Kaupunginhallitus, kokous 25.11.2024

Perustelut

Näkymä taloussuunnittelukauteen 

Kaupungin taseessa oli vuoden 2023 lopussa 20,1 miljoona euroa kertynyttä ylijäämää. Kaupungin tulos on tämänhetkisten ennusteiden mukaan kuluvana vuonna 5,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ylijäämäpuskuria olisi näin ollen vuoden lopussa jäljellä 14,4 Me. Päivitetyn investointien toteuma-arvion ja tilinpäätösennusteen mukaisesti kuluvana vuonna otetaan lisää velkaa otetaan 13,6 miljoonaa euroa, jolloin sitä on vuoden lopussa 268,4 miljoonaa euroa. ​​​​Talousarvion (KV 27.5.) muutosesityksen mukaisesti toteutuessaan kaupungin tulos olisi -4,7 Me alijäämäinen, ylijäämäpuskuria olisi vuoden lopussa 15,4 Me ja lisää velkaa otettaisiin 33,1 Me, jolloin sitä olisi vuoden lopussa 287,9 Me.

Kuntakenttään on viime vuosina kohdistunut suuria muutoksia. Viimeisimpien soteuudistukseen liittyvien laskelmien mukaisesti soteuudistus heikentää Järvenpään verorahoitusta pysyvästi 6,7 miljoonalla eurolla ja väliaikaisesti vuosina 2025-27 1,9 miljoonalla eurolla vuosittain. Kuntakentän uudistukset jatkuvat 2025, kun TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille ja Keski-Uudenmaan kuntien työllisyysalue aloittaa toimintansa Järvenpää vastuukuntanaan. Valmistelussa on myös muita merkittäviä uudistuksia, kuten valtionosuusjärjestelmän uudistus 2026 ja kiinteistöverouudistus 2026/27, joiden kuntakohtaisista vaikutuksista ei toistaiseksi ole käytettävissä edes alustavia tietoja. Taloussuunnitelmavuosien verorahoituksen tasoon liittyy näin ollen jälleen merkittäviä epävarmuuksia. 

Tämänhetkisin tiedoin kaupungin verorahoitus on heikkenemässä tehtäviin nähden. Investointeihin kohdistuu keväällä 2024 hyväksytyistä karsinnoista huolimatta jälkeen uusia korotuspaineita ja tehtävien lisääntyessä, palvelutarpeiden muuttuessa  ja kustannusten kasvaessa toiminnan menopaineet ovat nekin huomattavia. Korkotasoissa on viitettä laskusuunnasta ja investointien siirtymät karsintapäätösten seurauksena vähentävät poistojen tulosvaikutusta lähivuosina ja helpottavat näin osaltaan kaupungin haastavaa taloustilannetta. Nykyisillä veroasteilla, investoinneilla, palveluilla ja kustannustasoilla kaupungin rahoitus on riittämätön kattamaan sekä toiminnasta että investoinneista aiheutuvat menot.    

Kehyksen laadintaperiaatteet 

Kehys laaditaan vuosiksi 2025-25. Aikaisempien vuosien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko taloussuunnitelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2025,​ voivat lautakunnat esittää vuoden 2025 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy,​ tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan saman taloussuunnitelmakauden eli vuosien 2026-​28 määrärahasta.

Rakenteelliset muutokset 

Uudeksi valtuuston sitovuustasoksi esitetään vuodesta 2025 alkaen Keski-Uudenmaan TE-palveluja. TE-alueen käynnistyminen vaikuttaa Hyvinvoinnin palvelualueen vastuisiin, mitkä muutokset tullaan huomioimaan kehyslaskennassa. Myös opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen ja kotikuntakorvausten määrärahajakoa esitetään tarkistettavaksi. 

Taloussuunnitelmakehyksen valmistelun reunaehdot

Kehyksen laadinnassa huomioidaan kaupungin nykyinen taloustilanne sekä viimeisimmät taloussuunnitelmakautta koskevat verotulo- ja valtionosuusennusteet, viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kuntien muuttuvista tehtävistä, rahoitus- ja kustannuseristä sekä kehyksen laadinta-aikataulussa päivitetttävät investointiohjelmatiedot. 

Taloussuunnitelmakehys valmistellaan siten, että kaupungin strategiassa esitetyt taloustavoitteet toteutuvat vuosina 2026 ja 2030. Tavoitteena on, että taseen kertynyt ylijäämä on vuonna 2030 vähintään 25 miljoonaa euroa ja lainamäärä korkeintaan 301 miljoonaa euroa. Taloustavoitteisiin pääsemiseksi: 

• Toiminnassa
  • varmistetaan jo tehtyjen sopeutuspäätösten 2020-23 ja 2024-25 toimeenpano
  • päätettyjen sopeutustoimien toimeenpanossa ei käytetä lomautuksia eikä irtisanomisia tilanteessa, jossa palvelukysyntä pysyy ennallaan
  • ei lisätä uusia toimintaan kohdistuvia toimenpiteitä
  • muutostekijöinä huomioidaan vain pakottavat muutokset toiminnassa (lait ja asetukset, muut sitovat päätökset ja sopimuskorotukset)
• Investoinneissa
  • huomioidaan investointiohjelmien päivityksessä tunnistetut aikataulumuutostarpeet 
  • investointeihin hyväksytään vain pakottavat korotukset ja lisäykset
• Veroperusteissa
  • pyritään säilyttämään kaupungin kilpailukyky alueellisessa veroperustevertailussa
  • kunnallis- tai kiinteistöveroastetta muutetaan tarvittaessa tavoitteiden saavuttamiseksi.
     

Prosessin eteneminen

Kaupunginhallitus antaa taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet 17.6.2024. Samassa kokouksessa käsitellään myös alustava investointiohjelma.Lautakunnat tekevät raamin mukaiset talousarvioesityksensä syyskuun aikana ja antavat samassa aikataulussa lausuntonsa investointiohjelmaan.    

Investointiohjelma, talousarvio​ ja -​suunnitelma sekä veroperusteet tuodaan samanaikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn lokakuussa ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 11.11.2024.  

Perustelut

Näkymä taloussuunnittelukauteen

Kaupungin taseessa oli vuoden 2023 lopussa 20,1 miljoona euroa kertynyttä ylijäämää. Kuluvan vuoden alkuperäinen talousarvio laadittiin 3,7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja muutetussa talousarviossa alijäämä on 4,7 miljoonaa euroa. Talousarvio jäi alijäämäiseksi investointien karsinnasta ja toimintakatesopeutuksista huolimatta.

Kaupungin tulos on huhtikuun kuukausiraportin mukaan kuluvana vuonna 5,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ylijäämäpuskuria olisi näin ollen vuoden lopussa jäljellä 14,9 Me. Päivitetyllä investointien toteuma-arviolla ja tilinpäätösennusteella kuluvana vuonna otetaan lisää velkaa 13,6 miljoonaa euroa, jolloin sitä on vuoden lopussa 268,4 miljoonaa euroa. ​​​​Muutetun talousarvion (KV 27.5.2024 § 35) mukaisesti toteutuessaan kaupungin tulos on 4,7 Me alijäämäinen ja ylijäämäpuskuria on vuoden lopussa 15,4 Me. Muutetun talousarvion mukaisesti lainaa otettaisiin 33,1 Me, jolloin velkaa olisi vuoden lopussa 287,9 Me.

Kuntakenttään on viime vuosina kohdistunut suuria muutoksia. Viimeisimpien hyvinvointialueuudistukseen liittyvien laskelmien mukaisesti uudistus heikentää Järvenpään verorahoitusta pysyvästi 6,7 miljoonalla eurolla ja väliaikaisesti vuosina 2025-27 1,9 miljoonalla eurolla vuosittain. Kuntakentän uudistukset jatkuvat vuonna 2025, kun TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille ja Keski-Uudenmaan työllisyysalue aloittaa toimintansa Järvenpää vastuukuntanaan. Valmistelussa on myös muita merkittäviä uudistuksia, kuten valtionosuusjärjestelmän uudistus 2026 ja kiinteistöverouudistus 2026/27, joiden kuntakohtaisista vaikutuksista ei toistaiseksi ole käytettävissä edes alustavia tietoja. Taloussuunnitelmavuosien verorahoituksen tasoon liittyy näin ollen jälleen merkittäviä epävarmuuksia. 

