Kaupunginhallitus, kokous 3.11.2025

Esityslista on tarkastamaton

§ 338 Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026-29

JARDno-2025-1055

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Näkymä taloussuunnittelukauteen 

Kaupungin tulos on tämänhetkisten ennusteiden mukaan kuluvana vuonna 1,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2024 lopussa kaupungin taseessa oli 21,5 miljoona euroa kertynyttä ylijäämää, joten vuoden 2025 lopussa jäljellä olisi ennusteen toteutuessa 19,7 M€. Päivitetyn investointien 2025 toteuma-arvion ja tilinpäätösennusteen mukaisesti kuluvana vuonna otetaan lisää velkaa otetaan 6 miljoonaa euroa, jolloin sitä on vuoden lopussa 260,7 miljoonaa euroa. ​​​​Talousarvion muutosesityksen (KV 26.5.) mukaisesti toteutuessaan kaupungin tulos olisi -3,4 M€ alijäämäinen, ylijäämäpuskuria olisi vuoden lopussa 18,1 M€ ja lisää velkaa otettaisiin 14,2 M€, jolloin sitä olisi vuoden lopussa 268,3 M€.

Kuntakenttään on viime vuosina kohdistunut suuria muutoksia. Soteuudistus on heikentänyt Järvenpään verorahoitusta pysyvästi 6,7 miljoonalla eurolla ja vuosina 2025-27 lisäksi 1,9 miljoonalla eurolla vuosittain. TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnille 2025, jolloin Keski-Uudenmaan kuntien työllisyysalue aloitti toimintansa Järvenpää vastuukuntanaan. Heikko työllisyystilanne heijastuu kaupungin kustannuksiin ja on lisännyt merkittävästi kaupungin rahoitusvastuita kuluvana ja edelleen lähivuosina. Valmistelussa on myös uusia merkittäviä uudistuksia, kuten vuodelle 2027 suunnitellut valtionosuusjärjestelmän ja kiinteistöverotuksen uudistukset. Näiden kuntakohtaisista vaikutuksista ei toistaiseksi ole käytettävissä edes alustavia tietoja. Talouden toipuminen taantumasta on käynnistynyt selvästi ennakoitua hitaammin. Korkea työttömyys ja sakkaava rakentaminen näkyvät kaupungin kaikissa verotuloissa ja ennusteet ovat selvästi aiempaa matalammat. Taloussuunnitelmavuosien verorahoituksen tasoon liittyy näin ollen merkittäviä heikennyksiä ja jälleen myös epävarmuuksia tulevista muutoksista.  

Tämänhetkisin tiedoin kaupungin verorahoituksen riittävyys tehtäviin nähden on heikkenemässä. Investointeihin kohdistuu uusia korotuspaineita ja tehtävien lisääntyessä, palvelutarpeiden muuttuessa  ja kustannusten kasvaessa toiminnan menopaineet ovat huomattavia. Korkotasot ovat laskeneet, mikä hiukan helpottaa taloustilannetta. Nykyisillä veroasteilla, investoinneilla, palveluilla ja kustannustasoilla kaupungin rahoitus on riittämätön kattamaan sekä toiminnasta että investoinneista aiheutuvat menot. 

Kehyksen laadintaperiaatteet 

Kehys laaditaan vuosiksi 2026-29. Aikaisempien vuosien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko taloussuunnitelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2026,​ voivat lautakunnat esittää vuoden 2026 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy,​ tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan saman taloussuunnitelmakauden eli vuosien 2027-​29 määrärahasta.

Järvenpään Veden kehyksen laadinnassa on aiemmasta poiketen tarkastelu liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyttä suhteessa käyttötalous- ja investointimenoihin. Kehystä ei ole laadittu toimintakatetasolla, vaan liikelaitoksen tuloksen tulee olla riittävä siten, että vesilaitoksen menot saadaan katettua ilman lainarahoitusta. Tavoitteeseen päästäkseen Veden tulee tasapainottaa rahoitus eli asiakasmaksutulot sekä toimintakulut tai investoinnit.     

Taloussuunnitelmakehyksen valmistelun reunaehdot ja tilanne

Kehyksen laadinnassa huomioidaan kaupungin nykyinen taloustilanne sekä viimeisimmät taloussuunnitelmakautta koskevat verotulo- ja valtionosuusennusteet, viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kuntien muuttuvista tehtävistä, rahoitus- ja kustannuseristä sekä kehyksen laadinta-aikataulussa päivitettävät investointiohjelmatiedot.  

Kaupungin strategiassa asetetut taloustavoitteet vuosina 2026 ja 2030 ohjaavat kehyksen valmistelua. Strategian mukaisesti tavoitteena on, että taseen kertynyt ylijäämä on vuonna 2026 vähintään 17 miljoonaa euroa ja lainamäärä on korkeintaan 320 miljoonaa ja vuonna 2030 taseen kertynyt ylijäämä on vähintään 25 miljoonaa euroa ja lainamäärä korkeintaan 301 miljoonaa euroa. Tämänhetkisten valmistelutietojen valossa ainoastaan vuoden 2026 lainamäärätavoite on saavutettavissa ilman taloutta sopeuttavia toimenpiteitä. 

Taloustavoitteisiin pääsemiseksi voidaan hyödyntää toimintaan kohdistuvia sopeutuksia, investointeihin tehtäviä karsintoja ja veroperusteisiin tehtäviä muutoksia. Toimintaan aiempina vuosina kohdistuneet pysyvät sopeutusvaatimukset ja niiden mukaan tehdyt toimet ovat olleet mittavia. Osa sopeutusvaateista on edelleen saavuttamatta. Sopeutustoimia, joilla voitaisiin saavuttaa vielä suurempia taloudellisia hyötyjä ei ole tunnistettu ilman, että päätetään vähentää tarjottavien palvelujen määrää tai kavennetaan tarjottavien palvelujen valikoimaa. Mikäli halutaan edetä lisäsopeutuksen kautta, tulee löytyä poliittinen yhteisymmärrys lakkautettavista palveluista. 

Alustavien laskelmien perusteella verotulojen heikentyminen yhdessä kasvavien etuusvastuumenojen ja muiden pakottavien menolisäysten kanssa johtaa tilanteeseen, jossa taloustavoitteet eivät em. toiminnan sopeutuspotentiaali huomioiden ole realistisesti saavutettavissa ilman veroperusteisiin tehtäviä muutoksia. Verotulojen heikentyminen ja etuusmenojen samanaikainen kasvu on pitkälti suhdanneriippuvaista. Jotta suhdannevaihtelut eivät johtaisi kohtuuttomiin, vuosittain vaihteleviin olevien palvelujen sopeutusvaatimuksiin, tulisi arvioida ratkaisukeinona myös veroperusteiden väliaikaisten muutosten mahdollisuutta.

Vuoden 2030 lainamäärätavoitteen saavuttaminen edellyttää muista sopeutuksista riippumatta investointien karsintaa tällä hetkellä esitetyistä tasoista. Investointiohjelmien kasvaminen johtuu vuoden aikana syntyneistä vaateista ja pyrkimyksistä panostaa entistä vahvemmin yritysalueiden ja pientaloalueiden rakentamiseen, sekä Taidemuseon uudistuksen lisäämisestä ohjelmaan. Lisäksi voimassa olevan palveluverkkosuunnitelman toimeenpanon keskeytyminen on johtanut tilanteeseen, jossa investointi- ja ylläpitotarpeita kohdistuu suunniteltua laajempaan toimitilakantaan. Erityisesti talonrakennuksen investointiohjelmaan liittyy merkittäviä epävarmuuksia, koska lukuisten kohteiden tulevaisuus on auki, eikä lopullisia investointiratkaisuja voida tehdä ennen kuin opetuksen ja kasvatuksen sekä hyvinvoinnin palvelualueiden palveluverkkosuunnitelmat on päivitetty. Näillä näkymin päivitykset saadaan valmiiksi ja päätöksentekoon aikaisintaan keväällä 2026.

Prosessin eteneminen

Kaupunginhallitus antaa taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet 16.6.2025. Kaupunginhallituksen kesäkuun kokouksessa käsitellään myös alustava investointiohjelma. Kehyksen ja investointiohjelman laadinnassa huomioidaan talous- ja konsernijaoston käymä keskustelu ja linjaukset kehyksen ja valmistelun reunaehdoista ja tavoitteista.

Lauta- ja johtokunnat tekevät kehyksen mukaiset talousarvioesityksensä syyskuun aikana ja antavat samassa aikataulussa lausuntonsa investointiohjelmaan.    

Investointiohjelma, talousarvio​ ja -​suunnitelma sekä veroperusteet tuodaan samanaikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn lokakuussa ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 10.11.2025.  

 

 

Ehdotus

Esittelijä

Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi

Talous- ja konsernijaosto merkitsee taloussuunnitelmakehyksen valmistelutilanteen tiedoksi ja käy keskustelun kehysvalmistelun reunaehdoista ja tavoitteista.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. 

Kokouskäsittely

Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti asiaa.

Valmistelija

Kimi Alifrosti, Controller, kimi.alifrosti@jarvenpaa.fi

Perustelut

Näkymä taloussuunnittelukauteen

Kaupungin taseessa oli vuoden 2024 lopussa 21,5 miljoona euroa kertynyttä ylijäämää. Kuluvan vuoden alkuperäinen talousarvio laadittiin 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi ja muutetussa talousarviossa alijäämä on 3,4 miljoonaa euroa.

Kaupungin tulos on tämänhetkisen ennusteen mukaan kuluvana vuonna 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ylijäämäpuskuria olisi näin ollen vuoden lopussa jäljellä 20,9 Me. Tilinpäätösennusteen toteutuessa kuluvana vuonna otetaan lisää velkaa 6,8 miljoonaa euroa, jolloin sitä on vuoden lopussa 260,9 miljoonaa euroa. ​​​​Mikäli tilinpäätös toteutuisi muutetun talousarvion (KV 26.5.2024 § 42) mukaisesti kaupungin tulos olisi 3,4 Me alijäämäinen ja ylijäämäpuskuria olisi vuoden lopussa 18,1 Me. Muutetun talousarvion mukaisesti lainaa otettaisiin 14,2 miljoonaa euroa, jolloin velkaa olisi vuoden lopussa 268,3 miljoonaa.

Talouden toipuminen taantumasta ei ole käynnistynyt odotetusti ja talouskasvu takkuaa, mikä heijastuu kaupungin kaikkiin verotuloihin. Tilitykset ovat odotettua heikompia, koska työttömyys pysyy korkealla, yritysten toimintaedellytykset ovat heikentyneet ja rakentaminen on vähäistä. Työttömyyden kasvun seurauksena kuntien kustannukset työttömyyden hoidosta ja etuusvastuista ovat kasvaneet merkittävästi enemmän kuin valtion kompensaatio vuoden 2025 alussa kuntien vastuulle siirtyneistä TE-palvelujen järjestämisestä on. Verorahoitusta heikentää edelleen myös hyvinvointialueuudistuksen seurauksena toteutuneet valtionosuusleikkaukset. Vuonna 2026 sote-leikkaus Järvenpään valtionosuuksiin on 9,9 miljoonaa euroa. Valtakunnallisesti on pitkään valmisteltu myös uusia merkittäviä rahoitusuudistuksia. Sekä valtionosuusjärjestelmää että kiinteistöverotusta ollaan uudistamassa vuodesta 2027 alkaen, mutta muutosten kuntakohtaisista vaikutuksista ei toistaiseksi ole käytettävissä mitään euromääräisiä tietoja. Kokonaisuudessan taloussuunnitelmavuosien verorahoituksen tasoon kohdistuu siis merkittäviä heikennyksiä ja jälleen myös merkittäviä epävarmuuksia tulevista muutoksista.  

