Hyvinvointilautakunta, kokous 27.2.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 17 Kuntalaisaloite / Lumitykin hankinta

JARDno-2018-547

Aikaisempi käsittely

Hyvinvointilautakunta, 7.3.2019

Valmistelija

Ari Kuisma, liikuntapaikkamestari, ari.kuisma@jarvenpaa.fi

Perustelut

 

Harri Lindbergin 26.1.2018 päivätyssä (Liite) kuntalaisaloitteessa esitetään, että Järvenpään kaupungin tulisi naapurikuntien tapaan hankkia lumetuslaitteisto (lumitykki) ja varmistaa siten hiihtomahdollisuudet etenkin vähälumisina talvina. Aloitteessa todetaan, että itse lumetus on mahdollista tehdä osin myös talkoovoimin. 

 

Vastineena aloitteeseen palvelualue esittää seuraavaa:

 

Lumen tekeminen edellyttää seuraavia asioita:

  • käytössä tulee olla riittävästi kylmää vettä, paikka jonne lumen voi tehdä sekä sähköä.

 

Paikan tulee myös olla sellainen, josta lumen saa kuormattua kyytiin ja siirrettyä varsinaiseen hiihtopaikkaan. Lisäksi lumentekokalusto (lumitykit ja siirto- ja paineenkorotuspumput) vaatii huomattavan suuren sähköliittymän (2 krt 18.5 kW + 30 kW + 6 kW). Hyvissä oloissa (ilman lämpö -10 astetta C) voidaan saada noin viikossa kahdella tykillä tuotettua tarvittava määrä lunta 1 km lumettamiseen. Lunta pitää kuntoradalle laittaa n. 50-70 senttimetrin kerros, jotta se kestää koko kauden lauhemmatkin jaksot. Tarkkaa tarvittavaa lumenmäärää on vaikea arvioida, mutta kokemus muista kunnista on, että lunta kannattaa tehdä 5000 m3.

Järvenpäässä tarvittava ja riittävän kylmä vesi löytyy Tervanokan alueelta ja Tervanokan parkkipaikka on myös riittävän suuri alue lumen tekemiseen ja lastaamiseen Terholan kuntoradalle kuljetettavaksi. Veden ottamiseen ei tarvita erillistä lupaa, mutta edellyttää ilmoituksen Uudenmaan ELY-keskukselle. Humuspitoinen järvivesi soveltuu hyvin tykkilumen tekoon. Kaupungistamme ei löydy hiihtoseuraa, joka voisi ottaa tykkien käytön ja valvonnan vastuulleen, eikä liikuntapalveluiden henkilöstökään nykyisellä vahvuudellaan pysty valvomaan tykkien käyttöä.  Lumitykkejä valvova talkooväki / henkilöstö tarvitsee käyttöönsä myös taukotilan, sillä lunta tykitetään yhtä jaksoisesti ympäri vuorokauden.

Lumen siirtäminen Terholan kuntoradalle maksaa 3,15 euroa / m3, joten kuljentuksen kokonaiskustannus on noin 16.000 euroa.

Vaihtoehto a:

Ostetaan 2 kpl lumitykkejä sekä siirtopumppu ja paineenkorotuspumppu sekä tarvittavat letkut. Hinta n. 65.000 euroa. Tykkien elinkaari +20 vuotta. Lisäksi energia-, kuljetus- ja henkilöstökustannukset.

Vaihtoehto b:

Vuokrataan 2 kpl lumitykkejä, pumput ja letkut. Hinta n. 16.000 – 20.000 euroa / kausi. Lisäksi energia-, kuljetus- ja henkilöstökustannukset.

Vaihtoehto c:

Ostetaan lumet valmiiksi tykitettynä Tervanokan pysäköintialueelle. Hinta n. 10.000 euroa / 5000 m3. Ei tarvita sähköä eikä tykkejä käyttävää henkilöstöä.

Liikuntapalvelut esittää, että kaudella 2019 - 2020 kokeillaan vaihtoehtoa c. Ostopalveluna hankittu lumi levitetään ja ladut kunnostetaan liikuntapalveluiden omana työnä.

 

Ehdotus

Esittelijä

Marju Taurula, palvelualuejohtaja, marju.taurula@jarvenpaa.fi

 

Hyvinvointilautakunta päättää

  • hyväksyä edellä olevan palvelualueen vastineen vastauksena kuntalaisaloitteeseen​​​​​​ 
  • tarvittavaan määrärahavaraukseen 26 000 euroa palataan v. 2020 TAE:n valmistelun yhteydessä 
  • todeta aloitteen loppuun käsitellyksi 

 

Käsittely:

Satu Haaparanta esitti, että hyvinvointilautakunta päättää

  • hylätä kuntalaisaloitteen lumetuslaitteiston hankkimisesta eikä kokeile ensilumen ladun valmistamista ostopalveluna tuotetusta lumesta
  • todeta aloitteen loppuunkäsitellyksi

 

Käydyn keskustelun perusteella käsittelystä kirjattiin mm. seuraavaa:

  • luomuhiihtopäiviä / v, kuinka paljon tykkilumi tuo lisää?
  • kustannukset avattava, esim. tuleeko pohjatöitä, henkilökustannuksia tms., energiakustannukset, mitä ylläpito maksaa?
  • ympäristövaikutusten arviointi vaikka lumi ostettaisiin?
  • käyttäjämäärät, voiko selvittää?
  • onko 1 km / 26.000 e vai laskeeko hinta jos tekee pidemmän?
  • mahdollisuudet kuntien väliseen yhteistyöhön?
  • ladun sijoittaminen Terholaan vai jonnekin muualle?
  • mahdollisuus hyödyntää jäähallin lunta?

 

Käydyn keskustelun pohjalta esittelijä käsittelyn aikana teki uuden pohjaehdotuksen seuraavasti:

 

Ehdotus:

Lautakunta päättää palauttaa aloitteen uudelleen valmisteltavaksi käsittelystä kirjattavin valmisteluohjein.

 

Esittelijän tehtyä alkuperäisestä esityksestä poikkeavan uuden ehdotuksen puheenjohtaja totesi, että lautakunnan käsittelyn pohjana on esittelijän edellä käsittelystä kirjattu muutettu pohjaehdotus. 

 

Muutetun pohjaehdotuksen käsittely:

 

Puheenjohtajan asiaa kysyttyä Satu Haaparanta ilmoitti, että hänen esityksensä on edelleen voimassa.

 

Käsittelyn jälkeen puheenjohtaja totesi, sitä lautakunnalta kysyttyään, että koska ilmeni ettei koko lautakunta ollut muutetun pohjaehdotuksen kannalla, niin asiasta äänestetään.

 

Hyväksyttiin äänestystavaksi kättennosto äänestys.

 

Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että

  • lautakunta päätti selvällä enemmistöllä hyväksyä esittelijän muutetun ehdotuksen
  • Satu Haaparannan esitys raukesi kannatuksen puuttuessa

 

 

Päätös

 

Hyvinvointilautakunta päätti palauttaa aloitteen uudelleen valmisteltavaksi edellä selosteessa käsittelystä kirjatuin valmisteluohjein.

 

 

 

Valmistelija

  • Jari Lausvaara, vapaa-aika- ja osaamispalvelujen johtaja, jari.lausvaara@jarvenpaa.fi
  • Tony Konkola, liikuntapäällikkö, tony.konkola@jarvenpaa.fi

Perustelut

Hyvinvointilautakunta päätti kokouksessaan 7.3.2019 palauttaa Lumitykin hankinta-aloitteen uudelleen valmisteltavaksi käsittelystä kirjatuin valmisteluohjein.

