Perustelut
Investointiohjelma 2023-32
Vuosien 2023-32 investointiohjelma on laadittu tilanteessa, jossa kaupungin talouden kantokyky on rajallinen ja näkymät tulevaisuuteen ovat haastavat.
Vuosittaiset nettoinvestoinnit vaihtelevat 20–53 miljoonan euron välillä. 10-vuotiskauden nettoinvestoinnit ovat yhteensä 343 miljoonaa euroa, mikä on 64 miljoonaa vähemmän kuin edeltävässä 10-vuotisohjelmassa. Tästä huolimatta investointiohjelma on mittava. Taloussuunnitelmakaudelle 2023–26 investoinneista ajoittuu 185 miljoonaa eli 54 %.
Vuoden aikana lisääntynyt taloudellinen epävarmuus heijastuu laadittuun investointiohjelmaan. Huolimatta rakentamiskustannusten noususta ohjelmassa on tähdätty investointien mitoittamiseen kaupungin oletetun taloudellisen kantokyvyn mukaisesti siten, että kaupungin pitkään jatkunut velkaantuminen saadaan pysäytettyä 2020-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.
Yleisesti investointiohjemaa laadittaessa on pyritty siihen, että
- ei rakenneta ylikapasiteettia, mikä tarkoittaa investointien ajoittamista palvelutarpeen kasvun mukaisesti
- olemassa oleva kapasiteetti hyödynnettään tehokkaasti, mikä vähentää investointitarvetta
- talonrakennuksen investoinnit suunnataan kaupungin oman palvelutoiminnan käytössä oleviin tiloihin
- kaupungin toimintaedellytykset säilytetään hyvinä
- investoimatta jättäminen tai investointien siirtäminen ei aiheuta lisäkustannuksia tai tulomenetyksiä tulevina vuosina
- korjausvelka pidetään kurissa
- ohjelmat synkronoidaan keskenään, jolloin menot toteutuvat mahdollisimman vähän ennen kertyviä tulovirtoja
- mahdollistetaan investoinnit, joilla parannetaan kaupungin palvelujen tuottavuutta tai tehostetaan tilankäyttöä, ja jotka siten pienentävät toiminnasta aiheutuvia käyttökuluja jatkossa.
Talonrakennus
Talonrakennuksen investointiohjelma on linjassa hyvinvoinni sekä opetuksen ja kasvatuksen palveluverkkosuunnitelmien kanssa.
Talonrakennuksen investointiohjelmaan käytetään ohjelmakaudella 5-26 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 134 miljoonaa euroa. Investointitarpeet ovat erityisen suuret alkuvuosina. Suurimmat hankkeet kaudella ovat uuden Jykin laajennus ja Kansakoulunkadun perusparannus, Mankalan koulun korjaus ja Kartanon koulun hanke sekä loppuvuosille ajoittuva Uimahalli-investointi.
Talonrakennuksen investointiohjelmasta osa hoidetaan kiinteistöallianssin kautta ns. allianssi-investointeina. Allianssi-investoinnit kohdistuvat kaupungin omistaman rakennuskannan korjausvelan hallintaan ja tilamuutoksiin. Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointien lähtökohtana on palveluverkon kunnossapito nykyisten ja muuttuvien palvelutarpeiden mukaisena. Rakennuskannan uudistuessa ja kohteiden määrän vähentyessä peruskorjausmäärärahatarve vähenee ja se on pudotettu vaiheittain nykyisestä 8 miljoonasta eurosta 4,5 miljoonaan euroon vuodesta 2027 alkaen.
Kunnallistekniikan investoinnit
Kunnallistekniikan rakentamisohjelma on jaettu infran ylläpitoinvestointeihin ja uusiin alueisiin. Infran ylläpitoinvestointeihin sisältyy olevien rakenteiden ylläpito ja perusparannukset ja uusiin alueisiin kaupungin vetovoiman lisäämiseen kohdistuvien uusien alueiden ja muiden hankkeiden kunnallistekniikan rakentaminen. Uusien alueiden rakentamisella mahdollistetaan kaupungin kasvu ja elinvoiman lisääminen ja kohteet kytkeytyvät maan myyntiin.
