Kaupunkikehityslautakunta, kokous 29.10.2020

Perustelut

Tiivistelmä

Järvenpään yleiskaavan 2040 tavoitteena on muodostaa kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Rakennemallivaiheessa tarkastellaan maankäytön vaihtoehtoisia tulevaisuuden suuntia. Pääpaino on uuden asuinrakentamisen ja työpaikkojen sijoittumisessa tulevina vuosikymmeninä. Muut yleiskaavan teemat ovat mukana ohjaavina tavoitteina ja vaikutusten arvioinnissa.

Kaikki neljä vaihtoehtoista rakennemallia ovat tarkoituksella kärjistäviä ja tulevaisuuteen eri tavalla suuntaavia. Rakennemallit ovat:

• keskustaa painottava ”Tiivistyvä timantti”
• kaupungin maanomistusta Ristinummella hyödyntävä ”Eteläinen kulttuurikehto”
• Vähänummentien varteen rakentuva ”Vahvistuva pohjoinen nauha”
• tasaisesti rakentamista kaikkialle sijoittava ”Pientalojen comeback”

Yhteistä niille on kaupungin seuraavien vuosien voimakas väestönkasvu, joka tulee olemaan seurausta useista asuinrakentamisen hankkeista. Kaupungin vetovoiman kasvu vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen ja Järvenpään tavoitteena on olla elinvoimainen kaupunki myös 2030-luvulla.

Valmistelu

Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu kuulutettiin vireille syyskuussa 2016 (KAUKELTK 15.9.2016, KH 25.9.2016 ). Nähtävillä olon yhteydessä saatiin palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Saatujen mielipiteiden ja prosessin edetessä tulleiden muutosten myötä suunnitelmaa on päivitetty. Valtuuston on tarkoitus hyväksyä yleiskaava vuonna 2020. Päivitetyssä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan tarkemmin suunnittelun lähtökohdista, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä, osallisista sekä vaikutusten arvioinnista.

Hankkeet ja kehitettävät asuinalueet, jotka ovat suunnittelussa ohjelmoituna ja sovittu rakennettavaksi vuosien 2018 - 2025 aikana, ovat lähtökohtana yleiskaavan valmistelussa. Viime vuosien väestönkasvu ja hyvä rakentamisen vauhti on lisännyt yleiskaavan väestöarviota. Yleiskaavan tavoitevuonna Järvenpäässä arvioidaan asuvan noin 55 000 - 59 000 asukasta. Tätä lukua tarkastellaan väestösuunniteen kanssa rinnakkain.

Rakennemallien tarkastelu

Rakennemallien tarkastelussa, prosessin aikaisessa vuorovaikutuksessa ja vaikutusten arvioinnissa on todettu, että keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti- vaihtoehto on hyvä lähtökohta lopullisen rakennemallin valmistelulle. Rakennemallivaihtoehtojen väestöennusteet osoittavat kuitenkin, että pelkällä keskustan kehittämisellä ei pystytä turvaamaan enää 2030-luvulla vakaata väestönkasvua. Kaupungin kasvun mahdollistamiseksi tulisikin keskustan lisäksi hyödyntää alakeskusten potentiaalia viimeistään 2020- luvun lopulla. Realistinen kehityskulku on muissa vaihtoehdoissa todettujen kasvusuuntien avaaminen kohde kerrallaan.

Rakennemalliraportissa ”Minne kaupunki kasvaa?” kerrotaan tarkemmin Järvenpään kaupungin vaihtoehtoisista kasvusuunnista ja niiden vaikutusten arvioinnista.

Perustelut

Tiivistelmä

Järvenpään yleiskaavan 2040 tavoitteena on muodostaa kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Rakennemallivaiheessa on tarkasteltu maankäytön vaihtoehtoisia tulevaisuuden suuntia neljän eri tavalla kaupungin kasvua suuntaavan mallin avulla. Vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin perusteella on lähtökohdaksi otettu keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti-vaihtoehto täydennettynä Ainolan, Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen kehittämisellä.

Pääpaino on uuden asuinrakentamisen ja työpaikkojen sijoittumisessa tulevina vuosikymmeninä. Rakennemallikartalla esitetään myös maankäytön edellyttämät kehitettävät yhteydet sekä tulevaisuuden uudet yhteystarpeet. Muut yleiskaavan teemat ovat mukana ohjaavina tavoitteina ja vaikutusten arvioinnissa.