Tämänhetkisin tiedoin kaupungin verorahoitus on heikkenemässä tehtäviin nähden. Investointeihin kohdistuu keväällä 2024 hyväksytyistä karsinnoista huolimatta uusia korotuspaineita ja tehtävien lisääntyessä, palvelutarpeiden muuttuessa  ja kustannusten kasvaessa toiminnan menopaineet ovat nekin huomattavia. Korkotasoissa on viitettä laskusuunnasta ja investointien siirtymät karsintapäätösten seurauksena vähentävät poistojen tulosvaikutusta lähivuosina ja helpottavat näin osaltaan kaupungin haastavaa taloustilannetta. Nykyisillä veroasteilla, investoinneilla, palveluilla ja kustannustasoilla kaupungin rahoitus on riittämätön kattamaan sekä toiminnasta että investoinneista aiheutuvat menot. 

Kehyksen laadintaperiaatteet ja talousarvioseuranta

Nyt käsiteltävä kehys laaditaan vuosiksi 2025-28. Edellisten talousohjelmien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko talousohjelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2025,​ voivat lautakunnat esittää vuoden 2025 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy,​ tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan saman taloussuunnitelmakauden eli vuosien 2026-​28 määrärahasta.

Aikaisempien vuosien tapaan valtuustolle tehtävä laajempi talousarvioseuranta esitetään tehtävän kansallisen taloustietojen raportoinnin aikataulussa, jolloin osavuosikatsaus tehtäisiin 6 kuukauden tilanteesta. Lisäksi talousjaostolle ja kaupungin johdolle raportoidaan taloustilanteesta kuukausittain. 

Rakenteelliset muutokset

Uudeksi valtuuston sitovuustasoksi esitetään lisättävän vuodesta 2025 alkaen Keski-Uudenmaan työllisyysalue. Työllisyysalueen käynnistyminen vaikuttaa Hyvinvoinnin palvelualueen vastuisiin, mitkä muutokset on huomioitu kehyslaskennassa. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen ja Kotikuntakorvaukset sitovuustasojen sisältöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että kaupungin saamat kotikuntakorvaustulot kirjataan jatkossa Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen tuloksi ja kaikki kaupungin maksamat kotikuntakorvausmenot kirjataan kotikuntakorvausten sitovuustasolle. Investointiosassa Talonrakennushankkeista esitetään erotettavaksi irtaimistoinvestoinnit palvelualueiden irtaimistoinvestointeihin. Muutos toteutetaan lopulliseen talousarvioesitykseen. Muutoin sitovuustasoihin ei esitetä muutoksia.

Taloussuunnitelmakehyksen valmistelun reunaehdot

Taloussuunnitelmakehys on valmistelu siten, että kaupungin strategiassa esitetyt taloustavoitteet toteutuvat vuosina 2026 ja 2030. Tavoitteena on, että taseen kertynyt ylijäämä on vuonna 2030 vähintään 25 miljoonaa euroa ja lainamäärä korkeintaan 301 miljoonaa euroa. Taloustavoitteisiin pääsemiseksi valmistelussa on edetty seuraavin periaattein: 

• Toiminnassa
  • varmistetaan jo tehtyjen sopeutuspäätösten 2020-23 ja 2024-25 toimeenpano
  • päätettyjen sopeutustoimien toimeenpanossa ei käytetä lomautuksia eikä irtisanomisia tilanteessa, jossa palvelukysyntä pysyy ennallaan
  • ei lisätä uusia toimintaan kohdistuvia toimenpiteitä
  • toiminnan muutostekijöinä huomioidaan vain pakottavat muutokset (lait ja asetukset, muut sitovat päätökset ja sopimuskorotukset)
• Investoinneissa
  • huomioidaan investointiohjelmien päivityksessä tunnistetut aikataulumuutostarpeet 
  • investointeihin hyväksytään vain pakottavat korotukset ja lisäykset
• Veroperusteissa
  • pyritään säilyttämään kaupungin kilpailukyky alueellisessa veroperustevertailussa
  • kunnallis- tai kiinteistöveroastetta muutetaan tarvittaessa tavoitteiden saavuttamiseksi
     

Talousarviokehys 2025-​28

Vuosien 2025-​28 taloussuunnitelmakehyksen laadinnassa on huomioitu kaupungin nykyinen taloustilanne sekä viimeisimmät taloussuunnitelmakautta koskevat verotulo- ja valtionosuusennusteet, viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kuntien muuttuvista tehtävistä, rahoitus- ja kustannuseristä sekä päivitetty alustava investointiohjelma. Taloussuunnitelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu taloussuunnitelma vuosille 2024-​27 (KV 27.5.2024 § 35).

Taloussuunnitelmakehyksen mukainen kaupungin neljän vuoden yhteenlaskettu tulos on 14,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuoden 2025 tulos on 1,5 Me ylijäämäinen. Taseen kertynyt ylijäämä on vuoden 2025 lopussa noin 16,4 miljoonaa euroa, jos vuosi 2024 toteutuu ennusteen mukaisesti, ja vuoden 2028 lopussa 29,4 Me.  

Taloussuunnitelmakauden nettoinvestoinnit ovat alustavan investointiohjelman mukaisesti 156,3 Me. Koko 10-vuotiskauden nettoinvestointitaso on ohjelmassa yhteensä 311,5 Me.

Lainaa nostetaan taloussuunnitelmakaudella yhteensä 35,8 Me ja vuonna 2025 0,7 Me. Lainaa on suunnitelmakauden päättyessä yhteensä noin 300,7 Me eli 6 202 euroa/asukas.

Käyttötalous
Kehykseen sisältyy aikaisempien talousohjelmien yhteydessä hyväksytyt sopeutusvaatimukset ml. aiemmilta vuosilta siirtyneet sopeutusvelvoitteet. 

Kehyksen valmistelussa on huomioitu pohjana olevan talousarvion palkankorotuksien lisäksi 1% lisäkorotusvaraus konsernipalveluiden määrärahaan vuodelle 2025 sekä tunnistetut, välttämättömät menolisäykset ja muut varmistuneet, pääosin lakisääteisiin tehtävämuutoksiin ja hinnankorotuksiin perustuvat muutokset. Toistaiseksi huomioidut muutokset on esitetty liitteessä 2.

Osasta muutostekijöitä ei tällä hetkellä ole käytettävissä kustannusarviota tai muutostekijöinä huomioidut eurot perustuvat alustaviin tietoihin ja laskelmiin. Summia tarkennetaan valmistelun edetessä ja muutosten täsmentyessä ja tarkentuneet tiedot huomioidaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen. 

Muutostekijöinä ei ole otettu huomioon Järvenpään Veden johtokunnan päätöstä 5.6.2024 § 16 "Järvenpään Veden talousarvion 2025 valmistelu" peruspääoman korvauksen pienentämiseksi. Peruspääoman korvauksesta on päätetty liikelaitosta perustettaessa kaupunginvaltuustossa. Kaupungin taloustilanne ei mahdollista peruspäoman korvauksen alentamista, koska se johtaisi alennusta vastaavaan toiminnan sopeutukseen tai veronkorotuksiin.

Toiminnan kustannuksiin kohdistuu merkittäviä kasvupaineita. Ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja toimintakatteen alijäämän kasvu vuonna 2025 on 7,8%. TE-palveluiden siirtyminen kaupungille lisää toimintamenoja noin 5,3 Me, mikä selittää suurimman osan kasvusta. Ilman TE-palveluja ja käyttöomaisuuden myyntivoittoja toimintakatteen alijäämän kasvu olisi 2,6%.