Kunnallistekniikan rakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 5-14 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 87,5 miljoonaa euroa. Summa jakautuu noin puoliksi uusien alueiden ja infran ylläpidon välillä.
Liikuntapaikkainvestoinnit
Liikuntapaikkarakentaminen sisältää kaikki liikuntapaikkoihin, -kenttiin ja -alueisiin sisältyvät kustannukset ml. rakennelmat ja liikuntahalleja ja -laitoksia kevyemmät rakennukset. Kokonaisuuteen kohdistuvat investointivaraukset ovat ennen vuotta 2020 sisältyneet osin kunnallistekniikan ja osin talonrakennuksen hankkeisiin.
Liikuntapaikkarakentamisen merkittävimmät hankkeet ovat Keskuskentän perusparannus ja Juholanmäen alueen liikuntaolosuhteiden rakentaminen vuosina 2023- 26. Liikuntapaikkarakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 0,2 - 5,5 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 15,9 miljoonaa euroa.
Järvenpään veden investoinnit
Järvenpään Veden hankkeet kytkeytyvät tiivisti kunnallistekniikan investointeihin. Ohjelmakauden merkittävimmät investointihankkeet ovat Bulevardi-korttelin ympäristössä tapahtuva rakentaminen, Poikkitien yritysalue ja Ainolan aluekeskus, Haarajoen asemanseutu, kaupungintalon alue ja Lehmustien pientalotonttien alue. Järvenpään Veden omana hankkeena on Kaakkolan alueella tapahtuva vesihuollon uusiminen.
Järvenpään veden investoinnit kasvavat kaudella 5,5 miljoonasta eurosta 6 miljoonaan euron vuositasoon johtuen mm. Haarajoen asemanseudun kunnallistekniikan rakentamisesta. Tähän liittyy siirtopaineviemärin rakentaminen Pellonkulmasta Ristinummelle. Veden investoinnit rahoitetaan veden asiakasmaksuilla.
Irtaimisto ja kehitysinvestoinnit
Irtaimistoinvestointeihin kuuluu investoinnit koneisiin, kalustoon ja laitteisiin sekä aineettomiin hyödykkeisiin kuten tietojärjestelmiin. Irtaimistoinvestointien painopiste on ICT-sidonnaisissa toiminnan kehitystehtävissä. Toiminnan kehittämisen yhteydessä kehitetään ja modernisoidaan ICT-ratkaisuja. Kehitystehtäviä edistetään kuuden hankekokonaisuuden alla, joita ovat arkkitehtuuri ja integraatiot, digitaalisten palvelujen kehittäminen, palvelujärjestelmien kehittäminen, perustietotekniikan kokonaisuuden vaihto, tiedonhallintajärjestelmien kehittäminen ja tietovarannot. Vastuu ICT investoinneista on konsernipalveluilla. Muut irtaimistoinvestoinnit ovat vähäisiä pääasiassa kalustohankintoja.
Irtaimistomääräraha vaihtelee lähivuosien 2,3 miljoonan euron ja loppuvuosien arvioidun 700 tuhannen euron välillä vuosittain.
Kehitysinvestointeihin on vuosittain varattu taloussuunnitelmavuosille 500te ja vuodesta 2027 alkaen 1 miljoonan euron määräraha tuottavuus- ja vetovoimainvestointeihin. Kehitysinvestointien toteuttamisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma, jolla osoitetaan selkeästi, että investointi maksaa itsensä takaisin menosäästöinä tai tulolisäyksinä. Kaupunginjohtaja päättää yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon ja sen ylittävistä hankkeista päättää kaupunginhallitus.