Tämänhetkisin tiedoin kaupungin verorahoitus on taloussuunnitelmakaudella vuosittain 2,5-4,5 Me heikompi aiempiin ennusteisiin nähden. Investointimäärärahoissa on uusia korotuspaineita, ja tehtävien ja palvelujen lisääntyessä, palvelutarpeiden muuttuessa ja kustannusten kasvaessa myös toiminnan menopaineet ovat huomattavia. Korkotasot ovat laskeneet, mikä hiukan helpottaa taloustilannetta. Nykyisillä veroasteilla, investoinneilla, palveluilla ja kustannustasoilla kaupungin rahoitus on riittämätön kattamaan sekä toiminnasta että investoinneista aiheutuvat menot. 

Kehyksen laadintaperiaatteet

Nyt käsiteltävä kehys laaditaan vuosiksi 2026-29. Aikaisempien vuosien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko taloussuunnitelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2026,​ voivat lautakunnat esittää vuoden 2026 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy,​ tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan saman taloussuunnitelmakauden eli vuosien 2027-​29 määrärahoista.

Järvenpään Veden kehyksen laadinnassa on aiemmasta poiketen tarkastelu liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyttä suhteessa käyttötalous- ja investointimenoihin. Kehystä ei ole laadittu toimintakatetasolla, vaan liikelaitoksen tuloksen tulee olla riittävä siten, että vesilaitoksen menot saadaan katettua ilman lainarahoitusta. Tavoitteeseen päästäkseen Veden tulee tasapainottaa asiakasmaksutulot eli rahoitus sekä toimintakulut ja investoinnit toisiinsa. 

Keski-Uudenmaan työllisyysalueen osalta toiminnan rahoitus tulee yhteistoimintakunnilta ja tulos tasataan vuoden vaihteessa laskutuksella nollaan. Siirtomääräraha-ajattelu ei näin ollen sovellu noudatettavaksi työllisyysalueen toiminnassa. Kaupunginhallitus antaa työllisyysalueelle bruttomenokehyksen, johon työllisyysalueen tulee valmistella talousarvioesityksensä. 

Talousarvioseuranta

Aikaisempien vuosien tapaan valtuustolle tehtävä laajempi talousarvioseuranta esitetään tehtävän kansallisen taloustietojen raportoinnin aikataulussa, jolloin osavuosikatsaus tehdään 6 kuukauden tilanteesta. Lisäksi talous- ja konsernijaostolle ja kaupungin johdolle raportoidaan taloustilanteesta kuukausittain ja lautakunnille vähintään kvartaaleittain. 

Rakenteelliset muutokset

Käyttötalouden sitovuustasoihin ei esitetä muutoksia.

Kunnallistekniikan aiemmat sitovuudet uudet alueet ja infran peruskorjaus esitetään yhdistetävän yhdeksi sitovuustasoksi. Investointihankkeiden erittelyssä on muutettu hankkeiden ryhmittelyä, tavoitelleen selkeämpää luettavuutta, kun samat väliotsikot eivät toistu esityksissä.

Taloussuunnitelmakehyksen valmistelun reunaehdot

Kaupungin strategiassa asetetut taloustavoitteet vuosina 2026 ja 2030 ovat ohjanneet kehyksen valmistelua. Strategian mukaisesti tavoitteena on, että taseen kertynyt ylijäämä on vuonna 2026 vähintään 17 miljoonaa euroa ja lainamäärä on korkeintaan 320 miljoonaa ja vuonna 2030 taseen kertynyt ylijäämä on vähintään 25 miljoonaa euroa (470 euroa/asukas) ja lainamäärä korkeintaan 301 miljoonaa euroa (5640 euroa/asukas).

Muuttuneista rahoitus- ja menonäkymistä johtuen ainoastaan vuoden 2026 lainamäärätavoite on saavutettavissa ilman uusia taloutta sopeuttavia toimenpiteitä. Yleisesti taloustavoitteisiin pääsemiseksi voidaan hyödyntää toimintaan kohdistuvia sopeutuksia, investointeihin tehtäviä karsintoja ja veroperusteisiin tehtäviä muutoksia. Toimintaan aiempina vuosina kohdistuneet pysyvät sopeutusvaatimukset ja niiden mukaisesti tehdyt toimet ovat olleet mittavia. Osa sopeutusvaateista on edelleen saavuttamatta. Toimitilaverkon tiivistämisen lisäksi sellaisia sopeutustoimia, joilla voitaisiin saavuttaa vielä suurempia taloudellisia hyötyjä ilman, että päätetään vähentää tarjottavien palvelujen määrää tai kavennetaan tarjottavien palvelujen valikoimaa, ei ole helposti tunnistettavissa. Mikäli halutaan edetä toiminnan lisäsopeutuksen kautta, tulee löytyä yhteisymmärrys lakkautettavista palveluista.   

Kehyslaskelmien perusteella verotulo- ja valtionosuusnäkymien heikentyminen yhdessä kasvavien etuusvastuumenojen ja muiden pakottavien menolisäysten kanssa johtaa tilanteeseen, jossa taloustavoitteet eivät em. toiminnan sopeutuspotentiaali huomioiden ole realistisesti saavutettavissa ilman veroperusteisiin tehtäviä muutoksia. Sopeutustarve strategian mukaisten taloustavoitteiden täyttämiseksi on noin 3,6 miljoonaa euroa vuosittain, mikä vastaa noin 0,3 %-yksikön korotusta kunnallisverotasoon (7,6 --> 7,9), minkä lisäksi vaaditaan edelleen täydentäviä toimintakate ja/tai investointikarsintoja yhteensä vähintään 1,9 Me vuosina 2027-30.  

Heikkoon tulevaisuuskuvaan merkittävästi vaikuttava samanaikainen verotulojen heikentyminen ja työttömyysetuusmenojen kasvu on pitkälti suhdanneriippuvaista. Jotta suhdannevaihtelut eivät johtaisi kohtuuttomiin, vuosittain vaihteleviin, olevien palvelujen sopeutusvaatimuksiin, tulisi jatkossa arvioida myös veroperusteiden väliaikaisten muutosten mahdollisuutta tasapainon ylläpitämisessä.

Talousarviokehys 2026-​29

Kehyksen laadinnassa on huomioitu kaupungin nykyinen taloustilanne sekä viimeisimmät taloussuunnitelmakautta koskevat verotulo- ja valtionosuusennusteet, viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kuntien muuttuvista tehtävistä, rahoitus- ja kustannuseristä, muut pakottaviksi arvioidut toiminnan muutostekijät sekä kehyksen laadinta-aikataulussa päivitetty alustava 10-vuotinen investointiohjelma. Kehys on laskelmissa tasapainotettu korottamalla kunnallisveroa 0,3 %-yksikköä, mutta lopullinen päätös tulostavoitteiden saavuttamiseksi toimeenpantavien veronkorotusten ja toiminnan sopeutusten välillä tehdään syksyllä. Tulostavoitteisiin ei ole mahdollista päästä karsimalla investointeja.  

Taloussuunnitelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu taloussuunnitelma vuosille 2025-​28 (KV 26.5.2024 § 42) ja vuoden 2025 viimeisin tilinpäätösennuste.

Taloussuunnitelmakehyksen mukainen kaupungin neljän vuoden yhteenlaskettu tulos on 2,3 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuoden 2026 tulos on 3,9 Me alijäämäinen. Taseen kertynyt ylijäämä laskee vuonna 2026, mutta on vuoden lopussa noin 17 miljoonaa euroa, jos vuosi 2025 toteutuu ennusteen mukaisesti. Taloussuunnitelmakauden lopussa 2029 taseen kertynyt ylijäämä on 18,6 miljoonaa.  

Taloussuunnitelmakauden nettoinvestoinnit ovat alustavan investointiohjelman mukaisesti 150,2 miljoonaa euroa. Koko 10-vuotiskauden nettoinvestointitaso on investointiohjelmassa yhteensä 325,5 miljoonaa euroa.

Lainaa nostetaan taloussuunnitelmakaudella yhteensä 46,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 4 miljoonaa. Lainaa on suunnitelmakauden päättyessä yhteensä noin 307 miljoonaa euroa eli 6 296 euroa/asukas.

Käyttötalous
Kehykseen sisältyy aikaisempien taloussuunnitelmien yhteydessä hyväksytyt sopeutusvaatimukset ml. aiemmilta vuosilta siirtyneet sopeutusvelvoitteet, joiden toteuttaminen on osa sitovaa talousarviota. 

Toiminnan kustannuksiin kohdistuu merkittäviä kasvupaineita. Kehyksen valmistelussa on huomioitu tunnistetut, välttämättömät menolisäykset ja muut varmistuneet, pääosin lakisääteisiin tehtävämuutoksiin ja hinnankorotuksiin perustuvat muutokset. Euromääräisesti merkittävimmät muutokset aiheutuvat työttömyysetuusvastuista, palkankorotuksista ja sivukuluprosenttien muutoksista sekä maankäyttösopimuskorvausten laskusta. Sitovuustasoiset kehykset on esitetty liitteessä1 ja kehyksessä toistaiseksi huomioidut muutostekijät perusteluineen on esitetty liitteessä 2. 

Muutamista muutostekijöistä ei tällä hetkellä ole käytettävissä kustannusarviota tai muutostekijöinä huomioidut eurot perustuvat alustaviin tietoihin ja laskelmiin. Summia tarkennetaan valmistelun edetessä ja muutosten täsmentyessä ja tarkentuneet tiedot huomioidaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen. 

Kehyksen mukainen toimintakatteen alijäämän kasvu ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja vuonna 2026 on 5,6%.  

Käyttöomaisuuden myyntivoittoja arvioidaan kertyvän vuosina 2026-29 14,7 miljoonaa euroa. Maanmyyntien aikataulu, hankkeet ja eurot on tarkennettu viimeisimpien myyntiarvioiden mukaisiksi osana investointiohjelmavalmistelua. Suhdannetilanteesta ja maanlunastusten epävarmuudesta johtuen maanmyyntien määrää on vähennetty aikaisemmasta. Tulosvaikutteisten myyntivoittojen määrä vaihtelee taloussuunnitelmakaudella 2,8-4 miljoonassa eurossa vuosittain. 

​​​​​​Sisäiset erät on huomioitu kehyksessä voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisina. Sisäiset erät ja mahdolliset palvelualueiden tehtävänjakoon liittyvät määrärahasiirrot tarkennetaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen.

