden valtuustolle tehtävä laajempi talousarvioseuranta, ns. osavuosikatsaus tehdään 6 kuukauden tilanteesta. Lisäksi talousjaostolle, lautakunnille ja kaupungin johdolle raportoidaan taloustilanteesta kuukausittain.
Talousarviokehys 2022-25
Vuosien 2022-25 talousohjelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu talousohjelma vuosille 2021-23 (KV 24.5.2021 § 29). Vuosien 2021-23 talousohjelman lähtöoletuksista poiketen kehykseen ei ole sisällytetty ehdotuksia veroperusteiden muutoksista. Verotulot on arvioitu Kuntaliiton toukokuun veroennustekehikon ja maakuntauudistuksen tämänhetkisten veroprosenttileikkausten mukaisesti ja valtionosuudet valtiovarainministeriön julkaisemien ennakollisten valtionosuuslaskelmien mukaisesti. Kuntaliitto tuottaa maakuntauudistuksen mukaisen veroennustekehikkonsa elokuun lopussa ja valtionosuuslaskelmat myöhemmin syksyllä, mistä johtuen vuosien 2023-25 tuloennusteisiin sisältyy edelleen poikkeuksellisen suurta epävarmuutta.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti maakuntauudistus toteutuu ja sen seurauksena sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät 1.1.2023 alkaen maakuntien vastuulle. Em:jen kokonaisuuksien lisäksi maakuntaan siirtyy oppilashuollon palvelut ja osuus verotuskustannuksista. Kehyslaskelmissa on huomioitu maakuntaan siirtyvät menot ja tulot viimeisimpien käytettävissä olevien laskelmien mukaisesti 2023 alkaen.
Talousohjelmakehys on laadittu siten, että kaupungin neljän vuoden yhteenlaskettu tulos pysyy 2,8 miljoonaa euroa positiivisena, luoden minimiedellytyksen tasapainoiselle taloudelle ylläpitämiselle. Maakuntauudistuksen seurauksena kaupungin tuloskehitys vaihtelee merkittävästi talousohjelmavuosien välillä, mikä johtuu veromaksatusten viiveestä (vuonna 2023 maksetaan aikaisempien vuosien veroja) ja valtionosuuksien siirtymävaihetasauksesta, joka tämänhetkisen tiedon mukaan helpottaa Järvenpäähän kohdistuvaa talouspainetta. Tästä huolimatta tulos jää vuosina 2024 ja 2025 alijäämäiseksi, vaikka kehyslaskelmassa on huomioitu palvelualueiden 3 miljoonan euron vuosittainen lisäsopeutus em. vuosina. Talousohjelmakauden tulostaso on riittämätön ylijäämäpuskurin ja taloudellisen liikkumavaran kerryttämisen näkökulmasta.
Talousohjelmavuosien taloutta ei ole tasapainotettu lisäämällä maanmyyntejä, vaan ne on pidetty tasolla, jonka arvioidaan olevan saavutettavissa myös heikommassa suhdannetilanteessa. Maanmyyntitulojen kertaluontoisuudesta johtuen, niiden varaan ei voi rakentaa pysyvien menojen rahoitusta.
Kehyksessä on huomioitu kesän aikana täsmennetty ja kaupunginhallituksen käsittelyyn 23.8.2021 tuotu alustava investointiohjelmaesitys ja sen mukaiset poistot, lainat ja lainojen rahoituskulut. Alustavassa investointiohjelmassa 10 vuoden nettoinvestointitaso on yhteensä 405 Me, ja talousohjelmakauden nettoinvestoinnit ovat 194 Me. Investointiohjelma täsmentyy lautakuntien lausuntokierroksen ja palveluverkkosuunnittelun perusteella syksyn aikana ja muutokset huomioidaan talousohjelmassa.
Käyttötalous
Palvelualueille ja muille sitovuustasoille kohdistuvat toimintakatetavoitteet vuosille 2022-25 on esitetty kehysliitteessä. Kehykseen sisältyy aikaisempien talousohjelmien yhteydessä hyväksytyt sopeutustavoitteet ja -toimenpiteet, minkä lisäksi kehykseen on lisätty 3 miljoonan euron sopeutusvaade vuodelle 2024 ja vuodelle 2025. Lisäsopeutusvaateen kohdentuminen palvelualueiden toimintakatteisiin näkyy eriteltynä kehysliitteessä.
