Perustelut
Taustaa
Kuntalain (410/2015) 13 luvun 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Tasapainon arvioinnissa huomioidaan tarvittaessa taseeseen edellisiltä tilikausilta muodostuneet ylijäämät.
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kaupungin ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kaupungin toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.
Kaupunginvaltuuston 13.6.2022 § 47 hyväksymä kaupungin strategia ohjaa taloussuunnitelman valmistelua. Järvenpäästrategian yhtenä kolmesta painopisteenä on kestävä ja hallittu kasvu, jota tukevien strategisten päämäärien mukaisesti kaupungin talous on tasapainossa sekä toimintamme on niin hyvinvoinnin kuin ympäristön näkökulmasta kestävää ja vaikuttavaa.
Taloussuunnitelmaesitys on laadittu siten, että kaupungin strategiassa esitetyt taloustavoitteet on mahdollista saavuttaa vuosina 2026 ja 2030. Strategisena tavoitteena on, että taseen kertynyt ylijäämä on vähintään 340 €/asukas (~17Me) vuonna 2026 ja 470 €/asukas (~25Me) vuonna 2030 ja että kaupungin lainamäärä on korkeintaan 6430 €/asukas (~320 Me) vuonna 2026 ja 5640 €/asukas (~301 Me). Taloustavoitteisiin pääsemiseksi on jo edeltävinä vuosina tehty toimenpiteitä, joilla taloutta on tasapainotettu sopeuttamalla toimintaa, karsimalla investointeja ja korottamalla veroja. Taloustavoitteiden saavuttamiseksi vuosina 2026 ja 2030 taloussuunnitelmaan on sisällytetty 0,2 %-yksikön kunnallisveron korotus ja 1,2 miljoonan euron sopeutus toimintaan.
Taloussuunnitelmakaudelle ajoittuu useita uudistuksia. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus on meneillään ja on astumassa voimaan vuonna 2027. Myös kiinteistöverouudistus on suunniteltu toteutuvan taloussuunnitelmakaudella. Valtionosuus- ja kiinteistöverouudistuksen talousvaikutuksia ei toistaiseksi ole voitu huomioida taloussuunnitelmassa uudistusten keskeneräisyyden ja tietojen puutteen vuoksi.
Taloussuunnitelmaesityksen perustelut
Taloussuunnitelmaesityksen lähtökohtana on kaupunginhallituksen 16.6.2025 § 207 hyväksymä taloussuunnitelmakehys. Kehyksen hyväksymisen jälkeen taloussuunnitelmaan on toimintakatevaikutteisesti huomioitu
- Lisäys aineisiin ja tarvikkeisiin Hyvinvoinnin sekä opetuksen ja kasvatuksen palvelualueille vuosille 2026 ja 2027
- Vaalien määrärahavaikutus vuodelle 2029
- Osallistuvan budjetin määrärahamuutos 2029 ja määrärahakorjaus vuodelle 2028
- Sarastian hintojen alenema vuodesta 2027 eteenpäin
- Verotuskustannusten muutokset
- Kotikuntakorvausten tulot ja menojen muutokset
- Lämmityskustannusten perustasoa suuremmat kasvu tilaomistuksessa
- Sote-vuokraustoiminnan yhtiöittämisen muutokset
- Järvenpään yhteiskoulun 2. vaiheen uuden rakennuksen lisäkustannukset tilaomistukseen
- Riskivaraus konsernipalveluihin opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen siirtovelvoitteisiin
Lisäksi on tehty tarkennuksia muutostekijöihin arvioiden tarkennuttua
- Alueurakan kilpailutuksen viivästymisen vaikutukset
- Rakennusvalvonnan toimintatuottojen aleneminen
- Kevan tasausmaksun tarkistus
- Etuusvastuiden kasvun tarkistus uusimpien ennusteiden mukaiseksi
Toimintakatevaikutteisten muutosten lisäksi kehykseen on tehty sitovuus- ja palvelualueiden välisiä siirtoja palkankorotuksien järjestelyerien kohdentamiseen, sisäisiin laskutuksiin ja muihin sisäisten erien muutoksiin liittyen. Kooste talousarviossa huomioiduista muutostekijöistä ja niiden arvioinnista on esitetty talousarviokirjan liitteenä.