Valitut kasvusuunnat-rakennemalli ja yleiskaavan tavoitteisiin sitoutuminen mahdollistaa kaupungin seuraavien vuosien voimakaan väestönkasvun. Tämä päätös antaa lähtökohdat varsinaisen oikeusvaikutteisen Järvenpään yleiskaava 2040 valmistelulle.

Valmistelu ja saatu palaute

Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu kuulutettiin vireille syyskuussa 2016 (KAUKELTK 15.9.2016, KH 25.9.2016 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivittämisen yhteydessä (KAUKELTK 15.2.2018) tarkistettiin yleiskaavan lähtökohtana olevaa väestösuunnitteita. Kaupungin viime vuosien nopean väestönkasvun ja hyvän rakentamisen vauhdin vuoksi vuonna 2040 Järvenpäässä arvioidaan asuvan lähes 60 000 asukasta.

Aihealueittaisten selvitysten kautta on edetty rakennemallivaiheeseen, jossa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoista kasvustrategiaa (Tiivistyvä timantti, Eteläinen kulttuurikehto, Vahvistuva pohjoinen nauha ja Pientalojen comeback). Vaihtoehtoiset rakennemallit olivat nähtävillä 21.2.-23.3.2018. Kirjallisia lausuntoja ja mielipiteitä saatiin 18 kpl. Lisäksi karttapalautteen kautta mielipiteensä jätti 87 vastaajaa. Nähtävilläolon aikana pidettiin myös viranomaisneuvottelu 7.3.2018 ja yleisötilaisuuksia, joista saatiin suullista palautetta.

Prosessin aikaisessa vuorovaikutuksessa, saadussa palautteessa ja vaikutusten arvioinnissa on todettu, että keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti-vaihtoehto on hyvä lähtökohta lopullisen rakennemallin valmistelulle. Palautetta saatiin paljon myös liikenteen ja ympäristön liittyvien suunnittelukysymysten osalta. Yleiskaavan tavoitteisiin palaute kohdistui epäsuorasti eikä niihin ehdotettu muutoksia.  

Yleiskaavan tavoitteet

Yleiskaavan tavoitteet kuvaavat kaupungin tahtotilaa kohti vuotta 2040. Tavoitteet näkyvät yleiskaavaan liittyvien selvitysten kautta, vaikutusten arvioinnin kriteereissä ja varsinaisen kaavan valmistelussa. 

Seutu: Järvenpää on seudun vetovoimaisin kaupunkikeskus

Kaupunkirakenne: Yhdyskuntarakenne kehittyy eheänä ja keskustan vetovoima vahvistuu

Asuminen ja väestö: Asumisen tarjonta on monimuotoista ja vastaa kasvavaan kysyntään sekä muuttuviin tarpeisiin

Liikkuminen: Kestävää liikkumista palveleva tarpeiden mukainen älykäs liikennejärjestelmä

Elinkeinot: Elinkeinot ovat monipuolisia ja palvelualojen kasvava merkitys huomioidaan

Palvelut: Laadukkailla ja hyvin saavutettavilla peruspalveluilla mahdollistetaan asukkaiden hyvä arki

Viherrakenne: Viherverkon jatkuvuus sekä luontoarvot varmistetaan ja laadukas kaupunkiluonto on ihmisiä lähellä

Kulttuuriympäristö: Kulttuuriympäristön vetovoimatekijöitä arvostetaan ja kaupunkikuvan monipuolinen toiminnallisuus huomioidaan suunnittelussa

Maapolitiikka: Maankäytön suunnittelu ja maapolitiikka tukevat toisiaan

Kunnallistekniikka: Mahdollistetaan kaupungin kehittyminen toimivalla infralla kokonaistaloudellisesti

Valitut kasvusuunnat –rakennemalli: ”Timantti kärkenä kohti etelää asemanseutuja tiivistäen”

Saadun palautteen ja vaikutusten arvioinnin perusteella on muodostettu Valitut kasvusuunnat -rakennemalli. Ratkaisu sisältää huomattavan määrän jo asemakaavoitettuja ja rakentamiseen seuraavien vuosien aikana tulevia asuntohankkeita erityisesti keskustan alueella. Järvenpään tulevaisuuden tavoite olla seudullinen kaupunkikeskus varmistetaan ydinkeskustan voimakkaalla uusiutumisella vahvaksi asumisen ja monipuolisten palveluiden keskittymäksi. Valittuihin kasvusuuntiin kuuluu myös Ainolan kasvattaminen aluekeskukseksi sekä Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen kehittäminen.

