Perustelut
Investointiohjelma 2021-2030
Vuosien 2021-2030 investointiohjelma on laadittu tilanteessa, jossa kaupungin talouden kantokyky on koronan seurauksena heikentynyt. Ohjelman laadinnan lähtökohtana on ollut valtuuston 11.11.2019 § 80 hyväksymä toimenpidealoite, jonka mukaisesti ”Päivitettäessä investointiohjelmaa vuosille 2021-2030 investointitarpeita tarkastellaan erityisesti jälkimmäisten vuosien tason osalta siten, että ne mitoitetaan kaupungin oletetun kantokyvyn mukaisiksi. Toimenpidealoitteella tähdätään kaupungin pitkään jatkuneen velkaantumisen kasvun pysäyttämiseen 2020-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.” Koronan seurauksena kaupungin tulopohja romahti, eikä velkaantumista ole enää ole pysäyttää ilman veronkorotuksia. Kriisikuntakriteerien täyttymisen vuoksi veroja on korotettava vuoden 2021 alusta alkaen, jotta alijäämä ei pääse kasvamaan liian suureksi ja alijäämän kattamisvelvoite pystytään täyttämään kuntalain mukaisessa määräajassa.
Huolimatta ohjelmaan kohdennetusta 100 miljoonan euron karsinnasta investointiohjelma on edelleen varsin mittava. Vuosittaiset nettoinvestoinnit vaihtelevat 34-67 miljoonan euron välillä. Yhteensä nettoinvestoinnit ovat 10 vuoden aikana 435 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakaudelle eli vuosille 2021-2023 investoinneista ajoittuu 155 miljoonaa eli 36%.
Ohjelmaa päivitettäessä on pyritty siihen, että
- ei rakenta ylikapasiteettia, mikä tarkoittaa investointien ajoittamista palvelutarpeen kasvun mukaisesti
- olemassa oleva kapasiteetti hyödynnettään tehokkaasti, mikä vähentää investointitarvetta
- ei toteuteta hankkeita, jotka eivät ole välttämättömiä
- talonrakennuksen korjausinvestoinnit suunnataan kaupungin oman palvelutoiminnan käytössä oleviin tiloihin
- kaupungin toimintaedellytykset säilyvät hyvinä
- investoimatta jättäminen tai investointien siirtäminen ei aiheuta lisäkustannuksia tai tulomenetyksiä tulevina vuosina
- korjausvelka pidetään kurissa
- ohjelmat synkronoidaan keskenään, jolloin menot toteutuvat mahdollisimman vähän ennen kertyviä tulovirtoja
- mahdollistetaan investoinnit, joilla parannetaan kaupungin palvelujen tuottavuutta tai tehostetaan tilankäyttöä, mikä pienentää toiminnasta aiheutuvia käyttökuluja jatkossa.
Talonrakennus
Talonrakennuksen investointiohjelmaan käytetään ohjelmakaudella 13-39 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 209 miljoonaa euroa. Investointitarpeet ovat erityisen suuret alkuvuosina ja ohjelmakauden lopussa. Suurimmat hankkeet kaudella ovat Harjulan uusi koulu ja päiväkoti, JYK-Juhola kokonaisuus ja loppuvuosille ajoittuvat hyvinvoinnin palvelualueen investoinnit. Päivitettävänä olevasta palveluverkosta tehtävät päätökset ohjaavat talonrakennuksen investointiohjelmaa. Esityksessä on huomioitu tilankäytön tehostaminen nykyisissä rakennuksissa sekä rakennusten kunto. Hankkeiden tarkemmalla ajoituksella ja sisältöjen tarkistuksilla ohjelmasta on karsittu lähes 90 miljoonaa euroa. Merkittävimmät selittävät tekijät ovat Kartanon koulun perusparannuksen ja laajennuksen, Saunakallion yhtenäiskouluratkaisun ja jäähallihankkeen siirtyminen vuoden 2030 jälkeen toteutettavaksi sekä Mankalan koulun perusparannuksen ja laajennuksen ja Kyrölän liikuntahallin poistaminen ohjelmasta. Kooste ohjelmaan tehdyistä muutoksista on esitetty pykälän liitteenä.