Verorahoitus
Verorahoitus perustuu Kuntaliiton huhtikuussa julkaisemiin verotuloennusteisiin ja Valtionvarainministeriön ja Kuntaliiton ennakollisiin valtionosuuslaskelmiin. Verotuloennusteet ja valtionosuusratkaisut täsmentyvät syksyn aikana ja ne päivitetään viimeisimpien tietojen mukaisesti seuraavissa talousarvion ja -suunnitelman käsittelyvaiheissa.  

Kehyslaskelmat sisältävät 0,3 %-yksikön korotusesityksen kunnallisveroon. Veronkorotus lisää kunnallisverotuloja vuonna 2026 arviolta 3,7 miljoonaa euroa. Vaikutus kasvaa vuosittain ansiotulokehityksen ja väestön kasvun ansiosta, jolloin vuonna 2029 veronkorotuksen arvioidaan parantavan kunnallisverotuloja 4,5 miljoonaa euroa.  

Rahoituskulut ja investoinnit
Kehyksessä on huomioitu alustavan investointiohjelman mukaiset taloussuunnitelmakaudelle ajoittuvat investoinnit ja näistä aiheutuvat poistot sekä lainat ja lainojen rahoituskulut.

Taloussuunnitelmakauden investointimenot ovat korkeat vaihdellen 28-​45 miljoonassa eurossa vuosina 2026-​29. Tulorahoitus ei riitä kattamaan investointien rahoitustarvetta, joten lainaa otetaan kaudella lisää yhteensä 46,1 Me. Investointien seurauksena poistot kasvavat vuoden 2025 tasosta 2,3 miljoonalla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Lainaa suunnitelmakauden päättyessä on yhteensä noin 307 Me eli 6 296 euroa/asukas.

Investointiohjelmien kasvaminen edellisenä vuonna hyväksytystä karsitusta investointiohjelmasta johtuu vuoden aikana tehdyistä lisämäärärahapäätöksistä, tarkentuneista kustannusarvioista, sekä esitetystä pyrkimyksistä panostaa entistä vahvemmin yritysalueiden ja pientaloalueiden rakentamiseen. Samoin Taidemuseon uudistuksen lisääminen ohjelmaan nostaa investointikustannuksia. Lisäksi voimassa olevan palveluverkkosuunnitelman toimeenpanon keskeytyminen on johtanut tilanteeseen, jossa investointi- ja ylläpitotarpeita kohdistuu suunniteltua laajempaan toimitilakantaan.

Erityisesti talonrakennuksen investointiohjelmaan liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Lukuisten kohteiden tulevaisuus on auki, eikä lopullisia investointiratkaisuja voida tehdä ennen kuin opetuksen ja kasvatuksen sekä hyvinvoinnin palvelualueiden palveluverkkosuunnitelmat on päivitetty. Näillä näkymin päivitykset saadaan valmiiksi ja päätöksentekoon aikaisintaan keväällä 2026. Ohjelmaan on realistisuuden vuoksi sisällytetty arvioita tulevista investointitarpeista ottamatta välittömästi kantaa siihen, mihin kohteeseen investoinnit lopulta kohdistuvat. Tehdyt ja tehtävät palveluverkko- ja investointipäätökset vaikuttavat merkittävästi myös käyttötalouden kuluihin, minkä havainnollistamiseksi oheismateriaalissa 3 on esitetty lista tunnistetuista palveluverkkosuunnitelmapäivityksissä ratkaistavista kohteista kuluineen/sopeutuspotentiaaleineen. 

Uusien nostettavien lainojen korkotasoa on laskettu aiemmasta 2,5 prosenttiin. Kaupungin korkea lainamäärä ja sen kasvaminen edelleen kasvattaa korkokuluja vuoden 2025 ennusteesta 1,5 miljoonalla vuoteen 2029, jolloin korkokulut ovat noin 8,8 Me vuodessa.

Yhteenveto
Kehyslaskelman mukainen kaupungin tulos on 3,9 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna 2026 ja taseen kertynyt ylijäämä on vuoden 2026 lopussa noin 17 miljoonaa euroa vuoden 2025 toteutuessa ennusteen mukaisesti. Suunnitelmavuosina ylijäämä kasvaa 1,5 Me ollen 18,6 Me vuoden 2029 lopussa.

Lainamäärä lisääntyy taloussuunnitelmakaudella yhteensä 46,1 Me. Lainaa on suunnitelmakauden päättyessä yhteensä noin 307 Me eli 6 296 euroa/asukas.

Prosessin eteneminen

Kaupunginhallitus antaa 16.6.2025 taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet. Samassa kokouksessa käsitellään myös alustava investointiohjelma. Lautakunnat tekevät omat, kehyksen mukaiset talousarvioesityksensä syyskuun aikana ja antavat samassa aikataulussa lausuntonsa investointiohjelmaan. 

Koska lopullinen päätös veronkorotuksista ja toiminnan sopeutusvaateista tehdään vasta syksyllä, lautakuntien tulee osana talousarvioesityksen valmistelua laatia listat toimenpiteistä toimintakatteiden parantamiseksi. Aikaisemmat sopeutustoimet huomioiden on tarpeen tunnistaa myös palvelut, joiden laatutasoa voidaan heikentää, tarjottavia volyymejä voidaan karsia tai joiden tarjoamisesta voidaan niin päätettäessä kokonaan luopua. Listoille tulee kirjata kaikki toteutettavissa olevista toimenpiteet riippumatta siitä, ovatko ne lautakunnan arvion mukaan toivottavia vai ei. Päätökset toimenpiteiden toimeenpanovelvoitteen laajuudesta tehdään myöhemmin, kun päätetään sopeutuksen toteutustavasta verojen ja/tai palvelujen kautta. Uuden, ratkaisematta olevan tasapainotustarpeen mukainen laskennallinen, euromääräinen, sitovuustasokohtainen sopeutussumma toimintakatteeseen ja toimintakuluihin suhteutettuna on esitetty oheismateriaalissa 3.  

Toimenpiteiden listauksen yhteydessä lautakuntien tulee tarkentaa myös toimenpiteet, joilla ne aikovat kompensoida aikaisemmilta vuosina toteuttamatta jääneet sopeutustoimet ja joilla lautakunta varmistaa sitovien taloustavoitteiden saavuttamisen.

Kehyslaskelmat täsmennetään viimeisimpien investointi-, verorahoitus- ja muutostekijätietojen ja hyödynnettävien sopeutusratkaisujen mukaisesti syys-lokakuussa.  

Investointiohjelma, talousarvio​ ja -​suunnitelma sekä veroperusteet tuodaan samanaikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn lokakuussa ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 10.11.2025.  

KR

Ehdotus

Esittelijä

Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää hyväksyä

  1. nelivuotisen taloussuunnitelmakehyksen vuosille 2026-29 liitteessä 1 esitetyn mukaisesti. Kaupunginhallitus toteaa, että veronkorotus tulee ratkaistavaksi myöhemmin, kun on arvioitu ratkaisua yhdessä muiden sopeutustoimenpiteiden kanssa, ja että mahdollisten uusien sopeutustoimien johtaessa yhteistoimintamenettelyn tarkastelemiseen, tulee tästä päättää kaupunginhallituksessa erikseen. 

Kaupunginhallitus päättää antaa

  1. lauta- ja johtokunnille toimiohjeen valmistella kehyksen mukaiset talousarvioesityksensä syyskuun aikana. Mikäli lautakunnilla on edellisiltä vuosilta siirtyneitä sopeutusvelvotteita, lautakuntien tulee listata toimenpiteet, joilla tekemättä jääneet sopeutustoimet kompensoidaan ja sitovien taloustavoitteiden toteutuminen varmistetaan.
  2. lautakunnille toimiohjeen valmistella listat kaikista toteutettavissa olevista toimenpiteistä, joilla käyttötaloutta voidaan sopeuttaa.

Päätös

Hyväksyttiin esittelijän muutetun ehdotuksen mukaisesti:

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä

  1. nelivuotisen taloussuunnitelmakehyksen vuosille 2026-29 liitteessä 1 esitetyn mukaisesti. Kaupunginhallitus toteaa, että veroratkaisu tulee ratkaistavaksi myöhemmin, kun on arvioitu ratkaisua yhdessä muiden sopeutustoimenpiteiden kanssa, ja että mahdollisten uusien sopeutustoimien johtaessa yhteistoimintamenettelyn tarkastelemiseen, tulee tästä päättää kaupunginhallituksessa erikseen. 

Kaupunginhallitus päätti antaa

  1. lauta- ja johtokunnille toimiohjeen valmistella kehyksen mukaiset talousarvioesityksensä syyskuun aikana. Mikäli lautakunnilla on edellisiltä vuosilta siirtyneitä sopeutusvelvotteita, lautakuntien tulee listata toimenpiteet, joilla tekemättä jääneet sopeutustoimet kompensoidaan ja sitovien taloustavoitteiden toteutuminen varmistetaan.
  2. lautakunnille toimiohjeen valmistella listat kaikista toteutettavissa olevista toimenpiteistä, joilla käyttötaloutta voidaan sopeuttaa.

Kokouskäsittely

Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti asiaa.
Esittelijä teki seuraavan muutetun päätösehdotuksen: Korvataan termi "veronkorotus" termillä "veroratkaisu".

Valmistelija

Annukka Jamisto, työllisyysaluejohtaja, annukka.jamisto@jarvenpaa.fi
Markus Saarikivi, talouspäällikkö, markus.saarikivi@jarvenpaa.fi

Perustelut

Talousarvioprosessi ja kuntien maksuosuudet

Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti työllisyysalueen talousarvio laaditaan talousarviovuotta edeltävänä vuonna vastuukunnan talousarvion vuosikellon ja periaatteiden mukaisesti. Talousarvioraami hyväksytään Järvenpään kaupunginhallituksessa kesäkuussa ja lopullinen talousarvio valtuustossa marraskuussa. Talousarvio lähetetään kuntiin lausuntokierrokselle ennen valtuuston hyväksyntää. 

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2026 - 2029 sisältää kuntalain 110 §:ssä tarkoitetun talousarvion vuodelle 2026 sekä talousohjelman vuosille 2026 - 2029. Siinä hyväksytään myös toiminnalliset tavoitteet vuosille 2026 - 2029. Työllisyysalueen johtokunta määrittelee tavoitteet työllisyysalueelle omassa käyttösuunnitelmassaan.

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ja ehdotus vuosille 2026 - 2029 on rakennettu vuoden 2025 taloussuunnitelman lukujen pohjalta. Sitä on muutettu tiedossa olevilla tuleville vuosille kohdistuvilla muutostekijöillä. Talousarvio- ja talousarvioluonnos on sitovien määrärahojen osalta vuosien 2026-2029 taloussuunnitelmakehyksen (KH 16.6.2025 § 207) mukainen. Taloussuunnitelmakehys on käsitelty Keski-Uudenmaan johtokunnassa 27.5.2025 ja kehyksen määräraha on sovitettu 85 %:n arviosta vuoden 2026 työllisyyspalvelujen valtionosuudesta.