Monen eri alueen ottaminen mukaan on nostanut erityisen tärkeäksi näkökulmaksi alueiden rakentamisen vaiheistuksen ja ajoituskysymykset. Ensisijaisena kehittämisen kohteena keskustaa kehitetään koko suunnittelujakson ajan. Ainolan ja Ristinummen kehittäminen kytkeytyy Pasila-Riihimäki –lisäradan 2. vaiheeseen ja alue kehittyy voimakkaimmin 2020-luvulla. Alueen rakentaminen edellyttää uutta kouluinvestointia alueelle viimeistään 2030-luvun vaihteessa. Haarajoen asemanseudun kehittäminen on kytköksissä alueen maanhankintaan. Aseman kehittämisen palveluineen tulee olla ensisijaista suhteessa kauempana sijaitseviin asuntoalueisiin.  

Kaupungin tulevaisuuden kasvuun varaudutaan lisäksi asuinrakentamisen reservialueilla, joiden arvioidaan tulevan rakennettaviksi vasta 2040 vuoden jälkeen. Näitä alueita tutkitaan ja ajoitusta määritellään tarkemmin yleiskaavan luonnoksessa. Alueiden keskinäiset ajoituskysymykset ovat kytköksissä myös kaupungin maapolitiikkaan.

Tavoitteena on, että työpaikkojen määrä suhteessa asukasmäärään olisi sama vuonna 2040 kuin nyt. Laskennallisesti tavoitteena olisi tällöin 5000 työpaikkaa lisää. Tämä tarkoittasi siis, että Järvenpäässä olisi reilut 17 000 työpaikkaa (nyt noin 12 000). Suuri osa Järvenpään tulevaisuuden työpaikoista sijaitsee keskustassa tai hyvien liikenneyhteyksien varrella. Toisaalta Järvenpäässä tulee vuonna 2040 olemaan edelleen huomattava määrä tuotannon ja tuotekehityksen työpaikkoja mm. Wärtsilässä, Vähänummen ja Jampan teollisuusalueilla.

Kaikista raideliikenteen asemapaikkoista on tarkoitus kehittää sujuvia liikenteen solmukohtia. Rakennemallikartalla esitetään maankäytön edellyttämät merkittävimmät kehitettävät yhteydet sekä tulevaisuuden uudet yhteystarpeet. Asemien ympärille on esitetty 1 km ja keskustan kohdalla 1,5 km asemavyöhyke. Vyöhykkeen alueella maankäytön on mahdollista tukeutua pääosin kestäviin liikkumismuotoihin.

Valitut kasvusuunnat -rakennemalli mahdollistaa viheralueverkostolle asetettujen jatkuvuuden, saavutettavuuden ja laadukkaan kaupunkiluonnon tavoitteiden toteutumisen. Rakennemallissa kuvattu viher- ja virkistysalueiden pääverkosto pitää sisällään Järvenpään nykyiset Natura-alueet ja muut suojelualueet sekä tunnistaa maakunnalliset viheryhteystarpeet.

Vaikutusten arviointi

Valitut kasvusuunnat on arvioitu yleiskaavan tavoitteista johdetuilla arviointikriteereillä, jotka ovat samoja kuin rakennemallivaihtoehtojen tarkastelussa. Valitut kasvusuunnat on kokonaisuutena joustavampi kuin yksikään rakennemallivaihtoehdoista. Usean arviointikriteerein mukaan kaupunki kehittyy positiiviseen suuntaan.

Arvioinnin mukaan minkään kriteerin näkökulmasta malli ei tuota selkeitä negatiivisia vaikutuksia (punainen). Huonona vaikutuksena nähdään rakentaminen sijoittuminen valtakunnalliseen kulttuuriympäristöön Ristinummella sekä kunnallistekniikan investointitarpeen kasvu.

