Kaupunginhallitus, kokous 18.5.2026

Perustelut

Valmistelijat: Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtaja Jani Kervinen, opetuksen- ja kasvatuksen palvelualuejohtaja Merja Narvo-Akkola

Tausta ja Tarve

Järvenpään keskistä aluetta palveleva Kartanon koulun investointi on osa Järvenpään kaupungin Opetuksen- ja kasvatuksen palvelualueen suunnitelmaa. Nykyinen Kartanon koulun yläkouluosa on rakennusosiltaan elinkaarensa päässä. Palvelutuotannon osalta kohde tarvitsee toimenpiteitä, jotta palvelutarve pystytään kattamaan myös jatkossa. Tämänhetkisessä investointiohjelmassa hankkeen toteutusvuosiksi on arvioitu 2024-2027 ja kustannuksiksi noin 22 M€.

Vuonna 2021 hankkeen toteutusvaihtoehdoiksi tunnistettiin 2 vaihtoehtoa:

1. koulutoimintojen sijoittaminen Seutulantie 12 rakennukseen, joka peruskorjataan ja koulutoimintojen edellyttämä laajennus
2. uudisrakennus koulun nykyiselle tontille.

Vuonna 2021 arvioitiin, että Seutulantalon peruskorjaus ja laajennus olisivat taloudellisesti edullisempi vaihtoehto. Arvioinnissa ei kuitenkaan huomioitu kaikkia kustannusvaikutuksia (mm. muutokset katuverkkoon.), mistä johtuen selvitystä on tarkennettu vuonna 2023. 

2023 selvitys

Kartanon koko koulukampuksen ennakoitu laajuus on jatkossa 42 opetustilaa, 915 oppilasta ja noin 90 henkilökunnan edustajaa. 2023 selvityksen pohjana käytetyssä tilaohjelmassa huomioitiin tilat 593 oppilaalle. Yleisten tilojen mitoituksessa huomioitiin myös alakoulun oppilaat, jotka jatkavat nykyisessä alakoulurakennuksessa. Huomioitavaa on, että tämä selvitys on tehty tarveselvityksen pohjaksi.

Selvityksessä tarkasteltiin yhteensä 8 erilaista sijoittelu-/toteutusvaihtoehtoa. Tarkemmin selvitettäväksi valikoitui vaihtoehto, jossa uusi rakennusmassa sijoittuu liikuntahallin ja Kartanontien väliin. Uuden massa sijoittelu tontilla on sama sekä peruskorjaus+uudisrakennus että uudisrakennusvaihtoehdossa. Sijoitteluun päädyttiin, koska ratkaisu turvaa turvallisen yhtenäisen piha-alueen ja koulutien, merivesilinjaa ei tarvitse siirtää ja väistötiloja ei tarvita.

Seutulantaloon tehdyssä tarkastelussa selvisi, että Seutulantie 12 kiinteistöön ei pystytä sijoittamaan tiloja vuonna 2021 oletetussa laajuudessa. Suunnitellusta 4686 hyötyneliöstä pystyttiin kohteeseen sijoittamaan vain 1614, minkä lisäksi selvisi, että myös Seutulantalon kellarikerros on korjattava, mikä kasvattaa hankelaajuutta. Peruskorjaus + laajennusvaihtoehdon hankelaajuus olisi näin ollen noin 1500 brm2 suurempi kuin uudisrakennusvaihtoehdossa. Vuonna 2021 arvioituu hankelaajuuteen verrattuna Seutulantalo-vaihtoehdon laajuus kasvoi 2405brm2.

Hankelaajuuden kasvaessa ja huomioitaessa myös kunnallistekniset investointitarpeet Seutulantalon peruskorjaus + laajennus vaihtoehdon kustannustaso nousee selvästi uudisrakennusvaihtoehtoa korkeammiksi, eikä perustetta koulutoimintojen toteuttamiselle rakennukseen enää ole. Toiminnallisesti Seutulantalon peruskorjaus + laajennus on alusta alkaen arvioitu uudisrakennusta heikommaksi.  

Yhteenveto

Kohteen toteuttamisvaihtoehtoja on arvioitu tarveselvitykseen tarvittavalla tarkkuudella kaikkien vaihtoehtojen osalta. Päätösehdotus pohjautuu tarkennettuun selvitykseen.