Osakkeet
Osakkeiden investointiohjelma sisältää maankäyttöön ja kaupungin alueelliseen kehitykseen liittyen viimeiset Perhelä-yhtiöiden osakkeiden myynnit vuonna 2023, ja Ainolan pysäköintiyhtiön pääomittamisen. HSL-kuntayhtymän osakkeiden merkintävaraus on poistettu ohjelmasta. Lisäksi Terveystalon vuosittain perittävät rahoitusvastikkeet näkyvät menona osakkeissa.
Maanostot ja myynnit
Maanostoihin on varattu vuosittain 0,7-6,5 miljoonaa euroa. Määrärahaan sisältyy myös rakennusten purkukustannuksia. Maanmyyntien arvio perustuu kaupunkikehityksen selvityksen maanmyyntipotentiaalista, josta vuosittain on huomioitu 80 % toteutuvina myynteinä. Tontin myyntihinnasta keskimäärin 15% on kirjattu investointiosaan maa-alueiden tasearvoa vastaavasti. Loppuosa maanmyyntituloista kirjautuu maanmyyntivoitoksi kaupungin tulokseen.
Maan myynnit ovat kytköksissä kunnallistekniikan uusien alueiden investointien kanssa. Alueiden myyntitulot ylittävät pääsääntöisesti kohteiden investointikustannukset.
Investointiohjelma ja kaupungin talous
Kaupungin tulorahoitus ei riitä rahoittamaan investointeja, mistä johtuen kaupungin nopea velkaantuminen jatkuu vuoteen 2026 asti. Velkamäärä on vuonna 2026 noin 318 miljoonaan euroa ja laskee 265 miljoonaan ohjelmakauden lopussa. Lainamäärän kasvaessa ja kaupungin rahoituspohjan kaventuessa hyvinvointalueuudistuksen seurauksena lainanhoitokulujen merkitys kaupungin talouden tasapainolle kasvaa oleellisesti erityisesti, koska korkotasot ovat nousseet merkittävästi.
Investointiohjelman päivittäminen ja seuranta
Investointiohjelma päivitetään vuosittain kaupungin kaikkien palvelualueiden ja Mestaritoiminta Oy:n yhteistyönä. Päivitys on tarpeen, jotta voidaan varmistaa ennakoitujen ja toteutuneiden toimintaympäristömuutosten ja suunnitelmien yhdenmukaisuus.
Investointien ohjelmointi ja kustannusten arviointi on sitä tarkempaa, mitä lähempänä investointivuosi on nykyhetkeä. Ohjelma on päivitystä silmällä pitäen jaettu ajallisesti kolmeen jaksoon: toteutus-/rakentamisvaiheeseen (vuodet 2023-25), kehitys-/yleissuunnitteluvaiheeseen (vuodet 2026-28) ja palveluverkko/-hankesuunnitteluvaiheeseen (vuodet 2029-32). Investointiohjelmaan tehtävät muutokset keskittyvät vuosittaisissa päivityksissä pääosin toteutusvaiheen jälkeisiin vuosiin ts. hankkeisiin, joista ei vielä ole päätöstä. Palvelualueet voivat tehdä esityksiä uusista kehitys- ja palveluverkkovaiheen investoinneista investointiohjelmaa päivitettäessä.
Alustava investointiohjelma laaditaan muuttuneiden tietojen ja tarpeiden mukaisesti ja lähetetään ennen lopullista päätöksentekoa lautakunnille kommentoitavaksi.
Investointiohjelman toteutumista seurataan osana talouden kuukausi- ja osavuosiraportointia talousarviovuodelle ajoittuvien hankkeiden osalta. Kehitys- ja palveluverkkovaiheen investointeja tarkastellaan vain investointiohjelmaa päivitettäessä tarkentuneiden korjaus- ja palvelutarvearvioiden ja palveluverkkoselvitysten pohjalta.
