Perustelut
Investointiohjelma 2026-35
Investointiohjelman vuosittaiset nettoinvestoinnit vaihtelevat 21 - 43 miljoonan euron välillä. 10-vuotiskauden nettoinvestoinnit ovat yhteensä 319 miljoonaa euroa, mikä on 26 miljoonaa enemmän kuin edeltävässä 10-vuotisohjelmassa. Taloussuunnitelmakaudelle 2026–29 investoinneista ajoittuu 146 miljoonaa eli 46 %. Kaupungin talouden kantokyvyn ollessa rajallinen ja tulevaisuuden näkymien ollessa edelleen haastavat investointiohjelman pitäminen maltillisena on tärkeää. Investointiohjelma 2026-35 on esitetty pykälän liitteenä.
Investointiohjemaa laadittaessa on pyritty siihen, että
- ei rakenneta ylikapasiteettia, mikä tarkoittaa investointien ajoittamista palvelutarpeen kasvun mukaisesti
- olemassa oleva kapasiteetti hyödynnettään tehokkaasti, mikä vähentää investointitarvetta
- talonrakennuksen investoinnit suunnataan kaupungin oman palvelutoiminnan käytössä oleviin tiloihin
- kaupungin toimintaedellytykset säilytetään hyvinä
- investoimatta jättäminen tai investointien siirtäminen ei aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia tai tulomenetyksiä tulevina vuosina
- korjausvelka pidetään kurissa
- ohjelmat synkronoidaan keskenään, jolloin menot toteutuvat lähellä kertyviä tulovirtoja
- mahdollistetaan investoinnit, joilla parannetaan kaupungin palvelujen tuottavuutta tai tehostetaan tilankäyttöä, ja jotka siten pienentävät tarvittavia uusinvestointeja tai toiminnasta jatkossa aiheutuvia käyttökuluja.
Rakenteelliset muutokset
Kunnallistekniikan sitovien määrärahojen tasot Uudisrakentaminen ja Peruskorjaus on korvattu tasoilla Infran Suunnittelu ja Infran rakentaminen. Sama rakennemuutos on toteutettu Järvenpään Veden investoinneissa.
Maanostot ja myynnit
Maanmyyntien arvio perustuu kaupunkikehityksen selvitykseen maanmyyntipotentiaalista, josta on huomioitu 80 % toteutuvina myynteinä. Tontin myyntihinnasta investointiohjelmaan kirjautuu maa-alueiden tasearvot. Alkuvuosien tasearvot perustuu todellisiin tonttiarvoihin ja loppuvuosina tasearvoksi on arvioitu keskimäärin 15% myyntihinnasta eli noin 0,4 - 1 Me/vuosi. Tasearvon ylittävä osa myyntihinnasta kirjautuu myyntivoitoksi kaupungin tulokseen. Maan myynnit ovat kytköksissä kunnallistekniikan uusien alueiden investointien kanssa. Alueiden myyntitulot ylittävät pääsääntöisesti kohteiden investointikustannukset.
Maanostoihin on varattu vuosittain 0,5 - 3,3 miljoonaa euroa. Määrärahaan sisältyy myös rakennusten purkukustannuksia.
Talonrakennus
Talonrakennuksen investointiohjelmaan käytetään ohjelmakaudella 4,1 - 25,4 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 141 miljoonaa euroa. Investointitarpeet ovat erityisen suuret vuosina 2027-28 ja 2031. Suurimmat uudis- ja korjaushankkeet tarkastelujakson alkupuolella ovat Mankalan koulun peruskorjaus, JYK 2 ja 3 vaihe sekä Kartanon koulun hanke. Meneillään olevat hyvinvoinnin ja opetuksen ja kasvatuksen palveluverkkosuunnitelmien päivitykset tulee vaikuttamaan myöhemmin toteutettaviin talonrakennushankkeisiin. Ohjelmaan on pyritty huomioimaan korjauksiin tarvittavat määrärahat, vaikkakin palveluverkossa pysyvistä kohteista ei tällä hetkellä ole varmuutta. Suurempia investointihankkeita taloussuunnitelmakauden jälkeen ovat mm. uimahallin perusparannus ja Järvenpää-talon ja taidemuseon ratkaisut.
Talonrakennuksen investointiohjelmaan sisältyvät, ns. tekniset ja toiminnalliset investoinnit kohdistuvat kaupungin omistaman rakennuskannan korjausvelan hallintaan ja tilamuutoksiin. Pienempien peruskorjaus- ja muutosinvestointien tarkoituksena on pitää rakennukset kunnossa ja nykyisten ja muuttuvien palvelutarpeiden mukaisina. Rakennuskannan uudistuessa ja omistettujen kohteiden määrän vähentyessä peruskorjausmäärärahatarve on vähentynyt. Teknisiin ja toiminnallisiin investointeihn on varattu ohjelmakaudella 38,4 miljoonaa euroa.