Perustelut

Perustelut ja taustaa

Nykyiseen Kartanon koulun kokonaisuuteen kuuluu Ylä-Kartanon rakennus (vuosiluokat 7.-9. ja pienryhmiä) sekä Ylä-Kartanon teknisen käsityön erillisrakennus, Ala-Kartano (vuosiluokat 1.-6. ja pienryhmiä) ja Väli-Kartano (kuntouttavat luokat 3 kpl). Edellä kuvatusti Ylä-Kartanon koulu koostuu kahdesta vuonna 1968 valmistuneesta rakennuksesta, joihin on tehty useita laajennuksia ja muutoksia (laajennus 1979, purukatos 1984, laajennus 1988, keittiön ja ruokalan laajennus 1994). Osa alkuperäistä rakennusta on purettu ja rakennettu uudelleen vuonna 2006.

Kartanon koulu lähestyy teknisesti peruskorjausikää. Rakennuksessa on tehty kuntotutkimuksia, joissa on havaittu korjaustarpeita toteuttavaksi seuraavan 5 vuoden aikana.

OPKA:n palveluverkossa (PVS2021) on päätetty, että Kartanon koulu säilyy Opetuksen ja kasvatuksen palveluverkossa. Näin tulee olemaan myös nyt uudessa työtettävässä palveluverkossa. Oppilasmäärä etenkin yläkoululaisten osalta tulee jonkin verran pienenemään tulevaisuudessa lähivuosien paineen jälkeen, mutta tarve säilyy.

Tulevaan Kartanon koulun kokonaisuuteen kuuluu Ala-Kartano (vuosiluokat 1.-5. ja pienryhmiä) ja Ylä Kartano (vuosiluokat 6.-9. ja pienryhmiä). Uudessa Ylä-Kartanon rakennuksessa tulee jatkossa toimimaan perusopetuksen kolme 6:tta luokkaa, 18 kappaletta 7.-9. luokkia sekä viisi pienryhmää, jolloin Ylä-Kartanon oppilasmääräksi muotoutuu 525 yleisopetuksen oppilasta sekä 50 pienryhmän oppilasta.

Yksittäiset tilatarpeet on kirjattu ja lueteltu tarveselvityksessä. Näiden perusteella lähtee hankesuunnitelma liikkeelle ja kokonaisuus täsmentyy suunnittelun edetessä.

Hankesuunnitelmassa tullaan ottamaan tarkemmin kantaa toteutetaanko hanke uudisrakennuksena vai peruskorjaushankkeena. Hankkeen toteutustapa vaikuttaa myös väistöratkaisuihin, joiden suunnitteluun käydään toteutustavan valinnan jälkeen.

Toimivalta: Hallintosääntö 18 §:n 9- kohta ja 19 §:n 9-kohta (KV 31.3.2025 § 19)

ak, KS

Perustelut

Valmistelijat: Tuomas Koskiniemi, Jan Mikkonen, Kristiina Soots, Arja Korhonen, Kirsi Rinne, Marjut Torniainen, Teemu Jaakkola (Mestaritoiminta Oy)

Taustaa

Kartanon koulu –hanke esitettiin syksyllä 2024 vahvistetussa vuosien 2025-2024 investointisuunnitelmassa uudishankkeena. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.11.2024 § 74 investointiohjelmasta 2025-2034 päättäessään, että “Kartanon koulun hanketta siirretään vuodella eteenpäin (vuosille 2026-2029). Ennen lopullisen investointipäätöksen tekemistä päätöksentekoon tuodaan ratkaisu Kartanon koulun peruskorjauksen ja uudisrakennusvaihtoehdon välillä.”

Toteutustavan arviointia varten Kartanon koulun korjattavuudesta on laadittu vuoden 2025 aikana selvitys, jossa käsitellään uudisrakennusvaihtoehtoa ja kahta korjausvaihtoehtoa – peruskorjausta ja kevyttä, siirtävää korjausta. Valmistelussa on tehty uudishankkeen alustavan laajuuden selvitys (oheismateriaali 1) ja alustava sijoittamissuunnitelma koulun tilatarpeiden mahtumisesta nykyiseen koulurakennukseen (oheismateriaali 2), vanhan koulun korjaustarpeen arviointi (liite 1) ja vaihtoehtojen alustavat kustannusarviot (oheismateriaali 3, Julkisuuslaki §24 1 mom17).