Käyttöomaisuuden myyntivoittoja arvioidaan kertyvän vuosina 2025-28 18,7 miljoonaa euroa. Maanmyyntien aikataulua, hankkeita ja euroja on tarkennettu viimeisimpien myyntiarvioiden mukaan osana investointiohjelmavalmistelua. Suhdannetilanteesta ja mahdollisten maanlunastusten siirtymisestä johtuen maanmyyntien määrää on vähennetty tämänhetkisten aikatauluarvioiden mukaisesti. Maanmyyntivoittojen määrä vaihtelee taloussuunnitelmakaudella 3,8-5,2 miljoonassa eurossa vuosittain. 

​​​​​​Sisäiset erät on huomioitu kehyksessä voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisina. Sisäiset erät ja mahdolliset palvelualueiden tehtävänjakoon liittyvät määrärahasiirrot tarkennetaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen.

Verorahoitus
Verorahoitus perustuu Kuntaliiton huhtikuussa julkaisemiin verotuloennusteisiin ja valtionvarainministeriön ennakollisiin valtionosuuslaskelmiin. Kuntaliiton verotuloennusteet ja valtionosuusratkaisut täsmentyvät syksyn aikana ja ne päivitetään viimeisimpien tietojen mukaisesti seuraavissa talousarvion ja -suunnitelman käsittelyvaiheissa. 

Kehys sisältää 0,3 %-yksikön korotusesityksen kunnallisveroon. Veronkorotus lisää kunnallisverotuloja vuonna 2025 arviolta 3,6 Me. Vaikutus kasvaa vuosittain suunnitelmavuosilla ja vuonna 2028 veronkorotuksen arvioidaan parantavan kunnallisverotuloja 4,5 Me. 

Rahoituskulut ja investoinnit
Kehyksessä on huomioitu alustavan investointiohjelman mukaiset taloussuunnitelmakaudelle ajoittuvat investoinnit ja näistä aiheutuvat poistot sekä lainat ja lainojen rahoituskulut.

Investointimenot ovat korkeat vaihdellen 29-​56 miljoonassa eurossa vuosina 2025-​28. Tulorahoitus ei riitä kattamaan investointien rahoitustarvetta talousohjelmakaudella, joten lainaa otetaan kaudella lisää yhteensä 35,8 Me. Investointien seurauksena poistot kasvavat ja lisäävät tulosvaikutteisia menoja vuoden 2024 tasosta 2,3 miljoonalla eurolla vuoteen 2028 mennessä. Lainaa suunnitelmakauden päättyessä on yhteensä noin 300,7 Me eli 6 202 euroa/asukas.

Uusien nostettavien lainojen korkotason on arvioitu olevan alkuvuosina 3,5 % ja laskevan 3,2 %:iin suunnitelmakauden lopussa. Kaupungin lähtötilanteen korka lainamäärä ja sen kasvaminen edelleen kasvattaa korkokuluja taloussuunnitelmakaudella vuoden 2024 ennusteesta 2 miljoonalla vuoteen 2028, jolloin korkokulut ovat noin 10,2 Me vuodessa.

Yhteenveto
Kehyslaskelman mukainen kaupungin tulos on 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2025 ja taseen kertynyt ylijäämä on vuoden 2025 lopussa noin 16,4 miljoonaa euroa vuoden 2024 toteutuessa ennusteen mukaisesti. Suunnitelmavuosina ylijäämä kasvaa 12,9 Me ollen 29,4 Me vuoden 2028 lopussa.

Lainaa otetaan kaudella lisää yhteensä 35,8 Me. Lainaa on suunnitelmakauden päättyessä yhteensä noin 300,7 Me eli 6 202 euroa/asukas.

YT-toimikunnan lausunto

YT-toimikunta käsitteli kehysvalmistelun lähtötietoja kokouksessaan 12.6.2024. Henkilöstöjärjestöjen lausunto kehysesitykseen on esitetty pykälän oheismateriaalina. 

Prosessin eteneminen

Kaupunginhallitus antaa 17.6.2024 taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet. Samassa kokouksessa käsitellään myös alustava investointiohjelma. Lautakunnat tekevät omat, kehyksen mukaiset talousarvioesityksensä syyskuun aikana ja antavat samassa aikataulussa lausuntonsa investointiohjelmaan.

Laskelmat täsmennetään viimeisimpien investointi-, verorahoitus- ja muutostekijätietojen mukaisesti syys-lokakuussa.  

Investointiohjelma, talousarvio​ ja -​suunnitelma sekä veroperusteet tuodaan samanaikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn lokakuussa ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 11.11.2024.  

KR

Perustelut

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2025 - 2028 sisältää kuntalain 110 §:ssä tarkoitetun talousarvion vuodelle 2025 sekä talousohjelman vuosille 2025 - 2028.

Talousohjelmassa on tarkoitus antaa lautakunnille neljälle vuodelle kehys. Keskeisimpänä osana kehyksessä on se periaate, että ylitykset täytyy kattaa seuraavina vuosina ja vastaavasti budjetin alitukset saa käyttää tulevina vuosina. Menettelyn tarkoituksena on kannustaa taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan lyhytnäköisten säästötoimien sijaan.

Talouskehyksen yhteydessä hyväksytään toiminnalliset tavoitteet vuosille 2025 - 2028. Tavoitteiden tulee tukea strategiakartan päämääriä ja parantaa niihin liittyvillä avainmittareilla mitattavia asioita.

Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ja ehdotus vuosille 2025 - 2028 on rakennettu niin, että pohjaksi on otettu vuoden 2024 talousarvion luvut, joita on muutettu tiedossa olevilla tuleville vuosille kohdistuvilla muutostekijöillä sekä sopeuttamistoimenpiteillä. Vuodelle 2025 opetuksen ja kasvatuksen talousarviossa muutetaan kotikuntakorvausten käsittelyä. Kaikki kotikuntakorvaustuotot kirjataan jatkossa opetuksen ja kasvatuksen sitovuustasolle ja vastaavasti kaikki kotikuntakorvauskulut kirjataan kotikuntakorvausten sitovuustasolle. Näin kotikuntakorvaustuotot pystytään kohdentamaan niiden palveluiden tuottamiseen, josta kotikuntakorvauksia kaupungille maksetaan.

Talousarvioraamissa on huomioitu seuraavat muutostekijät vuodelle 2025:

- Lisäykset:

• Kotikuntakorvaustuottojen siirto opetuksen ja kasvatuksen sitovuustasolle 954 000€
• Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden luokan perustaminen 8/2024 alkaen 205 000€
• Opetussuunnitelman tuntimäärän lisäys matematiikkaan ja ädinkieleen 8/2025 alkaen 63 000€

Vähennykset:

• Kotikuntakorvauskulujen siirto kotikuntakorvausten sitovuustasolle 630 000€
• Puhelinhankintojen siirto leasin-laitteiksi 6 000€

Kehyspäätöksessä huomioitujen muutostekijöiden lisäksi palvelualueella on havaittu tarve seuraaville muutostekijöille, joita ei ole kehyspäätöksessä huomioitu ja joita käydään läpi erikseen talousarvioprosessin edetessä:

• Toisen laaja-alaisen erityisopettajan palkkaaminen lukioon 1.8.2025 alkaen
• Kahden kouluvalmentajan palkkaus 1.8.2025 alkaen
• Toisen konsultoivan erityisopettajan palkaaminen 1.8.2025 alkaen

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ehdotus vuosille 2025 - 2028 on kaupunginhallituksen 17.6.2024 §169 päättämän kehyksen mukainen. 

Toimivalta mihin päätös perustuu (Hallintosääntö, delegointisääntö, erityislainsäädäntö)

Perustelut

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella kunnanhallitukselle esitys arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi.

