Perustelut
Järvenpään kaupunki on ostanut talous- ja palkkahallinnon palvelut sidosyksikköasemaan perustuen Numera Palvelut Oy:ltä kevääseen 2026 asti. Yhtiö myi liiketoimintansa Administer Oyj:lle ja toiminta siirtyi 1.4.2026 uudelle Sarastia Oy yhtiölle.
Kaupungin talous- ja palkkahallinnon palvelut hankitaan tällä hetkellä Administer Oyj –konserniin kuuluvalta Sarastia Oy:ltä suorahankintana. Yrityskaupan seurauksena Sarastialla ei enää ole julkisista hankinnoista annetun lain 15 §:n mukaista sidosyksikön asemaa. Talous- ja palkkahallinnon palveluiden hankinta on sen vuoksi toteutettava muulla tavalla, joka täyttää julkisista hankinnoista annetun lain määräykset.
Järvenpään kaupunki tilasi yhdessä neljän muun lähialueen, Numera Palvelut Oy:n asiakaskunnan kanssa Valmennustalo Wimmaalta selvityksen talous- ja palkkahallintopalvelujen ja niihin liittyvien raportointi- ja järjestelmäpalvelujen nykytilasta ja tulevista järjestämismahdollisuuksista.
Selvityksessä arvioitiin kuntien talous- ja palkkahallinnon nykytilaa, tarvetta ja tahtotilaa muutoksille sekä eri järjestämisvaihtoehtojen vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. Selvityksessä hyödynnettiin sen toteuttaneen ulkopuolisen asiantuntijan kokemusta ja tietoa kuntien ja hyvinvointialueiden vastaavien palveluiden hankinnoista sekä haastateltiin kunkin kunnan talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoita kuvan saamiseksi siitä, miten tyytyväisiä ollaan nykyisiin järjestelmiin ja palveluihin ja minkälaisia odotuksia niiden kehittämiseen liittyy. Selvitys on esityksen liitteenä.
Selvityksessä tarkasteltiin palvelujen järjestämisen nykytilaa ja arviointiin potentiaalisina järjestämistapoina:
- Palveluiden järjestäminen omana toimintana
- Palveluiden ostaminen itsenäisesti kilpailuttamalla
- Palveluiden ostaminen usean kunnan yhteishankintana
- Kuntien yhteinen palvelukeskus erilaisilla organisointitavoilla
Esiselvityksessä hankinta joltakin olemassa olevalta sidosyksikkö -toimijalta ei ollut tarkastelussa, koska markkinoilla ei ollut sopivaa tarjontaa, joka mahdollistaisi hankintalain mukaisen 10 % mukaisen omistusosuuden.
Tehdyn selvityksen mukaan palvelujen järjestäminen Järvenpäässä omana tuotantona ei ole tavoiteltava vaihtoehto. Lyhyellä aikavälillä myöskään uutta, yhteistä palvelukeskusta ei nähdä mahdollisena tai vaihtoehto koetaan haastavana operaationa.
Selvityksen mukaan talouspalveluiden osalta tavoiteltavana suuntana olisi kuntien yhteiskilpailutus edellyttäen, että osallistuvat kunnat pystyvät löytämään yhteisymmärryksen hankittavan palvelukokonaisuuden sisällöstä, ja että kunnilla on valmius joustaa omista vaatimuksistaan yhteisen tehokkuuden aikaansaamiseksi.
Palkanlaskennan palveluissa ongelmallisena on nähty sekä kuntien erilaiset HR-prosessit että erilaiset järjestelmät, joiden yhteensovittaminen yhteiskilpailutuksessa voi osoittautua vaikeaksi. Palkanlaskennan palveluissa parhaina vaihtoehtoina on siksi nähty kunnan oma kilpailutus tai mahdollisesti kuntayhteistyö isäntäkuntamallilla.
Palkanlaskennassa Kirkkonummi on osoittanut kiinnostuksensa toimia mahdollisena isäntäkuntana. Järvenpään kaupungin HR:n kartoitusten perusteella kunnan omaa hankintaa pidetään kuitenkin parhaana suuntana, koska se tarjoaa mahdollisuudet arvioida tarjolla olevia palkanlaskennan ja HR:n järjestelmiä palveluntuottajasta eriytettynä. Myös kilpailuttaminen erillään taloushallinnon palvelusta ja mahdollisesti eri palveluntuottajan valinta avaa palkanlaskennan palveluissa enemmän mahdollisuuksia kuin, jos sekä talous- että palkkahallinnon palvelut ostettaisiin samalta palveluntuottajalta. Palveluiden eriyttäminen vähentää myös uhkaa ns. toimittajalukosta.
Talouspalvelujen osalta yhteiskilpailutuksen estäviksi kynnyskysymyksiksi ovat nousseet erilaiset vaatimukset talous- ja palkkahallinnon ostamisesta yhdeltä toimittajalta, erilaisten järjestelmien yhteensovittaminen kilpailutuksessa sekä kuntien erilaiset ratkaisut edistettävästä palvelujen järjestämistavasta. Tämänhetkisen tiedon mukaan selvitykseen osallistuvassa kuntajoukossa ei ole kuntaa, joka olisi etenemässä talous- ja palkkapalvelujen erilliseen kilpailutukseen ja käyttäisi samoja järjestelmiä kuin Järvenpään kaupunki. Näin ollen myös talouspalvelujen esitetty edistämismalli on kunnan oma kilpailutus.
Selvityksen valmistumisen jälkeen on selvinnyt, että EU valmistelee julkisten hankintojen asetusta, joka saattaa kumota tai syrjäyttää Suomessa vasta kesäkuussa 2026 voimaan tulleen kansallisen hankintalain muutoksen. Komission asetusluonnos on tulossa julkiseksi syyskuussa 2026, ja sitä koskevaa hyväksyntää odotetaan vuoden 2027 loppuun mennessä. Koska Suomi ehti säätää oman kansallisen uudistuksensa kesäkuussa 2026, tilanne aiheuttaa hämmennystä tilanteessa, jossa palveluiden järjestämistä tulevaisuudessa harkitaan. Inhouse-hankintoja koskeva mahdollisesti muuttuva lainsäädäntö sekä vallitseva markkinatilanne huomioiden sidosyksikköhankintaa ei tässä vaiheessa ole pidettävä todellisena vaihtoehtona.
KR, HN
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi
Kaupunginhallitus päättää
- merkitä tiedokseen selvityksen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden tulevaisuuden järjestämistapojen vaihtoehdoista.
- käynnistää selvityksen ulkoistettujen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä ensisijaisesti kilpailuttamalla palvelut Järvenpään kaupungin omana hankintana.