Yläkartanon rakennuksen kunto ja arvioidut korjaustarpeet

Nykyinen Yläkartanon rakennus on toteutettu useammassa vaiheessa (1968, 1979, 1988 ja 2006) ja rakennuksen eri osiin on tehty korjaustoimenpiteitä eri aikoihin. Yläkartanon rakennukselle on laadittu rakennustekninen korjaustarveselvitys keväällä 2025. Korjaustarveselvitys on laadittu perustuen käytössä olleisiin rakennuksen suunnitelmiin, vuosina 2022-2024 tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin, sekä kevään 2025 kohdekäyntiin.

IdeaStructuran laatiman rakennusteknisen korjaustarveselvityksen mukaan (liite 1, s. 5) rakennus on kokonaisuudessaan teknisesti korjattavissa. Kattavimmat korjaustarpeet ovat vuonna 1968 valmistuneessa vanhimmassa rakennusosassa ja erityisesti teknisen työn siivessä, jossa on tapahtunut vuonna 2023 kosteusvaurio. Nämäkin rakennusosat ovat kuitenkin korjattavissa, jos se korjausten kustannukset huomioon ottaen on järkevää. Lopulliset korjaustarpeet ja niiden laajuus eri aikaan rakennetuille rakennusosille on arvioitavissa vain tarkempien rakennusosittaisten tutkimusten perusteella.

Korjaustarveselvityksessä on esitetty kahdet, eri laajuiset korjaustoimenpiteet: kevyemmät noin 10 vuoden käyttöikätavoitteella ja kattavan peruskorjauksen toimenpiteet noin 20–30 vuoden käyttöikätavoitteella.

Raportin mukaan kevyemmät korjaustoimenpiteet ovat pääosin sellaisia, että ne vain siirtävät isompia korjaustarpeita eteenpäin. Kevyemmillä korjaustoimenpiteillä ei myöskään ehkäistä sitä, että jo olemassa olevat vauriot etenevät, mikä voi tarkoittaa joidenkin rakennetyyppien osalta sitä, että kymmenen vuoden päästä kyseinen rakenneosa ei ole enää teknisesti korjattavissa. Kevyempi korjaus toimii vain väliaikaisena ratkaisuna. Kevyillä korjauksilla kohteen käyttöikää jatketaan 10 vuodella, minkä aikana korjaustarpeita on uudelleen arvioitava ja sen jälkeen tilat on joko peruskorjattava laajemmin tai korvattava uusilla tiloilla. Kevennetty korjausinvestointi kohdistuu suurelta osin toiminnallisiin muutoksiin ja tekniikkaan tehdään osakorjauksia. Kevyemmillä toimenpiteillä riskiksi jää, että huolto- ja kunnossapitokorjaustoimenpiteitä sekä mahdollisia ennakoimattomia korjaustoimenpiteitä täytyy tehdä jo seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kattavammilla peruskorjaustoimenpiteillä korjaukset ennakoivat ja pienentävät myös mahdollisia korjausten jälkeisiä riskejä. Korjausvaihtoehdoista kattavampi peruskorjaus nähdään tarkoituksenmukaisempana vaihtoehtona. 

Kartanon koulun teknisen työn rakennuksen tilanne

Teknisen työn rakennuksessa sattuneen vesivahingon ennallistaminen on aloitettu kaupunginhallituksen toukokuussa 2025 tekemän linjauksen mukaisesti. Vauriopurkujen aikana on selvinnyt, että kohteessa on vaurioita, jotka eivät johdu vesivahingosta. Myös nämä tulee ennallistamisen yhteydessä korjata, jotta tila voidaan ottaa käyttöön. Näiden kaupungin kustannusvastuulla olevien töiden kustannusarvio on 0,75 M€, minkä lisäksi tulisi uusia mm. purunpoistokone. Kaupunginhallitukselle on annettu tieto hankkeen yllä kuvatusta tilanteesta 2.11.2025.

Mikäli hankkeessa edetään peruskorjausvaihtoehdolla tai siirtävä korjaus -vaihtoehdolla, tulee ennallistamistyöt saattaa loppuun. Tällöin tehtäisiin lisäpurkuja, korjausten kilpailutukset ja toteutus. Näiden kestoarvio on Mestaritoiminta Oy:n mukaan noin 6 - 8 kk. Mikäli teknisen työn rakennuksen korjauksissa edetään, tulee niille varata rahaa vuodelle 2026 esim. talonrakennuksen teknisten investointien kokonaisuudessa tai muutostalousarvion kautta.