Työllisyysalueen talousarvion laadinnassa on huomioitu alueellinen työllisyystilanteen heikentyminen kevään 2024 ennusteista ja kasvanut palveluntarve sekä laskennallinen arvio siitä, mikä valtionosuus lakisääteisten työllisyyspalveluiden osalta vuonna 2026 kuntien valtionosuudesta on.

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnoksessa on huomioitu seuraavat muutostekijät vuodelle 2026:

  • Kulujen lisäykset:
    • Asiakastyön vahvistaminen määräaikaisesti ja palvelureformin toteuttaminen 944 000 €
    • Asiakkaiden valmennus- ja koulutuspalveluiden lisätarve työttömyyden kasvun myötä 295 000 €
    • ICT kehittämistarpeet 60 000 €
    • Tulkkauspalvelujen lisätarve 53 000 €
    • Kuntiin jalkautumisen tehostaminen ja työllisyysalueen laajuinen yhteistyö 18 000 €
    • Palkkojen yleiskorotukset 111 000 €
    • Henkilösivukuluprosentin muutos 63 000 €
  • Tuottojen lisäykset
    • Kuntien maksuosuuksien täsmäys kuluihin 1 544 000 €

Kuntien maksuosuudet vuonna 2026 määritellään yhteistoimintasopimuksen mukaan seuraavasti: 

• Kustannuksista 45 prosenttia jaetaan kuntien 18–64-vuotiaiden asukasmäärän suhteessa. Laskentaperusteena käytetään sitä työikäisten määrää (31.12.) joka on ollut tiedossa talousarviota laadittaessa.

• Kustannuksista 48 prosenttia jaetaan kunnittain työttömien ja palvelujen piirissä olevien suhteessa. Laskentaperusteena käytetään työttömien ja palvelujen piirissä olevien määrän kuukausikeskiarvoa, joka on ollut käytettävissä talousarviota laadittaessa.

• Kustannuksista 7 prosenttia jaetaan kunnittain vieraskielisten lukumäärän suhteessa. Vieraskielisten määränä käytetään sitä vieraskielisten määrää (31.12.) joka on ollut tiedossa talousarviota laadittaessa.

Toimivalta: Hallintosääntö 33 § Työllisyysalueen johtokunnan tehtävät ja toimivalta

 

AJ

Ehdotus

Esittelijä

Annukka Jamisto, työllisyysaluejohtaja, annukka.jamisto@jarvenpaa.fi

Keski-Uudenmaan johtokunta päättää

  1. omalta osaltaan hyväksyä luonnoksen Keski-Uudenmaan työllisyysalueen talousarvioksi vuodelle 2026 ja taloussuunnitelman vuosille 2027–2029
  2. pyytää talousarvio- ja taloussuunnitelmaluonnoksista Keski-Uudenmaan työllisyysalueen sopijakuntien lausunnot 14.10.2025 mennessä
  3. ehdottaa Järvenpään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä Keski-Uudenmaan työllisyysalueen talousarvion vuodelle 2026 ja taloussuunnitelman vuosille 2027–2029 ottamalla huomioon työllisyysalueen sopijakuntien niistä antamat lausunnot.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Kokouskäsittely

Työllisyysaluejohtaja Annukka Jamisto selosti asiaa. 

Valmistelija

Timo Väisänen, talouspäällikkö, timo.vaisanen@jarvenpaa.fi
Mikko Autere, kaupunkikehitysjohtaja, mikko.autere@jarvenpaa.fi
Hannele Selin, kaavoitusjohtaja, hannele.selin@jarvenpaa.fi
Janne Arponen, rakennuttajapäällikkö, janne.arponen@jarvenpaa.fi
Jouni Vastamäki, johtava rakennustarkastaja, jouni.vastamaki@jarvenpaa.fi
Olli Keto-Tokoi, Johtaja, olli.keto-tokoi@jarvenpaa.fi
Juhana Hiironen, Maankäyttöjohtaja, juhana.hiironen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2026 - 2029 sisältää kuntalain 110 §:ssä talousarvion vuodelle 2026 sekä talousohjelma vuosille 2027 - 2029. Edellisten vuosien tapaan talousohjelmien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko talousohjelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2026,​ voivat lautakunnat esittää vuoden 2026 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy,​ tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan saman taloussuunnitelmakauden eli vuosien 2027-​29 määrärahasta.

Valtuustolle tehtävä laajempi talousarvioseuranta esitetään tehtävän kansallisen taloustietojen raportoinnin aikataulussa, jolloin osavuosikatsaus tehdään 6 kuukauden tilanteesta. Lisäksi talous- ja konsernijaostolle ja kaupungin johdolle raportoidaan taloustilanteesta kuukausittain ja lautakunnille vähintään kvartaaleittain.  Vuosien 2026-​29 taloussuunnitelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu taloussuunnitelma vuosille 2025-​28 (KV 26.5.2024 § 42) ja vuoden 2025 viimeisin tilinpäätösennuste.

Kaupunkikehityksen palvelualueen talousarvioesitykseen sisältyy aikaisempien taloussuunnitelmien yhteydessä hyväksytyt sopeutusvaatimukset ml. aiemmilta vuosilta siirtyneet sopeutusvelvoitteet, joiden toteuttaminen on osa sitovaa talousarviota.

​​​​​​Sisäiset erät on huomioitu kehyksessä voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisina. Sisäiset erät ja mahdolliset palvelualueiden tehtävänjakoon liittyvät määrärahasiirrot tarkennetaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen.

Kaupunginhallitus antoi 16.6.2025 § 207 pitämässään kokouksessa taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet. Ohjeistuksen mukaan lautakuntien tulee osana muuta talousarviovalmistelua laatia listat toimenpiteistä toimintakatteiden parantamiseksi. Aikaisemmat sopeutustoimet huomioiden on tarpeen tunnistaa myös palvelut, joiden laatutasoa voidaan heikentää, tarjottavia volyymejä voidaan karsia tai joiden tarjoamisesta voidaan niin päätettäessä kokonaan luopua. Listoille tulee kirjata kaikki toteutettavissa olevista toimenpiteet riippumatta siitä, ovatko ne lautakunnan arvion mukaan toivottavia vai ei. Päätökset toimenpiteiden toimeenpanovelvoitteen laajuudesta tehdään myöhemmin, kun päätetään sopeutuksen toteutustavasta verojen ja/tai palvelujen kautta. Uuden, ratkaisematta olevan tasapainotustarpeen mukainen laskennallinen, euromääräinen, sitovuustasokohtainen sopeutussumma Kaupunkikehityksen toimintakatteeseen on -326 t€ ja toimintakuluihin suhteutettuna -365 t€. Tehtäväksiantoon on tullut lisänä 8.9.2025 § 273 yhteistoimintamenettelyn aloittaminen koskien kaupungin koko henkilöstöä pois lukien Keski-Uudenmaan työllisyysalue. Tästä johtuen alustavaa esitystä joudutaan jatkojalostamaan, eikä siitä tuoda lautakuntaan omaa erillistä liitettä valmistelutyön ollessa kesken.

Toimenpiteiden listauksen yhteydessä lautakuntien tulee tarkentaa myös toimenpiteet, joilla ne aikovat kompensoida aikaisemmilta vuosina toteuttamatta jääneet sopeutustoimet ja joilla lautakunta varmistaa sitovien taloustavoitteiden saavuttamisen.

Kehyslaskelmat täsmennetään viimeisimpien investointi-, verorahoitus- ja muutostekijätietojen ja hyödynnettävien sopeutusratkaisujen mukaisesti syys-lokakuussa.  

Kaupunkikehityksen palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ja ehdotus vuosille 2026–2029 on rakennettu niin, että pohjaksi on otettu vuoden 2025 talousarvion luvut, joita on muutettu tiedossa olevilla tuleville vuosille kohdistuvilla muutostekijöillä. Muutostekijöiden lisäksi palvelualueelle on kohdistunut sopeutustoimenpiteitä, joiden taso on vuodesta 2024 eteenpäin 563 t€ /v. Nämä toimet on otettu huomioon jo aiemmilla talousarviokierroksilla ja leikattu pois Kaupunkikehityksen toimintakatteista. Aiemmin päätettyjen sopeutustoimien lisäksi toimeenpanossa saatetaan käyttää lomautuksia ja irtisanomisia tilanteessa, jossa kaupunki on käynnistänyt lähes koko henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut syyskuussa 2025. Toimintaan kohdistuvia uusia toimenpiteitä henkilöstösäästöjen lisäksi on kartoitettu taloussuunnittelun 2026 yhteydessä. Lautakunnan esityksessä on huomioitu kunta-​alan palkankorotukset 5.5.2025 palkkaratkaisun mukaisesti. Lähes kolmen vuoden sopimuskaudella palkat nousevat yhteensä 7,37 prosenttia. Lisäksi henkilösivukulujen prosenttien muutos on huomioitu esityksessä. Tunnistetut ja välttämättömät menolisäykset ja muut varmistuneet hinnankorotukset palveluiden ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on myös sisällytetty esitykseen.

Pysyvänä muutoksena kehysvalmistelussa on otettu huomioon alueiden kunnossapidon laatutason korotus nykyisestä minimoidusta tasosta +400 t€ vuosittain, alueurakan kustannusvähennys -750 t€ vuodelle 2026, ja vuodesta 2027 eteenpäin – 1,2 M€. Vuoden 2026 osalta on huomioitu, että alueurakka järjestetään väliaikaisella sopimuksella ja varaudutaan toimijan mahdollisesta vaihdoksesta aiheutuviin kustannuksiin Markkinaoikeuden myöhemmin antaman ratkaisun mukaisesti.

Lisäksi kehyksessä on huomioitu joukkoliikenteen valtionavustusten väheneminen -210 t€ vuosittain valtionavun kohdennuksen pienennyksen takia. Lumenkaatopaikkatulot vähenevät esityksen mukaan vuosittain -40 t€ johtuen viime vuosien vähälumisista talvista.

Rakennusvalvonnan osalta on edelleen odotettavissa, että lupatuotot eivät tule saavuttamaan vuodelle 2026 budjetoitua lupatuotto vaatimusta (750 t€). Vuoden 2025 lupatuottojen kehitys on ollut parempi, kuin vuoden 2024 osalta, mutta oletuksena on kuitenkin edelleen, että kehitys jatkuu samankaltaisena vielä vuoden 2026 osalta johtuen rakentamisen epävarmasta tilanteesta. Tuottotavoitetta on esityksessä alennettu -200 t€ vuodelle 2026.  Samalla on korjattu yhteistoimintakorvausten tuottotavoitetta -65 t€ alaspäin ja lisätty samalla summalla tuottotavoitetta lupatuottojen odotuksiin. Nettovaikutus on näiden osalta +/- 0 €.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteistoimintakorvausten nousu reilut + 21 t€ rahoitetaan Kaupunkikehityksen sisältä, ja se on huomioitu osittain talousarviovalmistelun yhteydessä.  Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy:n kuntaosuuden nousu vuoden 2026 alusta 6,20 eurosta 6,25 euroon  / asukas. Tämä tarkoittaa vuositasolla vajaan 5 t€:n korotusta entiseen nähden. Korotus on saatu tietoon kesäkuun lopulla ja se rahoitetaan Kaupunkikehityksen sisältä.