Käydyn keskustelun perusteella käsittelystä kirjattiin seuraavaa:

  1. Luomuhiihtopäiviä / v, kuinka paljon tykkilumi tuo lisää?
  2. Kustannukset avattava, esim. tuleeko pohjatöitä, henkilökustannuksia tms., energiakustannukset, mitä ylläpito maksaa?
  3. Ympäristövaikutusten arviointi, vaikka lumi ostettaisiin?
  4. Käyttäjämäärät, voiko selvittää?
  5. Onko 1 km / 26.000 e vai laskeeko hinta, jos tekee pidemmän?
  6. Mahdollisuudet kuntien väliseen yhteistyöhön?
  7. Ladun sijoittaminen Terholaan vai jonnekin muualle?
  8. Mahdollisuus hyödyntää jäähallin lunta?

Liikuntapalvelut vastaavat edellä mainittuihin kysymyksiin seuraavasti:

  1. Luomuhiihtopäiviä / v, kuinka paljon tykkilumi tuo lisää?

Tykkilumi tuo noin 1-2 kk enemmän hiihtopäiviä kauden aikana, jos lumen tekoon olosuhteet ovat suotuisat. Tykkilumen tekeminen vaatii pakkasjakson sekä loppusyksystä, että alkukeväästä. Tykkilumi mahdollistaa myös hiihtoväylien ylläpitoa kesken kauden sääolosuhteiden sen salliessa.

  1. Kustannukset avattava, esim. tuleeko pohjatöitä, henkilökustannuksia tms., energiakustannukset, mitä ylläpito maksaa?

Ostolumen hinta n. 10.000 euroa / 5000 m³. Hinta sisältää lumen teon ja lumetuskaluston tuonnin. Tehdyn lumen kuljetuksen kokonaiskustannus Terholan kuntoradalle on noin 16.000 euroa. Vesi saadaan ilmaiseksi järvestä.  Varsinainen lumen tasaus ja hiihtoväylän kunnossapito toteutuvat omana työnä työajan puitteessa. Kustannuksia tulee oman kaluston polttoaineista ja huoltokustannuksista sekä mahdollisista työaikakorvauksista. Jos ensilumi tehdään Terholan kuntoradalle, pohjatöitä ei tarvitse tehdä (rakenteet kunnossa).

  1. Ympäristövaikutusten arviointi, vaikka lumi ostettaisiin?

Ympäristövaikutusten arvioinnin on tehnyt Järvenpään kaupungin kaupunkikehityksen erityissuunnittelija Eira Linko:

Riippumatta siitä, hankitaanko lumitykki kaupungille omaksi vai tilataanko ostolunta, päästöihin (kasvihuonekaasut + ilmanlaatuun vaikuttavat pienhiukkaset) vaikuttaa, millä lumitykki pyörii. Käytännössä vaihtoehtoina on sähkö- tai bensakäyttöinen (aggregaatti) kone. Sähkökäyttöinen aiheuttaisi vähemmän päästöjä. Kaupungin ostosähkö on vihreää sähköä, joten välillisesti kaupunki vaikuttaa myös sähkön energianlähteeseen. Energianlähdettä voisi siis miettiä kriteeriksi mahdollisessa hankinnassa.

Lumen käsittelystä ja kuljetuksesta aiheutuvat päästöt: lunta kuljetettaisiin oletettavasti Rantapuistosta Terholaan bensa- tai diesel-käyttöisellä kuorma-autolla, mikä aiheuttaa päästöjä. Päästömäärään vaikuttaa mm. auton käyttövoima ja kuljettu matka. Esim. kaasukäyttöinen kuorma-auto (tai muut vaihtoehtoiset käyttövoimat taikka vähäpäästöisempi bensa-auto) sekä kuljetuskertojen ja reitin optimoiminen vähentäisivät päästöjä.