Jos päätetään edetä uudishankevaihtoehdolla, niin ennallistaminen on tarkoituksenmukaista keskeyttää. Jo tehdyistä purkutöistä on aiheutunut vakuutusyhtiölle noin 100.000 € kustannukset. Mikäli nyt siirrytään purkuvaihtoehtoon, on saatavan vakuutuskorvauksen määrä epäselvä. Vakuutusmeklari on alustavasti arvioinut, ettei merkittävää korvausta purkamiseen olisi enää saatavissa.

Selvitetyt toteutusvaihtoehdot tiiviisti

Valmistelun aiemmissa vaiheissa mukana ollut vaihtoehto VE1: Seutulantalon jatkokäyttö kouluna ei ole enää mukana tarkasteluissa. Kaupunginhallitus päätti (22.1.2024 §12) tehtyjen selvitysten perusteella, että Seutulantie 12 kiinteistöä ei jalosteta koulukäyttöön.

Uudiskohde:
VE2: 3-kerroksinen ja VE3: 2-kerroksinen ovat uudisrakennusvaihtoehtoja, jotka sijoittuvat keskelle tonttia. Ne perustuvat Arkkitehdit von Boehm – Renell Oy vuoden 2023 alustaviin tarveselvitysvaiheen tontinkäyttö- sekä tilankäyttöluonnoksiin. Koulun toiminta siirtyy uudisrakennukseen sen valmistuttua ja jatkaa lisäksi nykyisessä Ala-Kartanossa. Väli-Kartano siirretään toisaalle tai puretaan.

• Kohteen alustava laajuus noin 4 573 hym2 / 6 860 brm2 (tilaohjelman ala / kokonaisbruttoala).
• Vanha Ylä-Kartanon koulu puretaan vasta uuden valmistuttua, joten toiminta ei tarvitse väistötiloja
• Investointikustannukset noin 25,3 M€ (VE2) ja 25,8 M€ (VE3) sis. sijoittamispaikan edellyttämän viemärien ja vesijohtojen siirron sekä Väli-kartanon koulurakennuksen siirron.
   

Peruskorjaus:
VE4: nykyisen Yläkartanon rakennuksen peruskorjaus perustuu Arkkitehtitoimisto Küttner Ky 2025 laatimiin tarveselvitys- ja tilankäyttöluonnoksiin sekä IdeaStructuran 2025 laatimaan korjaustarveselvitykseen. Koulun toiminta jatkaa nykyisissä rakennuksissa (Ylä-Kartano, Ala-Kartano ja Väli-Kartano).

• Korjattavan kohteen laajuus 7 715 brm2 (kokonaisbruttoala), tilaohjelman ala tarkentuu korjaussuunnittelun yhteydessä.
• Kustannusarvio noin 19,6 M€ sis. teknisentyön rakennuksen korjaamisen
• Toiminta tarvitsee väistötilat, joiden kustannusarvio vuokramoduuleina on noin 2,4 - 3,0 M€ (oletuskesto 24 kk). Väistötilojen kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi mm. lopullinen tilantarve, vuokra-aika, perustamisolosuhteet ja lämmitysmuoto.
   

Kevyt, siirtävä korjaus:
VE5: nykyisen Yläkartanon rakennuksen käyttöä turvaava korjaus, joka perustuu Arkkitehtitoimisto Küttner Ky 2025 laatimiin tarveselvitys- ja tilankäyttöluonnoksiin sekä IdeaStructuran 2025 laatimaan korjaustarveselvitykseen. Koulun toiminta jatkaa nykyisissä rakennuksissa (Ylä-Kartano, Ala-Kartano ja Väli-Kartano).

• Korjattavan kohteen laajuus 7 715 brm2 (kokonaisbruttoala), tilaohjelman ala tarkentuu korjaussuunnittelun yhteydessä.
• Kustannusarvio noin 6,6 M€ + teknisentyön rakennuksen ennallistaminen min. 0,75 M€, yhteensä 7,35 M€.
• Summassa ei ole huomioitu opetuksen irtaimistohankintoja.
• Toiminta tarvitsee väistötilat, joiden kustannusarvio vuokramoduuleina on noin 2,1 – 2,7 M€ (oletuskesto 18 kk). Väistötilojen kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi mm. lopullinen tilantarve, vuokra-aika, perustamisolosuhteet ja lämmitysmuoto.
• Uusi koulu tai vanhan koulun peruskorjaus tulisi toteuttaa jo noin 10 vuoden kuluttua.
   