Kunnallistekniikan investoinnit
Kunnallistekniikan rakentamisohjelma on jaettu Infran suunnitteluun ja Infran rakentamiseen. Kunnallistekniikan investointiohjelma sisältää maanmyyntituloihin sidottujen, kaupungin kasvuun tähtäävien ja elinvoimaa lisäävien hankkeiden uudisrakentamisen ja olemassa olevan kunnallisteknisen infrastruktuurin kuten katujen, puistojen ja yleisten alueiden peruskorjaukset.
Kunnallistekniikan rakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 7,8 - 11 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 94,9 miljoonaa euroa. Infran suunnitteluun investoidaan ohjelmassa 8,3 miljoonaa euroa ja Infran rakentamiseen 86,6 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä kunnallistekniikan hankkeita ovat Pasila-Riihimäki lisäraide, Länsi-Ristinummi, Ainolan aluekeskuksen eteläisempien osien rakentaminen (Kaunismetsä) ja vuodesta 2029 alkaen Ainolan läntisten aluiden rakentaminen sekä Mikonkorven teollisuusalue. Lisäksi ohjelmassa on varauduttu ELYn ja Väylän yhteishankkeisiin kaupungin pohjoisosissa vuodesta 2027 alkaen ja Vanhankylänniemen kehittämiseen kauden lopulla. Yritysalueisiin on myös lisätty uusi investointikohde Pohjois-Wärtsilän yritysalue, joka ajoittuu vuodesta 2030 eteenpäin.
Liikuntapaikkainvestoinnit
Liikuntapaikkarakentaminen sisältää kaikki liikuntapaikkoihin, -kenttiin ja -alueisiin sisältyvät kustannukset ml. rakennelmat ja liikuntahalleja ja -laitoksia kevyemmät rakennukset. Liikuntapaikkojen ylläpitoon liittyvät tärkeimmät investoinnit kohdistuvat kuntoratojen ja reittien sekä lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen. Merkittävä hanke on myös Terholan liikuntapuisto. Liikuntapaikkarakentamiseen käytetään koko investointiohjelmakaudella yhteensä alle 8,1 miljoonaa euroa.
Irtaimisto ja kehitysinvestoinnit
Irtaimistoinvestointeihin kuuluvat investoinnit koneisiin, kalustoon ja laitteisiin sekä aineettomiin hyödykkeisiin kuten tietojärjestelmiin. Painopiste irtaimistoinvestoinneissa on ICT-sidonnaisissa toimintaa tukevissa kehitystehtävissä.
Irtaimistoinvestoinnit esitetään palvelualueittain. ICT-investoinnit ovat konsernipalvelujen vastuulla. Muut irtaimistoinvestoinnit ovat pääasiassa vähäisiä kalustohankintoja. Talonrakennuskohteiden kalustohankintojen esittäminen irtaimistossa on kasvattanut määrärahaa. ICT- ja irtaimistomääräraha vaihtelee vuosittain lähivuosien 1,4 - 2,4 miljoonan euron ja loppuvuosien arvioidun 0,7 miljoonan euron välillä.
Kehitysinvestointeihin on varattu ohjelmavuosille 200te tuottavuus- ja vetovoimainvestointeihin. Yhteensä varaus ohjelmakaudella on 2 Me. Kehitysinvestointien toteuttamisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma, jolla osoitetaan selkeästi, että investointi maksaa itsensä takaisin menosäästöinä tai tulolisäyksinä. Kaupunginjohtaja päättää yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon ja sen ylittävistä hankkeista päättää kaupunginhallitus.
Osakkeet
Osakkeiden investointiohjelma sisältää Ainolan pysäköintiyhtiön pääomittamisen sekä varauksen Järvenpään Pysäköinti Oy:n pääomitukseen ja yhtiön purkuun vuoden 2026 aikana.
Järvenpään veden investoinnit
Järvenpään Veden investointeihin kuuluvat vesihuoltoon liittyvien vesihuoltojärjestelmien, vesijohtojen, viemärien yms. toteutus ja hulevesiverkoston rakentaminen. Järvenpään Veden hankkeet kytkeytyvät tiivisti kunnallistekniikan investointeihin, minkä lisäksi Vedellä on myös ns. omia investointeja. Järvenpään Veden investointeihin on vuodelle 2026 varattu 5,5 miljoonaa euroa ja vuodesta 2027 alkaen 6 miljoonaa. Investointitarvetta nostaa merkittävän siirtopaineviemärin rakentaminen Tuusulan rajalta Nummenkylästä Pellonkulman kautta Ristinummelle vuosina 2026-28. Muita ohjelmakauden merkittäviä investointihankkeita ovat Ainolan aluekeskuksen jatkorakentaminen, johon liittyy myös Pasila-Riihimäki radan 2. vaiheen lisäraide, Terholan pientaloalue, Länsi-Ristinummi sekä Pietilän yritys- ja Mikonkorven teollisuusalueet. Järvenpään Veden omina hankkeina jatkuu vesihuollon uusiminen vuonna 2024 tehdyn saneeraus- ja kriittisyystarkastelun mukaisissa vesihuoltokohteissa.
Kaikki Järvenpään Veden investoinnit rahoitetaan veden asiakas- ja liittymismaksuilla.