Perustelut

Tiivistelmä

Järvenpään yleiskaavan 2040 tavoitteena on muodostaa kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Rakennemallivaiheessa on tarkasteltu maankäytön vaihtoehtoisia tulevaisuuden suuntia neljän eri tavalla kaupungin kasvua suuntaavan mallin avulla. Vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin perusteella on lähtökohdaksi otettu keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti-vaihtoehto täydennettynä Ainolan, Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen kehittämisellä. Pääpaino on uuden asuinrakentamisen ja työpaikkojen sijoittumisessa tulevina vuosikymmeninä. Rakennemallikartalla esitetään myös maankäytön edellyttämät kehitettävät yhteydet sekä tulevaisuuden uudet yhteystarpeet. Muut yleiskaavan teemat ovat mukana ohjaavina tavoitteina ja vaikutusten arvioinnissa. Valitut kasvusuunnat-rakennemalli ja yleiskaavan tavoitteisiin sitoutuminen mahdollistaa kaupungin seuraavien vuosien voimakaan väestönkasvun. Tämä päätös antaa lähtökohdat varsinaisen oikeusvaikutteisen Järvenpään yleiskaava 2040 valmistelulle.

Valmistelu ja saatu palaute

Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu kuulutettiin vireille syyskuussa 2016 (KAUKELTK 15.9.2016, KH 25.9.2016 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivittämisen yhteydessä (KAUKELTK 15.2.2018) tarkistettiin yleiskaavan lähtökohtana olevaa väestösuunnitteita. Kaupungin viime vuosien nopean väestönkasvun ja hyvän rakentamisen vauhdin vuoksi vuonna 2040 Järvenpäässä arvioidaan asuvan lähes 60 000 asukasta.

Aihealueittaisten selvitysten kautta on edetty rakennemallivaiheeseen, jossa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoista kasvustrategiaa (Tiivistyvä timantti, Eteläinen kulttuurikehto, Vahvistuva pohjoinen nauha ja Pientalojen comeback). Vaihtoehtoiset rakennemallit olivat nähtävillä 21.2.-23.3.2018. Kirjallisia lausuntoja ja mielipiteitä saatiin 18 kpl. Lisäksi karttapalautteen kautta mielipiteensä jätti 87 vastaajaa. Nähtävilläolon aikana pidettiin myös viranomaisneuvottelu 7.3.2018 ja yleisötilaisuuksia, joista saatiin suullista palautetta.

Prosessin aikaisessa vuorovaikutuksessa, saadussa palautteessa ja vaikutusten arvioinnissa on todettu, että keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti-vaihtoehto on hyvä lähtökohta lopullisen rakennemallin valmistelulle. Palautetta saatiin paljon myös liikenteen ja ympäristön liittyvien suunnittelukysymysten osalta. Yleiskaavan tavoitteisiin palaute kohdistui epäsuorasti eikä niihin ehdotettu muutoksia.

Yleiskaavan tavoitteet

Yleiskaavan tavoitteet kuvaavat kaupungin tahtotilaa kohti vuotta 2040. Tavoitteet näkyvät yleiskaavaan liittyvien selvitysten kautta, vaikutusten arvioinnin kriteereissä ja varsinaisen kaavan valmistelussa.

Seutu: Järvenpää on seudun vetovoimaisin kaupunkikeskus

Kaupunkirakenne: Yhdyskuntarakenne kehittyy eheänä ja keskustan vetovoima vahvistuu

Asuminen ja väestö: Asumisen tarjonta on monimuotoista ja vastaa kasvavaan kysyntään sekä muuttuviin tarpeisiin

Liikkuminen: Kestävää liikkumista palveleva tarpeiden mukainen älykäs liikennejärjestelmä

Elinkeinot: Elinkeinot ovat monipuolisia ja palvelualojen kasvava merkitys huomioidaan

Palvelut: Laadukkailla ja hyvin saavutettavilla peruspalveluilla mahdollistetaan asukkaiden hyvä arki

Viherrakenne: Viherverkon jatkuvuus sekä luontoarvot varmistetaan ja laadukas kaupunkiluonto on ihmisiä lähellä

Kulttuuriympäristö: Kulttuuriympäristön vetovoimatekijöitä arvostetaan ja kaupunkikuvan monipuolinen toiminnallisuus huomioidaan suunnittelussa

Maapolitiikka: Maankäytön suunnittelu ja maapolitiikka tukevat toisiaan

Kunnallistekniikka: Mahdollistetaan kaupungin kehittyminen toimivalla infralla kokonaistaloudellisesti

Valitut kasvusuunnat –rakennemalli: ”Timantti kärkenä kohti etelää asemanseutuja tiivistäen”