Tilatarve ja tilojen toiminnallisuus

Kaikissa vaihtoehdoissa suunnittelun periaatteena on ollut järjestää koulun toiminnalle sen tarvitsemat, opetussuunnitelman mukaiset tilat. Kartanon koulun tarveselvitys on hyväksytty opetus- ja kasvatuslautakunnassa syyskuussa 2025 ja se on pyritty huomioimaan tilaratkaisuita suunniteltaessa. Tarkempi kuvaus opetuksen tilantarpeista ja vaatimuksista, sekä näkemys eri vaihtoehtojen toimivuudesta on oheismateriaalissa 4.

Opetuspalveluiden näkemyksenä on, että nykyinen koulurakennus ei vastaa nykyaikaisen opetuksen, oppimisen eikä yhteisöllisyyden vaatimuksiin. Uudisrakennukseen tilat olisi mahdollisuus toteuttaa siten, että ne tukevat yhteisopettajuutta, joustavaa ryhmittelyä, eriyttämistä ja yhtenäiskoulun toimintaa. Nykypäivän pedagogiikka edellyttää tiloja, jotka mukautuvat eri oppimismuotoihin ja ryhmäkokoihin.

Kustannusvertailu

Vaihtoehdoista on tehty vertailulaskelmat käytettävissä olevin tiedoin. Laskelmissa on huomioitu investointikustannukset (rakennus, kalusto, purut) ja käyttötalouden kustannukset (tilojen ylläpito, väistötilavuokrat, siirtokulut, lainan korot jne.) sekä kirjanpidollisista eristä poistot ja alaskirjaukset. Laskelmat perustuvat käytettävissä oleviin arvioihin, tehtyihin oletuksiin ja laskennan mahdollistaviin yksinkertaistuksiin, joten niihin sisältyy epävarmuutta. Myös investointikustannusten jakautuminen suunnittelu- ja toteutusvuosille on suuntaa-antava ja tulee tarkentumaan jatkossa.

Tarkastelujaksona on käytetty peruskorjauksella tavoiteltua minimikäyttöikää 20 vuotta, minkä lisäksi taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltu erikseen taloussuunnitelma- ja investointiohjelmakauden osalta. Keskeiset laskentaoletukset, vaihtoehtojen ylätason vertailu ja yksityiskohtaiset kustannuslaskelmat on esitetty oheismateriaalissa 5.

Vaihtoehtojen taloudellinen paremmuus vaihtelee valitun ajanjakson ja tarkasteltavan talousnäkökulman mukaan.

Kustannusvaikutuksia tarkasteltaessa kevyt korjaus on taloussuunnitelmakaudella ja 10-vuotiskaudella kustannuksiltaan edullisin, mikä selittyy muita vaihtoehtoja merkittävästi pienemmillä lähivuosien investoinneilla. Koko tarkastelujaksolla kevyt korjaus johtaa kuitenkin kaikista suurimpiin tosiasiallisiin kustannuksiin, koska se edellyttää uudishankkeen toteutusta tarkastelukauden jälkimmäisellä puoliskolla.

Uudishankkeen kustannukset ovat suurimmat seuraavan neljän ja kymmenen vuoden aikana, mikä johtuu suurimmista investointikustannuksista ja niistä syntyvistä korkomenoista. Pysyvät, vuosittaiset käyttökulut ovat uudiskohteessa nykyisten tilojen kustannuksia matalammat. Uuden tilan vaikutus kustannuksiin on arvioitu varovaisesti, vuosittain vain 30 000 euroa matalammaksi, joten ylläpidon tehostuminen ei riitä kattamaan aiheutuvia lisäkuluja.

