Kaupunkikehityslautakunta, kokous 17.9.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 38 Kaupunkikehityksen vastineet arviointikertomukseen 2019

JARDno-2020-1177

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Annika Sveholm, tarkastuslautakunnan sihteeri, annika.sveholm@bdo.fi

Perustelut

Kuntalain 121 § mukaisesti tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä ja kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

Tarkastuslautakunta on valmistellut vuioden 2019 arviointikertomusta. Valmistelua on toteutettu suurelta osin pareina ja ryhminä varsinaisten kokousten ulkopuolella koronatilanteesta johtuen. Viranhaltijoilta on saatu selvityksiä sähköisesti.

Ehdotus

Esittelijä

Heini Liimatainen, heini.liimatainen@jarvenpaa.fi

Tarkastuslautakunta päättää

  1. todeta arviointikertomukseen liittyvät esteellisyydet
  2. hyväksyä ja allekirjoittaa vuoden 2019 arviointikertomuksen
  3. esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginhallitukselta pyydetään vastineet arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista, selvityspyynnöistä ja suosituksista kaupunginvaltuustolle.

Päätös

Käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa 12.5.2020

Valmistelija

Annika Sveholm, tarkastuslautakunnan sihteeri, annika.sveholm@bdo.fi

Perustelut

Kuntalain 121 § mukaisesti tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä ja kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

Tarkastuslautakunta on valmistellut vuioden 2019 arviointikertomusta. Valmistelua on toteutettu suurelta osin pareina ja ryhminä varsinaisten kokousten ulkopuolella koronatilanteesta johtuen. Viranhaltijoilta on saatu selvityksiä sähköisesti.

Ehdotus

Esittelijä

  • Heini Liimatainen, heini.liimatainen@jarvenpaa.fi

 

Tarkastuslautakunta päättää

  1. todeta arviointikertomukseen liittyvät esteellisyydet
  2. hyväksyä ja allekirjoittaa vuoden 2019 arviointikertomuksen
  3. esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginhallitukselta pyydetään vastineet arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista, selvityspyynnöistä ja suosituksista kaupunginvaltuustolle.

 

Päätös

Käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa 12.5.2020

Ehdotus

Tarkastuslautakunta päättää

  1. todeta arviointikertomukseen liittyvät esteellisyydet
  2. hyväksyä vuoden 2019 arviointikertomuksen
  3. esittää arviointikertomuksen valtuustolle tiedoksi
  4. esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginhallitukselta pyydetään vastineet arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista, selvityspyynnöistä ja suosituksista

Päätös

Päätettiin esityksen mukaan.

Valmistelija

Annika Sveholm, tarkastuslautakunnan sihteeri, annika.sveholm@bdo.fi

Perustelut

Tarkastuslautakunta 5.5.2020 § 17 ja 12.5.2020 § 21.

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää

  1. merkitä arviointikertomuksen tiedoksi.
  2. pyytää kaupunginhallitukselta vastineet arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista,​ selvityspyynnöistä ja suosituksista.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Timo Väisänen, talouspäällikkö, timo.vaisanen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Tarkastuslautakunnan vuoden 2019 arviointikertomus on ollut valtuuston käsittelyssä 15.6.2020. Lautakuntien ja palvelualueiden ja muiden yksiköiden tulee antaa vastineet arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista, selvityspyynnöistä ja suosituksista kaupunginhallitukselle. 

Kaupunkikehityksen palvelualueelta pyydettiin seuraaviin kohtiin vastineet/lisäselvitykset:

HR-toiminta

Tarkastuslautakunnan arvion mukaan henkilöstökertomus kuvaa aiempaa monipuolisemmin ja selkeämmin kaupungin henkilöstön tilannetta. Henkilöstön vaihtuvuus erityisesti johtavissa asiantuntijatehtävissä aiheuttaa aina pitkäaikaisen poikkeaman palvelualueiden toimintaan, hidastaa kehittämishankkeiden edistymistä ja heikentää tiedonkulkua yksiköiden sisällä ja välillä.

