Perustelut
Henkilö on toimittanut kaupungin kirjaamoon 5.11.2025 päivätyn kaupungin henkilökuntaan kuuluvan viranhaltijan toimintaa koskevan kantelun ja vahingonkorvausvaatimuksen. Kanteluasian on ratkaissut kantelua koskevin osin toimivaltaisena kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtaja on päätöksellään katsonut, ettei asiassa ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella asiassa tulisi ryhtyä hallintolain tai jonkin muun lain mukaisiin toimenpiteisiin kantelun kohteena olevan viranhaltijan osalta.
Kantelun ja vahingonkorvausvaatimuksen kaupungille esittänyt on vaatinut kaupunkia korvaamaan henkisestä kärsimyksestä sekä tilapäisestä haitasta kaikkine haittoineen yhteensä 15 000,00 euroa, mahdollisesta aineellisesta vahingosta yhteensä 2 000,00 euroa sekä mainehaitasta johtuvasta taloudellisesta vahingosta yhteensä 15 000,00 euroa. Lisäksi kantelun ja vahingonkorvausvaatimuksen kaupungille esittänyt on ilmoittanut, että mikäli asiaa ei saada ratkaistua sovinnollisesti, vaatimukseen tullaan liittämään vaatimus lisäksi asiamieskustannusten korvaamisesta sekä vaatimus asian käsittelyyn kuluneen ajan korvaamisesta. Kantelun ja vahingonkorvausvaatimuksen kaupungille esittänyt on perustellut korvausvaatimustaan rikoslain 24 luvun 8 §:n (yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen) ja/tai rikoslain 24 luvun 9 §:n (kunnianloukkaus) sekä vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n (korvaus henkisestä kärsimyksestä) mukaisilla perusteilla.
Järvenpään kaupungin hallintosäännön (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 31.3.2025 § 19) taloudellista toimivaltaa koskevan 18 luvun 7-kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää 15 000,00 euroa ja suuremmasta vahingonkorvausvaatimuksesta. Koska kantelun yhteydessä esitetty vahingonkorvausvaatimus asiassa on suurempi kuin 15 000,00 euroa on toimivalta asiassa vahingonkorvausta koskevin osin kaupunginhallituksella.
Vahingonkorvauslain mukainen korvausvastuu
Vahingonkorvauslain (412/1974) mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan. Työnantajan ja julkisyhteisön korvausvastuusta säädetään erikseen vahingonkorvauslain 3 luvussa. Kyseisen luvun 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työnantajana pidetään myös sitä, joka antaa tehtävän sellaiselle itsenäiselle yrittäjälle, joka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet on rinnastettava työntekijään. Mitä edellä on sanottu työnantajasta, koskee vastaavasti valtiota, kuntaa ja muuta julkista yhteisöä tai laitosta, kun vahinko on aiheutunut sellaisen julkisyhteisön työntekijän taikka yhteisöön virka- tai siihen verrattavassa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.
Julkisyhteisö on vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaan velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Sama korvausvelvollisuus on muulla yhteisöllä, joka lain, asetuksen tai lakiin sisältyvän valtuutuksen perusteella hoitaa julkista tehtävää. Edellä mainittu vastuu on yhteisöllä kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.
Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellyttää lisäksi, että aiheutunut vahinko on syy-yhteydessä suhteessa korvausvastuuseen johtavaan tekoon, toimintaan tai laiminlyöntiin. Syy-yhteyttä edellytetään niin sopimuksen ulkoisessa kuin sopimukseen perustuvassa korvausvastuutilanteessa. Syy-yhteydellä tarkoitetaan, että vahingon syntyminen liittyy olennaisesti johonkin sellaiseen tekoon, toimintaan tai laiminlyöntiin, jonka voidaan katsoa aiheutuneen korvausvelvollisen toiminnasta eli vahinko on syntynyt tällaisen tietyn teon tai laiminlyönnin seurauksena.
Vahingonkorvauslain mukaan korvattava vahinko
Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä tietyin laissa säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Kärsimyksen korvaamisella tarkoitetaan tietynlaista henkisen vahingon hyvittämistä. Mikäli vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:n mukainen kärsimyskorvaus koskee tarkemmin laissa määriteltyjä kuolemantapaustilanteita. Saman luvun 6 §:n mukaan oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on lisäksi sillä:
1) jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu;
2) jota on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty;
3) jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu;
4) jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla, 1–3 kohdassa tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla.