Lumen käsittelystä lähiympäristöön aiheutuvat mahdolliset melu- ja kulutushaitat: riippuen kalustosta ja ajankohdasta voi lumen tuottamisesta, kuljetuksista ja käsittelystä aiheutua mm. meluhaittaa ympäristöön. Mahdollinen haitta on kuitenkin oletettavasti vähäistä ja lyhytaikaista. Veden otto sekä lumen käsittely ja kuljetus voivat aiheuttaa kulutusta tai muuta haittaa maastoon ja kasvipeitteeseen, joten toiminnassa on syytä noudattaa varovaisuutta etenkin, kun toimitaan rakennettujen teiden ja reittien ulkopuolella herkässä maastossa.

  1. Käyttäjämäärät, voiko selvittää?

Hiihtoväylillä ei ole henkilölaskuria. Terholan hiihtoväylällä voi olla arviolta jopa 100 käyttäjää päivässä. Tällöin 30 tai 60 (1-2 kk) lisähiihtopäivän vaikutus on n. 3000 - 6000 käyttäjää.

  1. Onko 1 km / 26.000 e vai laskeeko hinta, jos tekee pidemmän?

Lumen kuljetuksessa ja levittämisessä hinta on sama joka kuutiolle. Lumen tekoon käytettävä kalusto tuodaan paikalle ja viedään pois vain kerran, joten esim. tuplamäärä lunta ei tuplaa kustannuksia. Alustavassa kyselyssä mahdollinen lumen toimittaja ei suostunut avaamaan hinnoitteluaan eikä antamaan kuutiohintaa.

  1. Mahdollisuudet kuntien väliseen yhteistyöhön?

Kuntien välinen yhteistyö asiassa on haasteellista. Sääolosuhteet ovat samanlaisia lähikunnissa. Ensilumen teko on yhtäaikaista sekä Keravalla, Tuusulassa ja Järvenpäässä. Kuntien välistä liikutapaikkojen yhteiskäyttöä pyritään lisäämään ja sekä Keravalla että Tuuslasa on ensilumen latu, johon myös järvenpääläisiä hiihtäjien voidaan  ohjata. 

  1. Ladun sijoittaminen Terholaan vai jonnekin muualle?

Ensilumi tehdään Tuusulanjärven vedestä Tervanokan alueelle. Kuntoradoista Terhola on lähin valaistu kuntorata. Terholan kuntoradan rakenteet mahdollistavat kuorma-auton ajamisen väylälle.

  1. Mahdollisuus hyödyntää jäähallin lunta?

Jäähallista jäänajon yhteydessä lunta tulee n. 10 m³ viikossa mahdolliseen hyötykäyttöön. Jäänajosta tuleva lumi vaatii myös pakkasolosuhteet, jotta se säilyy. Haittaavana tekijänä on ko. lumen likaantuminen mm. liikenteen ja muiden ilman epäpuhtauksia aiheuttavien partikkeleiden kautta. Lumen siirtäminen jäähallilta pitää hoitaa ostopalveluna, josta aiheutuu kustannuksia. Ei ole tarkoituksenmukaista siirtää näin pieniä määriä hiihtoväylille.

Liikuntapalvelut esittää, että nykyisessä taloustilanteessa aloitteessa olevaa hanketta ei esitetä, vaan luovutaan toistaiseksi sekä lumetuskaluston että lumen hankkimisesta ostopalveluna. Ensilumenladun tarpeellisuuteen ja toteuttamiseen voidaan palata  myöhemmin, esimerkiksi Hyvon palveluverkon erillisselvityksen yhteydessä ja Keskustan liikuntapuiston / Lepolanpellon toteutuksen yhteydessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Marju Taurula, palvelualuejohtaja, marju.taurula@jarvenpaa.fi

Hyvinvointilautakunta päättää

  • merkitä tiedoksi edellä olevat lisäselvitykset
  • että tässä taloustilanteessa ei  hankita lumetuskalustoa eikä lunta ostopalveluna 
  • todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. 

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

asianosaiset
 Kuntalaisaloite (henkilötietoja, ei verkkoon)
Ei vielä julkinen, Ei julkaista verkossa

Oheismateriaali

Kuntalaisaloite_lumitykki (henkilötiedot poistettu).pdf (pdf, 199 kt)