Väkivalta- ja uhkatilanteiden lisääntyminen opetus- ja kasvatusalueella on hälyttävä signaali resurssien kohdistumisen puutteista, mutta ennen kaikkea lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Kun vuoden 2020 kevään oppilaat ovat olleet valtaosin etäopetuksessa ja kun syksylle on suunnitteilla merkittäviä säästöjä, sopeutuksia ja lomautuksia yhdistettynä koronan aiheuttamaan ”uuteen normaaliin” arkeen kaikkine rajoituksineen, herää suuri huoli uhka- ja väkivaltatilanteiden kasvusta.

Tarkastuslautakunnan ehdottama toimintakäytäntö

Tarkastuslautakunta pyytää henkilöstökertomusta vuodelta 2020 nähtäväkseen 31.3.2021 mennessä, jotta siihen ehditään riittävästi paneutua arviointikertomuksen valmistumisen näkökulmasta.

Tarkastuslautakunnan pyytämä lisäselvitys

Tarkastuslautakunta pyytää lisäselvitystä henkilöstömitoituksesta suhteessa konsulttipalveluiden käyttöön palvelualueittain. Kaupunkikehityksen palvelualueelta pyydetään lisäksi arviota siitä, miten asiantuntijoiden vaihtuvuus ja avoimet asiantuntijavakanssit vaikuttavat palvelualueen toimintaan.

 

Kaupunkikehityksen palvelualueen vastine lisäselvityspyyntöön

Kaupunkikehityksen osalta henkilöstömitoitus on suunniteltu siten, että ulkopuolista konsulttiapua tarvitaan hankkeiden läpiviemiseksi kaikissa hankkeissa, joita toteutetaan projektijohtoisesti kaupunkikehityksen toimesta.

Konsulttipalvelut on toteutettu puitesopimuksilla. Puitesopimuksia toteutetaan ns. etusijajärjestyksessä ja kilpailutetaan hankekohtaisesti puitesopimuskumppanien kanssa. Asiantuntijoiden vaihtuvuus suunnittelutoimistoilla on suhteellisen pientä ja toimintaa ohjataan kaupungin toimesta mm. projektipäälliköiden, suunnitteluohjeiden ja suunnittelukokousten avulla valmistelevissa ja rakentamisen valvontaan liittyvissä töissä. Osassa kauken yksiköistä mm. suunnittelupalveluissa on tällä hetkellä edelleen henkilöstövajetta, joka jatkuu myös kaupungin henkilöstösäästötavoitteiden myötä. Vajetta pyritään täyttämään vuoden 2020-21 aikana niiltä osin kun säästötoimien alla olevat vakanssit saadaan täyttää. Rekrytointien osalta tilanne on myös ollut hankala, alan osaavaa henkilöstöä on vaikea saada rekrytoitua mm. alan henkilöstövajeen ja kunta-alan alhaisemman palkkatason vuoksi. Toiminnan organisointi on siis haastavaa ja ratkaisuja on pyritty löytämään tilapäisillä sisäisillä henkilöjärjestelyillä, jotka jatkuvat myös vuonna 2020-21.

Asiantuntijoiden vaihtuvuudella on kokonaisprosessissa suuri merkitys. Pahimmillaan avainhenkilöiden muuttuminen pitkittää kaavoitusta, maanmyyntiä sekä hankkeiden oikea -aikaista käynnistymistä mm. rakentamisen osalta. voidaan paikata osittain ostamalla asiantuntija -palveluita niillä osa-alueilla, joihin ei liity päätöksentekoa tai asiantuntijapuutetta voidaan paikata ulkopuolisella konsulttityöllä.

4.4 Elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistaminen

4.4.1 Kaupunkikehitysyksikkö

Tavoite: Svengin yritysalueen valmiit tontit myydään

Mittari: Svengin yritysalueen myydyt tontit

Tonttien myymisessä ei ole onnistuttu ensimmäisen tavoitevuoden aikana. Yritystonttien tavoitteellinen myyntiaika on 1–3 vuotta. Svengin yritysalueelta ei vuoden 2019 aikana myyty yhtäkään tonttia, yksi tonteista on vuokrattu 50 vuoden sopimuksella. Kriteerinä Svengin tonteissa on hyvä työllistävä vaikutus, sillä kyseessä on viimeinen rakentamaton yritystonttialue kaupungissa.