Taloussuunnitelmaesityksessä on huomioitu
- Toiminnan 1,2 miljoonan euron pysyvä sopeutus vuodesta 2026 alkaen
- Verotuloennuste 0,2%-prosenttiyksikön korotus huomioiden
- Valtionosuusrahoitus 22.9.2025 kuntatalousohjelman valtionvarainministeriön laskelmien mukaisesti
- OKM:n valtionosuuteen oppilasmäärätietojen perusteella tehty arvio valmistavan opetuksen valtionosuuksien laskusta
- Kaupunkikehityksen maanmyyntipotentiaaliarvioon perustuvat myyntivoitot varovaisuusarvioiden mukaisesti. Myyntivoittoja kertyy vuosittain 2,9 - 4,6 miljoonaa euroa.
- Päivitetyn investointiohjelman mukaiset investoinnit, poistot ja lainarahoitustarve.
- Riskivaraus konsernipalveluihin opetuksen ja kasvatuksen -palvelualueen taloushaasteisiin, jotka aiheutuvat aiempien ja kuluvan vuoden budjettiylityksistä siirtyneistä sopeutusvelvoitteitteista. Yhteensä 4,95Me vuosina 2026-28.
Taloussuunnitelmaesitys sisältää 0,2%-yksikön korotuksen kaupungin tuloveroprosenttiin, josta päätetään erikseen talousarvion käsittelyn yhteydessä.
Taloussuunnitelmaan sisältyy mahdolliset, aiemmilta vuosilta siirtyneet sopeutusvelvoitteet sekä 1,2 miljoonan euron uusi pysyvä toimintaan kohdistuva sopeutusvelvoitteen vuodesta 2026 alkaen. Lautakunnat päättävät sopeutuksen kohdentamisesta avainalueille ja toimenpiteistä, joilla toiminnan kustannukset saadaan vastaamaan käytettävissä olevia määrärahoja. 27.10.2025 päättyneet YT-neuvottelut mahdollistavat neuvottelutuloksen mukaisesti myös henkilöstöön kohdistuvien toimenpiteiden toteuttamisen.
Taloussuunnitelmaesityksen investointiosa, poistot ja lainarahoitustarve perustuvat päivitettyyn investointiohjelmaan. Vuosien 2026-2035 investointiohjelmasta päätetään erikseen talousarviokäsittelyn yhteydessä. Investointiohjelman 4 ensimmäistä vuotta siirtyvät suoraan talousohjelmaan. Palveluverkkosuunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen erityisesti talonrakennuksen investointiohjelmaan sisältyy tiettyjä epävarmuuksia, mutta käytössä pysyvien toimitilojen korjauksiin ja investointitarpeisiin on pyritty varautumaan investointimäärärahoja arvioitaessa.
Taloussuunnitelma
Tilinpäätösennusteiden mukaan kaupungin tulos on vuonna 2025 1,36 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ennusteen toteutuessa kumulatiivinen ylijäämä on vuoden 2025 lopussa 22,9 miljoonaa euroa.
Vuoden 2026 talousarvio on veronkorotuksestaja toiminnan sopeutuksesta huolimatta 4,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Suunnitelmavuosista vuosi 2027 on 4,9 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuodet 2028-2029 ovat 2,7 ja 3,5 miljoonaa euroa ylijäämäisiä. Koko taloussuunnitelmakausi on 3,7 miljoonaa euroa alijäämäinen eli kaupungin taseen kertynyt alijäämä pienenee kauden aikana 19,2 miljoonaan euroon. Esitetyt sopeutustoimet mahdollistavat kaupungin strategiassa esitettyjen taloustavoitteiden toteuttamisen vuosina 2026 ja 2030 ilman uusia sopeutustoimia.
