Kaupunginhallitus, kokous 10.8.2020

Perustelut

Nuorisovaltuuston aloite

Järvenpään nuorisovaltuusto on 9.1.2020 toimittanut Järvenpään kaupungin kirjaamoon aloitteen nuorisovaltuustovaalien ikärajojen muuttamiseksi. Tällä hetkellä äänioikeutettuja nuorisovaltuustovaaleissa ovat vaalivuonna vähintään 13 ja enintään 18 vuotta täyttävät järvenpäälaiset nuoret. Vaaleissa voivat puolestaan asettua ehdolle vaalivuonna vähintään 14 ja enintään 17 vuotta täyttävät järvenpääläiset nuoret.

Nuorisovaltuusto on ehdottanut ikärajojen muuttamista siten, että jatkossa äänioikeutettuja olisivat vähintään 13 ja enintään 19 vuotta vaalivuonna täyttävät järvenpääläiset nuoret ja ehdolle voisivat asettua vaalivuonna vähintään 14 vuotta ja enintään 19 vuotta täyttävät järvenpääläiset nuoret. Äänioikeuden yläikärajaa nostettaisiin siis 18 ikävuodesta 19 ikävuoteen ja ehdolle asettumisen yläikärajaa 17 ikävuodesta myös 19 ikävuoteen. Nuorisovaltuuston ehdotuksessa alaikärajat säilyisivät nykyisellään.

Nuorisovaltuuston asema

Kuntalain 26 §:n mukaan kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttamisryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee lisäksi ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa.

Nuorisovaltuuston tehtävä on edustaa kunnan nuoria kunnallisessa päätöksenteossa ja tuoda nuorten ääni kuuluviin, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä tehdä aloitteita ja kannanottoja. Nuorisovaltuuston tarkoituksena on myös tiedottaa nuoria kunnan päättäjien toiminnasta sekä auttaa nuoria löytämään keinoja vaikuttaa. Lisäksi se edistää vuoropuhelua nuorten ja päättäjien välillä ja ottaa nuoret aidosti mukaan yhteiseen päätöksentekoprosessiin.

Muiden kuntien käytännöt

Laissa ei säädetä nuorisovaltuuston kokoonpanosta, valinnasta eikä toimintatavoista yksityiskohtaisemmin, vaan ne ovat kunnan itsensä päätettävissä. Nuorisovaltuustojen toimikausi on yleensä yksi vuosi, mutta toimikausi voi kestää myös tätä pidempään. Nuorisovaltuustot valitaan joko vaaleilla tai oppilas- ja opiskelijakuntien edustajista. Nuorisovaltuutetut ovat usein iältään 13–18-vuotiaita, mutta ikärajat vaihtelevat kunnittain.

Vaikuttamistoimielimet osallistumis- ja vaikuttamiskanavina

Kuntalaissa säädetään nuorisovaltuuston lisäksi kahdesta muusta vaikuttamistoimielimestä - vanhus- ja vammaisneuvostosta. Kuten nuorisovaltuusto, ne eivät ole kunnan varsinaisia toimielimiä vaan edustamansa ryhmän osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Keskeinen ero vaikuttamistoimielinten ja varsinaisten toimielinten välillä on se, ettei vaikuttajatoimielin voi tehdä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä. Niille ei siten myöskään voida siirtää toimivaltaa hallintopäätösten tekemiseen.

Vaikuttamistoimielinten jäsenet eivät myöskään ole kunnan luottamushenkilöitä, eikä jäsenten kelpoisuudesta säädetä laissa. Myöskään tasa-arvolain vaatimukset eivät suoraan tule sovellettaviksi, vaikka kokoonpanoissa on syytä pyrkiä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen.

Myöskään päätöksentekoa koskevat lain säännökset tai hallintosäännön määräykset eivät sellaisenaan tule suoraan sovellettavaksi vaikuttamistoimielimissä. Tämän vuoksi vaikuttamistoimielinten työskentelytavat voivat olla varsinaisten toimielinten työskentelytapoja vapaamuotoisemmat ja toimielimen itsensä päätettävissä.