Toimivalta: Kuntalaki 121 §

Perustelut

Valmistelijat: Marketta Niemi ja Ari Kaunisto

Järvenpään Veden talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2026 - 2028

Hallintosäännön 24 §:n Vesiliikelaitoksen johtokunnan tehtävien mukaan johtokunta esittää kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle talousarvion ja taloussuunnitelman, joka sisältää:

• kuntalain 14 §:n tarkoittamat liikelaitoksen toiminnan ja talouden tavoitteet
• liikelaitosta koskevat käyttötalousmäärärahat ja tuloarviot sekä
• investointiohjelman ja rahoitussuunnitelman

Talousarvion toimintasuunnitelman hyväksyy Järvenpään Veden johtokunta. Toimintasuunnitelmassa johtokunta asettaa laitokselle muut kuin kuntalain tarkoittamat sitovat toimintatavoitteet.

Järvenpään Veden talousarvioehdotuksen sisältö

• talousarviotekstin ja toimintasuunnitelman 2025, jossa on johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet
• vesiliikelaitoksen tuloslaskelman v. 2025 - 2028
• vesiliikelaitoksen rahoituslaskelman v. 2025 - 2028
• investointiosan v. 2025 - 2028

Johtokunta päättää Järvenpään Veden talousarviosta käyttösuunnitelmassa lopullisesti sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto on käsitellyt kaupungin talousarvion ja -suunnitelman vuodelle 2025 - 2028.

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 17.6.2024 § 169 antanut valmisteluohjeet vuosien 2025 - 2028 talousarvion ja -suunnitelman valmistelua varten ja samalla on annettu neljävuotinen talousohjelmakehys. 

Kaupunginvaltuuston talousohjelmakehyksen perusteella Järvenpään Veden ehdotus vesiliikelaitoksen tilikauden tulokseksi (1 000 €) taloussuunnitelmakaudelle on kehyksen mukainen:

Talousarviovuoden 2025 keskeisiä talouden tunnuslukuja (1 000 €), vertailulukuna vuoden 2024 talousarvion
käyttösuunnitelma.

Talousarvion valmistelun lähtökohtia käsiteltiin johtokunnan kokouksessa 5.6.2024 § 16.

Järvenpään Veden talousarvioon 2025 vaikuttavia asioita:

Kulutuslaskutuksen vesimäärien muutokset

Talousveden osalla laskutettavaa vettä on arvioitu olevan n.  2 440 000 m³. 

Jäteveden osalla laskutettavaa jätevettä arvioitu olevan n. 2 440 000 m³. 

Vesi- ja jätevesimäärien on hieman arvioitu kasvavan vuonna 2025.

Käyttömenot

Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (KUVES) on antanut yksikköhinnat heidän perimille käyttö- ja vuosimaksuille. Laskutettava yksikköhinta on ollut 1.8.2024 alkaen yhteensä 33,1 snt/m³. Vuonna 2025 Kuvesin käyttö- ja vuosimaksujen yksikköhinta on yhteensä 34,7 snt/m³. 

Keski- Uudenmaan vesiliikelaitoskuntayhtymältä (KUVESI) laskuttama talousveden yksikköhinta vuonna 2025 on 43 snt/m³, joka on sama kuin vuoden 2024 yksikköhinta.

Käyttö-, perus- ja liittymismaksutulot 

Asiakkailta perittäviin veden ja jäteveden käyttömaksuihin esitetään korotuksia 1.4.2025 alkaen n. 3-4 % eli vesimaksuun 6 snt/m³ ja jätevesimaksuun 7 snt/m³.

Perusmaksuihin esitetään n. 2-6 %:n korotusta 1.4.2025 alkaen mittarikoosta riippuen. Perusteena korotuksille on veden myyntimäärän kasvun pienentyminen sekä yleinen kustannustason nousu. Perusmaksuilla katetaan kiinteitä kuluja, joita on katettu vain murto-osa perusmaksutuloilla. Korotusten jälkeenkään perusmaksuilla ei kateta riittävästi kiinteitä kuluja verraten Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n suositukseen.

Pankkitilin limiitti

Järvenpään Vedellä on pankkitili, jossa käytettävää limiittiä on 2 Me.

Investoinnit

Talousohjelmavuosien 2025 - 2028 vesihuollon investointeihin on määrärahaa (1 000 €) varattu tämänhetkisen arvion mukaan seuraavasti:

Talouteen vaikuttavina vesihuollon uudisrakentamisen investointikohteina vuonna 2025 ovat muun muassa Ainolan aluekeskus ja Anni-tädin kylä. Katujen peruskorjauksiin on varattu 0,9 Me, kohteet tarkentuvat suunnittelun ja aikataulutuksen myötä.

Järvenpään Veden omissa investointikohteissa kohteena on suurimpina Laaksokadun ja Pohjoisväylän alueen vesihuoltokohteet.

Korvaus peruspääomasta kaupungille

Järvenpään Veden kaupungin sijoittamalle pääomalle maksaman koron suuruudeksi on valtuusto päättänyt 6 % peruspääomasta. 

Liitteet: Talousarvioesitys on mukana esittelyaineistossa sisältäen oheismateriaaleina olevat riskienarvioinnin, vesilaitosten hintavertailun vuoden 2024 osalta ja taksankorotusvaikutukset.
 

Toimivalta mihin päätös perustuu: Hallintosääntö 24 § vesiliikelaitoksen johtokunta

Perustelut

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2025 - 2028 sisältää kuntalain 110 §:ssä tarkoitetun talousarvion vuodelle 2025 sekä talousohjelman vuosille 2026 - 2028.

Talousohjelmassa on tarkoitus antaa lautakunnille neljälle vuodelle kehys. Keskeisimpänä osana kehyksessä on se periaate, että ylitykset täytyy kattaa seuraavina vuosina ja vastaavasti budjetin alitukset saa käyttää tulevina vuosina. Menettelyn tarkoituksena on kannustaa taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan lyhytnäköisten säästötoimien sijaan.

Talouskehyksen yhteydessä hyväksytään toiminnalliset tavoitteet vuosille 2025 - 2028. Tavoitteiden tulee tukea strategiakartan päämääriä ja parantaa niihin liittyvillä avainmittareilla mitattavia asioita.

Hyvinvoinnin palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ja ehdotus vuosille 2025 - 2028 on rakennettu niin, että pohjaksi on otettu vuoden 2024 talousarvion luvut, joita on muutettu tiedossa olevilla tuleville vuosille kohdistuvilla muutostekijöillä sekä sopeuttamistoimenpiteillä. Hyvinvoinnin palvelualueen palveluiden taloussuunnitteluun kohdistuu merkittäviä muutoksia taloussuunnitelmakaudelle. Muutokset koskevat palveluiden valtionosuuksia, joihin on suunnitteilla leikkauksia. Leikkauspäätöksiä ei ole vielä kaikilta osin päätetty, mutta muutokset vaikuttavat välillisesti myös palvelualueen taloussuunnitteluun. Toinen merkittävä muutos on kotoutumiskorvausten käsittelyn muuttuminen vuoden 2025 alusta. Kotoutumiskorvauksista iso osa siirretään yleiskatteellisen valtionosuuden piiriin ja suorien korvausten osuus pienenee.

TE-palveluiden siirtyminen kuntien järjestämisvastuulle vuoden 2025 alusta näkyy hyvinvointilautakunnan alaisessa taloussuunnitelmassa siten, että Järvenpään kaupungin maksuosuus TE-palveluista on sisällytetty työmarkkinatuen kuntaosuuden sitovuustasolle.

Lautakunnan esityksessä muutostekijöinä vuodelle 2025:

- Lisäykset

• Kotoutumislain muutoksesta tulevat lisätehtävät 149 000€
• Työkykyarviointien toteuttaminen 35 000€
• Ruoka-aputoiminnan järjestäminen 20 000€
• Etsivän nuorisotyön valtionavustuksen pieneneminen 15 000€
• TE-palvelut Järvenpään maksuosuus 3 833 000€ 
• Matkailun edistäminen 70 000€
• Kunnan muuttuva vastuu työttömyysturvasta 1 231 000€
• Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu 465 000€

- Vähennykset

• Kotoutumiskoulutusvastuiden siirto työllisyysalueelle 250 000€
• Palkkatukityöllistämisen lakkaaminen, tulojen vähennys 145 000€
• Palkkatuki-/velvoitetyöllistämisen lakkauttaminen, menojen vähennys 145 000€
• Puhelinten siirto leasing-laitteiksi 2 000€

Hyvinvoinnin palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnoksen 2025-2028 toimintakate on kaupunginhallituksen 17.6.2024 §169 päättämän raamin mukainen. 