Saadun palautteen ja vaikutusten arvioinnin perusteella on muodostettu Valitut kasvusuunnat -rakennemalli. Ratkaisu sisältää huomattavan määrän jo asemakaavoitettuja ja rakentamiseen seuraavien vuosien aikana tulevia asuntohankkeita erityisesti keskustan alueella. Järvenpään tulevaisuuden tavoite olla seudullinen kaupunkikeskus varmistetaan ydinkeskustan voimakkaalla uusiutumisella vahvaksi asumisen ja monipuolisten palveluiden keskittymäksi. Valittuihin kasvusuuntiin kuuluu myös Ainolan kasvattaminen aluekeskukseksi sekä Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen kehittäminen.

Monen eri alueen ottaminen mukaan on nostanut erityisen tärkeäksi näkökulmaksi alueiden rakentamisen vaiheistuksen ja ajoituskysymykset. Ensisijaisena kehittämisen kohteena keskustaa kehitetään koko suunnittelujakson ajan. Ainolan ja Ristinummen kehittäminen kytkeytyy PasilaRiihimäki –lisäradan 2. vaiheeseen ja alue kehittyy voimakkaimmin 2020-luvulla. Alueen rakentaminen edellyttää uutta kouluinvestointia alueelle viimeistään 2030-luvun vaihteessa. Haarajoen asemanseudun kehittäminen on kytköksissä alueen maanhankintaan. Aseman kehittämisen palveluineen tulee olla ensisijaista suhteessa kauempana sijaitseviin asuntoalueisiin. 

Kaupungin tulevaisuuden kasvuun varaudutaan lisäksi asuinrakentamisen reservialueilla, joiden arvioidaan tulevan rakennettaviksi vasta 2040 vuoden jälkeen. Näitä alueita tutkitaan ja ajoitusta määritellään tarkemmin yleiskaavan luonnoksessa. Alueiden keskinäiset ajoituskysymykset ovat kytköksissä myös kaupungin maapolitiikkaan.

Tavoitteena on, että työpaikkojen määrä suhteessa asukasmäärään olisi sama vuonna 2040 kuin nyt. Laskennallisesti tavoitteena olisi tällöin 5000 työpaikkaa lisää. Tämä tarkoittasi siis, että Järvenpäässä olisi reilut 17 000 työpaikkaa (nyt noin 12 000). Suuri osa Järvenpään tulevaisuuden työpaikoista sijaitsee keskustassa tai hyvien liikenneyhteyksien varrella. Toisaalta Järvenpäässä tulee vuonna 2040 olemaan edelleen huomattava määrä tuotannon ja tuotekehityksen työpaikkoja mm. Wärtsilässä, Vähänummen ja Jampan teollisuusalueilla.

Kaikista raideliikenteen asemapaikkoista on tarkoitus kehittää sujuvia liikenteen solmukohtia. Rakennemallikartalla esitetään maankäytön edellyttämät merkittävimmät kehitettävät yhteydet sekä tulevaisuuden uudet yhteystarpeet. Asemien ympärille on esitetty 1 km ja keskustan kohdalla 1,5 km asemavyöhyke. Vyöhykkeen alueella maankäytön on mahdollista tukeutua pääosin kestäviin liikkumismuotoihin.

Valitut kasvusuunnat -rakennemalli mahdollistaa viheralueverkostolle asetettujen jatkuvuuden, saavutettavuuden ja laadukkaan kaupunkiluonnon tavoitteiden toteutumisen. Rakennemallissa kuvattu viher- ja virkistysalueiden pääverkosto pitää sisällään Järvenpään nykyiset Natura-alueet ja muut suojelualueet sekä tunnistaa maakunnalliset viheryhteystarpeet.

Vaikutusten arviointi

Valitut kasvusuunnat on arvioitu yleiskaavan tavoitteista johdetuilla arviointikriteereillä, jotka ovat samoja kuin rakennemallivaihtoehtojen tarkastelussa. Valitut kasvusuunnat on kokonaisuutena joustavampi kuin yksikään rakennemallivaihtoehdoista. Usean arviointikriteerein mukaan kaupunki kehittyy positiiviseen suuntaan.