Korvaus määrätään edellä mainituissa tilanteissa sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus. Oikeutta kärsimyskorvaukseen ei kuitenkaan ole vain vahingonkorvauslain mukaisen pääedellytyksen eli tuottamuksen täyttyessä. Kärsimys on lisäksi pitänyt aiheuttaa tietynlaisella rangaistavaksi säädetyllä teolla tai tietynkaltaisella tiukasti määritellyin tavoin tapahtuneella henkilökohtaisen koskemattomuuden tai ihmisarvon vakavalla loukkauksella.
Hallintolain mukainen kuuleminen
Hallintolain mukaan viranomaisen on huolehdittava käsiteltävänä olevan asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Selvittämisen lisäksi viranomaisen on ennen asian ratkaisemista varattava asianosaiselle tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.
Koska kantelussa on kyse tietyn kaupungin henkilökuntaan kuuluvan viranhaltijan toiminnasta, on kyseiselle viranhaltijalle varattu hallintolain mukainen tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä asiassa. Viranhaltija on toimittanut kaupungille lausuntonsa asiassa 2.12.2025. Kaupunki on toimittanut viranhaltijan kaupungille toimittaman lausunnon tiedoksi kantelun tehneelle ja varannut mahdollisuuden lausua viranhaltijan toimittamassa lausunnossa esittämistä asioista. Samassa yhteydessä kaupunki on pyytänyt kantelun tehnyttä yksilöimään, miltä osin kantelussa kuvatut asiat koskevat uudempia, kuin kahta vuotta vanhempia asioita sekä sellaiset hallintolain tarkoittamat erityiset syyt, mikäli kantelun tehnyt katsoo, että kantelussa esitetyt asiat tulisi myös kahta vuotta vanhempien asioiden osalta poikkeuksellisesti tutkia. Kantelun tehnyt on toimittanut kaupungille vastineen ja vastauksen, jossa on täsmennetty alkuperäisessä kantelussa esitettyä vahingonkorvausvaatimusta siten, että 14 990,00 euron suuruinen vaatimus on kohdennettu kaupungille ja 17 000,00 euron vaatimus viranhaltijaan.
Kantelun käsittelyn osalta kaupunki on ilmoittanut kantelun tehneelle, ettei 9.1.2026 kaupungin kirjaamoon toimitetussa vastineessa ja yksilöintipyyntöön annetussa vastauksessa ole kaupungin näkemyksen mukaan yksilöity sitä, miltä osin kantelussa kuvatut asiat koskevat uudempia, kuin kahta vuotta vanhempia asioita eikä sellaisia hallintolain tarkoittamia erityisiä syitä, joiden perusteella kantelussa esitetyt asiat tulisi myös kahta vuotta vanhempien asioiden osalta poikkeuksellisesti tutkia. Kaupunki on ilmoittanut kantelun tehneelle, että asiassa saadun selvityksen perusteella kaupunginjohtaja ratkaisee toimivaltansa puitteissa kantelua koskevan asian, jonka jälkeen vahingonkorvausta koskeva asia valmistellaan kaupunginhallituksen ratkaistavaksi hallintosäännön mukaisen toimivallan perusteella.
Kantelun tehneen kaupungille 9.1.2026 toimittama vastine ja yksilöintipyyntöön annettu vastaus on toimitettu tiedoksi kantelun kohteena olevalle viranhaltijalle. Kantelun ja vahingonkorvausvaatimuksen esittänyt on 14.1.2026 toimittanut kaupungille asiaan liittyvän lisäkirjelmän, jossa on tuotu niitä hallintolain mukaisia erityisiä syitä, joiden perusteella kantelu tulee myös kahta vuotta vanhempien seikkojen osalta tutkia. Kantelun tehnyt on lisäksi tuonut esille, että koska kantelussa esitettyjen seikkojen sekä vahingonkorvausvaatimuksen välillä on kiinteä asiallinen yhteys, edellyttää vahingonkorvausvastuun edellytysten arviointi kantelun tehneen mukaan virheellisen menettelyn tutkimista, eikä kantelua voida tältä osin erottaa vahingonkorvausasiasta tai jättää tutkimatta.
Kaupungin näkemys
Kaupungille toimitetussa kantelussa ja vahingonkorvausvaatimuksessa on kuvattu tapahtumainkulkua joka on saanut alkunsa pääosin vuoden 2021 aikana ja johon liittyen on kanneltu myös eduskunnan oikeusasiamiehelle. Eduskunnan oikeusasiamies on antanut asiassa oman ratkaisunsa 13.12.2023. Päätöksessään eduskunnan oikeusasiamies on katsonut, ettei Järvenpään kaupungin henkilöstöasiainjaosto ole ollut toimivaltainen käsittelemään kantelussa tarkoitettua epäilyä luottamushenkilön epäasiallisesta käytöksestä vaan asian käsittely olisi kuntalain (410/2015) 85 §:n 2 momentin perusteella kuulunut kaupunginhallitukselle. Oikeusasiamies on edellä mainituin perustein päätöksellään katsonut, että kaupunki on menetellyt asian käsittelyn osalta asiassa virheellisesti, kun henkilöstöasiainjaosto on käsittelyt asiaa kaupunginhallituksen sijaan.