Tulosvaikutuksia tarkasteltaessa huomioitavaksi tulevat myös investointien aiheuttamat laskennalliset poistot. Taloussuunnitelmakaudella tuloskehitys on suotuisin uudisrakennusvaihtoehdossa, koska uudishanke ei tarvitse väistötiloja, joiden vuokrakulut ovat merkittävät. Pitemmällä aikavälillä kevyt korjaus on tuloksen kannalta edullisin. Peruskorjausvaihtoehto johtaa heikoimpaan tuloskehitykseen kaikilla tarkastelluilla aikaväleillä.  

Mikäli päätöksenteossa päädytään etenemään jommallakummalla korjausvaihtoehdolla, vaaditaan väistötilakustannusten katteeksi valtuustolta lisämäärärahapäätös ja investointiosaan tulee sisällyttää teknisen tilan ennallistaminen vuosille 2025-2026.

Muita huomioita laskelmiin liittyen
Uudiskohteen tilaohjelmassa on mahdollisesti tehostamispotentiaalia, koska lopullisen tilamäärän määrittävän suunnitteluratkaisun laadinta on hyvin alkuvaiheessa. Tämän perusteella uudishankkeen investointi- ja käyttötalouskustannuksia arvioidaan olevan mahdollista laskea, mutta tähän liittyy luonnollisesti epävarmuutta.

Peruskorjaushankkeen ja siirtävän korjauksen korjaustarpeet ja siten myös kustannukset tarkentuvat jatkotutkimuksissa, mikäli päätetään edetä korjauksella. On mahdollista, että korjaushankkeen kustannukset muuttuvat nyt esitetystä.

Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat tiukentumassa, mm. energiadirektiivi EBDS on tulossa sovellettavaksi vuonna 2026. Tällä saattaa olla vaikutusta erityisesti korjausvaihtoehtojen toteutukseen ja kustannuksiin.

Väistötilojen tarve vuokramoduuleina toteutettuna on korjaus -vaihtoehdoissa alustavasti arvioituna noin 3 200 – 3 500 brm2 ja tilantarve tontilta piha-alueineen on noin 4 000 – 6 000 m2. Kyseessä on suuri kokonaisuus ja ratkaisua väistötilojen sijoittamiseksi yhteen paikkaan ei ole löydetty.

Opetuspalvelut on tunnistanut mahdollisuuden käyttää Vihtakadun koulua toiminnan osittaisena väistötilana, mikä laskisi korjausvaihtoehtojen väistötilakustannuksia. Parakkeja joudutaan kuitenkin edelleen vuokraamaan mm. ruokalan, kotitalousluokkien ja tiettyjen erityisluokkien (esim. FyKe) tiloja varten. Lisäksi tulee huomioida, että Vihtakatua on kaavailtu käytettävän vuoden 2027 loppuun saakka Mankalan koulun väistötilana. Näin ollen Kartanon koulun korjaaminen pääsisi alkamaan suunniteltua myöhemmin aikaisintaan tammikuussa 2028.

Yhteenveto

Kartanon koulu on selvityksen mukaan korjattavissa. Tarkoituksenmukaiseen etenemisvaihtoehdon valintaan katsotaan vaikuttaa mm. tilojen soveltuvuus käyttöön, toiminnan väistötilajärjestelyt, riskit ja kustannukset.

Siirtävä korjaus on lyhyellä aikavälillä edullinen vaihtoehto, mutta se pitää tehdyn korjattavuusselvityksen mukaan sisällään riskejä. Siirtävän korjauksen elinkaari on lyhyt, vain 10 vuotta ja näin ollen uuden koulurakennuksen rakentaminen tai nykyisen peruskorjaaminen tulisi aloittaa arviolta jo 8-10 vuoden kuluttua korjauksen valmistumisesta.

Korjaushanke on investointikustannuksiltaan uudishanketta edullisempi, mutta hankkeen korjauslaajuuteen ja kustannuksiin liittyy riskejä. Korjauslaajuudet tarkentuvat vasta jatkosuunnittelussa ja tehtävissä tarkemmissa kuntotutkimuksissa. Vanha rakennus rajoittaa tilasuunnittelua, joten on mahdollista, että lopputulos ei olisi toiminnallisuuden ja tilatehokkuuden näkökulmasta optimaalinen.

Uudishanke on selvityksen mukaan investointikustannuksiltaan noin 5,8 M€ peruskorjaushanketta kalliimpi, mutta tulosvaikutuksilta peruskorjausta edullisempi. Uudishankkeen tilaratkaisun kehittäminen on vielä alkuvaiheessa ja sen tilatehokkuutta arvioidaan olevan mahdollista parantaa ja kustannuksia sitä kautta laskea.