KS

Perustelut

Valmistelijat: Talouspäällikkö Timo Väisänen, maankäyttöjohtaja Juhana Hiironen ja vt. kaupunkikehitysjohtaja Mikko Autere

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2025 - 2028 sisältää kuntalain 110 §:ssä talousarvion vuodelle 2025 sekä talousohjelma vuosille 2026 - 2028. Edellisten vuosien tapaan talousohjelmien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko talousohjelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2025,​ voivat lautakunnat esittää vuoden 2025 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy,​ tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan saman taloussuunnitelmakauden eli vuosien 2026-​28 määrärahasta. Valtuustolle tehtävä laajempi talousarvioseuranta tehdään kansallisen taloustietojen raportoinnin aikataulussa, jolloin osavuosikatsaus tehdään 6 kuukauden tilanteesta. Lisäksi talousjaostolle ja kaupungin johdolle raportoidaan taloustilanteesta kuukausittain. Vuosien 2025-​28 taloussuunnitelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu taloussuunnitelma vuosille 2023-​26 (KV 29.5.2023 § 26). 

Kaupunkikehityksen palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ja ehdotus vuosille 2025-2028 on rakennetty niin, että pohjaksi on otettu vuoden 2024 talousarvion luvut, joita on muutettu tiedossa olevilla tuleville vuosille kohdistuvilla muutostekijöillä sekä sopeuttamistoimenpiteillä. Vuodelle 2025 asetettu sopeuttamistavoite on 563 te, ja tämän lisäksi . Asetettuun säästötavoitteeseen pääseminen edellyttää joko tulojen lisäystä, tai toiminnan tehostamista, sekä tehtävien ja virkojen täyttämättä jättämistä että palveluiden ostojen karsintaa kaikkia Kaupunkikehityksen palvelualueen toimintoja koskien. Jo asetetun vuodelle 2025 kohdistuvan sopeutustavoitteen lisäksi vuodelle 2025 kohdistuu 41 te:n lisäsopeutus. Päätettyjen sopeutustoimien toimeenpanossa ei käytetä lomautuksia eikä irtisanomisia tilanteessa, jossa palvelukysyntä pysyy ennallaan. Myöskään toimintaa kohdistuvia uusia toimenpiteitä ei lisätä. Lautakunnan esityksessä on huomioitu kunta-alan palkankorotukset 5.4.2023 palkkaratkaisun mukaisesti, mutta on hyvä huomioida, että nykyinen sopimuskausi päättyy 30.4.2025, joten vuodelle 2025 voi tulla jo tiedossa olevien sopimuskorotusten lisäksi muita sopimuskorotuksia. Niiden suuruus ja ajankohta selviävät keväällä 2025 käytävissä kunta-alan neuvotteluissa.  Toiminnan muutostekijöinä on huomioitu vain pakottavat muutokset (lait ja asetukset, muut sitovat päätökset ja sopimuskorotukset).

Pysyvänä muutoksena kehysvalmistelussa on jo otettu huomioon puhelinhankintojen siirto leasinglaitteiksi -2 t€, graafisen suunnittelijan toimen vakinaistaminen vuodelle 2025 konsernipalveluihin -8 t€. Lisäksi rakennusvalvonnan lupatuottoja alennetaan väliaikaisesti 350 t€ vuodelle 2025 johtuen vuoden 2024 heikosti kehittyneistä lupatuotoista, joiden oletetaan kehittyvän samankaltaisesti vuoden 2025 osalta. Alunperin vuodelle 2025 oltiin budjetoitu rakennuslupatuottoja 750 t€. 

Kaupunginhallituksen kesäkuisessa kokouksessaan käsittelemässä alustavassa kehyksessä ei oltu huomioitu Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy:n kuntaosuuden nousua vuoden 2025 alusta 5,80 eurosta 6,20 euroon / asukas. Tämä tarkoittaa vuositasolla noin 18 t€:n korotusta entiseen nähden. Korotus on saatu tietoon kesäkuun lopulla ja sitä ollut pystytty ottamaan huomioon alustavassa kehysvalmistelussa.

Alkuperäiset kehyksessä esitellyt luvut tulevat täsmentymään niiltä osin, kuin on mahdollista ottaa huomioon nyt puuttuneilla ja huomioitavilla euroilla talousarviovalmistelun edetessä myöhemmässä vaiheessa. 

MA

Perustelut

Kaupunginhallitus on päättänyt 17.6.2024 § 169 hyväksyä kehysvalmistelun reunaehdot siten,​ että jatkovalmistelussa ja operatiivisessa toiminnassa investointitasoja tarkastellaan edelleen kriittisesti sekä hyödynnetään ilmenevä sopeutuspotentiaali käyttötaloudessa. Kaupunginhallitus on todennut,​ että mahdollisten uusien sopeutustoimien johtaessa yhteistoimintamenettelyn tarkastelemiseen,​ tulee tästä päättää kaupunginhallituksessa erikseen.

Taloussuunnitelman laadintatilanne

Talousarvion ja -suunnitelman valmistelua on jatkettu kesällä annetun kehyspäätöksen jälkeen.

Kesän aikana on tarkennettu investointiohjelmaa edelleen.Tämänhetkisen tilanteen mukaan investointiohjelma on 291,2 Me, mikä on 58 Me vähemmän kuin syksyllä 2023 valmisteltu kymmenvuotiskauden ohjelma ja 29 Me valtuuston maaliskuussa 2024 hyväksymä karsittu investointiohjelma. Alustavaan investointiohjelmaan verrattuna investoinnit ovat lisääntyneet vuonna 2025 3,7Me ja vähentyneet 1,2-3,1 Me/vuosi taloussuunnitelmavuosina. Investoinnit ovat vähentyneet erityisesti vuosilta 2024-2026 investointien siirtymisten vuoksi. Lähivuosille kohdistuva karsinta edesauttaa tehokkaimmin kaupungin akuutin talouden epätasapainon parantamisessa.   

Verotulot ja valtionosuudet on tarkistettu viimeisimpien, syyskuussa päivittyneiden Kuntaliiton veroennustekehikon ja valtionvarainministeriön ennakollisten valtionosuuslaskelmien mukaisesti. Sekä verot että valtionosuudet ovat kehittyneet kehykseen nähden suotuisasti ja kaupungin verorahoitus on kasvanut kehykseen verrattuna 0,1-1,7 miljoonaa euroa vuosittain 2025-28.

Korkomarkkinoilla on tapahtunut nopea muutos elokuun alusta alkaen, mikä on huomioitu tulevien vuosien lainarahoituksen kustannuksissa. Rahoituskulut ovat pienentyneet kehyslaskelmaan verrattuna 2025-28 noin 0,5-1 Me/vuosi. 

Talousarviovalmistelussa on kesän aikana täsmennetty kehyksessä huomioituja ja lisätty siitä puuttuneita toimintaan kohdistuvia muutostekijöitä. Uusina muutostekijöinä on huomioitu

• lisätty Te-menoja uusimman vos-laskelman pohjalta
• lisätty kotikuntakorvaus tuloja ja menoja uusimpien vos-tietojen mukaisesti
• poistettu Sarastian hinnankorotus ja toisen asteen maksuttomuuden poistaminen
• pienennetty työterveyden sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannuslisäystä
• lisätty 2% ylittävät ateriapalvelujen hinnankorotukset ja Keuken maksuosuus
• huomioitu opetuksen oppilasmäärien vähentymisen ja vakan lapsimäärän lisäyksen vaikutus
• huomioitu sotevuokraustoiminnan päättyminen
• oikaistu 2024 järjestelyerien jako tehtyjen päätösten mukaiseksi
• vähennetty verotuskustannuksia valtion talousarvion mukaisesti
• lisätty energiakustannusten 2% ylittävä nousu 2024-25
• huomioitu opetus- ja kasvatuslautakunnan esitys vuosille 2025-26 siirrettyjen sopeutusvelvoitteiden kattamisesta koko taloussuunnitelmakaudella

Muutostekijöiden seurauksen toimintakatteisiin kohdistuu vuosittain 0,7-1,6 Me lisäys kehyksessä huomioituun verrattuna.

