Kaupunkikehityslautakunta, kokous 27.4.2023

Perustelut

Taustaa

Järvenpään kaupungin ja erityisesti sen keskeisten alueiden pysäköintinormituksen tarkastelu on ollut viime vuosina keskustelun aiheena enenevissä määrin. Pysäköintinormituksesta tehtävät linjaukset ovat yksi Maankäyttö ja Rakennuslain (MRL) 54 § ehtojen toteutumiseksi tehtävä, asemakaavoja ohjaava linjaus (Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle). Pysäköintipaikkojen rakentamisvelvoitteesta määrätään asemakaavoissa, ja lopullinen toteutettava paikkamäärä päätetään rakennusluvassa.

Pysäköintipaikkojen rakentamisen määrästä ei linjata MRL:ssä tarkemmin, mutta MRL 156 § mukaan asemakaavan ja rakennusluvan mukaiset autopaikat tulee järjestää rakentamisen yhteydessä. Jos asemakaavassa niin määrätään, kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tässä tapauksessa kiinteistönomistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus (ns. vapaaksiostokorvaus) kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan (156 § 2 momentti). Autopaikkojen järjestämisvelvollisuus ei koske vähäistä lisärakentamista eikä rakennuksen korjaus ja muutostyötä. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta muutettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon tästä johtuva autopaikkojen tarve (156 § 3 momentti.)

MRL jättää siis kaupungille/kunnalle paljon liikkumavaraa pysäköintipaikkojen rakentamisvelvoitteiden määrittämisen suhteen. Järvenpäässä on kaupunkikehityshankkeissa noussut esille tarve arvioida pysäköintipaikkojen normitusta uudelleen. Tarkastelu koskee ainoastaan asuin- ja liikerakentamisen normitusta, eivätkä esimerkiksi kadun varressa tapahtuvaa asiointipysäköintiä tai liityntäpysäköintiä. Muiden kuin asuinrakentamisen velvoitepaikoituksen edellyttämät pysäköintipaikkatarpeet arvioidaan tapauskohtaisesti.

Nykytilanne

Järvenpään kaupungissa on voimassa koko kaupungin aluetta koskevana, velvoitepysäköintipaikkojen määrää ohjaavana linjauksena 30.8.1995 kaavoitus- ja kiinteistötoimikunnan suositus asemakaavoissa sovellettavista pysäköintinormeista, jotka ovat käytännössä tarkoittaneet kerrostaloasumisen normia 1ap/85 kem2.

Tämän ohella voimassa on kaupungin keskustan osayleiskaavan (kuulutettu voimaan 11.11.2015) yhteydessä laadittu pysäköintiselvitys, jonka pohjalta johdettiin keskustan osayleiskaavan aluetta koskevat pysäköintipaikkojen normitusperiaatteet. Kerrostaloasumisen osalta normituksessa pyrittiin tuolloin asuntokohtaisuuteen. Keskustan osayleiskaava normin mukaan as. oy. muotoisissa asuinkerrostaloissa autopaikkoja tulee rakentaa asunnon koon mukaan 0,6 ap/as tai 0,8 ap/as.

Ehdotus

Kaavoitus- ja kiinteistötoimikunnan autopaikkojen rakentamista koskeva suositus, sekä keskustan osayleiskaavan linjaukset autopaikkojen rakentamisesta ehdotetaan kerrostaloasumisen kohdalla päivitettävän uudella asemakaavoituksen pysäköintinormituksen suunnitteluohjeella. Suunnitteluohjeen normitus on pääpiirteiltään seuraavanlainen:

Ydinkeskusta

Keskustan kehän sisäpuolinen alue:

• 1 autopaikka / 120 k-m2 asuintilaa kuitenkin vähintään 0,5 ap/as
• 1 autopaikka / 70 k-m2 toimisto- ja työtilaa
• 1 autopaikka / 70 k-m2 myymälä- ja liiketilaa

Keskusta, Ainola, Saunakallio (Jamppa)

Koko keskustan osayleiskaavan alue sekä Yleiskaava 2040 ehdotuksen keskustan tiivistyvän asemavyöhykkeen säteen sisäiset AK ja C alueet Keskustassa, Ainolassa sekä Saunakalliossa/Jampassa:

• 1 autopaikka / 110 k-m2 asuintilaa kuitenkin vähintään 0,6 ap/as
• 1 autopaikka / 50 k-m2 toimisto- ja työtilaa
• 1 autopaikka / 50 k-m2 myymälä- ja liiketilaa

Haarajoen aseman ympäristö

Yleiskaava 2040 ehdotuksen Haarajoen tiivistyvän asemavyöhykkeen säteen sisäiset AK ja C alueet.