Arvioinnin mukaan minkään kriteerin näkökulmasta malli ei tuota selkeitä negatiivisia vaikutuksia (punainen). Huonona vaikutuksena nähdään rakentaminen sijoittuminen valtakunnalliseen kulttuuriympäristöön Ristinummella sekä kunnallistekniikan investointitarpeen kasvu.

Yleiskaavaan liittyvä väestösuunnite ja siihen liittyvistä tekijöistä päätetään erikseen syksyn 2018 aikana. Näiden osalta tehdään myös talousvaikutustarkastelut. (Edellä mainittu täydennetään pykälän liitteisiin.)

Perustelut

Tiivistelmä

Järvenpään yleiskaavan 2040 tavoitteena on muodostaa kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Kaavaratkaisu perustuu kaupunginvaltuuston päätökseen (18.6.2018 § 65) yleiskaavan tavoitteista ja "Valitut kasvusuunnat" –rakennemallista. Järvenpään yleiskaava laaditaan koko kaupungin alueelle lukuun ottamatta Keskustan osayleiskaavan 2030 aluetta.

Kaavaluonnos koostuu neljästä erillisestä kaavakartasta ja selostuksesta. Kaavamerkintöjen määräykset on esitetty osana selostusta. Kartat ja määräykset tullaan hyväksymään oikeusvaikutteisina. Selostus auttaa ymmärtämään yleiskaavan ratkaisuiden taustalla olevia lähtökohtia, tavoitteita ja perusteluita. Kaavadokumenttien lisäksi yleiskaavan valmistelumateriaaliin kuuluu paljon teemakohtaisia selvityksiä, lähtömateriaalia ja vielä valmisteilla olevia raportteja. Näihin voi tutustua tarkemmin selostuksessa olevan lähdeluettelon avulla.

Valmistelu

Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu kuulutettiin vireille syyskuussa 2016 (KAUKE LTK 15.9.2016, KH 25.9.2016 ). Vuonna 2018 päätettiin kaupungin kasvun painopisteistä yleiskaavan tavoitteista (KV 18.6.2018 § 65). Valtuuston on tarkoitus hyväksyä yleiskaava vuonna 2020.

Järvenpään yleiskaava laaditaan koko kaupungin alueelle lukuun ottamatta Keskustan osayleiskaavan 2030 aluetta, joka kattaa keskustan ja sen lähiympäristön sekä Terholan työpaikka-alueen. Keskustan osayleiskaava 2030 on varsin tuore (KV 21.9.2015 § 50), ja ratkaisua ei näin ollen ole tarpeen muuttaa. Nyt voimassa oleva koko kaupungin kattava Järvenpään yleiskaava 2020 tullaan kumoamaan. Lepolan osayleiskaava jää voimaan rinnakkaisena. Keskustan osayleiskaavan alueelle on osoitettu yhteyksien jatkumisen kannalta olennaisia merkintöjä. Kehittämisperiaatemerkinnät ja yhteyksiä kuvaavat viivamerkinnät on kuvattu kartalla, mutta niitä ei ole tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisena voimassa olevan Keskustan osayleiskaavan 2030 alueella.

Viime vuosien väestönkasvu ja hyvä rakentamisen vauhti on vaikuttanut yleiskaavan väestöennusteeseen. Yleiskaavan tavoitevuonna Järvenpäässä arvioidaan asuvan noin 60 000 asukasta ja olevan 15 000-17 000 työpaikkaa. Kaupungin uuden strategian linjaukset huomioidaan yleiskaavan ehdotusvaiheessa strategian hyväksymisen jälkeen.

Valitut kasvusuunnat –rakennemallia on tarkennettu kaavaratkaisua varten. Merkittävimmät muutokset koskevat rakennemallissa esitettyjä asutuksen reservialueita seuraavasti:

• Saunakallio/Eriksnäsintie: Asuntoalue (A), toteutetaan jo ennen vuotta 2040 perusteluna varautuminen väestönkasvun paineisiin alle 1km säteellä rautatieasemasta
• Länsi-Nummenkylä: Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), palautetaan samanlaiseksi kuin nykyisessä yleiskaavassa, koska vesihuollon järjestäminen alueelle on todennäköisesti riskitekijä tai vaatisi huomattavia investointeja.
• Vähänummentien varsi: Työpaikkojen ja elinkeinojen alue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TP/y), syynä tarve löytää potentiaalisia työpaikka-alueita