Palvelualueen talousarvioesityksen toimintakate on kaupunginhallituksen 16.6.2025 § 207 päättämän raamin mukainen.

Mahdolliset muut täsmennykset ja päivitykset otetaan huomioon talousarviovalmistelun edetessä.

Toimivalta: Hallintosääntö § 18 (KV 31.3.2025 § 19)

MA

 

Ehdotus

Esittelijä

Mikko Autere, kaupunkikehitysjohtaja, mikko.autere@jarvenpaa.fi

Kaupunkikehityslautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle lausuntonaan

  1. liitteenä olevan esityksen palvelualuettaan koskevaan osioon talousohjelmaluonnoksesta 2026-2029
  2. liitteenä olevan riskienhallintatoimenpiteiden tarkistuksen ja täydennyksen.

Lisäksi kaupunkikehityslautakunta valtuuttaa vastuuhenkilöt tekemään tarvittavat tekniset korjaukset ja päivitykset liitteisiin.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Kokouskäsittely

Talouspäällikkö Timo Väisänen ja kaupunkikehitysjohtaja Mikko Autere selostivat asiaa.

Valmistelija

Marketta Niemi, talousasiantuntija, marketta.niemi@jarvenpaa.fi
Toni Huuha, Johtaja, toni.huuha@jarvenpaa.fi

Perustelut

Järvenpään Veden talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2027 - 2029

Hallintosäännön 24 §:n Vesiliikelaitoksen johtokunnan tehtävien mukaan johtokunta esittää kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle talousarvion ja taloussuunnitelman, joka sisältää:

• kuntalain 14 §:n tarkoittamat liikelaitoksen toiminnan ja talouden tavoitteet
• liikelaitosta koskevat käyttötalousmäärärahat ja tuloarviot sekä
• investointiohjelman ja rahoitussuunnitelman

Talousarvion toimintasuunnitelman hyväksyy Järvenpään Veden johtokunta. Toimintasuunnitelmassa johtokunta asettaa laitokselle muut kuin kuntalain tarkoittamat sitovat toimintatavoitteet.

Järvenpään Veden talousarvioehdotuksen sisältö

• talousarviotekstin ja toimintasuunnitelman 2026, jossa on johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet
• vesiliikelaitoksen tuloslaskelman v. 2026 - 2029
• vesiliikelaitoksen rahoituslaskelman v. 2026 - 2029
• investointiosan v. 2026 - 2029

Johtokunta päättää Järvenpään Veden talousarviosta käyttösuunnitelmassa lopullisesti sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto on käsitellyt kaupungin talousarvion ja -suunnitelman vuodelle 2026 - 2029.

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 16.6.2025 § 207 antanut valmisteluohjeet vuosien 2026 - 2029 talousarvion ja -suunnitelman valmistelua varten ja samalla on annettu neljävuotinen talousohjelmakehys. 

Kaupunginvaltuuston talousohjelmakehyksen perusteella Järvenpään Veden ehdotus vesiliikelaitoksen tilikauden tulokseksi (1 000 €) taloussuunnitelmakaudelle on kehyksen mukainen:

2026 2027 2028 2029 Yhteensä
720 875  708 579 2 881

Talousarviovuoden 2025 keskeisiä talouden tunnuslukuja (1 000 €), vertailulukuna vuoden 2024 talousarvion
käyttösuunnitelma.

  MTA 2025 TA 2026 Muutos %
Liikevaihto 11 293 11 431 1,2
Toimintakulut  5 401  5 690 5,4
Toimintakate  6 110  5 958 -2,5
Sumu-poistot  3 748  3 831 2,2
Vuosikate poistoista 125 119 -4,8
Liikeylijäämä 2 361 2 127 -9,9
Ylijäämä (Tilikauden tulos) 954

720

-24,6

Investoinnit 5 500 5 500 0
Lainanotto 0 0 0
Investointien tulorahoitusosuus 86 % 83 % -3,5

Järvenpään Veden talousarvioon 2026 vaikuttavia asioita:

Kulutuslaskutuksen vesimäärien muutokset

Talousveden osalla laskutettavaa vettä on arvioitu olevan n.  2 435 000 m³. 

Jäteveden osalla laskutettavaa jätevettä arvioitu olevan n. 2 435 000 m³. 

Vesi- ja jätevesimäärien on hieman arvioitu kasvavan vuonna 2026, mutta määrä on pienempi kuin voimassa olevassa taloussuunnitelmassa on arvioitu.

Käyttömenot

Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (KUVES) on antanut yksikköhinnat heidän perimille käyttö- ja vuosimaksuille. Laskutettava yksikköhinta on ollut v. 2025 yhteensä 34,7 snt/m³. Vuonna 2026 Kuvesin käyttö- ja vuosimaksujen yksikköhinta on yhteensä 35,5 snt/m³. 

Keski- Uudenmaan vesiliikelaitoskuntayhtymältä (KUVESI) laskuttama talousveden yksikköhinta vuonna 2026 on 45 snt/m³, joka on 2 snt/m³ suurempi kuin  vuoden 2025 yksikköhinta.

Käyttö-, perus- ja liittymismaksutulot 

Asiakkailta perittäviin veden ja jäteveden perusmaksuihin esitetään korotuksia 1.4.2026 alkaen  n. 4 %.

Perusteena korotuksille on veden myyntimäärän kasvun pienentyminen sekä yleinen kustannustason nousu. Perusmaksuilla katetaan kiinteitä kuluja, joita on katettu vain murto-osa perusmaksutuloilla. Korotusten jälkeenkään perusmaksuilla ei kateta riittävästi kiinteitä kuluja verraten Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n suositukseen.

Pankkitilin limiitti

Järvenpään Vedellä on pankkitili, jossa käytettävää limiittiä on 2 Me.

Investoinnit

Talousohjelmavuosien 2026 - 2029 vesihuollon investointeihin on määrärahaa (1 000 €) varattu tämänhetkisen arvion mukaan seuraavasti:

2026 2027 2028 2029 Yhteensä
5 500 6 000 6 000 6 000 23 500

Talouteen vaikuttavina vesihuollon uudisrakentamisen investointikohteina vuonna 2025 ovat muun muassa Ainolan aluekeskus ja Anni-tädin kylä. Katujen peruskorjauksiin on varattu 0,9 Me, kohteet tarkentuvat suunnittelun ja aikataulutuksen myötä.

Järvenpään Veden omissa investointikohteissa kohteena on suurimpina Laaksokadun ja Pohjoisväylän alueen vesihuoltokohteet.

Korvaus peruspääomasta kaupungille

Järvenpään Veden kaupungin sijoittamalle pääomalle maksaman koron suuruudeksi on valtuusto päättänyt 6 % peruspääomasta. 

Liitteet: Talousarvioesitys on mukana esittelyaineistossa sisältäen oheismateriaaleina olevat riskienarvioinnin, vesilaitosten hintavertailun vuoden 2024 osalta ja taksankorotusvaikutukset.
 

Toimivalta mihin päätös perustuu: Hallintosääntö 24 § vesiliikelaitoksen johtokunta

MA

Ehdotus

Esittelijä

Mikko Autere, kaupunkikehitysjohtaja, mikko.autere@jarvenpaa.fi

Järvenpään Veden johtokunta päättää hyväksyä

  1. Järvenpään Veden talousarvioesityksen vuodelle 2026 ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2027–2029 liitteen mukaisesti.
  2. Järvenpään Veden riskienhallintatoimenpiteet liitteen mukaisesti.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Kokouskäsittely

Järvenpään Veden johtaja Toni Huuha ja talousasiantuntija Marketta Niemi selostivat asiaa. 

Pykälän käsittelyn jälkeen kokoustauko klo 10.16.-10.21.

Valmistelija

Jarkko Virolainen, Talouspäällikkö, jarkko.virolainen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2026 - 2029 sisältää kuntalain 110 §:ssä tarkoitetun talousarvion vuodelle 2026 sekä talousohjelman vuosille 2027 - 2029.

Kaupunginhallitus antoi 16.6.2025 § 207 pitämässään kokouksessa taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet. Ohjeistuksen mukaan lautakuntien tulee osana muuta talousarviovalmistelua laatia listat toimenpiteistä toimintakatteiden parantamiseksi. Aikaisemmat sopeutustoimet huomioiden on tarpeen tunnistaa myös palvelut, joiden laatutasoa voidaan heikentää, tarjottavia volyymejä voidaan karsia tai joiden tarjoamisesta voidaan niin päätettäessä kokonaan luopua. Listoille tulee kirjata kaikki toteutettavissa olevista toimenpiteet riippumatta siitä, ovatko ne lautakunnan arvion mukaan toivottavia vai ei. Päätökset toimenpiteiden toimeenpanovelvoitteen laajuudesta tehdään myöhemmin, kun päätetään sopeutuksen toteutustavasta verojen ja/tai palvelujen kautta. Tehtäväksiantoon on tullut lisänä 8.9.2025 § 273 yhteistoimintamenettelyn aloittaminen koskien kaupungin koko henkilöstöä pois lukien Keski-Uudenmaan työllisyysalue. Tästä johtuen alustavaa esitystä joudutaan jatkojalostamaan, eikä siitä tuoda lautakuntaan omaa erillistä liitettä valmistelutyön ollessa kesken.

Toimenpiteiden listauksen yhteydessä lautakuntien tulee tarkentaa myös toimenpiteet, joilla ne aikovat kompensoida aikaisemmilta vuosina toteuttamatta jääneet sopeutustoimet ja joilla lautakunta varmistaa sitovien taloustavoitteiden saavuttamisen.

Talousohjelmassa on tarkoitus antaa lautakunnille neljälle vuodelle kehys. Keskeisimpänä osana kehyksessä on se periaate, että ylitykset täytyy kattaa seuraavina vuosina ja vastaavasti budjetin alitukset saa käyttää tulevina vuosina. Menettelyn tarkoituksena on kannustaa taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan lyhytnäköisten säästötoimien sijaan.

Talouskehyksen yhteydessä hyväksytään toiminnalliset tavoitteet vuosille 2026 - 2029. Tavoitteiden tulee tukea strategiakartan päämääriä ja parantaa niihin liittyvillä avainmittareilla mitattavia asioita.

Hyvinvoinnin palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ja ehdotus vuosille 2026 - 2029 on rakennettu niin, että pohjaksi on otettu vuoden 2025 talousarvion luvut, joita on muutettu tiedossa olevilla tuleville vuosille kohdistuvilla muutostekijöillä sekä sopeuttamistoimenpiteillä. 

Työttömyysturva sekä Järvenpään kaupungin maksuosuus Keski-Uudenmaan työllisyysalueesta on esitetty omana sitovuustasonaan.