Tavoite: Kaupunkimallinnuksen ja tietomallinnuksen hyödyntäminen toiminnassa

Mittarit:

  • Kaupunkimallin visualisointi toteutettu keskeisiltä alueilta kuvauksia hyödyntäen
  • Tietomallipohjainen suunnittelu käytössä Kauken suunnitteluprosesseissa ja käynnissä olevissa rakennus- ja infrahankkeissa

Tarkastuslautakunta toteaa positiiviseksi sen, että Järvenpään kaupunki ja kaupunkikehitys hyödyntää moderneja tekniikoita toiminnassaan. Samalla voidaan miettiä, onko tietomallintamisen hyödyntäminen sellainen tavoite, joka tulee asettaa valtuustotason tavoitteeksi? Kyse on ennemminkin keinoista päästä tavoitteisiin.

Kaupunkimallin käyttöönotto mahdollistaa prosessien saumattoman yhteistyön ja (paikka-) tiedolla johtamisen. Kaupunkimalliin perustuva toiminnanohjausjärjestelmä tehostaa työtä, mahdollistaa uusia yhteistoimintamalleja, ja varmistaa sen, että tietoa voidaan käyttää tehokkaasti ja hyödyntää yli organisaatiorajojen. Tavoiteaikataulu on strategiakauden mittainen.

Tavoite: Osallistaminen huomioitu kaupunkikehityksen toiminnassa

Mittarit:

  • Sähköisten rajapintapalvelujen kehittäminen aloitettu
  • Uusia osallistamistapoja on otettu käyttöön

Kuntalaisten osallistaminen on ollut jo vuosia lakisääteinen velvoite. Raportoinniksi ei riitä järjestettyjen tilaisuuksien lukumäärä, vaan pitäisi laadullisesti arvioida ja raportoida osallisuuden toteumaa maankäyttö- ja rakennuslain sekä kuntalain hengen mukaisesti.

Tarkastuslautakunnan pyytämä lisäselvitys

Miten kuntalaisten näkökulma on vaikuttanut tehtyihin suunnitelmiin/toteutuksiin?

 

Kaupunkikehityksen palvelualueen vastine lisäselvityspyyntöön

Järjestetyissä tilaisuuksissa Kaupungilla on monta palautekanavaa, joiden kautta saadaan kaupunkiympäristön kehittämiseen ja suunnitteluun palautetta. Kaavoitus ympäristö katu- ja puistosuunnittelussa järjestetään hankkeiden vaiheiden mukaisesti informaatio ja kuulemistilaisuuksia, joissa osallistetaan asianosaisia, tai asiasta kiinnostuneita kuntalaisia. Lisäksi kaupungin viestintä toimii aktiivisesti Kaupunkikehityksen ajankohtaisten asioiden viestittäjänä ja kaupungin palvelupisteen kautta ohjataan ja opastetaan ihmisiä heidän tarpeidensa mukaisesti.

Tavoite: Investointiohjelma toteutuu suunnitellusti

Mittarit:

  • Hankkeiden toteuma - %
  • Maanmyyntitulot toteutuvat suunnitellusti

Toteutuma:

Vuoden loppuun ajoitettuja kauppoja, joiden myyntipäätökset oli tehty, siirtyi vuodelle 2020 ja yksi kauppa peruuntui kokonaan. Tilinpäätöksessä todetaan, että n. 3 m€ maanmyyntitulot siirtyvät vuosille 2020–21. Näin ei voida vain todeta, koska maanmyyntiin liittyy aina paljon epävarmuustekijöitä (kysynnän hiipuminen laman myötä, MAL-sopimuksen uusimisen viivästyminen). Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin budjettia ja taloussuunnitelmaa ei voi toistaiseksi pyrkiä tasapainottamaan maanmyyntituloilla.

Järvenpäässä valmistui vuonna 2019 yhteensä 429 asuntoa, mutta kohtuuhintaisessa asuntotuotannossa ei valmistunut yhtään kohdetta. Järvenpäässä MAL-sopimuksen 2016–19 asuntotuotantotavoite on vuositasolla 516 asuntoa. Sopimuskaudella tavoite oli 2 064 asuntoa ja toteutus oli 2 571 asuntoa, eli tavoite ylittyi. Sopimuksen mukaan valtion tukeman asuntotuotannon osuuden tulisi olla 20 % kokonaistuotannosta.

