Perustelut
Hyvinvointilautakunta päätti kokouksessaan 7.3.2019 palauttaa Lumitykin hankinta-aloitteen uudelleen valmisteltavaksi käsittelystä kirjatuin valmisteluohjein.
Käydyn keskustelun perusteella käsittelystä kirjattiin seuraavaa:
- Luomuhiihtopäiviä / v, kuinka paljon tykkilumi tuo lisää?
- Kustannukset avattava, esim. tuleeko pohjatöitä, henkilökustannuksia tms., energiakustannukset, mitä ylläpito maksaa?
- Ympäristövaikutusten arviointi, vaikka lumi ostettaisiin?
- Käyttäjämäärät, voiko selvittää?
- Onko 1 km / 26.000 e vai laskeeko hinta, jos tekee pidemmän?
- Mahdollisuudet kuntien väliseen yhteistyöhön?
- Ladun sijoittaminen Terholaan vai jonnekin muualle?
- Mahdollisuus hyödyntää jäähallin lunta?
Liikuntapalvelut vastaavat edellä mainittuihin kysymyksiin seuraavasti:
- Luomuhiihtopäiviä / v, kuinka paljon tykkilumi tuo lisää?
Tykkilumi tuo noin 1-2 kk enemmän hiihtopäiviä kauden aikana, jos lumen tekoon olosuhteet ovat suotuisat. Tykkilumen tekeminen vaatii pakkasjakson sekä loppusyksystä, että alkukeväästä. Tykkilumi mahdollistaa myös hiihtoväylien ylläpitoa kesken kauden sääolosuhteiden sen salliessa.
- Kustannukset avattava, esim. tuleeko pohjatöitä, henkilökustannuksia tms., energiakustannukset, mitä ylläpito maksaa?
Ostolumen hinta n. 10.000 euroa / 5000 m³. Hinta sisältää lumen teon ja lumetuskaluston tuonnin. Tehdyn lumen kuljetuksen kokonaiskustannus Terholan kuntoradalle on noin 16.000 euroa. Vesi saadaan ilmaiseksi järvestä. Varsinainen lumen tasaus ja hiihtoväylän kunnossapito toteutuvat omana työnä työajan puitteessa. Kustannuksia tulee oman kaluston polttoaineista ja huoltokustannuksista sekä mahdollisista työaikakorvauksista. Jos ensilumi tehdään Terholan kuntoradalle, pohjatöitä ei tarvitse tehdä (rakenteet kunnossa).
- Ympäristövaikutusten arviointi, vaikka lumi ostettaisiin?
Ympäristövaikutusten arvioinnin on tehnyt Järvenpään kaupungin kaupunkikehityksen erityissuunnittelija Eira Linko:
Riippumatta siitä, hankitaanko lumitykki kaupungille omaksi vai tilataanko ostolunta, päästöihin (kasvihuonekaasut + ilmanlaatuun vaikuttavat pienhiukkaset) vaikuttaa, millä lumitykki pyörii. Käytännössä vaihtoehtoina on sähkö- tai bensakäyttöinen (aggregaatti) kone. Sähkökäyttöinen aiheuttaisi vähemmän päästöjä. Kaupungin ostosähkö on vihreää sähköä, joten välillisesti kaupunki vaikuttaa myös sähkön energianlähteeseen. Energianlähdettä voisi siis miettiä kriteeriksi mahdollisessa hankinnassa.
Lumen käsittelystä ja kuljetuksesta aiheutuvat päästöt: lunta kuljetettaisiin oletettavasti Rantapuistosta Terholaan bensa- tai diesel-käyttöisellä kuorma-autolla, mikä aiheuttaa päästöjä. Päästömäärään vaikuttaa mm. auton käyttövoima ja kuljettu matka. Esim. kaasukäyttöinen kuorma-auto (tai muut vaihtoehtoiset käyttövoimat taikka vähäpäästöisempi bensa-auto) sekä kuljetuskertojen ja reitin optimoiminen vähentäisivät päästöjä.