Kehyksen valmisteluissa on huomioitu toimintakatemuutoksina vuoden 2021 tilinpäätösennusteiden pohjalta pakottavat, pysyvät menolisäykset ja muut varmistuneet, pääosin lakisääteisiin tehtävämuutoksiin perustuvat muutokset. Koronalla ei ole arvioitu olevan vaikutusta enää vuoden 2022 toimintatuottoihin. Huomioidut muutokset ovat:
- pitkäaikaistyöttömyyden kasvun seurauksen lisääntyneet työmarkkinatuen kuntaosuudet
- kotikuntakorvausten kasvu
- oppivelvollisuuden laajennuksen tarkennetut kustannusvaikutukset
- varhaiskasvatuksen mitoitusmuutoksen kustannusvaikutukset
- ict-palvelujen laajennus perustietotekniikkatoimittajan vaihdon jälkeen
- ateriapalvelujen kustannuksiin liittyvä sopeutusvaateen poisto ja toimittajahallinnan lisäys Jatsin osakkeiden myynnin seurauksena
- Keusoten ennakkotieto 2022 kuntalaskutuksesta lisättynä 4 miljoonan riskivaralla
- HSL liittyminen on siirretty toteutuvaksi 2024 alkaen korjatun kustannusarvion mukaisesti
- käyttöomaisuuden myyntivoitot on huomioitu päivitetyn myyntiennusteen mukaan
- maankäyttökorvaukset huomioitu vuodesta 2024 alkaen 1 miljoonan euron tasoisina
Kunta-alan palkoista on sovittu sopimuskaudeksi 1.4.2020-28.2.2022. Kehykseen on huomioitu 1%:n palkankorotukset vuosittain. Toteutusajankohdasta riippuen suuremmat sopimuskorotukset tuodaan tarvittaessa käsittelyyn talousarviomuutoksina. Varhaiskasvatuksen henkilöstön osittaista siirtymistä OVTESin piiriin vuonna 2023 ei ole huomioitu kehyksessä, koska laskelmia muutoksen kustannusvaikutuksista ei toistaiseksi ole käytettävissä. Sisäiset erät on huomioitu kehyksessä voimassa olevan talousohjelman mukaisina.
Oman toiminnan toimintakatteen alijäämän kasvu ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja pysyy lähellä nollaa talousohjelmakaudella, mikä edellyttää kaikkien suunniteltujen sopeutustavoitteiden toteutumista.
Keusoten sitovuustason määrärahana on kehyksessä huomioitu Keusoten esittämä alustava talousarvio 2022 Järvenpäälle. Esitys ylittää talousohjelmassa hyväksytyn tason 2,1 miljoonalla eurolla ja on kuluvan vuoden alustavan toteumaennusteen tasolla. Keusote ei ole vielä antanut lopullisia kuntakohtaisia talousarvioesityksiään, mistä johtuen kehystä tarkennetaan tältä osin tietojen varmentuessa. Aikaisempien vuosien menokehityksen perusteella kehykseen on lisätty 4 miljoonan euron riskivara sotemenojen kattamiseen. Kaupungin tulevan rahoitusvastuun minimoimiseksi Keusoten pysyminen annetussa määrärahassa vuosina 2021 ja 2022 on ensiarvoisen tärkeää, koska muita nopeampi menojen kasvu tulee vähentämään pysyvästi kaupungin saamia valtionosuuksia vuodesta 2023 alkaen.
Pelastustoimen määräraha on varattu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ilmoittaman 2022 talousarvioesityksen mukaisesti. Vuodesta 2023 alkaen sekä Keusoten että Pelastustoimen kulut on poistettu kokonaisuudessaan laskelmista. Em. lisäksi Opkan sitovuustasosta on poistettu maakuntaan siirtyvän oppilashuollon osuus.
Käyttöomaisuuden myyntivoittoja arvoidaan kertyvän vuosina 2022-25 25,1 miljoonaa euroa. Maanmyyntien aikataulua ja hankkeita on tarkennettu viimeisimpien myyntiarvioiden mukaan.
Verorahoitus
Verorahoitus perustuu kuntaliiton toukokuussa julkaisemiin verotuloennusteisiin ja valtionvarainministeriön ennakollisiin valtionosuuslaskelmiin. Vuoden 2022 osalta laskelmat vastaavat tavanomaista luotettavuustaso, mutta vuosien 2023-25 laskelmiin sisältyy merkittävää epävarmuutta. Vuosien 2023-25 verotulolaskelmat on tuotettu laskennallisesti Kuntaliiton ennusteen ja tämänhetkisten veroleikkausoletusten pohjalta ja vuosien 2023-25 valtionosuudet valtiovarainministeriön kuntakohtaisten painelaskelmien perusteella. Kuntaliiton laskelmat maakuntauudistuksen vaikutuksista verorahoitukseen saadaan aikaisintaan viikolla 34, minkä jälkeen ennusteet päivitetään seuraavia talouskäsittelyvaiheita varten. Valtionosuusratkaisut tarkentunee syyskuussa hallituksen budjettiriihessä.