Opetuksen näkökulmasta uudisrakennus antaa parhaat edellytykset toteuttaa toimintaa tukevat tilat. Myös väistötilajärjestelyt arvioidaan saatavan uudisvaihtoehdossa parhaiten toteutettua, sillä koulu voi toimia nykyisessä koulurakennuksessa uuden valmistumiseen saakka. 

Kartanon koulun toteutusvaihtoehtoja ei ole käsitelty opetus- ja kasvatuslautakunnassa. 25.9.2025 opetus- ja kasvatuslautakunta  on hyväksynyt Kartanon koulun Ylä-Kartanon rakennuksen tarveselvityksen  Kun toteutusvaihtoehdosta on päätetty, ryhdytään laatimaan hankesuunnitelmaa, joka viedään opetus- ja kasvatuslautakunnan lausuttavaksi ennen kaupunginhallituksen päätöksentekoa.

Kun katsotaan hankkeeseen liittyvää tilojen toiminnallisuutta, tilatehokkuutta, riskejä sekä kustannus- ja tulosvaikutuksia kokonaisuutena, arvioidaan hankkeessa olevan tarkoituksenmukaista edetä uudishankevaihtoehdolla.

KR

Perustelut

Taustaa 

Kartanon koulu -hanke esitettiin syksyllä 2024 vahvistetussa vuosien 2025–2034 investointiohjelmassa uudishankkeena. Päätöksenteossa vuoden 2025 talousarvioon kirjattiin, että ennen lopullisen investointipäätöksen tekemistä tuodaan päätettäväksi ratkaisu Kartanon koulun peruskorjauksen ja uudisrakennusvaihtoehdon välillä.  

Kaupunginhallitus käsitteli tämän kirjauksen perusteella laadittua vaihtoehtoselvitystä 17.11.2025 § 348. Vaihtoehtoina selvityksessä olivat uudishanke, peruskorjaus ja siirtävä korjaus. Selvitykset perustuivat korjattavuusselvitykseen, kustannuslaskentaan, koulun tilatarpeisiin ja arkkitehdin alustaviin sijoitteluluonnoksiin. Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian valmisteluun tarkempia kuntotutkimuksia varten. Tuolloin linjattiin, että asia tuodaan kaupunginhallitukseen opetus- ja kasvatuslautakunnan kautta.  

Vuonna 2025 aloitettiin kaupungin palveluverkkosuunnitelmien päivitys ja ne on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2026 aikana. Päivityksissä pyritään ratkaisuihin, joilla tehostetaan tilankäyttöä ja saadaan vapautettua käyttötalousmäärärahoja seinistä toimintaan. Kartanon kouluhanke on lähivuosien keskeinen opetuksen palveluverkkoa kehittävä hanke ja näiden mainittujen pyrkimysten voidaan katsoa olevan tavoitteina myös Kartanon koulun vaihtoehdon valinnassa. 

Opetus- ja kasvatuslautakunta pyysi 19.3.2026 selvittämään mahdollisuutta muuttaa Kartanon koulu yläkouluksi, ottamaan alakoulun tilat yläkoulukäyttöön sekä arvioimaan alakouluoppilaiden sijoittamista muihin kouluihin. Selvitys annettiin lautakunnalle 16.4.2026. Ala-Kartanon tilat ovat pitkälti suunniteltu esi- ja alkuopetuksen sekä perusopetuksen alakoululaisten oppimisympäristöiksi. Ala-Kartanon muutostöiden lisäksi jouduttaisiin rakentamaan paljon lisää yläkoulun eri oppiaineille soveltuvia tiloja. Oppilaiden uudelleen sijoittaminen ympäri kaupunkia ei onnistuisi, joten tutkittiin myös mahdollisuus hyödyntää Anttilan lisäsiipeä. Anttilan kapasiteetti ei riittäisi erikoisluokkien osalta, eli tässäkin ratkaisussa jouduttaisiin tiloja lisäämään ja toimintoja hajauttamaan ympäri kaupunkia. Tätä vaihtoehtoa ei enää tutkita. 