Käyttötalous
Tilinpäätösennusteeseen verrattuna toimintakatteen alijäämä kasvaa vuonna 2026 14,1% ja toimintakatteen alijäämä ilman maanmyyntejä 9,4%, koska myyntivoitot ovat kuluvaa vuotta pienemmät. Toimintakatteen alijäämän kasvuun vaikuttavat palkkojen ja niiden sivukulujen korotukset, sote-vuokraustoiminnan yhtiöittäminen, kotoutumiskorvausten pienentyminen sekä budjettiin sisältyvät riskivaraukset. Muutoin suunnitelmakaudella 2027-2029 käyttötalouden nettokustannusten kasvu on vuotuisesti noin 1,5 - 2,2%. Sopeutustoimenpiteiden ansiosta kaupungin oman toiminnan toimintakatteen kasvu, ilman maanmyyntejä, TE-palveluja ja Järvenpään vesi-liikelaitosta, on koko taloussuunnitelmakaudella keskimäärin 2,5 %.
Verorahoitus
Taloussuunnitelma sisältää 0,2 %-yksikön korotuksen kunnan tuloveroprosenttiin. Muilta osin taloussuunnitelma ei sisällä veroperusteiden muutoksia.
Kaupungin verotulot kasvavat vuonna 2026 ansiotulojen kasvaessa palkankorotusten ja työllisyyden parantumisen seurauksena 4,7%. Esitetty 0,2 %-yksikön tuloveroprosentin korotus huomioiden tuloverot kasvavat yhteensä 6,8 prosenttia edellisvuotisesta, 116,7 miljoonasta eurosta 124,6 miljoonaan euroon. Vuosina 2027-29 verotulot kasvavat keskimäärin 3,8 % ja nousevat yli 139 miljoonaan euroon vuonna 2029.
Taloussuunnitelman valtionosuusarvio pohjautuu syyskuussa julkaistuun Valtionvarainministeriön kuntatalousohjelman painelaskurin tietoihin ja erikseen arvioituun valmistavan opetuksen valtionosuuteen. Valtionosuuksiin sisältyy sekä hyvinvointiuudistuksen seurauksena tehdyt pysyvät leikkaukset että uusien TE-tehtävien ja muiden tehtävämuutosten aiheuttamat lisäykset ja leikkaukset valtionosuuksiin. Lopulliset valtionosuuspäätökset vuodelle 2026 tehdään joulukuussa taloussuunnitelman hyväksymisen jälkeen.
Valtionosuudet ovat vuonna 2026 21,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2027 valtionosuuksien ennakoidaan olevan 20,1 miljoonaan euroa, vuonna 2028 23,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2029 24,2 miljoonaan euroa. Laskelmissa ei ole mukana valmisteilla olevan ja 2027 toimeenpantavan valtionosuusuudistuksen vaikutuksia. Vaikutusten suunnasta tai suuruudesta ei toistaiseksi ole käytettävissä kuntakohtaisia arvioita, joten uudistus voi muuttaa kaupungin rahoitusasemaa merkittävästi vuodesta 2027 alkaen kumpaan suuntaan tahansa.
Investoinnit
Taloussuunnitelman investointiosa pohjautuu erikseen hyväksyttävään vuosien 2026-35 investointiohjelmaesitykseen. Nettoinvestointien määrä investointiohjelmassa taloussuunnitelmavuosina 25,5 ja 42,5 miljoonan euron välillä. Investointitaso on taloussuunnitelmavuosina tehtyjen karsintojen ja aikataulumuutosten ansiosta kokonaisuudessaan kehystä maltillisempi. Suurimmat investoinnit kohdistuvat talonrakennukseen, kunnallistekniikkaan ja Järvenpään Veden investointeihin. Vuosittainen poistotaso vaihtelee investointien seurauksena vuoden 2025 arvioidusta tilanteesta 25,1 miljoonaa euoa taloussuunnitelmavuosille 2026 -2029 25,5 - 27,4 miljoonaa euroa lisäten tasapainoisen talouden ylläpidon haastetta.