Lautakunnan esityksessä muutostekijöinä vuodelle 2026:

- Lisäykset

Hyvinvoinnin palvelualue

  • Keskuskentän ja tekojään sähkö- ja siivouskustannusten kasvu 70 000 €
  • Jää- ja uimahallijärjestelmien toiminnan varmistaminen 50 000 €
  • Museokohteiden puutarhurin työsuhde 27 000 €
  • Vuodelta 2024 siirtomääräraha 234 000 € 

Työttömyysturva ja työllisyysalueosuus

  • Etuusvastuiden kasvu 2 000 000 €
  • TE-alueen kuntaosuuden kasvu 389 000 €

- Vähennykset

Työttömyysturva ja työllisyysalueosuus

  • Talousarvion 2025 TE-palveluiden riskivarauksen poisto 375 000 €

Hyvinvoinnin palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnoksen 2026-2029 toimintakate on kaupunginhallituksen 16.6.2025 § 207 päättämän raamin mukainen. 

 

Toimivalta: Hallintosääntö § 18 (KV 31.3.2025 § 19)

KS

Ehdotus

Esittelijä

Kristiina Soots, palvelualuejohtaja, kristiina.soots@jarvenpaa.fi

Hyvinvointilautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle lausuntonaan

  1. liitteenä olevan esityksen palvelualuettaan koskevaan talousarvioon 2026 ja talousohjelmaluonnokseen 2027 - 2029
  2. liitteenä olevat riskienhallintatoimenpiteet.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Kokouskäsittely

Talouspäällikkö Jarkko Virolainen ja palvelualuejohtaja Kristiina Soots selostivat asiaa.

Keskustelun aikana lautakunnan jäsen Torkkeli esitti jäsen Häkkisen kannattamana asian palauttamista valmisteluun. Keskustelun kuluessa palautusesitys vedettiin pois. 

Lautakunnan jäsen Haaparanta poistui kokouksesta klo 19.05 ennen päätöksentekoa.

Kulttuurijohtaja Pirre Raijas poistui kokouksesta klo 19.09.

Lautakunnan jäsen Tuominen poistui kokouksesta klo 19.11 ennen päätöksentekoa.

Valmistelija

Jarkko Virolainen, Talouspäällikkö, jarkko.virolainen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2026 - 2029 sisältää kuntalain 110 §:ssä tarkoitetun talousarvion vuodelle 2026 sekä talousohjelman vuosille 2027 - 2029.

Kaupunginhallitus antoi 16.6.2025 § 207 pitämässään kokouksessa taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet. Ohjeistuksen mukaan lautakuntien tulee osana muuta talousarviovalmistelua laatia listat toimenpiteistä toimintakatteiden parantamiseksi. Aikaisemmat sopeutustoimet huomioiden on tarpeen tunnistaa myös palvelut, joiden laatutasoa voidaan heikentää, tarjottavia volyymejä voidaan karsia tai joiden tarjoamisesta voidaan niin päätettäessä kokonaan luopua. Listoille tulee kirjata kaikki toteutettavissa olevista toimenpiteet riippumatta siitä, ovatko ne lautakunnan arvion mukaan toivottavia vai ei. Päätökset toimenpiteiden toimeenpanovelvoitteen laajuudesta tehdään myöhemmin, kun päätetään sopeutuksen toteutustavasta verojen ja/tai palvelujen kautta. Tehtäväksiantoon on tullut lisänä 8.9.2025 § 273 yhteistoimintamenettelyn aloittaminen koskien kaupungin koko henkilöstöä pois lukien Keski-Uudenmaan työllisyysalue. Tästä johtuen alustavaa esitystä joudutaan jatkojalostamaan, eikä siitä tuoda lautakuntaan omaa erillistä liitettä valmistelutyön ollessa kesken.

Toimenpiteiden listauksen yhteydessä lautakuntien tulee tarkentaa myös toimenpiteet, joilla ne aikovat kompensoida aikaisemmilta vuosina toteuttamatta jääneet sopeutustoimet ja joilla lautakunta varmistaa sitovien taloustavoitteiden saavuttamisen.

Talousohjelmassa on tarkoitus antaa lautakunnille neljälle vuodelle kehys. Keskeisimpänä osana kehyksessä on se periaate, että ylitykset täytyy kattaa seuraavina vuosina ja vastaavasti budjetin alitukset saa käyttää tulevina vuosina. Menettelyn tarkoituksena on kannustaa taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan lyhytnäköisten säästötoimien sijaan.

Talouskehyksen yhteydessä hyväksytään toiminnalliset tavoitteet vuosille 2026 - 2029. Tavoitteiden tulee tukea strategiakartan päämääriä ja parantaa niihin liittyvillä avainmittareilla mitattavia asioita.

Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ja ehdotus vuosille 2026 - 2029 on rakennettu niin, että pohjaksi on otettu vuoden 2025 talousarvion luvut, joita on muutettu tiedossa olevilla tuleville vuosille kohdistuvilla muutostekijöillä sekä säästövelvotteilla.

Talousarvioraamissa on huomioitu seuraavat muutostekijät vuodelle 2026:

- Lisäykset:

  • Toiminta-alueittain opiskelevien luokan perustaminen 1.8.2025 alkaen 225 000 €
  • Koulukuljetukset Mankalan koulun väistötiloihin 129 000 €
  • Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen hinnnakorotus 11 000 € 

- Vähennykset:

  • Kotikuntakorvaustulojen vähennys ennakollisten valtionosuuksien mukaan 213 000 €
    • Tarkistetaan syksyllä valtionosuuksien tarkentuessa
  • Vuoden 2024 talousarvioylityksen siirtomääräraha 426 000€

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ehdotus vuosille 2026 - 2029 on kaupunginhallituksen 16.6.2025 § 207 päättämän kehyksen mukainen. 

Toimivalta: Hallintosääntö § 18 (KV 31.3.2025 § 19)

KS

Ehdotus

Esittelijä

Kristiina Soots, palvelualuejohtaja, kristiina.soots@jarvenpaa.fi

Opetus- ja kasvatuslautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle lausuntonaan

  1. liitteenä olevan esityksen palvelualuettaan koskevaan osioon talousohjelmaluonnoksesta 2026 - 2029
  2. liitteenä olevan riskienhallintatoimenpiteiden tarkistuksen ja täydennyksen.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Kokouskäsittely

Talouspäällikkö Jarkko Virolainen ja palvelualuejohtaja Kristiina Soots selostivat asiaa.

Palvelualuejohtaja Kristiina Soots oli poistuneena kokouksesta keskusteluosion aikana klo 19.00-19.07. 

Asian käsittelyn jälkeen kokoustauko klo 19.20-19.30.

Valmistelija

Henri Seppänen, Taloussunnittelupäällikkö, henri.seppanen@jarvenpaa.fi
Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Konserniyhteisöjen tavoiteasetanta on kytketty kaupungin talousarviokäsittelyyn. Kaupungin tytäryhteisöille asetetaan talousarvion laadinnan yhteydessä strategisten päämäärien toteuttamista tukevat kaupunkiin nähden sitovat tavoitteet. Sitovat tavoitteet asetetaan konserniin kuuluville, olennaisille tytäryhteisöille. Vuodelle 2026 yhteisökohtaiset tavoitteet asetetaan viidelle tytäryhtiölle:

  • Järvenpään Mestariasunnot Oy
  • Mestaritoiminta Oy 
  • Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo
  • Järvenpään Pysäköinti Oy (sis. Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1)
  • Kiinteistö Oy Ainolan Pysäköinti.

Raportissa esitetään myös kunkin yhtiön omistuksen tarkoitus. Toimintaympäristömuutosten seurauksena kaupungilla ei enää ole erityistä intressiä sote-kiinteistömistuksiin liittyvien yhtiöiden omistamiseen.    

Tytäryhtiöitä on pyydetty osana talousarvioraportointia esittämään tavoitteiden lisäksi arviot vuoden 2026 toiminnasta ja tulevasta kehityksestä, liikevaihdon ja tuloksen kehityksestä, investoinnesta ja suunnitelluista rakenne- ja rahoitusjärjestelyistä. Lisäksi osana riskienhallintaa on pyydetty arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Sanallisten osioiden lisäksi yhtiöiltä on pyydetty talousohjelmakauden tuloslaskelma, tase ja taloudelliset tunnusluvut, joiden pohjalta yhtiöiden tilaa voidaan arvioida ja seurata emon organisaatiossa. Raportointihetkellä yhtiöiden talousarvion laadinta on vielä kesken, joten luvut eivät ole lopullisia. 

Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalon ja Järvenpään Pysäköinti Oy:n sekä Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1:n toiminta muuttuu merkittävästi tai jopa päättyy vuonna 2026, mikäli suunnitellut omistusjärjestelyt etenevät ja yhtiöt voidaan purkaa tarpeettomina. Järvenpään Mestariasunnoilla toiminta jatkuu pääosin tavanomaisena ja Kiinteistö Oy Ainolan Pysäköinnissä toiminnan volyymien uskotaan kasvavan ja kirivän kiinni edellisvuosien hitaan rakentamisen aiheuttamaan asiakasvajetta. Mestaritoimintaa haastaa kaupungin palvelusopimuksen päättyminen 31.12.2026, joten yhtiön toiminnan jatkuminen nykypalveluin on kyettävä varmistamaan tulevan vuoden aikana. Yhtiö oli esittänyt tulevan vuoden voittoarviokseen 657te, mikä on omistajan näkökulmasta tarpeettoman korkea. Sekä kaupungin että kaupungin Mestariasunnoille asettamien vuokratasotavoitteiden näkökulmasta on parempi tavoitella matalampaa voittoa, jolloin omistaja-asiakkailta perittäviä hintoja voidaan madaltaa.

Muiden kuin em. tytäryhteisöjen osalta tavoitteet on asetettu yhteisöryhmille yksittäisten yhteisöjen asemasta. Tavoitteet on kuvattu raportin lopuksi. 

Tavoitteiden toteutumista seurataan osana osavuosi- ja tilinpäätösraportointia. 

Kaupunginhallitus hyväksyy konserniyhteisöjen tavoitteet. Konserniyhteisöjen tavoiteraportti esitetään talousarvion liitteenä myös valtuustolle. 

 

Ehdotus

Esittelijä

Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi

Talous- ja konsernijaosto

  • päättää merkitä liitteen mukaiset konserniyhtiöiden tavoitteet tiedoksi ja lähettää ne hyväksyttäväksi kaupunginhallitukseen
  • esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa Mestaritoiminta Oy:lle omistajaohjeen kohtuullistaa voittotavoitettaan omistaja-asiakkaiden hyödyksi 
  • valtuuttaa talousjohtajan täsmentämään raportilla esitettyjä tietoja yhtiöiden talousarviovalmistelun edetessä.

 

Käsittely

§ 28 käsiteltiin § 29 jälkeen.

Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti asiaa.  

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. 

 

Valmistelija

Henri Seppänen, Taloussunnittelupäällikkö, henri.seppanen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus hyväksyi taloussuunnitelmakehyksen 16.6.2025 § 207. 

Laskelmia on päivittetty kesän ja alkusyksyn aikana täsmentyneiden verotulo- ja valtionosuusennusteiden, muutostekijätietojen ja investointiohjelmien mukaisesti. Kokonaisuudessaan tilanne on muuttunut hieman parempaan suuntaan. Osaltaan muuttuneeseen tilanteeseen vaikuttaa vuoden 2025 parantunut tilinpäätösennuste, joka helpottaa tulevien vuosien tavoitteiden saavuttamista. Strategisiin taloustavoitteisiin pääseminen edellyttää kuitenkin edelleen noin 3,2 miljoonan euron pysyvää vuositason sopeutusta, mikä vastaa noin 0,​2 %-​yksikön korotusta kunnallisverotasoon (7,​6 -​-​> 7,8) ja sen lisäksi vaaditaan edelleen täydentäviä toimintakate ja/tai investointikarsintoja yhteensä vähintään 1,​9 Me vuosina 2026-​30.  