Talonrakennuksen investointiohjelmasta osa hoidetaan kiinteistöallianssin kautta ns. allianssi-investointeina. Allianssi-investoinnit kohdistuvat kaupungin omistaman rakennuskannan korjausvelan hallintaan ja tilamuutoksiin. Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointien lähtökohtana on palveluverkon kunnossapito nykyisten ja muuttuvien palvelutarpeiden mukaisena. Rakennuskannan uudistuessa ja kohteiden määrän vähentyessä peruskorjausmäärärahatarve vähenee ja se on pudotettu nykyisestä 8,4 miljoonasta eurosta 6 miljoonaan euroon vuodesta 2024 alkaen.
Kunnallistekniikan investoinnit
Kunnallistekniikan rakentamisohjelma on jaettu infran ylläpitoinvestointeihin ja uusiin alueisiin. Infran ylläpitoinvestointeihin sisältyy olevien rakenteiden ylläpito ja perusparannukset ja uusiin alueisiin kaupungin vetovoiman lisäämiseen kohdistuvien uusien alueiden ja muiden hankkeiden kunnallistekniikan rakentaminen. Uusien alueiden rakentamisella mahdollistetaan kaupungin kasvu ja elinvoiman lisääminen ja kohteet linkittyvät maan myyntiin.
Kunnallistekniikan rakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 9-16 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 109 miljoonaa euroa.
Liikuntapaikkainvestoinnit
Liikuntapaikkarakentaminen sisältää kaikki liikuntapaikkoihin, -kenttiin ja -alueisiin sisältyvät kustannukset ml. rakennelmat ja liikuntahalleja ja -laitoksia kevyemmät rakennukset. Kokonaisuuteen kohdistuvat investointivaraukset ovat ennen vuotta 2020 sisältyneet osin kunnallistekniikan ja osin talonrakennuksen hankkeisiin. Liikuntapaikkarakentamisen merkittävimmät hankkeet ovat Keskuskentän perusparannus ja Juholanmäen alueen liikuntaolosuhteiden rakentaminen (2023 – 2026). Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelma täsmentyy, kun liikuntapaikkaselvitys ja hyvinvoinnin palveluverkkoselvitys valmistuvat keväällä 2021.
Liikuntapaikkarakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 0,2 - 2,6 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 12,8 miljoonaa euroa.
Järvenpään veden investoinnit
Järvenpään Veden hankkeet kytkeytyvät tiivisti kunnallistekniikan ja liikuntapaikkarakentamisen investointeihin. Ohjelmakauden merkittävimmät investointihankkeet ovat Poikkitien yritysalue ja Ainolakeskus, St1 ja Sävelpuiston alue, Yhteiskoulun alue (JYK), Wärtsilän teollisuusalue ja Järvenpään Veden omana hankkeena Kaakkolan alueella tapahtuva vesihuollon uusiminen.
Järvenpään veden investointeihin on ohjelmakaudella varattu 5 miljoonaa euroa vuodessa paitsi vuosina 2027 ja 2029, jolloin rakennetaan Haarajoen asemanseudun kunnallistekniikka ja siirtopaineviemäri Pellonkulmasta Ristinummelle.
Irtaimisto ja kehitysinvestoinnit
Irtaimistoinvestointeihin kuuluu investoinnit koneisiin, kalustoon ja laitteisiin sekä aineettomiin hyödykkeisiin kuten tietojärjestelmiin. Irtaimistoinvestointien painopiste on ICT-sidonnaisissa kehitystehtävissä, jotka lähitulevaisuudessa kohdentuu vahvasti toimivan ja tietoturvallisen ICT-ympäristön, alustojen ja peruspalveluiden kehittämiseen, jotka tulevaisuudessa mahdollistavat panostamisen tuottavuutta parantaviin hankkeisiin. Irtaimistomääräraha vaihtelee lähivuosien 2,4 miljoonan euron ja loppuvuosien arvioidun 700 tuhannen euron välillä vuosittain.
Kehitysinvestointeihin on varattuna vuosittain 2 miljoonan euron määräraha tuottavuus- ja vetovoimainvestointeihin. Kehitysinvestointien toteuttamisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma, jolla osoitetaan selkeästi, että investointi maksaa itsensä takaisin menosäästöinä tai tulolisäyksinä. Kaupunginjohtaja päättää yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon ja sen ylittävistä hankkeista päättää kaupunginhallitus.