Lainat ja tulorahoitus
Kaupungin investointien tulorahoitus on noin 78,6 % vuonna 2026. Vuosikate on vuonna 2026 21,3 miljoonaa euroa, ja nousee vuosittain ollen 2029 noin 31 miljoonaa euroa. Vuosikatteella pystytään kattamaan noin 68% koko kauden 150 miljoonan euron investointien omahankintamenosta. Lainamäärä kasvaa vuoden 2025 ennusteiden mukaisesta 267,2 miljoonasta noin 311,4 miljoonaan euroon vuonna 2029. Asukaskohtainen lainamäärä kasvaa samana aikana noin 5700 eurosta noin 6388 euroon per asukas.
Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026-29 on esitetty listan liitteenä.
Yhteistoimintamenettely
Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 §:n mukainen yhteistoimintamenettely taloussuunnitelmasta on käyty 29.10.2025. Henkilöstöjärjestöjen lausunto taloussuunnitelmaesityksestä on esitetty pykälän liitteenä.
Talousarvion sitovuusmääräykset
Nyt käsiteltävä talousarvio laaditaan vuosiksi 2026-29. Edellisten taloussuunnitelmien laadintaperiaatteiden mukaisesti käyttötalouden sitovuustasojen määrärahat ovat Järvenpään Vesi-liikelaitosta ja Keski-Uudenmaan työllisyysaluetta lukuun ottamatta nettositovia koko taloussuunnitelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2026, voivat lautakunnat esittää vuoden 2026 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy, tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan saman taloussuunnitelmakauden eli vuosien 2027-29 määrärahasta.
Järvenpään vesi -liikelaitoksen sekä Keski-Uudenmaan työllisyysalue -taseyksikön sitovuuksia on täsmennetty. Järvenpään Vesi – liikelaitoksen sitovana tasona on yli/alijäämä ennen varauksia sekä erillisesti sitovana Järvenpään veden peruspääomastaan maksama korko. Keski-Uudenmaan työllisyysalue – taseyksikön sitovana tasona on yli/alijäämä ennen varauksia sekä erillisesti sitovana kokonaisuutena toimintakulut.
Tuloslaskelmaosassa verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot ja -kulut ja satunnaiset tulot ja menot on määritelty nettositoviksi.
Investointiosassa sitovuudet on määritetty maanostojen ja -myyntien osalta bruttositoviksi. Muiden investointien osalta investointimäärärahat on määritelty nettositoviksi talousarviokirjassa esitetyin sitovuustasoin. Kunnallistekniikan sitovuustasoja on muutettu siten, että sitovina tasoina ovat infran suunnittelu ja infran rakentaminen. Investointiosassa bruttositovana sitovuustasona esitetään myös Keski-Uudenmaan työllisyysalueen investoinnit, vaikka työllisyysalue ei lähtökohtaisesti toteuta investointeja.
Rahoitusosassa sitova erä on lainakannan muutos.
Järvenpään kaupungin hallintosäännön (31.3.2025) 149§:n mukaan toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle ja muille toimielimille talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetyllä tavalla. Talousarvion sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle osavuosikatsauksessa, joka laaditaan puolivuosiraporttina, sekä tilinpäätöksessä. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien talouden toteutumisesta raportoidaan lauta- ja johtokunnille niiden päättäminä ajankohtina, kuitenkin vähintään osavuosikatsauksen aikataulussa. Lauta- ja johtokuntien tulee käsitellä talouden toteumaa ja ennustetta koko vuoden toteumaksi perusteluineen vähintään kvartaaleittain. Palvelualueiden sekä taseyksikön ja liikelaitoksen kanssa käydään kvartaaleittain keskustelut kaupunginjohtajan ja talousjohtajan johdolla talouden sekä toiminnan kehittymisestä. Talousarvion kuukausittaisesta toteutumisesta raportoidaan talous- ja konsernijaostolle kokousaikataulun mukaisessa rytmissä.
Rakenteelliset muutokset
Kunnallistekniikan investointien sitovuustasoja on muutettu siten, että sitovina tasoina ovat infran suunnittelu ja infran rakentaminen. Muilta osin talousarvio ei sisällä rakenteellisia muutoksia.