Jatkovalmistelun tuloksena talouslaskelmat ovat jonkin verran parantuneet kehysvaiheesta. Ilman veronkorotuksia kaupungin tulos jää kuitenkin edelleen alijäämäiseksi vuosina 2025 ja 2026, eikä valtuuston asettamiin strategisiin ylijäämätavoitteisiin päästä. Investointikarsintojen ja -siirtojen ansiosta vuoden 2026 strategiset lainamäärätavoitteet täyttyvät myös ilman veronkorotusta.    

Lautakuntien talousarvioesitykset

Lauta- ja johtokunnat ovat käsitelleet omat talousarvio- ja suunnitelmaesityksensä syyskuussa. Tavanomaisesta poiketen esityksiin on jätetty erilaisia lausumia ja kannanottoja taloussuunnitelman muutostarpeista kaupungin kokonaistaloutta heikentävään suuntaan. Lähtökohtaisesti lautakuntien tulee valmistella talousarvionsa ja -suunnitelmansa annetun kehyksen mukaisesti.  

Kaupunki on vuodesta 2020 alkaen noudattanut monivuotista talousohjausmallia, jossa vuosittain sitovien määrärahojen asemesta lautakunnat ja johtokunnat sitoutuvat toteuttamaan toimintansa useamman vuoden sitovien määrärahojen puitteissa. Mikäli määrärahat ylittyvät, sitovuustasojen tulee kattaa ylitykset tulevilta taloussuunnitelmavuosilta ja vastaavasti käyttämättä jääneitä määrärahoja on mahdollista valtuuston päätöksellä siirtää käytettäväksi kertaluonteisiin eriin tulevina vuosina. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen talousarvio on ylittynyt useina vuosina, mistä johtuen sille on kerääntynyt merkittävä määrä, yhteensä 2,56 Me  siirtyneitä sopeutusvelvoitteita vuosille 2025-26. Opetus- ja kasvatuslautakunta esitti kaupunginhallitukselle talousarviokäsittelyn yhteydessä, että aiemmilta vuosilta siirtyneen sopeutusvelvoitteet katettaisiin vuosina 2025-28 ja siirtynyt sopeutusvelvoite jaettaisiin tasen kaikille taloussuunitelmavuosille. Muutos helpottaisi opetuksen ja kasvatuksen sopeutusten toteuttamista ja mahdollistaisi realistisesti arvioiden talousarviossa pysymisen ja vahvistaisi sitoutumista sopeutusvelvoitteiden toteuttamiseen. Tämä huomioiden muutosesitys on sisällytetty taloussuunnitelmaan ehdotetun mukaisesti. 

Lisäksi opetus- ja kasvatuslautakunta esitti talousarviokehykseen lisättäväksi toisen laaja-alaisen erityisopettajan, kahden kouluvalmentajan ja toisen konsultoivan erityisopettajan lisäys 1.8.2025 alkaen. Kehysvalmistelun hyväksyttynä reunaehtona on ollut, että toiminnan muutostekijöinä huomioidaan vain pakottavat muutokset (lait ja asetukset,​ muut sitovat päätökset ja sopimuskorotukset). Esitetyt muutokset eivät ole em. tavalla pakottavia, joten lautakunnan ehdottamia lisäyksiä ei ole sisällytetty laskelmiin. Myös Järvenpään Veden johtokunta jätti talousarvioesitykseensä maininnan olla hyväksymättä suunnitelmaan sisällytettyä taksojen korotusta. Veden tuloihin vaikuttavasta taksojen korotuksesta päätetään tosiasiallisesti erikseen. Johtokunta ei eritellyt, millä keinoin budjetin sitovaan tulostavoite toteutetaan. Muilta osin lautakuntien tekemät muutosesitykset eivät tulleet hyväksytyiksi.

Strategian taloustavoitteiden toteuttaminen taloussuunnitelmassa 2025-28

Menneinä vuosina palvelualueiden omaan toimintaan on kohdistettu enemmän sopeutustoimenpiteitä kuin aiemmin tunnistettujen toimenpidelistausten perusteella oli katsottu kestäväksi. Lautakuntien päätöksen vaativista toimenpiteistä suuri osa on edelleen hyödyntämättä tai päätetty jättää hyödyntämättä. Näiden ratkaisujen (ruotsinkielisen opetuksen siirto, palvelusetelin hinnan alentaminen, indeksikorotuksen uudelleenarviointi ja maksullinen pysäköinti) säästöpotentiaali on ollut varovaisten arvioiden mukaan 747 tuhatta euroa.

Edellä todettua sopeutuspotentiaalia voidaan niin valittaessa tarkastella päätöksenteossa uudelleen. Mahdollinen muu toimintaan kohdistuva sopeutus edellyttää päätöksiä palveluista, joita kaupunki ei enää tarjoa. Tämä edellyttäisi yhteistoimintamenettelyn käynnistämistä ja sillä tavoiteltavista säästöistä päättämistä. Jos on mahdollista, että talousarviossa päätetään talousarvion sopeutuksesta työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa säädetyn lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuin toimenpitein, on niistä neuvoteltava yhteistoiminnassa lain 7 §:ssä ja 13 §:ssä säädettyjä määräaikoja noudattaen ennen kuin kaupunginhallitus päättää lopullisen talousarvioehdotuksen tekemisestä valtuustolle.

Tämänhetkisillä valmistelutiedoilla strategiset taloustavoitteet saavutetaan toteuttamalla 0,2 prosenttiyksikön korotus kunnallisveroon 2025. Valmistelussa oleva kaupunginjohtajan esitys ei sisällä yhteistoimintamenettelyä käynnistäviä toimenpiteitä.

KR, HN

Perustelut

Kaupunginhallitus 1.10.2024 § 224

Perustelut

Taustaa

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Tasapainon arvioinnissa huomioidaan tarvittaessa taseeseen edellisiltä tilikausilta muodostuneet ylijäämät.

Vuonna 2022 hyväksytty kaupungin strategia ohjaa taloussuunnitelman valmistelua. Järvenpäästrategian yhtenä kolmesta painopisteenä on kestävä ja hallittu kasvu, jota tukevien strategisten päämäärien mukaisesti kaupungin talous on tasapainossa ja toimintamme on hyvinvoinnin ja ympäristön näkökulmasta kestävää ja vaikuttavaa.

Taloussuunnitelmaesitys on laadittu siten, että kaupungin strategiassa esitetyt taloustavoitteet on mahdollista saavuttaa vuosina 2026 ja 2030. Strategisena tavoitteena on, että taseen kertynyt ylijäämä on vähintään 340 €/asukas (~17Me) vuonna 2026 ja 470 €/asukas (~25Me) vuonna 2030 ja että kaupungin lainamäärä on korkeintaan 6430 €/asukas (~320 Me) vuonna 2026 ja 5640 €/asukas (~301 Me). Taloustavoitteisiin pääsemiseksi on jo edeltävinä vuosina tehty toimenpiteitä, joilla taloutta on tasapainotettu sopeuttamalla toimintaa, karsimalla investointeja ja korottamalla veroja. Taloussuunnitelmaesityksen mukaisesti taloustavoitteiden saavuttaminen vuonna 2026 ja 2030 edellyttää tämänhetkisin tiedoin vuonna 2026 noi 0,1 %-yksikön kunnallisverontuottoa vastaavaa pysyvää sopeutusta. 