• 1 autopaikka / 100 k-m2 asuintilaa kuitenkin vähintään 0,6 ap/as
• 1 autopaikka / 50 k-m2 toimisto- ja työtilaa
• 1 autopaikka / 50 k-m2 myymälä- ja liiketilaa

Kerrosalakohtaisen normituksen lisäksi suunnitteluohjeen linjauksilla pyritään edistämään keskitettyjen pysäköintilaitosten muodostumista pysäköintipaikkojen vuorottaiskäytön tehostamiseksi, sekä suomaan erityisasumisen kohteisiin (palveluasuminen, opiskelija-asuminen) pysäköintinormilievennyksiä.

Ehdotuksen perustelut

Järvenpäässä laajalti käytössä olleet aiemmat pysäköintinormit ovat nousseet erityisesti kaupungin keskustan uusien rakennushankkeiden käsittelyssä keskusteluun. Voimassa oleva keskustan osayleiskaavan normitus on koettu asuntokohtaisen luonteensa vuoksi joustamattomaksi, eikä sitä ole sovellettu yhdessäkään rakennushankkeessa sen voimaantulon jälkeen.

Rakennushankkeet muuttuvat usein suunnittelun aikana mm. asuntojakaumaltaan, minkä takia asemakaavassa määritellyn rakennusoikeuden toteumaan perustuvaa normitusta on yleisesti pidetty parempana ratkaisuna. Jo sen perusteella, että keskustan osayleiskaavan normitusta ei ole käytetty, voidaan todeta, että asuntokohtainen normitus ei ole soveltunut hyvin Järvenpäähän. Toinen voimassa oleva normituslinjaus taas on perusteltua ottaa tarkasteluun siitä syystä, että se on iäkäs, ja käsittelee koko kaupungin aluetta samoilla normitusperiaatteilla, vaikka keskustan alueilla on maankäyttöön liittyen erityispiirteitä suhteessa muihin alueisiin.

Järvenpäässä on viime vuosina teetetty pysäköintiä koskien kaksi erillisselvitystä, Järvenpään pysäköintiselvitys 2016, sekä laajempi, pääosin kaupungin keskustaa käsittelevä ”Järvenpään keskustan pysäköinnin kehittäminen” -työ (Sitowise 2019)

Käytännössä pysäköintipaikkojen rakentamiseen liittyvät ongelmat koskevat kerrostalorakentamista ja jossain määrin tiivistä rivitalorakentamista. Järvenpään keskustan alueella rakennushankkeita ei ole käynnistynyt kaupungin tavoitteiden mukaisesti, johon osasyynä voi olla pysäköintinormin mitoitus.  Kaupungin kannalta pysäköinnin mitoituksen tavoitetila on, että rakentamisen kustannuksia nostavat pysäköintinormit eivät ole liiallisessa määrin keskustan hankekehityksen esteenä. Järvenpään keskustan osalta Perhelän hankkeessa on päädytty soveltamaan voimassa olleista normituslinjauksista poiketen erillisellä päätöksellä löyhempää pysäköintinormia (asumisen osalta 1 ap/120k-m2). Tämän ohella mm. Ainolan aluekeskuksen asemakaavaluonnoksessa on esitetty sen aikaisia periaatteita löyhempää normia. Hankkeiden käynnistämiseksi normitusta on siis kokemusten perusteella syytä lieventää.

Järvenpään keskustassa rakentamisen edellyttämät pysäköintipaikat sijaitsevat pääosin maantasossa yksityisillä tonteilla. Ratkaisu on toiminut tähän asti, mutta keskusta-alueiden tiiveydestä ja siitä seuraavasta rakennusmaan korkeasta arvosta johtuen on ensisijaisen tärkeää, että rakennettavat autopaikat ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Pysäköintipaikkojen osalta tehokkaimpaan mahdolliseen käyttöön päästään vuorottaispysäköinnillä, jossa samoja pysäköintipaikkoja käyttävät eri kellonaikoihin eri käyttäjät. Toimiakseen luotettavasti edellyttää vuorottaiskäyttö kuitenkin riittävän suuren pysäköintipaikkamäärän keskitetysti, esim. pysäköintilaitoksessa.

Uusi normiesitys on muotoiltu siten, että se tekisi vuorottaispysäköinnin mahdollistavat ratkaisut mielekkäämmiksi toteuttaa. Lisäksi uusi normitus vastaisi paremmin muualla seudulla käytössä olevia, toimiviksi todettuja pysäköintinormeja. Esitys on kuitenkin Järvenpään kaupungin tiiveyden ja asema-alueiden joukkoliikenteen palvelutason huomioon ottaen maltillinen verrattuna useiden lähialueiden kuntien normeihin. Tarkoituksenmukaiset pysäköintinormit edesauttavat uudis- ja täydennysrakentamista keskustan alueella, mikä tiivistää maankäyttöä luoden edellytyksiä joukkoliikenteen ja palveluiden kehittämiselle. 

OKT