Muutosvaltuudet
Osana toiminnan sopeutusta ja tehostamista tulee jatkuvasti arvioida toimintojen parasta järjestämis- ja organisointitapaa ja tarvittaessa muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Muutokset edellyttävät usein määrärahasiirtoja sitovuustasojen välillä. Muutosten mahdollistamiseksi organisaatio- tms. työnjaon tai vastuiden muutosten seurauksena tarvittavista sitovuustasojen välisistä määrärahasiirroista, joilla ei ole toimintakatevaikutusta, päättää kaupunginjohtaja.
Kehitysinvestoinneissa on varattuna määräraha tuottavuus- ja vetovoimainvestointeihin. Kehitysinvestointien toteuttamisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma, jolla osoitetaan, että investointi maksaa itsensä takaisin menosäästöinä tai tulolisäyksinä. Kehitysinvestointien osalta esitetään, että kaupunginjohtajalla on oikeus päättää yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon asti ja sen ylittävistä hankkeista päättää kaupunginhallitus.
KR
Ehdotus
Esittelijä
Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi
Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
- hyväksyy talousarvion investointiosan vuosille 2026-29 aiemmin hyväksymänsä 10 vuoden investointiohjelman mukaisena
- hyväksyy liitteenä olevan talousarvion ja taloussuunnitelman muilta osin
- valtuuttaa kaupunginjohtajan ja talousjohtajan tekemään tarvittavat teknisluontoiset korjaukset laskelmiin ja talousarviokirjaan, jos tarvetta käsittelyssä tehtyjen päätösten jälkeen ilmenee
- valtuuttaa kaupunginjohtajan päättämään organisaatio- tms. työnjaon tai vastuiden muutosten seurauksena tarvittavista, sitovuustasojen välisistä määrärahasiirroista, joilla ei ole toimintakatevaikutusta.
- valtuuttaa kaupunginjohtajan päättämään yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon asti ja kaupunginhallituksen sen ylittävistä hankkeista.
Käsittely
Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti asiaa.
Muutosehdotukset ja äänestykset
1. Tomi Passi teki Ismo Nöjdin kannattamana seuraavat muutosehdotukset:
Esitys 1: Konsernipalvelujen toimintamenojen tasapainotus -200 tuhatta euroa vuosille 2026-2027.
Esitys 2: Opetuksen- ja kasvatuksen palvelualueen toimintamenojen tasapainotus -400 tuhatta euroa vuosille 2026-2027.
Kokouksen aikana Tomi Passi peruutti molemmat muutosehdotukset.
2. Reetta Nick teki Satu Tuomisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Lisätään opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen sitovuustasolle vuodelle 2026 16 t€ ja vuodelle 2027 34 t€ määräraha ja vähennetään vastaavat summat konsernipalveluihin viedystä opetuksen ja kasvatuksen riskivarauksesta.
Äänestyksen jälkeen (Pohjaehdotus, JAA 0, Nickin muutosehdotus, EI 11) Reetta Nickin muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
3. Henri Kontkin teki Ismo Nöjdin kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan taloussuunnitelmakaudelta 2026-2029 opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen poikkeuksellinen ylimääräinen riskivaraus (yhteensä 4,95 Me vuosina 2026-28) ja otetaan jokaiselle vuodelle yt-menettelyn tuloksista lisää ratkaisuja käyttöön 0,6 miljoonan euron edestä.
Äänestyksen jälkeen ääniin 6 JAA-ääntä, 5 EI-ääntä, päätettiin esittelijän ehdotuksen mukaisesti.
Esittelijä teki seuraavan lisäysehdotuksen: talousjohtaja valtuutetaan tekemään Reetta Nickin hyväksytystä muutosehdotuksesta johtuvat tekniset korjaukset.
Kokouksessa pidettiin tauko klo 19.07-19.20.
Päätös
Hyväksyttiin Reetta Nickin muutosehdotuksen mukaisesti.
Kaupunginhallitus päätti, että talousjohtaja valtuutetaan tekemään hyväksytystä muutosehdotuksesta (lisätään opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen sitovuustasolle vuodelle 2026 16 t€ ja vuodelle 2027 34 t€ määräraha ja vähennetään vastaavat summat konsernipalveluihin viedystä opetuksen ja kasvatuksen riskivarauksesta) johtuvat tekniset korjaukset.