Yleiskaavan lähtökohtana on Järvenpään nykyinen yhdyskuntarakenne ja voimassa oleva yleiskaava. Kasvu ohjataan aiempaa vahvemmin olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja asemanseuduille. Järvenpään ehdottomana vahvuutena olevia asemanseutuja ja niiden välisiä yhteyksiä kehitetään. Asukasmäärä kasvaa täydennysrakentamisen ja alueiden käyttötarkoitusmuutosten myötä nykyisen yhdyskuntarakenteen sisällä. Kaavamääräykset ovat kuitenkin joustavia eikä kaava ohjaa tarkasti esimerkiksi yksittäisten palvelujen sijoittumista. Asumisen alueille voi sijoittua myös alueen luonteeseen soveltuvia elinkeinoja ja palveluita. Kasvun ja uusien rakennettavien alueiden vastapainona yleiskaavassa esitettään kattava viheralueverkosto, jonka osana myös useita uusia luonnonsuojelualueita. Lisäksi esitetään useita luontoarvoja osoittavia merkintöjä.

Järvenpään kaupungin sisäinen liikenneverkko on hyvin kattava, eivätkä yleiskaavassa osoitetut uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä vanhojen alueiden tiivistäminen aiheuta merkittäviä katuyhteyksien rakentamistarpeita. Liikenteen yhteystarpeilla varaudutaan todennäköisesti vasta vuoden 2040 jälkeen toteutettaviin yhteyksiin. Pyöräilyn pääreitit ja joukkoliikenteen kehityskäytävät parantavat kestävien liikennemuotojen huomioimista suunnittelussa. Kulttuuriympäristöt ja yhdyskuntatekninen huolto esitetään omilla kartoillaan, jotta kohteet ja muut merkinnät erottuisivat.

Vaikutusten arviointia on kaavaluonnosvaiheessa jäsennelty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti, maankäyttö- ja rakennusasetusta mukaillen. Myös rakennemallivaiheessa tehdyt teemakohtaiset vaikutusten arvioinnit ja riskianalyysit ovat edelleen käyttökelpoisia luonnoksen arvioinnissa. Monien vaikutusten osalta on merkittävää, että yleiskaavan uusi maankäyttö tukeutuu vahvasti jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Osoitetut laajennusalueet kytkeytyvät olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja tekevät mahdolliseksi olemassa olevien verkostojen tehokkaamman hyödyntämisen. Suurimpia negatiivisia vaikutuksia saattaa aiheuttaa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) ja rakentamisen ristiriita Ristinummella. Vaikka kaavan toteutuminen muuttaa alueen maisemallisia arvoja, ottaa se samalla huomioon rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymisen varaamalla riittävästi viheralueita kohteiden ympäristöön sekä säilyttämällä tärkeät avoimet näkymät suurmaisemassa. Maisemallisten vaikutusten arviointia tullaan tarkentamaan ehdotusvaiheessa.

Perustelut

Tiivistelmä

Järvenpään yleiskaavan 2040:ssa on muodostettu kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytöstä ja yleiskaavassa ratkaistavista asioista. Luonnoksesta saadun palautteen ja uusimpien selvitysten ja vaikutusarviointien pohjalta on valmistelu yleiskaavaehdotus. Ehdotuksen nähtävilläoloaikana jokaisella osallisella on mahdollisuus jättää muistutus ja viranomaistahoilla lausunto.

Valmistelu ja asian kuvaus
Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu kuulutettiin vireille syyskuussa 2016 (KAUKE LTK 15.9.2016, KH 25.9.2016). Vuonna 2018 päätettiin kaupungin kasvun painopisteistä ja yleiskaavan tavoitteista (KV 18.6.2018 § 65). Yleiskaavaluonnos valmisteluaineistoineen oli nähtävillä keväällä 2019 (KAUKE LTK 11.4.2019 §36).  Luonnoksesta saadun palautteen ja uusimpien selvitysten pohjalta on valmistelu yleiskaavaehdotus.

Järvenpään yleiskaava laaditaan koko kaupungin alueelle lukuun ottamatta Keskustan osayleiskaavan 2030 aluetta. Nyt voimassa oleva koko kaupungin kattava Järvenpään yleiskaava 2020 tullaan kumoamaan. Aiemmasta valmistelusta poiketen myös Lepolan osayleiskaava tullaan kumoamaan. Lähes koko Lepolan alueella on voimassa osayleiskaavan pohjalta laaditut asemakaavat ja alue on jo rakentumassa asemakaavojen mukaisesti. Lepolan alueen maankäyttö on monelta osin tarkentunut tai muuttunut asemakaavavaiheessa suhteessa osayleiskaavaan.

Yleiskaavaehdotus koostuu selostuksesta sekä neljästä kartasta ja niihin liittyvistä merkinnöistä ja määräyksistä. Kaikki neljä karttaa on mahdollista saada digitaalisesti näkyviin saman aikaisesti karttapalvelussa: https://yk2040.jarvenpaa.fi. Kartat ja määräykset tullaan hyväksymään oikeusvaikutteisina. Selostuksen tarkoitus on auttaa hahmottamaan yleiskaavan ratkaisujen taustalla olevia lähtökohtia ja tavoitteita sekä kertoa kaavamerkintöjen ja -määräysten tulkitsemisesta. Vaikutusten arviointi osana selostusta kertoo asioiden syy-seuraussuhteista ja auttaa ymmärtämään kaavaratkaisussa tehtyjä valintoja. Selostuksen ohessa olevat liitekartat tarkentavat kaava-aineistoa. Yleiskaavan valmistelumateriaaliin kuuluu myös paljon teemakohtaisia selvityksiä, taustamateriaalia ja raportteja, joihin voi tutustua osoitteessa www.jarvenpaa.fi/yleiskaava2040. Tuoreimmat selvitykset ovat oheismateriaalina.

Viime vuosien väestönkasvu ja hyvä rakentamisen vauhti on vaikuttanut yleiskaavan mitoitukseen. Vaikka väestönkasvu hidastuisi yleisen syntyvyyden laskun sekä väestön vanhenemisen johdosta, on todennäköistä, että Järvenpään väkiluku tulee jatkossakin kasvamaan positiivisen muuttoliikkeen seurauksena. Yleiskaavan mitoituksessa varaudutaan noin 60 000 asukkaaseen ja 15 000-17 000 työpaikkaan.

Kaavaratkaisua ja määräysten sisältöä on muokattu luonnosvaiheesta ehdotukseen uusimpien selvitysten ja saadun palautteen pohjalta. Luonnoksesta saatuun palautteeseen voi tutustua oheismateriaalina olevan Yleiskaavan luonnoksen vuorovaikutus -raportin avulla. Merkittävimpiä muutoksia kaavaratkaisuun ovat:

• Pientaloalueiden laajentaminen ja lisääminen kaupungin strategian mukaisesti
• Useiden asumisen maankäytönalueiden tarkistaminen, ml. keskustan läheisten asuinalueiden osoittaminen mahdollistavalla A-merkinnällä
• Wärtsilän Purolan kaavaratkaisun muutokset koskien asumista, virkistystä ja työpaikkareserviä 
• TP/y alueiden rajaaminen niin, että työpaikkarakentamista ei osoiteta vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeelle
• Vesitalouden asioiden käsittely kaavaratkaisussa ja hulevesiratkaisun tarkentaminen kaupungin hulevesisuunnitelman mukaisesti
• Joustavan PY/A-merkinnän käyttäminen useilla julkisten palveluiden kohteissa

Kaikista tehdyistä muutoksista kerrotaan tarkemmin selostuksessa.

Vaikutusten arviointia on tarkennettu koko yleiskaavaprosessin ajan. Monien vaikutusten osalta on merkittävää, että yleiskaavan uusi maankäyttö tukeutuu vahvasti jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Osoitetut laajennusalueet kytkeytyvät olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja tekevät mahdolliseksi olemassa olevien verkostojen tehokkaamman hyödyntämisen. Yleiskaavan mahdolliset negatiiviset vaikutukset voivat liittyä muun muassa kulttuuriympäristön ja maiseman säilymiseen sekä pohjavesiensuojeluun. Vaikutusten arviointi on kuvattu selostuksen luvussa 6.

Yleiskaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana jokaisella osallisella on mahdollisuus jättää muistutus ja viranomaistahoilla lausunto. Tahot joille ainakin tullaan lähettämään tieto nähtävilläolosta ovat oheismateriaalina. Kaikkiin kirjallisiin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, jotka tuodaan päätöksentekijöiden hyväksyttäväksi. Valtuuston on tarkoitus hyväksyä yleiskaava syksyllä 2020.

OKT