Lautakunnalle tuotava esittely mukailee kaupunginhallituksessa 17.11.2025 olleen esityksen rakennetta, ja siinä on huomioitu tehty kuntotutkimus, päivitetty kustannuslaskenta ja päivitetyt vaihtoehtojen taloudellisuuslaskelmat sekä niiden johtopäätökset. 

Kuntotutkimukset 

Kartanon kunnon selvittämiseksi tilattiin tutkimussuunnitelma ja sen pohjalta kuntotutkimus.  Kuntotutkimus on valmistunut 31.3.2026 ja sitä on täsmennetty 9.4.2026 (liite 1). 

Kohteesta laaditun vuoden 2026 kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen perusteella rakennuksessa on merkittäviä rakenteellisia ja taloteknisiä puutteita, jotka kohdistuvat erityisesti alkuperäisiin 1960–1980-lukujen rakennusosiin. Keskeisiä havaintoja ovat mm. salaojajärjestelmien käyttöiän ylittyminen, maanvastaisten rakenteiden kohonnut kosteusrasitus, paikalliset vauriot riskirakenteissa (mm. valesokkeli) sekä sisäilman laadun osittainen heikkous. Lisäksi talotekniset järjestelmät ovat osin käyttöikänsä päässä, mikä lisää mm. vesivahinkoriskiä. Rakennuksen käyttöä voidaan jatkaa rajallisesti ns. siirtävillä korjauksilla, mutta ne eivät poista perusongelmia, vaan kyse on enintään noin 10 vuoden riskienhallintaratkaisusta. 

Vuoden 2024 kuntoarviossa rakennuksen kunto arvioitiin vielä kokonaisuutena tyydyttäväksi, ja korjaustarpeet kohdistuivat pääosin yksittäisiin järjestelmiin ja rakenneosiin pitkän aikavälin (10 v) tarkastelujaksolla. Kuntoarvion ja muun käytettävissä olevan aineiston perusteella vuonna 2025 on teetetty korjaustapaselvitys, jossa otettiin kantaa rakennusteknisen korjattavuuteen. Selvityksen perusteella kohde on peruskorjattavissa rakennusteknisiltä osin. Selvitys ei ottanut kantaa talotekniikkaan. Vuonna 2026 tehty kuntotutkimus tarkentaa tilannekuvaa olennaisesti: rakenteiden kosteustekniset puutteet, riskirakenteet ja sisäilmaan liittyvät tekijät osoittautuivat laajemmiksi ja osin kriittisemmiksi kuin kuntoarviossa voitiin todeta. Näin ollen aiempi yleispiirteinen arvio rakennuksen “tyydyttävästä” kunnosta on tarkentunut kuntotutkimuksen myötä kokonaiskuvaksi, jossa korjaustarpeet ovat kiireellisempiä ja laaja-alaisempia sekä edellyttävät käytännössä mittavaa peruskorjausta tai muuta pitkäjänteistä ratkaisua. 
 

Kartanon koulun teknisen työn rakennuksen tilanne 

Kartanon koulun teknisen työn rakennuksessa tapahtui vesivahinko kesällä 2023. Kohdetta ei tuolloin alettu korjaamaan, sillä Kartanon koulu oli sen hetkisen näkemyksen mukaan tarkoitus purkaa ja korvata uudisrakennuksella. Kaupunginhallitus linjasi toukokuussa 2025, että teknisen työn rakennus ennallistetaan. 

Vakuutusyhtiö aloitti ennallistamisen, mutta työ keskeytyi vuoden 2025 loppupuolella, sillä vakuutusyhtiö jäi odottamaan kaupungin kantaa hankkeen jatkamiseen. Vauriopurkujen aikana selvisi,​ että kohteessa on vaurioita,​ jotka eivät johdu vesivahingosta ja jotka tulee ennallistamisen yhteydessä korjata,​ jotta tila voidaan ottaa turvallisesti käyttöön. Näiden kaupungin kustannusvastuulla olevien töiden kustannusarvio on noin 0,​75 M€,​ minkä lisäksi tulee uusia mm. purunpoistokone (hinta-arvio noin 0,1 M€). Kaupunginhallitukselle on annettu tieto hankkeen yllä kuvatusta tilanteesta 2.11.2025.  

Mikäli Kartano-hankkeessa edetään peruskorjausvaihtoehdolla tai siirtävä korjaus -​ vaihtoehdolla,​ tulee ennallistamistyöt saattaa loppuun. