Kaupunginvaltuusto, kokous 15.6.2020

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2020 talousarvion kokouksessaan 11.11.2019 § 81. 

Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kolmannesvuosittain, minkä lisäksi taloudesta raportoidaan kuukausittain talousjaostolle. Koronan aiheuttamasta poikkeustilanteesta johtuen myös kuukausiraportointi tuodaan kaupunginhallitukselle tiedoksi. 

Talousarvion toteuma 2/2020

Helmikuun toteuma on laskutusten, sisäisten erien ja muistioilla kirjattavien siirtojen osalta puutteellinen. Esimerkiksi Järvenpään vesi laskuttaa asiakkaitaan neljännesvuosittain, ja varhaiskasvatuksen helmikuun laskutukset eivät näyt kaudella. Toteumat eivät siis ole täysin ajantasaiset tässä vaiheessa vuotta.

Kaupungin tammi-helmikuun toimintakatteen alijäämä on -34,5 Me, mikä alittaa kuukausille tasan jaetun talousarvion 3 Me. Keusoten laskutus on talousarvion pohjalta lasketun kuukausierän mukainen ts. se ei kuvaa todellista Keusoten menokehitystä. Pykälän liitteenä on Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän jäsenkuntaraportti helmikuulta.    

Verotulot ja valtionosuudet ovat toteutuneet alkuvuodesta lähelle odotetun mukaisina, samoin rahoitus-tuotot ja kulut. Kumulatiivinen verotulokertymä helmikuulta on kuitenkin lähes 6 % viimevuotista matalampi. Verotulojen arviointi viime vuoden poikkeukselliseen kertymään pohjaten on ongelmallista, eikä sen pohjalta voi tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.  

Vuosikate oli helmikuun lopussa 5,4 Me eli 3,1 Me kuukausille tasan jaettua talousarviota parempi. Myös poistot ja arvonalentumiset ovat toteutuneet lähelle budjetoitua.

Tilikauden yli-/alijäämä on tammi-helmikuulta toteutunut 2,1 Me ylijäämäisenä. 

Investoinnit ajoittuvat tyypillisesti kesäkauteen. Tammi-helmikuussa investointeja on kirjattu yhteensä 1,9 miljoonaa euroa.   

Poikkeusolojen huomioiminen

Helmikuun toteumatilanteessa koronavirusepidemian vaikutukset ei vielä näy kaupungin talousluvuissa, eikä niitä ole pääosin huomioitu ennusteessa.

Poikkeusolot tulevat vaikuttamaan oleellisesti kaupungin verotuloihin lomautusten ja irtisanomisten lisääntyessä ja yritysten toimeliaisuuden pudotessa radikaalisti. Pudotus näkyy sekä kunnallisveron että yhteisöveron tuotoissa. Toimintojen sulkeminen ja asiakasvolyymien väheneminen laskee kaupungin saamia myynti- ja maksutuottoja, ja yritysten ja yhdistysten toimintaedellytysten mahdollistamiseksi vaaditut vuokrahelpotukset vähentävät vuokratuloja. Samanaikaisesti poikkeusoloissa erityisesti sosiaali- ja terveysmenot kasvavat.

Valtio on luvannut kunnille kompensaatiota tulomenetyksiin ja kululisäyksiin, mutta tukipaketista ei vielä ole tarkempaa tietoa. Tarkempi selvitys Koronan vaikutuksista kaupungin talouteen valmistellaan valtion linjausten selkeydyttyä. 

KR

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2020 talousarvion kokouksessaan 11.11.2019 § 81. 

Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kolmannesvuosittain, minkä lisäksi taloudesta raportoidaan kuukausittain talousjaostolle. Koronan aiheuttamasta poikkeustilanteesta johtuen myös kuukausiraportointi tuodaan kaupunginhallitukselle tiedoksi. Kuukausiraporttiin on lisätty HR-osio, johon on koottu olennaisia tietoja kaupungin henkilöstöstä. 

Poikkeusoloista johtuen vuoden 2020 talousarvioon ja vuosien 2021-2023 suunnitelmavuosiin kohdistuu merkittäviä muutostarpeita, jotka tuodaan hallituksen ja valtuuston käsittelyyn myöhemmin. 

Käyttötalous

Toimintakatteen alijäämän arvioidaan ylittävän talousarvion noin 13,6 Me. 