Osakkeet
Osakkeiden osalta investointiohjelma sisältää vain Koy Liiketalon osakkeiden myynnin vuosina 2021-2023, investointimenoksi kirjattavat Koy Terveystalon vuosittain perittävät rahoitusvastikkeet ja HSL-kuntayhtymän osakkeiden merkinnän vuonna 2022.
Maanostot ja myynnit
Maanostoihin on varattu vuosittain 0,8-7 miljoonaa euroa. Määrärahaan sisällytyy myös rakennusten purkukustannuksia. Maanmyyntien arvio perustuu kaupunkikehityksen selvityksen maanmyyntipotentiaalista, josta vuosittain on huomioitu 80-85% toteutuvina myynteinä. Tontin myyntihinnasta keskimäärin 15% on kirjattu investointiosaan maa-alueiden tasearvoa vastaavasti. Näin ollen loppuosa maanmyyntituloista kirjautuu maanmyyntivoitoksi kaupungin tulokseen. Maan myynnit ovat kytköksissä kunnallistekniikan uusien alueiden investointien kanssa.
Investointiohjelman päivittäminen ja seuranta
Investointiohjelma päivitetään vuosittain kaupungin kaikkien palvelualueiden ja Mestaritoiminta Oy:n yhteistyönä. Päivitys alkaa keväällä väestöennusteiden, markkinatilanteen ja toimintaympäristötietojen tarkastelulla, minkä pohjalta tarkennetaan palvelutarvearviot ja täsmennetään ohjelmaan investoinnit. Ohjelmointi ja kustannusten arviointi on sitä tarkempaa, mitä lähempänä investointivuosi on nykyhetkeä. Ohjelman päivitystä silmällä pitäen ohjelma on jaettu ajallisesti kolmeen jaksoon: toteutus-/rakentamisvaiheeseen (vuodet 2021-2023), kehitys-/yleissuunnitteluvaiheeseen (vuodet 2024-2026) ja palveluverkko/-hankesuunnitteluvaiheeseen (vuodet 2027-2030). Investointiohjelmaan tehtävät muutokset keskittyvät vuosittaisissa päivityksissä toteutusvaiheen jälkeisiin vuosiin ts. hankkeisiin, joista ei vielä ole päätöstä. Palvelualueet voivat tehdä esityksiä uusista kehitys- ja palveluverkkovaiheen investoinneista investointiohjelmaa päivitettäessä.
Muutosesitykset investointeihin sisällytetään alustavaan investointiohjelmaan muuttuneiden tietojen ja tarpeiden mukaisesti. Alustavan esityksen valmistumisen jälkeen ohjelmaluonnos kiertää lautakunnissa, minkä jälkeen lautakuntien kannanotot huomioidaan mahdollisuuksien mukaan lopulliseen investointiesitykseen.
Investointiohjelman seurantatarkkuus määräytyy hankkeen vaiheen mukaisesti. Kuluvan vuoden ja toteutusvaiheen hankkeita seurataan talouden kuukausiseurannan ja osavuosiraportoinnin yhteydessä. Kehitys- ja palveluverkkovaiheen investointeja tarkastellaan investointiohjelmaa päivitettäessä tarkentuneiden korjaus- ja palvelutarvearvioiden ja palveluverkkoselvitysten pohjalta.
Nyt hyväksyttävä investointiohjelma luo puitteet tulevien vuosien investointiohjelmille. Seuraavan päivityksen lähtökohtana on nyt hyväksyttävä ohjelma, jota on tarkoitus täsmentää edellä mainituin perustein vuoden kuluttua. Päivityksen painopiste on siis aina neljän-kymmenen vuoden päässä ohjelman hyväksymisajankohdasta. Hankkeiden keskeytyessä tai toimintakentän muuttuessa radikaalisti voi hanke poikkeuksellisesti palata toteutusvaiheesta kehitysvaiheeseen tai nousta toteutettavaksi normaalia päätösaikataulua nopeammin ns. ohituskaistalla.
KR
Ehdotus
Esittelijä
-
Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi
Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan vuosien 2021-2030 investointiohjelman.
Käsittely
Tämä asia käsiteltiin §:n 356 jälkeen.
Kokoustauko 17.43 – 17.53.