Merkittävimmät muutokset kehykseen nähden:

  • verotulot ovat heikentyneet työttömyys ja suhdannekehitysennusteiden mukaisesti
  • valtionosuusennuste on parantunut, mitä osaltaan selittää Järvenpään verotulojen heikentyminen ja aiempaa suuremmat odotukset verotulotasauksista.
  • muutostekijöihin on lisätty uusia tekijöitä vuosittain 1,3-1,6 Me ja aiemmin tunnistettuja muutostekijöitä on tarkennettu vuosittain 0,1-0,5 Me pienemmiksi. Yksityiskohtainen listaus muutostekijöistä on esitetty pykälän oheismateriaalissa. 
  • investointiohjelmia on tarkennettu, minkä seurauksena vuosien 2026-29 investoinnit ovat nettona vähentyneet 3,2 Me.  
     

Palvelualueet ovat kaupunginhallituksen toimeksiannon mukaisesti selvittäneet toimenpiteitä, joilla käyttötaloutta voidaan sopeuttaa. Kaupunginhallitus on 8.9.2025 § 273 päättänyt yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta. Menettelyn tavoitteena on mm. neuvotella toimenpiteistä, joilla saavutetaan vuoden 2026 talousarvion tasapainottamiseksi enintään 3,6 miljoonan euron säästöt, ja kaupungin palvelurakenteeseen ja toimintaan kohdistuvista pysyvistä toiminnallisista muutoksia, joilla pysyvästi alennetaan kaupungin kustannustasoa ja/tai nostetaan toiminnan tuottavuutta 3,6 miljoonalla eurolla. Yhteistoimintaneuvottelun tulos huomioidaan lopullisessa talousarvioesityksessä ja veroperuste-esityksessä, mutta tekijöitä ei ole toistaiseksi huomioitu talousarviovalmistelussa. 

Vuodesta 2027 alkaen kaupungin rahoitukseen kohdistuu poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Tämänhetkisin tiedoin valtionosuusuudistus ja kiinteistöverouudistus toteutetaan vuodesta 2027 alkaen, mutta tietoa lakiuudistusten sisällöistä tai kuntakohtaisista vaikutuksista ei edelleenkään ole käytettävissä.  

Yhteenveto taloussuunnitelmavalmistelun tämänhetkisestä tilanteesta on esitetty pykälän liitteenä. Valmistelu tarkentuu edelleen lopulliseen talousarvioesitykseen.

Aikataulu

Meneillään olevista yt- neuvoitteluista johtuen taloussuunnitelman käsittelyaikataulu on muuttunut. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaan 30.10.2025 ja kaupunginhallitus antaa esityksenä 3.11.2025. Valtuusto päättää investointiohjelmasta, talousarviosta ja -suunnitelmasta ja sekä vuoden 2026 veroperusteista kokouksessaan 13.11.2025.

 

 

 

Ehdotus

Esittelijä

Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi

Talous- ja konsernijaosto päättää merkitä tiedoksi taloussuunnitelman 2026-29 laadintatilanteen.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. 

Perustelut

​​​​​​Kuntalain 121 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaantarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella kunnanhallitukselle
esitys arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. 


Pykälän 3 momentin mukaan kunnanhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksestä lautakuntaa koskevaksi talousarvioksi talousarvioesityksen yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä.


Vuoden 2026 talousarvio on valmisteltu kaupunginhallituksen 16.6.2025 §:ssä 207 hyväksymän taloussuunnitelmakehyksen mukaiseksi.

 

 

 

 

Ehdotus

Tarkastuslautakunta päättää osaltaan hyväksyä liitteenä olevan
talousarvion vuodelle 2026.
 

Päätös

Tarkastuslautakunta päätti osaltaan hyväksyä liitteenä olevan
talousarvion vuodelle 2026.

Valmistelija

  • Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi
  • Kimi Alifrosti, Controller, kimi.alifrosti@jarvenpaa.fi
  • Henri Seppänen, Taloussunnittelupäällikkö, henri.seppanen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Taustaa

Kuntalain (410/2015) 13 luvun 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Tasapainon arvioinnissa huomioidaan tarvittaessa taseeseen edellisiltä tilikausilta muodostuneet ylijäämät. 

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kaupungin ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kaupungin toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.

Kaupunginvaltuuston 13.6.2022 § 47 hyväksymä kaupungin strategia ohjaa taloussuunnitelman valmistelua. Järvenpäästrategian yhtenä kolmesta painopisteenä on kestävä ja hallittu kasvu, jota tukevien strategisten päämäärien mukaisesti kaupungin talous on tasapainossa sekä toimintamme on niin hyvinvoinnin kuin ympäristön näkökulmasta kestävää ja vaikuttavaa.

Taloussuunnitelmaesitys on laadittu siten, että kaupungin strategiassa esitetyt taloustavoitteet on mahdollista saavuttaa vuosina 2026 ja 2030. Strategisena tavoitteena on, että taseen kertynyt ylijäämä on vähintään 340 €/asukas (~17Me) vuonna 2026 ja 470 €/asukas (~25Me) vuonna 2030 ja että kaupungin lainamäärä on korkeintaan 6430 €/asukas (~320 Me) vuonna 2026 ja 5640 €/asukas (~301 Me). Taloustavoitteisiin pääsemiseksi on jo edeltävinä vuosina tehty toimenpiteitä, joilla taloutta on tasapainotettu sopeuttamalla toimintaa, karsimalla investointeja ja korottamalla veroja. Taloustavoitteiden saavuttamiseksi vuosina 2026 ja 2030 taloussuunnitelmaan on sisällytetty 0,2 %-yksikön kunnallisveron korotus ja 1,2 miljoonan euron sopeutus toimintaan. 

Taloussuunnitelmakaudelle ajoittuu useita uudistuksia. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus on meneillään ja on astumassa voimaan vuonna 2027. Myös kiinteistöverouudistus on suunniteltu toteutuvan taloussuunnitelmakaudella. Valtionosuus- ja kiinteistöverouudistuksen talousvaikutuksia ei toistaiseksi ole voitu huomioida taloussuunnitelmassa uudistusten keskeneräisyyden ja tietojen puutteen vuoksi.  

Taloussuunnitelmaesityksen perustelut

Taloussuunnitelmaesityksen lähtökohtana on kaupunginhallituksen 16.6.2025 § 207 hyväksymä taloussuunnitelmakehys. Kehyksen hyväksymisen jälkeen taloussuunnitelmaan on toimintakatevaikutteisesti huomioitu

  • Lisäys aineisiin ja tarvikkeisiin Hyvinvoinnin sekä opetuksen ja kasvatuksen palvelualueille vuosille 2026 ja 2027
  • Vaalien määrärahavaikutus vuodelle 2029
  • Osallistuvan budjetin määrärahamuutos 2029 ja määrärahakorjaus vuodelle 2028
  • Sarastian hintojen alenema vuodesta 2027 eteenpäin
  • Verotuskustannusten muutokset
  • Kotikuntakorvausten tulot ja menojen muutokset
  • Lämmityskustannusten perustasoa suuremmat kasvu tilaomistuksessa
  • Sote-vuokraustoiminnan yhtiöittämisen muutokset
  • Järvenpään yhteiskoulun 2. vaiheen uuden rakennuksen lisäkustannukset tilaomistukseen
  • Riskivaraus konsernipalveluihin opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen siirtovelvoitteisiin

Lisäksi on tehty tarkennuksia muutostekijöihin arvioiden tarkennuttua

  • Alueurakan kilpailutuksen viivästymisen vaikutukset
  • Rakennusvalvonnan toimintatuottojen aleneminen
  • Kevan tasausmaksun tarkistus
  • Etuusvastuiden kasvun tarkistus uusimpien ennusteiden mukaiseksi

Toimintakatevaikutteisten muutosten lisäksi kehykseen on tehty sitovuus- ja palvelualueiden välisiä siirtoja palkankorotuksien järjestelyerien kohdentamiseen, sisäisiin laskutuksiin ja muihin sisäisten erien muutoksiin liittyen. Kooste talousarviossa huomioiduista muutostekijöistä ja niiden arvioinnista on esitetty talousarviokirjan liitteenä.

Taloussuunnitelmaesityksessä on huomioitu

  • Toiminnan 1,2 miljoonan euron pysyvä sopeutus vuodesta 2026 alkaen
  • Verotuloennuste 0,2%-prosenttiyksikön korotus huomioiden 
  • Valtionosuusrahoitus 22.9.2025 kuntatalousohjelman valtionvarainministeriön laskelmien mukaisesti
  • OKM:n valtionosuuteen oppilasmäärätietojen perusteella tehty arvio valmistavan opetuksen valtionosuuksien laskusta
  • Kaupunkikehityksen maanmyyntipotentiaaliarvioon perustuvat myyntivoitot varovaisuusarvioiden mukaisesti. Myyntivoittoja kertyy vuosittain 2,9 -  4,6 miljoonaa euroa.
  • Päivitetyn investointiohjelman mukaiset investoinnit, poistot ja lainarahoitustarve.
  • Riskivaraus konsernipalveluihin opetuksen ja kasvatuksen -palvelualueen taloushaasteisiin, jotka aiheutuvat aiempien ja kuluvan vuoden budjettiylityksistä siirtyneistä sopeutusvelvoitteitteista. Yhteensä 4,95Me vuosina 2026-28. 

Taloussuunnitelmaesitys sisältää 0,2%-yksikön korotuksen kaupungin tuloveroprosenttiin, josta päätetään erikseen talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Taloussuunnitelmaan sisältyy mahdolliset, aiemmilta vuosilta siirtyneet sopeutusvelvoitteet sekä 1,2 miljoonan euron uusi pysyvä toimintaan kohdistuva sopeutusvelvoitteen vuodesta 2026 alkaen. Lautakunnat päättävät sopeutuksen kohdentamisesta avainalueille ja toimenpiteistä, joilla toiminnan kustannukset saadaan vastaamaan käytettävissä olevia määrärahoja. 27.10.2025 päättyneet YT-neuvottelut mahdollistavat neuvottelutuloksen mukaisesti myös henkilöstöön kohdistuvien toimenpiteiden toteuttamisen.  

Taloussuunnitelmaesityksen investointiosa, poistot ja lainarahoitustarve perustuvat päivitettyyn investointiohjelmaan. Vuosien 2026-2035 investointiohjelmasta päätetään erikseen talousarviokäsittelyn yhteydessä. Investointiohjelman 4 ensimmäistä vuotta siirtyvät suoraan talousohjelmaan. Palveluverkkosuunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen erityisesti talonrakennuksen investointiohjelmaan sisältyy tiettyjä epävarmuuksia, mutta käytössä pysyvien toimitilojen korjauksiin ja investointitarpeisiin on pyritty varautumaan investointimäärärahoja arvioitaessa.