Investointiohjelma ja kaupungin talous
Kaupungin tulorahoitus ei riitä rahoittamaan investointeja, joten kaupungin velkaantuminen jatkuu vuoteen 2029 asti. Kaupungin velkamäärä nousee kaikkina taloussuunnitelmavuosina 2026-29 ja 2031. Korkeimmillaan lainaa on vuoden 2029 lopussa reiluun 302 miljoonaa euroa. Lainamäärä laskee 250 miljoonaan euroon vuoden 2035 loppuun mennessä. Korkotasojen noustua, kaupungin lainamäärän kasvaessa ja rahoituspohjan kavennuttua hyvinvointalueuudistuksen seurauksena lainanhoitokuluilla on aiempaa suurempi merkitys kaupungin talouden tasapainolle.
Investointiohjelman päivittäminen ja seuranta
Investointiohjelma päivitetään vuosittain kaupungin kaikkien palvelualueiden ja Mestaritoiminta Oy:n yhteistyönä. Päivitys on tarpeen, jotta voidaan varmistaa ennakoitujen ja toteutuneiden toimintaympäristömuutosten ja suunnitelmien yhdenmukaisuus.
Investointien ohjelmointi ja kustannusten arviointi on sitä tarkempaa, mitä lähempänä investointivuosi on nykyhetkeä. Ohjelma on päivitystä silmällä pitäen jaettu ajallisesti kolmeen jaksoon: toteutus-/rakentamisvaiheeseen (vuodet 2026-28), kehitys-/yleissuunnitteluvaiheeseen (vuodet 2029-2031) ja palveluverkko/-hankesuunnitteluvaiheeseen (vuodet 2032-35). Investointiohjelmaan tehtävät muutokset keskittyvät vuosittaisissa päivityksissä pääosin toteutusvaiheen jälkeisiin vuosiin ts. hankkeisiin, joista ei vielä ole päätöstä. Palvelualueet voivat tehdä esityksiä uusista kehitys- ja palveluverkkovaiheen investoinneista investointiohjelmaa päivitettäessä.
Alustava investointiohjelma laaditaan muuttuneiden tietojen ja tarpeiden mukaisesti ja lähetetään ennen lopullista päätöksentekoa lautakunnille kommentoitavaksi.
Investointiohjelman toteutumista seurataan osana talouden kuukausi- ja osavuosiraportointia talousarviovuodelle ajoittuvien hankkeiden osalta. Kehitys- ja palveluverkkovaiheen investointeja tarkastellaan vain investointiohjelmaa päivitettäessä tarkentuneiden korjaus- ja palvelutarvearvioiden ja palveluverkkosuunnitelmien pohjalta.
Nyt hyväksyttävä investointiohjelma luo puitteet tulevien vuosien investointiohjelmille. Seuraavan päivityksen lähtökohtana on nyt hyväksyttävä ohjelma, jota täsmennetään edellä mainituin perustein vuoden kuluttua. Päivityksen painopiste on jatkossakin lähtökohtaisesti 4-10 vuoden päässä ohjelman hyväksymisajankohdasta. Hankkeiden keskeytyessä tai toimintakentän muuttuessa radikaalisti voi hanke poikkeuksellisesti palata toteutusvaiheesta kehitysvaiheeseen tai nousta toteutettavaksi normaalia päätösaikataulua nopeammin.
Lautakuntien lausunnot
Lauta- ja johtokunnat ovat antaneet lausuntonsa alustavaan investointiohjelmaan kaupunginhallituksen 16.6.2025 § 206 pyynnön mukaisesti syyskuun aikana. Lautakuntia kehotettiin arvioimaan hankkeiden laatua, laajuutta ja toteuttamisaikaa kriittisesti ja esittämään keinoja investointiohjelmien karsimiseksi. Lausunnoissa tuli myös huomioida investointien välilliset vaikutukset palvelualueiden käyttömenoihin. Lausunnossa tuli ottaa kantaa siihen millaisia määrärahatarpeita investoinnit aiheuttavat käyttötalouteen ja miten määrärahatarpeet katetaan. Mikäli investointi aiheuttaa lisämäärärahatarpeita, tuli lautakunnan esittää perustelut sille, miksi investointi on tästä huolimatta toteutettava esityksen mukaisesti. Kaupungin taloustilanne ei mahdollista lisämäärärahojen myöntämistä laajentuvien tilojen, liikuntapaikkojen tai kunnossapidettävien alueiden suoraan tai välillisesti aiheuttamiin mahdollisiin lisäkuluihin, vaan ne tulee lähtökohtaisesti kyetä kattamaan olevista määrärahoista.
Lautakunnat ovat antaneet lausuntonsa investointiohjelmaan
- kaupunkikehityslautakunta 23.9.2025 § 74
- hyvinvointilautakunta 24.9.2025 § 36
- Järvenpään Veden johtokunta 25.9.2025 § 25
- opetus- ja kasvatuslautakunta 26.9.2025 § 49.
Lausunnot on esitetty pykälän liitteinä. Lautakuntien tekemät muutosesitykset on sisällytetty investointiohjelmaan.
Kooste voimassa olevaan investointiohjelmaan tehdyistä muutoksista ja investointiohjelmien esittelymateriaalit on lisätty pykälän oheismateriaaliksi.
KR