Kantelua ja vahingonkorvausvaatimusta koskevissa asiakirjoissa on tuotu esille asioita, joista osa perustuu vuonna 2020 alkaneisiin tapahtumiin ja osa tätä myöhempiin tapahtumiin. Kantelun ja vahingonkorvausvaatimuksen kaupungille tehnyt kertoo asiakirjoissa ilmoittaneensa kantelun kohteena olevan viranhaltijan epäasiallisesta käytöksestä kaupungille sähköpostitse jo 4.10.2020 sekä 18.4.2021. Kantelun ja vahingonkorvausvaatinumuksen kaupungille tehneen mukaan asiaa ei kuitenkaan tuolloin ole käsitelty.
Kantelua ja vahingonkorvausvaatimusta koskevien asiakirjojen perusteella jää kaupungin näkemyksen mukaan epäselväksi, millä perusteella kantelun ja vahingonkorvausvaatimuksen kaupungille esittänyt katsoo kaupungin tai kantelun kohteena olevan viranhaltijan menetelleen sellaisella tavalla, että toiminnasta olisi aiheutunut kantelun ja vahingonkorvausvaatimuksen kaupungille esittäneelle asiakirjoissa kuvatun kaltaisia vahinkoja sekä se, millä tavoin ilmoitetut vahingot ovat syy-yhteydessä tiettyyn tekoon, toimeen tai laiminlyöntiin. Kaupungin tiedossa ei ole, että kantelun kohteena olevasta viranhaltijasta olisi tehty poliisiviranomaiselle tutkintapyyntö ja että kyseisen viranhaltijan olisi kantelussa ja vahingonkorvausvaatimuksessa esitetyillä perusteilla katsottu syyllistyneen johonkin kantelun ja vahingonkorvausvaatimuksen tehneen ilmoittamaan rikoslaissa määriteltyyn tekoon. Kaupungin tietojen mukaan toisesta kantelussa mainitusta kaupungin viranhaltijasta on tehty poliisiviranomaiselle tutkintapyyntö, mutta tutkinta asiassa on päätetty 5.10.2022, sillä poliisin päätöksen mukaan asiassa ei ole ollut syytä epäillä rikosta ja esitutkintaa ei aloitettu.
Vaikka eduskunnan oikeusasiamies on 2023 antamassaan ratkaisussa todennut, ettei Järvenpään kaupungin henkilöstöasiainjaosto ole ollut toimivaltainen käsittelemään kantelussa ja vahingonkorvausvaatimuksessa tarkoitettua epäilyä luottamushenkilön epäasiallisesta käytöksestä vaan asian käsittely olisi kuntalain (410/2015) 85 §:n 2 momentin perusteella kuulunut kaupunginhallitukselle ei tämä seikka sellaisenaan osoita, että kaupunki tai kantelun kohteena oleva viranhaltija olisivat asiassa vahingonkorvausvelvollisia. Asiaa, jonka oikeaan käsittelyjärjestykseen eduskunnan oikeusasiamies on edellä mainitulla tavalla ottanut kantaa, sekä asian käsittelyn edellyttämiä henkilötietoja on käsitelty kaupungilla asian käsittelyn edellyttämässä laajuudessa. Luottamushenkilöiden tietojensaantioikeus on julkisuuslaissa kaikkia koskevaa tietojensaantioikeutta laajempi. Kuntalain 83 §:n mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina. Henkilötietojen käsittely on tietyissä tilanteissa edellytys myös myös mahdollisten esteellisyyksien arvioimiselle. Sekä viranhaltijat että luottamushenkilöt toimivat tehtäviään hoitaessa virkavastuulla ja vastaavat toimintanasa lainmukaisuudesta. Kaupungin tiedossa ei ole, että asian käsittelyn edellyttämiä henkilötietoja olisi käsitelty muulla, kuin edellä mainitulla tavalla.
Kaupungin näkemyksen mukaan asiassa ei ole tuotu esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella kaupungin tai jonkin sen viranhaltijan voitaisiin katsoa menetelleen asiassa sellaisella vahingonkorvauslaissa tai muussa laissa kuvatulla tavalla, jonka perusteella kaupungin voitaisiin katsoa olevan asiassa korvausvelvollinen.
SF