Taloussuunnitelma

Tilinpäätösennusteiden mukaan kaupungin tulos on vuonna 2025 1,36 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ennusteen toteutuessa kumulatiivinen ylijäämä on vuoden 2025 lopussa 22,9 miljoonaa euroa.

Vuoden 2026 talousarvio on veronkorotuksestaja toiminnan sopeutuksesta huolimatta 4,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Suunnitelmavuosista vuosi 2027 on 4,9 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuodet 2028-2029 ovat 2,7 ja 3,5 miljoonaa euroa ylijäämäisiä. Koko taloussuunnitelmakausi on 3,7 miljoonaa euroa alijäämäinen eli kaupungin taseen kertynyt alijäämä pienenee kauden aikana 19,2 miljoonaan euroon. Esitetyt sopeutustoimet mahdollistavat kaupungin strategiassa esitettyjen taloustavoitteiden toteuttamisen vuosina 2026 ja 2030 ilman uusia sopeutustoimia.

Käyttötalous
Tilinpäätösennusteeseen verrattuna toimintakatteen alijäämä kasvaa vuonna 2026 14,1% ja toimintakatteen alijäämä ilman maanmyyntejä 9,4%, koska myyntivoitot ovat kuluvaa vuotta pienemmät. Toimintakatteen alijäämän kasvuun vaikuttavat palkkojen ja niiden sivukulujen korotukset, sote-vuokraustoiminnan yhtiöittäminen, kotoutumiskorvausten pienentyminen sekä budjettiin sisältyvät riskivaraukset. Muutoin suunnitelmakaudella 2027-2029  käyttötalouden nettokustannusten kasvu on vuotuisesti noin 1,5 - 2,2%. Sopeutustoimenpiteiden ansiosta kaupungin oman toiminnan toimintakatteen kasvu, ilman maanmyyntejä, TE-palveluja ja Järvenpään vesi-liikelaitosta, on koko taloussuunnitelmakaudella keskimäärin 2,5 %.

Verorahoitus
Taloussuunnitelma sisältää 0,2 %-yksikön korotuksen kunnan tuloveroprosenttiin. Muilta osin taloussuunnitelma ei sisällä veroperusteiden muutoksia. 

Kaupungin verotulot kasvavat vuonna 2026 ansiotulojen kasvaessa palkankorotusten ja työllisyyden parantumisen seurauksena 4,7%. Esitetty 0,2 %-yksikön tuloveroprosentin korotus huomioiden tuloverot kasvavat yhteensä 6,8 prosenttia edellisvuotisesta, 116,7 miljoonasta eurosta 124,6 miljoonaan euroon. Vuosina 2027-29 verotulot kasvavat keskimäärin 3,8 % ja nousevat yli 139 miljoonaan euroon vuonna 2029

Taloussuunnitelman valtionosuusarvio pohjautuu syyskuussa julkaistuun Valtionvarainministeriön kuntatalousohjelman painelaskurin tietoihin ja erikseen arvioituun valmistavan opetuksen valtionosuuteen. Valtionosuuksiin sisältyy sekä hyvinvointiuudistuksen seurauksena tehdyt pysyvät leikkaukset että uusien TE-tehtävien ja muiden tehtävämuutosten aiheuttamat lisäykset ja leikkaukset valtionosuuksiin. Lopulliset valtionosuuspäätökset vuodelle 2026 tehdään joulukuussa taloussuunnitelman hyväksymisen jälkeen.

Valtionosuudet ovat vuonna 2026 21,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2027 valtionosuuksien ennakoidaan olevan 20,1 miljoonaan euroa, vuonna 2028 23,5  miljoonaa euroa ja vuonna 2029 24,2 miljoonaan euroa. Laskelmissa ei ole mukana valmisteilla olevan ja 2027 toimeenpantavan valtionosuusuudistuksen vaikutuksia. Vaikutusten suunnasta tai suuruudesta ei toistaiseksi ole käytettävissä kuntakohtaisia arvioita, joten uudistus voi muuttaa kaupungin rahoitusasemaa merkittävästi vuodesta 2027 alkaen kumpaan suuntaan tahansa. 

Investoinnit
Taloussuunnitelman investointiosa pohjautuu erikseen hyväksyttävään vuosien 2026-35 investointiohjelmaesitykseen. Nettoinvestointien määrä investointiohjelmassa taloussuunnitelmavuosina 25,5 ja 42,5 miljoonan euron välillä. Investointitaso on taloussuunnitelmavuosina tehtyjen karsintojen ja aikataulumuutosten ansiosta kokonaisuudessaan kehystä maltillisempi. Suurimmat investoinnit kohdistuvat talonrakennukseen, kunnallistekniikkaan ja Järvenpään Veden investointeihin. Vuosittainen poistotaso vaihtelee investointien seurauksena vuoden 2025 arvioidusta tilanteesta 25,1 miljoonaa euoa taloussuunnitelmavuosille 2026 -2029 25,5 - 27,4 miljoonaa euroa lisäten tasapainoisen talouden ylläpidon haastetta. 

Lainat ja tulorahoitus
Kaupungin investointien tulorahoitus on noin 78,6 % vuonna 2026. Vuosikate on vuonna 2026 21,3 miljoonaa euroa, ja nousee vuosittain ollen 2029 noin 31 miljoonaa euroa. Vuosikatteella pystytään kattamaan noin 68% koko kauden 150 miljoonan euron investointien omahankintamenosta. Lainamäärä kasvaa vuoden 2025 ennusteiden mukaisesta 267,2 miljoonasta noin 311,4 miljoonaan euroon vuonna 2029. Asukaskohtainen lainamäärä kasvaa samana aikana noin 5700 eurosta noin 6388 euroon per asukas. 

Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026-29 on esitetty listan liitteenä.

Yhteistoimintamenettely

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 §:n mukainen yhteistoimintamenettely taloussuunnitelmasta on käyty 29.10.2025. Henkilöstöjärjestöjen lausunto taloussuunnitelmaesityksestä on esitetty pykälän liitteenä.

Talousarvion sitovuusmääräykset

Nyt käsiteltävä talousarvio laaditaan vuosiksi 2026-29. Edellisten taloussuunnitelmien laadintaperiaatteiden mukaisesti käyttötalouden sitovuustasojen määrärahat ovat Järvenpään Vesi-liikelaitosta ja Keski-Uudenmaan työllisyysaluetta lukuun ottamatta nettositovia koko taloussuunnitelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2026,​ voivat lautakunnat esittää vuoden 2026 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy,​ tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan saman taloussuunnitelmakauden eli vuosien 2027-​29 määrärahasta.

Järvenpään vesi -liikelaitoksen sekä Keski-Uudenmaan työllisyysalue -taseyksikön sitovuuksia on täsmennetty. Järvenpään Vesi – liikelaitoksen sitovana tasona on yli/alijäämä ennen varauksia sekä erillisesti sitovana Järvenpään veden peruspääomastaan maksama korko. Keski-Uudenmaan työllisyysalue – taseyksikön sitovana tasona on yli/alijäämä ennen varauksia sekä erillisesti sitovana kokonaisuutena toimintakulut. 

Tuloslaskelmaosassa verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot ja -kulut ja satunnaiset tulot ja menot on määritelty nettositoviksi.

Investointiosassa sitovuudet on määritetty maanostojen ja -myyntien osalta bruttositoviksi. Muiden investointien osalta investointimäärärahat on määritelty nettositoviksi talousarviokirjassa esitetyin sitovuustasoin. Kunnallistekniikan sitovuustasoja on muutettu siten, että sitovina tasoina ovat infran suunnittelu ja infran rakentaminen. Investointiosassa bruttositovana sitovuustasona esitetään myös Keski-Uudenmaan työllisyysalueen investoinnit, vaikka työllisyysalue ei lähtökohtaisesti toteuta investointeja. 

Rahoitusosassa sitova erä on lainakannan muutos.

Järvenpään kaupungin hallintosäännön (31.3.2025) 149§:n mukaan toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle ja muille toimielimille talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetyllä tavalla. Talousarvion sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle osavuosikatsauksessa, joka laaditaan puolivuosiraporttina, sekä tilinpäätöksessä. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien talouden toteutumisesta raportoidaan lauta- ja johtokunnille niiden päättäminä ajankohtina, kuitenkin vähintään osavuosikatsauksen aikataulussa. Lauta- ja johtokuntien tulee käsitellä talouden toteumaa ja ennustetta koko vuoden toteumaksi perusteluineen vähintään kvartaaleittain. Palvelualueiden sekä taseyksikön ja liikelaitoksen kanssa käydään kvartaaleittain keskustelut kaupunginjohtajan ja talousjohtajan johdolla talouden sekä toiminnan kehittymisestä. Talousarvion kuukausittaisesta toteutumisesta raportoidaan talous- ja konsernijaostolle kokousaikataulun mukaisessa rytmissä. 

Rakenteelliset  muutokset

Kunnallistekniikan investointien sitovuustasoja on muutettu siten, että sitovina tasoina ovat infran suunnittelu ja infran rakentaminen. Muilta osin talousarvio ei sisällä rakenteellisia muutoksia.   

Muutosvaltuudet

Osana toiminnan sopeutusta ja tehostamista tulee jatkuvasti arvioida toimintojen parasta järjestämis- ja organisointitapaa ja tarvittaessa muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Muutokset edellyttävät usein määrärahasiirtoja sitovuustasojen välillä. Muutosten mahdollistamiseksi organisaatio- tms. työnjaon tai vastuiden muutosten seurauksena tarvittavista sitovuustasojen välisistä määrärahasiirroista, joilla ei ole toimintakatevaikutusta, päättää kaupunginjohtaja.

Kehitysinvestoinneissa on varattuna määräraha tuottavuus- ja vetovoimainvestointeihin. Kehitysinvestointien toteuttamisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma, jolla osoitetaan, että investointi maksaa itsensä takaisin menosäästöinä tai tulolisäyksinä. Kehitysinvestointien osalta esitetään, että kaupunginjohtajalla on oikeus päättää yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon asti ja sen ylittävistä hankkeista päättää kaupunginhallitus.

KR

 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

  1. hyväksyy talousarvion investointiosan vuosille 2026-29 aiemmin hyväksymänsä 10 vuoden investointiohjelman mukaisena
  2. hyväksyy liitteenä olevan talousarvion ja taloussuunnitelman muilta osin
  3. valtuuttaa kaupunginjohtajan ja talousjohtajan tekemään tarvittavat teknisluontoiset korjaukset laskelmiin ja talousarviokirjaan, jos tarvetta käsittelyssä tehtyjen päätösten jälkeen ilmenee
  4. valtuuttaa kaupunginjohtajan päättämään organisaatio- tms. työnjaon tai vastuiden muutosten seurauksena tarvittavista, sitovuustasojen välisistä määrärahasiirroista, joilla ei ole toimintakatevaikutusta.
  5. valtuuttaa kaupunginjohtajan päättämään yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon asti ja kaupunginhallituksen sen ylittävistä hankkeista.

Tiedoksi

KV