Taloussuunnitelmakaudelle ajoittuu useita uudistuksia. TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuonna 2025, mikä tarkoittaa Järvenpäälle vastuuta Keski-Uudenmaan kuntien TE-palvelujen järjestämisestä. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus on meneillään ja on astumassa voimaan vuonna 2026 ja mahdollinen kiinteistöverouudistus toteutuu vuonna 2027. Valtionosuus- ja kiinteistöverouudistuksen talousvaikutuksia ei toistaiseksi ole voitu huomioida taloussuunnitelmassa uudistusten keskeneräisyyden ja tietojen puutteen vuoksi.  

Taloussuunnitelmaesityksen perustelut

Taloussuunnitelmaesityksen lähtökohtana on kaupunginhallituksen 17.6.2024 § 169 hyväksymä taloussuunnitelmakehys. Kehyksen hyväksymisen jälkeen taloussuunnitelmaan on toimintakatevaikutteisesti huomioitu

• Keski-Uudenmaan kehittämiskeskuksen maksuosuuden kasvu
• Ateriapalveluiden 3,8 % hinnankorotus
• Energian hinnannousu
• Sote-vuokraustoiminnan yhtiöittäminen
• Palolaitoksen myynnin vaikutukset käyttötalouteen
• Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen investointien aikataulumuutosten vaikutukset käyttötalouteen
• Opetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelutarpeen muutokset
• Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen toiminta-alueittain opiskelevien määrärahalisäys
• Oppimisen tuen riskivaraus
• Kotikuntakorvaustulojen ja menojen lisäys
• Verotuskustannusten muutos valtion budjettiesityksen mukaisesti

Lisäksi on tehty tarkennuksia muutostekijöihin arvioiden tarkennuttua

• Työterveyshuollon kustannusten kasvun pieneneminen
• Sarastian hinnankorotusten poisto
• Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu
• TE-alueen kokonaiskustannukset ja Järvenpään kuntaosuus
• TE-palveluiden kustannusylityksen riskivaraus
• Palkkakustannusten sosiaalivakuutusmaksujen muutokset

Toimintakatevaikutteisten muutosten lisäksi kehykseen on tehty sitovuus- ja palvelualueiden välisiä siirtoja palkankorotuksien järjestelyerien kohdentamiseen, sisäisiin laskutuksiin ja muihin sisäisten erien muutoksiin liittyen. 

Taloussuunnitelmaesityksessä on huomioitu

• aiemmin päätetty 0,2 miljoonan euron toimintakatesopeutus vuodesta 2025 alkaen
• aiempien vuosien toteutumattomien sopeutusvelvoitteiden siirrot taloussuunnitelmavuosille
• valtionosuusrahoitus 23.9.2024 kuntatalousohjelman valtionvarainministeriön laskelmien mukaisesti
• OKM:n valtionosuuteen vuoden 2023 toteutuneiden oppilasmäärätietojen tehty arvio valmistavan opetuksen valtionosuuksien lisäyksestä  
• Kaupunkikehityksen maanmyyntipotentiaaliarvioon perustuvat myyntivoitot varovaisuusarvioiden mukaisesti. Myyntivoittoja kertyy vuosittain 3,8 - 5,2 miljoonaa euroa.
• investointiohjelman 8.10.2024 tilanteen mukaiset investoinnit, poistot ja lainarahoitustarve.
   

Taloussuunnitelmaesitys ei sisällä muutoksia veroperusteisiin. Veroperusteista päätetään vuosittain erikseen talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Taloussuunnitelmaan sisältyy jo vuoden 2024-27 taloussuunnitelmassa hyväksytty 0,2 miljoonan euron pysyvä lisäsopeutustavoite vuodesta 2025 alkaen, sekä aiemmilta vuosilta siirtyneet sopeutusvelvoitteet. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen vuosille 2025-26 siirtyneiden sopeutusten osalta sopeutus on jaettu toteutettavaksi vuosina 2025-28 onnistumisen mahdollistamiseksi. Lautakunnat päättävät sopeutuksen kohdentamisesta avainalueille ja toimenpiteistä, joilla toiminnan kustannukset saadaan vastaamaan käytettävissä olevia määrärahoja.  

Taloussuunnitelmaesityksen investointiosa, poistot ja lainarahoitustarve perustuvat investointiohjelmaesityksen 8.10.2024 tilanteeseen. Vuosien 2025-2034 Investointiohjelmasta päätetään erikseen talousarviokäsittelyn yhteydessä. Investointiohjelman 4 ensimmäistä vuotta siirtyvät suoraan talousohjelmaan. Investointiohjelmassa on edelleen tunnistettu muutamia tarkennustarpeita, jotka huomioidaan kaupunginhallituksen taloussuunnitelmaesitykseen. Muutoksilla ei ole merkittäviä käyttötalousvaikutuksia.

Taloussuunnitelma

Elokuun tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin tulos vuonna 2024 on 5,8 Me alijäämäinen. Ennusteen toteutuessa kumulatiivinen ylijäämä on vuoden lopussa 14,3 Me. Vuoden 2025 talousarvio on 0,4 Me ylijäämäinen poikkeuksellisen suuren valmistavan opetuksen valtionosuuden ja rahoituskulujen laskun ansiosta. Suunnitelmavuodet 2026-28 ovat vuosittain 0,1 - 5,7 Me ylijäämäisiä. Taloussuunnitelmavuosien ylijäämät eivät ole riittäviä strategiassa asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Taloussuunnitelman lisäksi vaaditaan vuodesta 2026 alkaen noin 0,1 %-yksikön kunnallisverontuottoa vastaava pysyvä sopeutus, jotta vuosien 2026 ja 2030 tavoitteet täyttyvät.  

Käyttötalous
Sopeutustoimenpiteiden ja tiukan talouskurin ansiosta palvelualueiden toimintakatteet kehittyvät taloussuunnitelmakaudella maltillisesti, vaikka palkankorotukset aiheuttavat merkittäviä menolisäyksiä. Toimintakatteen kasvu ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja TE-uudistuksen aiheuttamia lisäkustannuksia on taloussuunnitelmakaudella keskimäärin 2,6 %. TE-vastuut kasvattavat kaupungin toimintakatteen alijäämää 5,5 Me vuonna 2025.

Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja TE-uudistus huomioiden toimintakatteen alijäämä kasvaa vuosina 2025-28 keskimäärin 4,1 % vuodessa.  

Verorahoitus
Taloussuunnitelma ei sisällä veroperusteiden muutoksia. 

Kaupungin verotulot kasvavat ansiotulojen suotuisa kehityksen, veronmaksajien määrän kasvun sekä maan hallituksen esittämien muutoksien veroperusteisiin ja vähennyksiin seurauksena 6,3 % kuluvan vuoden 114,1 miljoonasta eurosta 121,2 miljoonaan euroon vuonna 2025. Vuosina 2026-28 verotulot kasvavat keskimäärin 4,3 % ja nousevat yli 136 miljoonaan euroon vuonna 2028. 

Talousohjelman valtionosuusarvio pohjautuu 23.9.2024 julkaistuun Valtionvarainministeriön kuntatalousohjelman painelaskurin tietoihin ja erikseen arvioituun valmistavan opetuksen valtionosuuteen. Valtionosuuksiin sisältyy sekä hyvinvointiuudistuksen seurauksena tehdyt pysyvät leikkaukset että uusien TE-tehtävien ja muiden tehtävämuutosten aiheuttamat lisäyksen ja leikkaukset valtionosuuksiin. Lopulliset valtionosuuspäätökset vuodelle 2025 tehdään joulukuussa taloussuunnitelman hyväksymisen jälkeen.

Valtionosuudet ovat vuonna 2025 18,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2026 valtionosuuksien ennakoidaan laskevan -0,8 % ja olevan 17,9 miljoonaan euroa, vuonna 2027 18,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2028 20,9 miljoonaan euroa. Laskelmissa ei ole mukana valmisteilla olevan ja 2026 toimeenpantavan valtionosuusuudistuksen vaikutuksia. Vaikutusten suunnasta tai suuruudesta ei toistaiseksi ole käytettävissä kuntakohtaisia arvioita, joten uudistus voi muuttaa kaupungin rahoitusasemaa merkittävästi vuodesta 2026 alkaen kumpaan suuntaan tahansa. 