Vaikuttamistoimielinten edustajien läsnäolo- ja puheoikeudet

Vaikuttamistoimielimistä ainoastaan nuorisovaltuuston edustajille on Järvenpäässä myönnetty läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginvaltuustossa, palvelualuelautakunnissa ja johtokunnissa. Kaupunginhallitus on lisäksi muun muassa päätöksellään 21.1.2019 § 16 suosittanut, että vaikuttamistoimielimen edustaja kutsutaan toimielimen kokoukseen silloin, jos kyse on vaikuttamistoimielimen edustaman ryhmän kannalta merkittävästä päätöksestä, eikä vaikuttamistoimielimen näkemystä asiaan ole muulla tavoin mahdollista saada selvitettyä.

Nykyinen järjestely mahdollistaa nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen nuorisovaltuuston kautta laajasti kaupungin eri palvelualueiden toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja ja muut nuorisovaltuuston edustajat käyttävät aktiivisesti puheenvuoroja niin valtuuston, kuin muiden toimielintenkin kokouksissa.

Nuorisovaltuuston muista vaikuttamistoimielimistä osittain poikkeavaa asemaa on perusteltu useassa eri yhteydessä muun muassa sillä, ettei alle 18-vuotiailla kuntalaisilla ole mahdollisuutta vaikuttaa äänestämällä kaupunginvaltuuston kokoonpanoon. Nuoria on kuitenkin haluttu kannustaa osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, muun muassa myöntämällä läsnäolo- ja puheoikeuksia toimielinten kokouksiin nuorisovaltuuston edustajille.

Mikäli nuorisovaltuuston yläikärajoja päädytään nostamaan nuorisovaltuuston ehdottamalla tavalla 19-ikävuoteen, on myös nuorisovaltuuston edustajien läsnäolo- ja puheoikeuksia arvioitava uudelleen. Nuorisovaltuuston edustajien poikkeavaa asemaa ei tällaisessa tilanteessa ole enää mahdollista perustella alle 18 vuoden iällä. Käytännössä tilanne ei ole tällöin ratkaistavissa muutoin, kuin poistamalla nuorisovaltuuston edustajien muista vaikuttamistoimielimistä poikkeavat läsnäolo- ja puheoikeudet tai myöntämällä vastaavat oikeudet myös eläkeläis- ja vammaisneuvoston edustajille. Kuitenkin ottaen huomioon myös palvelualuelautakuntien kasvatetun jäsenmäärän kuluvan valtuustokauden ajaksi 31.5.2021 saakka, ei jokaista kokousta koskevien läsnäolo- ja puheoikeuksien laajentamista koskemaan myös muita vaikuttamistoimielimiä, voida pitää ainakaan tämänhetkisessä tilanteessa perusteltuna.

Koska nykyinen menettely mahdollistaa vuoropuhelun nuorten, viranhaltijoiden ja päättäjien välillä sekä ottaa nuoret aidosti mukaan yhteiseen päätöksentekoprosessiin, ei nuorisovaltuuston ikärajojen nostamista ja sen edustajien läsnäolo- ja puheoikeuksien poistamista suositella.

Asiaan liittyen on konsultoitu myös Kuntaliiton asiantuntijoita.

Nuorisovaltuuston toimintasääntö

Nuorisovaltuusto on kokouksessaan 4.6.2020 § 12 hyväksynyt osaltaan nuorisovaltuuston toimintasäännön ja päättänyt lähettää sen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Toimintasäännössä nuorisovaltuusto on todennut ikärajojen osalta seuraavaa:

"Ehdolle nuorisovaltuustovaaleissa voi asettua kuka tahansa vaalivuonna 14-18-vuotta täyttävä, jonka kotikunta on Järvenpää. Nuorisovaltuustovaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki vaalivuonna 14-18-vuotta täyttävät, joidenka kotikunta on Järvenpää."

Toimintasääntöön kirjatut ikärajat poikkeavat näin ollen nuorisovaltuuston kirjaamoon toimittamassa aloitteessa esittämistä ikärajoista.

LK

Ehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus päättää että:

1. ehdolle Järvenpään kaupungin nuorisovaltuustovaaleissa voi asettua kuka tahansa vaalivuonna 14-18-vuotta täyttävä nuori, jonka kotikunta Järvenpää on.
2. Järvenpään kaupungin nuorisovaltuustovaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki vaalivuonna 14-18-vuotta täyttävät, joiden kotikunta Järvenpää on.
3. uusia ikärajoja noudatetaan syksyn 2020 nuorisovaltuustovaaleista alkaen.

Käsittely

Käsittelyn kuluessa esittelijä ehdotti asian palauttamista valmisteluun

Päätös

Päätettiin yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.