Nyt hyväksyttävä investointiohjelma luo puitteet tulevien vuosien investointiohjelmille. Seuraavan päivityksen lähtökohtana on nyt hyväksyttävä ohjelma, jota täsmennetään edellä mainituin perustein vuoden kuluttua. Päivityksen painopiste on jatkossakin lähtökohtaisesti neljän-kymmenen vuoden päässä ohjelman hyväksymisajankohdasta. Hankkeiden keskeytyessä tai toimintakentän muuttuessa radikaalisti voi hanke poikkeuksellisesti palata toteutusvaiheesta kehitysvaiheeseen tai nousta toteutettavaksi normaalia päätösaikataulua nopeammin.
Lautakuntien lausunnot
Lauta- ja johtokunnat ovat antaneet lausuntonsa alustavaan investointiohjelmaan kaupunginhallituksen 20.6.2022 § 178 pyynnön mukaisesti lokakuun aikana. Kommentit pyydettiin omaa palvelualuetta koskien erityisesti hankkeista, joista ei vielä ole päätöksiä ja joihin näin ollen voidaan vielä vaikuttaa, mikä talonrakennuksen, kaupunkitekniikan, Järvenpään Veden ja liikuntapaikkarakentamisen ohjelmien osalta tarkoittaa ensisijaisesti ohjelmavuosien 2026-32 hankkeita.
Poikkeuksellisesta talousohjelman valmistelutilanteesta, investointikustannuspaineista ja yllättävistä vuodesta 2024 alkaen vaikuttavista rahoitushaasteista johtuen lautakuntia pyydettiin talousjohtajan tarkennetun ohjeen mukaisesti tarkastelemaan investointiohjelmia kriittisesti pyrkien keventämään myös lähivuosien 2023–25 investointipainetta. Lautakunnilta pyydettiin esitykset hankkeista, jotka voidaan jättää tekemättä, joita voidaan viivästyttää, joiden laajuutta voidaan karsia tai joiden laatutasosta voidaan karsia. Lautakuntien tunnistamat karsintaehdotukset ja muut alustavan ohjelman jälkeen tehdyt muutokset pienensivät investointiohjelmaa 28 miljoonalla eurolla. Kaikki lautakuntien tekemät karsintaesitykset on sisällytetty investointiohjelmaan.
Kooste voimassa olevaan investointiohjelmaan tehdyistä muutoksista on pykälän oheismateriaalina.
KR
Ehdotus
Esittelijä
-
Iiris Laukkanen, hallintojohtaja, vt. kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi
Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan vuosien 2023-32 investointiohjelman.
Käsittely
Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti asiaa.
Tomi Passi teki Mikko Taavitsaisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:
"Vähennetään investointien varauksia 2 Me vuosina 2024-2032. "
Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu muutosehdotus, joten oli äänestettävä. Hyväksyttiin äänestystavaksi sähköinen äänestys, jota täydennetään tarvittaessa nimenhuutoäänestyksellä, sekä äänestysjärjestykseksi seuraava:
JAA: esittelijän pohjaehdotus
Ei: Passin muutosesitys
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen äänin 4 (JAA) - 6 (EI) - 0 (TYHJÄ) hyväksyneen Passin muutosehdotuksen.
Pirjo Komulainen teki Eemeli Peltosen ja Katri Kuusikallion kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:
“Esitän, että investointiohjelmaan sisällytetään siitä karsitut Vanhankylänniemen kehittämisohjelman mukaiset investoinnit 2024-2028 (3,651 Me). Vastaava summa vähennetään kehitysinvestointien varauksesta 2023-2032 (8,0 Me) ja/tai muualta ohjelmasta. Siten investointitaso ei kasva investointiohjelmakaudella esitetystä.”
Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu muutosehdotus, joten oli äänestettävä. Hyväksyttiin äänestystavaksi sähköinen äänestys, jota täydennetään tarvittaessa nimenhuutoäänestyksellä, sekä äänestysjärjestykseksi seuraava:
JAA: esittelijän päätösehdotus
EI: Komulaisen muutosehdotus
Päätösehdotuksen mukaisesti.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen äänin 6 (JAA) - 4 (EI) - 0 (TYHJÄ) hyväksyneen esittelijän päätösehdotuksen.
Kokoustauko pykälän käsittelyn jälkeen klo 18.02-18.12