Konsernipalvelujen ja tilaomistuksen toimintakatteiden arvoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Sotepalvelujen toimintakatteen arvioidaan ylittyvän 11,4 Me. Ennusteen lähtökohtana on vuoden 2019 toteutunut Keusote-laskutus, jonka lisäksi on huomioitu Keusoten ja HUSin alustavien laskelmien mukaiset lisäkustannukset koronasta. Keusoten oma kuukausiraportti ei vielä ole valmistunut ja HUSista saadaan ensimmäiset ennusteet 15.5., minkä jälkeen ennustetta voidaan tarkentaa.  

Kaupunkikehityksen toimintakatteen arvioidaan toteutuvan lähes 0,14 Me budjetoitua heikompana. Toimintatuotot alittuvat 0,3 Me johtuen pääosin rakennusvalvonnan lupien, pysäköintivirhemaksujen ja yhdyskuntasuunnittelun tuottojen menetyksien takia. Toimintakulujen arvioidaan alittuvan n. 0,16 Me johtuen pääosin henkilöstösäästöistä. 

Opetus ja kasvatuksen palvelualueen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan n. 1,2 Me talousarviota heikompana, kun Korona-tilanteen vuoksi päivähoitomaksu- ja muita maksutuottoja kertyy vähemmän ja yksityisen hoidon palvelusetelit lisäävät avustusmenoja.

Hyvinvoinnin palvelualueen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan n. 0,89 Me talousarviota heikompana johtuen toimintojen sulun aiheuttamasta tuottojen menetyksistä.

Veden toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Käyttöomaisuuden nettomyyntivoittojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Verorahoitus
Verotuloennuste on heikentynyt oleellisesti alkuperäisen talousarvion laadinta-ajankohdasta. Koronan vaikutukset Suomen talouteen ovat merkittävät. Kuntaliitto on valmistellut ensimmäisen lyhyeen talouden sakkaamiseen perustuvan kuntakohtaisen veroennusteensa, jotka tarkentuvat kevään aikana. Kaupungin omissa laskelmissa Koronan vaikutuksen verotuloihin arvioidaan olevan pitempiaikainen ja johtavan 15,4 Me pudotukseen kunnallisveroissa, 1,5 Me pudotukseen yhteisöverotuloissa ja 0,65 Me pudotukseen kiinteistöverotuloissa. Yhteensä verotuloennuste on 17,6 Me talousarviota heikompi.

Valtionosuuksien arvioidaan toteutuvan 11 Me talousarviota suurempina valtion veromenetysten kompensaatioiden ansiosta. Kompensaation jakoperusteista ei toistaiseksi ole olemassa päätöksiä, kuten ei myöskään summan lopullisesta suuruudesta. Väestö- ja verotulojen maksuosuuksien mukaisesti laskettuna Järvenpää saisi tämänhetkisestä kompensaatiosummasta noin 6,6 Me veromenetysten kompensaatioina ja 4,4 Me verojen tilitysrytmin kompensaationa. Tilitysrytmin kompensaatio vähennetään vuoden 2021 valtionosuuksia.

Rahoitusmenot ja-tulot
Ennusteessa rahoitusmenojen ja tulojen on oletettu toteutuvan talousarvion mukaisesti. Lainarahoituksen hinta on Koronan vaikutuksesta kuitenkin noussut, mistä johtuen erään sisältyy ylitysriski. 

Vuosikate
Vuosikatteen arvioidaan toteutuvan edellä mainituista johtuen noin 20,2 Me talousarviota huonompana, jolloin vuosikate jäisi 6,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi vuonna 2020.

Poistot ja arvonalentumiset
Poistojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Tilikauden yli/alijäämä
Edellä mainituista seikoista johtuen tilikauden yli/alijäämä toteutunee noin 20,2 Me talousarviota heikompana ollen 27,1 Me alijäämäinen.

Investoinnit

Investointien ennustetaan toteutuvan kokonaisuudessaan talousarvion mukaisesti. Osakkeisiin merkityt Perhelän kaupat siirtynevät vuosille 2021-2022, mutta muutosta ei ole vielä huomioitu laskelmissa. 

Lainamäärä
Tilinpäätösennusteen mukaan lainamäärä vuoden lopussa on noin 262,2 Me, mikä tarkoittaa 5 939 euroa/asukas. Uutta lainaa otetaan vuoden aikana 70,3 Me.

KR

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2020 talousarvion kokouksessaan 11.11.2019 § 81. Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kolmannesvuosittain, minkä lisäksi taloudesta raportoidaan kuukausittain talousjaostolle.  

Poikkeusoloista johtuen vuoden 2020 talousarvioon ja vuosien 2021-2023 suunnitelmavuosiin kohdistuu merkittäviä muutostarpeita, jotka tuodaan hallituksen ja valtuuston käsittelyyn elokuussa. Ennustetta laadittaessa on huomioitu käytyjen yt-neuvottelujen tulos ja vaikutukset vuoden 2020 menoihin. 

Käyttötalous

Toimintakatteen alijäämän arvioidaan ylittävän talousarvion noin 10,1 Me. 

Koronan seurauksena palvelualueiden tulo-odotukset ovat pudonneet. Osittain tulomenetyksiä pystytään kompensoimaan vähentyvillä kuluilla, jotka ovat syntyneet kaupungin toimipisteiden suluista kevään ja kesän aikana. Säästöjen osalta summia ole huomioitu täysimääräisesti kaikkien palvelualueiden ennusteissa. Tulosennusteessa on huomioitu yt-neuvottelutuloksen mukainen reilun 3 miljoonan euron karsinta henkilöstökuluissa, minkä seurauksena oman toiminnan toimintakate toteutuu 1,3 Me talousarvio parempana.

Sotepalvelujen toimintakatteen arvioidaan ylittävän talousarvion 11,4 Me. Ennusteen lähtökohtana on vuoden 2019 toteutunut Keusote-laskutus, jonka lisäksi on huomioitu Keusoten ja HUSin alustavien laskelmien mukaiset lisäkustannukset koronasta. Ennuste on Keusoten omaa ennustetta varovaisempi. Keusoten laskutus on talousarvion pohjalta lasketun kuukausierän mukainen ts. se ei kuvaa todellista Keusoten menokehitystä. Pykälän liitteenä on Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän osavuosikatsaus ensimmäiseltä kvartaalilta sekä jäsenkuntaraportti huhtikuulta 2020. 

Käyttöomaisuuden nettomyyntivoittojen arvioidaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisesti. Perhelän kauppojen toteutuminen vasta vuonna 2021 pienentää myyntivoitto-odotetta, mutta asunto-osakkeiden myynnillä saadaan katettua syntyvää vajetta.

Verorahoitus
Verotuloennuste on heikentynyt oleellisesti alkuperäisen talousarvion laadinta-ajankohdasta. Koronan vaikutukset Suomen talouteen ovat merkittävät. Verotuloennusteen mukaan koronan aiheuttaman taloustaantuman seurauksena kunnallisverotulot jäävät 15,8 Me talousarviotasosta, yhteisöverotulot 2,1 Me ja kiinteistöverotulot yrityksille myönnetyistä verojen maksulykkäyksistä johtuen 0,6 Me talousarviosta. Yhteensä verotuloennuste on 18,4 Me talousarviota heikompi.

Valtionosuuksien arvioidaan toteutuvan 10,3 Me talousarviota suurempina valtion veromenetysten kompensaatioiden ansiosta. Kompensaatioiden jakoperusteista ei toistaiseksi ole olemassa päätöksiä, kuten ei myöskään summan lopullisesta suuruudesta. Maan hallitus käsittelee seuraavaa lisätalousarviotaan kesäkuun alussa, mutta voi olla, että lopulliset kompensaatiopäätökset saadaan vasta elokuussa. Järvenpään suhteellisen väestöosuuden ja verotulojen maksuosuuden pohjalta laskettuna Järvenpää saisi alustavasti ilmoitetusta tukisummasta peruspalvelujen valtionosuuslisäyksinä ja yhteisöveron jako-osuuden kompensaationa noin 6,3 Me ja verojen tilitysrytmin kompensaationa 3,9 Me. Tilitysrytmin kompensaatio korkoineen vähennetään vuoden 2021 valtionosuuksista.

Rahoitusmenot ja-tulot
Ennusteessa rahoitusmenojen ja tulojen on oletettu toteutuvan talousarvion mukaisesti. Lainarahoituksen hinta on Koronan vaikutuksesta kuitenkin noussut, mistä johtuen erään sisältyy ylitysriski. 

Vuosikate
Vuosikatteen arvioidaan toteutuvan edellä mainituista johtuen noin 18,2 Me talousarviota huonompana, jolloin vuosikate jäisi 4,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi vuonna 2020.

Poistot ja arvonalentumiset
Poistot ja arvonalennukset ylittävät talousarvion 1 Me kaupungintalon alaskirjauksen vuoksi.

Tilikauden yli/alijäämä
Edellä mainituista seikoista johtuen tilikauden yli/alijäämä toteutunee noin 19,2 Me talousarviota heikompana ollen 26,1 Me alijäämäinen. Ennusteen toteutuessa kaupungin taseen kumulatiivinen alijäämä painuu tilikauden lopussa 16,4 Me negatiiviseksi.

Investoinnit

Investointiohjelman ennustetaan toteutuvan 9,8 Me talosuarviota pienempänä. Olennaisimmin investointipottia pienentää JYK-Juhola hanke, joka on talousarviossa huomioitu 63 miljoonan euron hankkeena. Investointien toteumaa arvioitaessa hankkeesta on arvioitu jäävän käyttämättä kuluvan vuoden määrärahasta 17 miljoonaa euroa, kun hankkeen eteneminen odottaa palvelutarve- ja tilakapasiteettitarkastelujen pohjalta investointiohjelmaan ja palveluverkkosuunnitelmaan tehtäviä tarkiennuksia.

Kaupunkitekniikan rakentamisohjelman arvioidaan alittuvan 2,6 Me hankkeiden siirtyessä osin vuoden 2021 puolelle ja Vanhankylänniemen kirsikkapuistohankkeen keskeydyttyä.

Investointituloja pienentää Perhelän hankkeen kauppojen siirtyminen tuleville vuosille. Aikataulumuutos pienentää investointituloa Koy Järvenpään Liiketalon tasearvoa vastaavasti 9,75 miljoonalla eurolla.

Muilta osin investointien arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Lainamäärä

Vuosikatteen jäädessä myös kuluvana vuonna negatiiviseksi investoinnit joudutaan rahoittamaan täysimääräisesti lisälainalla. Uutta lainaa otetaan vuoden aikana 58,8 Me ja velkamäärä nousee 250,6 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa 5 636 euroa/asukas.

Konserniyhteistöjen tilanne

Olennaisimpien tytäryhtiöiden talousarviotavoitteiden toteumista ja yhtiöiden tilaa seurataan johdon raportissa. Tytäryhtiöiden toimittamat selvitykset alkuvuoden toiminnasta ja on esitetty johdon raportin liitteenä. Kuntayhtymien ja muiden kaupungin osin omistamien yhteisöjen toiminnassa tapahtuvista poikkeamista ja muista yhteisöihin liittyvistä, oleellisista, kaupungin toimintaan vaikuttavista tekijöistä on raportoitu seurannasta ja ohjauksesta vastaavan sitovuustason raportissa.

Raportointikauden toiminta oli tytäryhtiöissä pääosin tavoitteiden mukaista. Poikkeusoloilla arvioidaan olevan suhteellisen vähän vaikutusta koy Järvenpään Terveystalon, Järvenpään Pysäköinti Oyn ja Järvenpään Mestariasunnot Oyn toimintaan. Mestariasunnoissa vuokralaisten maksukyvyn heikentyminen näkynee vuokratappioiden lisääntymisenä, mutta sillä ei ole vaikutusta yhtiön tulokseen. 

Mestaritoiminta Oy:n ja erityisesti Järvenpään ateria- ja siivouspalveluyhtiö Jatsi Oy:n toiminnassa pandemian aiheuttamat haasteet näkyvät selvästi. Mestaritoiminnan tulos pysyy vuokratulomenetyksistä huolimatta selvästi positiivisena, mutta Jatsin tuloksen arvioidaan jäävät negatiiviseksi lomautuksista huolimatta, ellei kaupungin kanssa sovita laskutushintojen korotuksesta.

Riskienhallintatoimenpiteiden toteutuminen 

Talousarvion valmistelun yhteydessä on analysoitu toimintaympäristön muutoksia ja tunnistettu tavoitteita uhkaavat riskit, arvioitu  niiden vaikutukset ja laadittu toiminpidesuunnitelmat riskien hallitsemiseksi. Palvelualueet raportoivat riskienhallintatoimenpiteiden toteutumisesta kaupungin johtoryhmälle ja omalle poliittiselle päätöksentekoelimelle osavuosikatsausten ja toimintakertomuksen yhteydessä. Toiminnassa ilmenneiden uusien riskien ja epävarmuuksien osalta arvio on sisällytetty johdon raporttiin sitovuustasojen olennaisiin tapahtumiin. Kooste palvelualueiden riskienhallintatoimenpiteiden tilanteesta on esitetty johdon raportin liitteenä. 

Taloudellisten riskien osalta sotepalvelujen kulukehitykseen liittyvä riski realisoitui jo ennen talousohjelmakauden alkua. Toimenpiteitä kulukehityksen taittamiseksi tulee tarkentaa entisestään.

Liikkumavaratoimenpiteiden toteutuminen ja ennuste 2020

Johdon raportin yhteydessä on erikseen arvioitu vuosien 2020-2023 talousohjelmaan sisällytettyjen liikkumavaratoimenpiteiden toteutumista ja etenemistä suunnitelman mukaisesti. Palvelualueiden arviot on esitetty pykälän liitteenä. 

KR