Kaupunkikehityksen asuntopalvelut on tukenut ja koordinoinut kohtuuhintaista uutta ara-tuettua asuntotuotantoa, toiminut seudullisesti yhteistyössä ARA:n ja yleishyödyllisten toimijoiden kanssa.

Tarkastuslautakunnan pyytämä lisäselvitys

Tarkastuslautakunta pyytää toimittamaan HSY:n tuottaman MAL-loppuraportin 2016–19 lautakunnan käyttöön sen valmistuttua.

 

Kaupunkikehityksen palvelualueen vastine lisäselvityspyyntöön

HSY:n raportti toimitettu tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle.

 

Korjausvelan kehittyminen

Kaupungin infrastruktuurin korjausvelan määrä lisääntyi vuodesta 2018 on noin +0.8 M€ ja oli vuoden 2019 lopussa 26 M€. Korjausvelan määrän tavoitteeksi Resurssiviisas Järvenpää -tiekartassa asetettiin, että korjausvelka laskisi 18 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.

Tarkastuslautakunnan pyytämä lisäselvitys
Minkä vuoksi korjausvelka ei lyhentynyt? Valtuusto on hyväksynyt tiekartan ja asettanut tavoitteeksi vähentää korjausvelkaa vuosittain 1Me. Miksi valtuuston asettamia tavoitteita ei saavutettu?

 

Kaupunkikehityksen palvelualueen vastine lisäselvityspyyntöön

Katujen peruskorjaukseen varattua peruskorjausrahaa on infran investointiohjelmassa varattu 0,9 M€/ vuosi kaduille. Vastaavasti tavoitteen mukaisesti vuosittain varattava summa kasvaa vuoden 2023 jälkeen tasaisesti siten, että tavoite vuoteen 2030 mennessä on Valtuuston hyväksymän tiekartan mukaisesti 18 M€. Korjauskohteiden suunnittelu ja toteutus etenee erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti ja hankkeita käynnistetään vuosittain kiireellisyysjärjestyksessä ja sen mukaisesti, miten ympäröivää aluetta ollaan kehittämässä (kaavoitus, täydennysrakentaminen, käyttöikä). Korjausvelan kokonaislaskelmissa on huomioituna myös muut peruskorjauskohteet, esimerkiksi Värtsilän alueen katujen peruskorjaus, ja Kinnarin alueen katujen peruskorjaus, jotka ulottuvat useammille talousarviovuosille. Näidenkin hankkeiden osalta vuosittainen vaihteluväli vaikuttaa eri vuosina eri tavalla.

Hankkeiden vuosittainen toteutus sekä vaiheistaminen useille vuosille aiheuttavat vuositasolla tarkasteltuina huomattavaa vaihteluväliä korjausvelan vähentymisen ja kasvun välillä tuon arvion edetessä edellä mainituista seikoista poiketen lineaarisesti koko tarkastelujaksolla.

Lisäksi korjausvelan kasvua pidemmällä aikavälillä selittävät myös yleisten alueiden kuten katualueiden ja puistojen lisääntyminen kasvun ja hoitotason nostamisen myötä, mutta nämä ajoittuvat myöhäisemmälle ajanjaksolle.

Kokonaisuutena kuitenkin TA 2020-223 välillä korjausvelan vähentyminen tulee näkymään hankkeiden valmistumisten myötä tarkastelujaksolla 2019-2030 jos infran investointiohjelmaan ei tehdä muutoksia suunnitelmakaudella ja korjausrakentamisen kustannukset eivät nouse huomattavasti. Valtuuston tavoitteita tulee siis seurata pidemmän aikavälin toteutumalla. Vuosittainen vaihtelu on suurta myös edellä mainituista jaksotuksista johtuen.

Ehdotus

Esittelijä

  • Olli Keto-Tokoi, kaupunkikehitysjohtaja, olli.keto-tokoi@jarvenpaa.fi

Kaupunkikehityslautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle selosteessa olevan vastineen tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen 2019.

Käsittely

Talouspäällikkö Timo Väisänen esitteli asiaa.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Tiedoksi

KH, talouspalvelut, Kaupunkikehityksen palvelualueen avainaluejohtajat