Investoinnit
Taloussuunnitelman investointiosa pohjautuu erikseen hyväksyttävään vuosien 2025-34 investointiohjelmaesitykseen. Nettoinvestointien määrä vaihtelee 8.10.2024 tilanteen mukaisessa investointiohjelmassa taloussuunnitelmavuosina 27 ja 47 miljoonan euron välillä. Investointitaso on taloussuunnitelmavuosina tehtyjen karsintojen ja aikataulumuutosten ansiosta kokonaisuudessaan aiempaa maltillisempi. Suurimmat investoinnit kohdistuvat talonrakennukseen, kunnallistekniikkaan ja Järvenpään veden investointeihin. Vuosittainen poistotaso kasvaa investointien seurauksena vuoden 2024 tilanteesta vuosittain noin puolella miljoonalla eurolla lisäten tasapainoisen talouden ylläpidon haastetta. 

Lainat ja tulorahoitus
Kaupungin investointien tulorahoitus on noin 80 % vuonna 2025. Vuosikate on vuonna 2025 25,5 miljoonaa euroa, ja nousee vuosittain ollen 2028 noin 32,1 Me. Vuosikatteella pystytään kattamaan noin 77 % koko kauden 148 miljoonan euron nettoinvestoinneista. Lainamäärä kasvaa vuoden 2024 viimeisimmästä tilinpäätösennusteen mukaisesta 266 miljoonasta noin 296 miljoonaan euroon vuonna 2028. Asukaskohtainen lainamäärä kasvaa samana aikana noin 5700 eurosta noin 6100 euroon per asukas. 

Talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2025-28 on esitetty listan liitteenä.

Yhteistoimintamenettely

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 §:n mukainen yhteistoimintamenettely taloussuunnitelmasta on käyty 8.10.2024.

Talousarvion sitovuusmääräykset

Nyt käsiteltävä talousarvio laaditaan vuosiksi 2025-28. Edellisten taloussuunnitelmien laadintaperiaatteiden mukaisesti käyttötalouden sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko taloussuunnitelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2025,​ voivat lautakunnat esittää vuoden 2025 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy,​ tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan saman taloussuunnitelmakauden eli vuosien 2026-​28 määrärahasta.

Tuloslaskelmaosassa verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot ja -kulut ja satunnaiset tulot ja menot on määritelty nettositoviksi.

Investointiosassa sitovuudet on määritetty maanostojen ja -myyntien osalta bruttositoviksi. Muiden investointien osalta investointimäärärahat on määritelty nettositoviksi talousarviokirjassa esitetyin sitovuustasoin.

Rahoitusosassa sitova erä on lainakannan muutos.

Aikaisempien vuosien tapaan valtuustolle tehtävä laajempi talousarvioseuranta esitetään synkronoitavan kansalliseen taloustietojen raportointiin, jolloin osavuosikatsaus tehtäisiin 6 kuukauden tilanteesta. Lisäksi talous- ja konsernijaostolle ja kaupungin johdolle raportoidaan taloustilanteesta kuukausittain jaoston kokousryhmin mukaisesti. 

Rakenteelliset  muutokset

Uudeksi valtuuston sitovuustasoksi käyttötalousosaan esitetään vuodesta 2025 alkaen tuloksen osalta Keski-Uudenmaan työllisyysaluetta (taseyksikkö).  Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen ja Kotikuntakorvaukset sitovuustasojen sisältöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että kaupungin saamat kotikuntakorvaustulot kirjataan jatkossa Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen tuloksi ja kaikki kaupungin maksamat kotikuntakorvausmenot kirjataan kotikuntakorvausten sitovuustasolle. Työmarkkinatuen kuntaosuus sitovuustason sisältö laajenee koskemaan kaupungin maksuosuutta TE-palvelujen järjestämisestä sekä myös laajenevia vastuita työttömyysmaksuista, mistä johtuen sitovuustason nimiksi on muutettu Työttömyysturva ja työllisyysalueosuus.

Investointiosassa uudeksi sitovuustasoksi esitetään Keski-Uudenmaan työllisyysalueen investointeja, vaikka alue ei lähtökohtaisesti toteuta investointeja. Talonrakennushankkeista esitetään erotettavaksi irtaimistoinvestoinnit palvelualueiden irtaimistoinvestointeihin. Allianssisopimuksen muuttuessa palvelusopimukseksi sitovan määrärahan nimiksi on muutettu Tekniset ja toiminalliset investoinnit. Kunnallistekniikan sitovien määrärahojen infran peruskorjaus ja uudet alueet nimiksi on muutettu Uudisrakentaminen ja Peruskorjaus. Muutoin sitovuustasoihin ei esitetä muutoksia.

Muutosvaltuudet

Osana toiminnan sopeutusta ja tehostamista tulee jatkuvasti arvioida toimintojen parasta järjestämis- ja organisointitapaa ja tarvittaessa muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Muutokset edellyttävät usein määrärahasiirtoja sitovuustasojen välillä. Muutosten mahdollistamiseksi organisaatio- tms. työnjaon tai vastuiden muutosten seurauksena tarvittavista sitovuustasojen välisistä määrärahasiirroista, joilla ei ole toimintakatevaikutusta, päättää kaupunginjohtaja.

Kehitysinvestoinneissa on varattuna määräraha tuottavuus- ja vetovoimainvestointeihin. Kehitysinvestointien toteuttamisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma, jolla osoitetaan, että investointi maksaa itsensä takaisin menosäästöinä tai tulolisäyksinä. Kehitysinvestointien osalta esitetään, että kaupunginjohtajalla on oikeus päättää yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon asti ja sen ylittävistä hankkeista päättää kaupunginhallitus.

Jatkovalmistelu

Taloussuunnitelman investointiosassa on tunnistettu joitakin muutostarpeita, joita ei ole huomioitu esitysmateriaalissa. Muutokset päivitetään kaupunginhallituksen 28.10. käsittelemään talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2025-28 esitykseen. Materiaaliin täydennetään myös uuden taseyksikön, Keski-Uudenmaan työllisyysalueen erillinen taloussuunnitelmaraportti, joka sisältää taseyksikön laskelmakaavojen mukaiset tulos- ja rahoituslaskelmat. 

KR

Perustelut

Kaupunginhallitus 14.10.2023 § 241

Kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen:

Taloussuunnitelmaesitystä on tarkennettu kokousten välillä saatujen uusien tietojen mukaisesti. 

• Talonrakennusinvestointeihin on tarkennettu Mankalan ja Haarajoen hankkeen kustannukset ja lisätty Närekadun osto ja investointi.
• Irtaimistoinvestointien aikataulutukset on täsmennetty talonrakennuksen aikataulujen mukaisiksi.
• Lisätty materiaaliin liitteet
  • Järvenpään vesi liikelaitoksen talousarvio
  • Kooste riskikartoituksista
  • Konserniyhteisöjen tavoitteet 2025-28
  • Keski-Uudenmaan työllisyysalueen talousarvio

Muutosten seurauksena kaikki laskelmat ja tarvittaessa myös tekstit on päivitetty vastaamaan päivittyneitä tietoja.

• Muutoksilla ei ole vaikutusta tuloslaskelmaan.
• Investointiosan investoinnit kasvavat koko taloussuunnitelmakaudella 1,7 Me, mistä vuodelle 2025 kohdistuu 1,4 Me. 
• Muutosten seurauksena lainamäärä kasvaa vuonna 2025 1,4 Me (30 e/as). Lainamäärä kasvaa vuoden 2024 viimeisimmästä tilinpäätösennusteen mukaisesta 266 miljoonasta noin 298 miljoonaan euroon vuonna 2028. Asukaskohtainen lainamäärä kasvaa samana aikana noin 5700 eurosta noin 6140 euroon per asukas. 

Kooste muutoksista on pykälän oheismateriaalina ja korjattu taloussuunnitelmaesitys liitteenä. 

KR