Lumen käsittelystä lähiympäristöön aiheutuvat mahdolliset melu- ja kulutushaitat: riippuen kalustosta ja ajankohdasta voi lumen tuottamisesta, kuljetuksista ja käsittelystä aiheutua mm. meluhaittaa ympäristöön. Mahdollinen haitta on kuitenkin oletettavasti vähäistä ja lyhytaikaista. Veden otto sekä lumen käsittely ja kuljetus voivat aiheuttaa kulutusta tai muuta haittaa maastoon ja kasvipeitteeseen, joten toiminnassa on syytä noudattaa varovaisuutta etenkin, kun toimitaan rakennettujen teiden ja reittien ulkopuolella herkässä maastossa.
- Käyttäjämäärät, voiko selvittää?
Hiihtoväylillä ei ole henkilölaskuria. Terholan hiihtoväylällä voi olla arviolta jopa 100 käyttäjää päivässä. Tällöin 30 tai 60 (1-2 kk) lisähiihtopäivän vaikutus on n. 3000 - 6000 käyttäjää.
- Onko 1 km / 26.000 e vai laskeeko hinta, jos tekee pidemmän?
Lumen kuljetuksessa ja levittämisessä hinta on sama joka kuutiolle. Lumen tekoon käytettävä kalusto tuodaan paikalle ja viedään pois vain kerran, joten esim. tuplamäärä lunta ei tuplaa kustannuksia. Alustavassa kyselyssä mahdollinen lumen toimittaja ei suostunut avaamaan hinnoitteluaan eikä antamaan kuutiohintaa.
- Mahdollisuudet kuntien väliseen yhteistyöhön?
Kuntien välinen yhteistyö asiassa on haasteellista. Sääolosuhteet ovat samanlaisia lähikunnissa. Ensilumen teko on yhtäaikaista sekä Keravalla, Tuusulassa ja Järvenpäässä. Kuntien välistä liikutapaikkojen yhteiskäyttöä pyritään lisäämään ja sekä Keravalla että Tuuslasa on ensilumen latu, johon myös järvenpääläisiä hiihtäjien voidaan ohjata.
- Ladun sijoittaminen Terholaan vai jonnekin muualle?
Ensilumi tehdään Tuusulanjärven vedestä Tervanokan alueelle. Kuntoradoista Terhola on lähin valaistu kuntorata. Terholan kuntoradan rakenteet mahdollistavat kuorma-auton ajamisen väylälle.
- Mahdollisuus hyödyntää jäähallin lunta?
Jäähallista jäänajon yhteydessä lunta tulee n. 10 m³ viikossa mahdolliseen hyötykäyttöön. Jäänajosta tuleva lumi vaatii myös pakkasolosuhteet, jotta se säilyy. Haittaavana tekijänä on ko. lumen likaantuminen mm. liikenteen ja muiden ilman epäpuhtauksia aiheuttavien partikkeleiden kautta. Lumen siirtäminen jäähallilta pitää hoitaa ostopalveluna, josta aiheutuu kustannuksia. Ei ole tarkoituksenmukaista siirtää näin pieniä määriä hiihtoväylille.
Liikuntapalvelut esittää, että nykyisessä taloustilanteessa aloitteessa olevaa hanketta ei esitetä, vaan luovutaan toistaiseksi sekä lumetuskaluston että lumen hankkimisesta ostopalveluna. Ensilumenladun tarpeellisuuteen ja toteuttamiseen voidaan palata myöhemmin, esimerkiksi Hyvon palveluverkon erillisselvityksen yhteydessä ja Keskustan liikuntapuiston / Lepolanpellon toteutuksen yhteydessä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marju Taurula, palvelualuejohtaja, marju.taurula@jarvenpaa.fi
Hyvinvointilautakunta päättää
- merkitä tiedoksi edellä olevat lisäselvitykset
- että tässä taloustilanteessa ei hankita lumetuskalustoa eikä lunta ostopalveluna
- todeta aloitteen loppuun käsitellyksi.