Kehys ei sisällä veronkorotusesityksiä. Veronkorotusten tarpeellisuutta tullaan arvioimaan uudelleen vuosien 2023-26 talousohjelmaa laadittaessa ja erityisesti maakuntien toiminnan käynnistyttyä 2023, jolloin uudistuksen eurojaot on laskettavissa lopullisin tiedoin ja todelliset vaikutukset kuntien talouteen voidaan laskea.
Rahoitus ja investoinnit
Alustavan investointiohjelman mukaiset investointimenot ovat erittäin korkeat vaihdellen 45-75 miljoonassa eurossa vuosina 2022-25. Tulorahoituksen vähäisyydestä ja korkeasta investointitasosta johtuen uutta lainaa otetaan 25 miljoonaa euroja vuonna 2022 ja yhteensä 65 miljoonaa euroa vuosina 2022-25. Investointien seurauksena poistot kasvavat ja lisäävät tulosvaikutteisia menoja vuoden 2021 tasosta 7,8 miljoonalla eurolla vuoteen 2025 mennessä. Lainaa ohjelmakauden päättyessä on yhteensä 333 miljoonaa euroa.
Korkojen on arvioitu nousevan suunnittelukaudella maltillisesti 0,5%:sta 0,85%:iin vuonna 2025. Kaupungin lainamäärän ollessa korkea ja kasvaessa edelleen korkokulut kasvavat talousohjelmakaudella vuoden 2021 talousarviotasosta 1,5 miljoonalla vuoteen 2025.
Yhteenveto
Kehys on laadittu siten, ettei taseeseen kerry uutta alijäämää nelivuotisen talousohjelmakauden aikana. Kehyksen mukaan kaupungin tulos on 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2022 ja taseen kertynyt ylijäämä on vuoden lopussa noin 2,5 miljoonaa euroa. Koko talousohjelmakaudella taseeseen kertyy vain 2,7 miljoonaa euroa uutta ylijäämää.
Prosessin eteneminen
Kaupunginvaltuusto käy lähetekeskustelun talousohjelman laadinnasta syyskuun kokouksessaan ja saa hyväksyttäväkseen kehyksen talousohjelmakaudelle. Kaupunginhallituksen elokuussa lähettämä, talousarvion pohjamateriaalina toimiva alustava investointiohjelma on lautakuntien käsittelyssä syyskuussa samalla, kun lautakunnat tekevät esityksensä vuosien 2022-25 talousarviosta ja -ohjelmasta. Lisäksi lautakunnat valmistelevat omaan talousarvioesitykseensä kaupunginhallituksen 14.6.2021 toimeksiannon mukaisesti esityksensä uusista sopeutustoimenpiteistä vuosille 2024-25.
Investointiohjelma, talousarvio ja -ohjelma sekä vero-% tuodaan samanaikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn marraskuun alussa ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 15.11.2021. Tarkempi aikataulu ja vaiheistus on esitetty pykälän oheismateriaalissa.
KR
Ehdotus
Esittelijä
-
Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi
Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy talousarviovalmistelun lähtökohdaksi nelivuotisen talousohjelmakehyksen vuosille 2022-25 liitteessä 1 esitetyn mukaisesti.
Käsittely
Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti vuosien 2022 - 2025 talousohjelmakehystä.
Willem van Schevikhoven teki Mikko Taavitsaisen ja Tuija Kuusiston kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: "Palvelualueiden talousarvioesityksissä, sikäli kun ne ovat kaupungin päätösvallassa ja vielä päättämättä, esitetään lisävaihtoehtoina toimet, joilla kaupungin tasolla parannetaan toimintakatetta 3% suhteessa liitteeseen 1".
Kaupunginhallitus piti neuvottelutauon 18.41 - 18.51.
Willem van Schevikhoven tarkensi muutosehdotustaan kuulumaan seuraavasti:
"Päätösehdotukseen lisätään loppuun lause: ”Palvelualueiden talousarvioesityksissä parannetaan toimintakatetta 3% vuodesta 2023 alkaen suhteessa liitteeseen 1” Tuija Kuusisto ja Tomi Passi kannattivat täsmennettyä ehdotusta.
Kaupunginjohtaja täydensi päätösehdotustaan seuraavasti: "Hallitus esittää valtuustolle, että valtuusto käy lähetekeskustelun asiasta." Kaupunginjohtaja poisti päätösehdotuksen täydennyksen.
Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu muutosehdotus, joten oli äänestettävä. Hyväksyttiin äänestysjärjestykseksi sähköinen äänestys ja äänestysjärjestykseksi seuraava:
JAA: Pohjaehdotus
Ei: van Schevikhovenin muutosehdotus
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen äänin 3 - 8 hyväksyä van Schevikhovenin ehdotuksen.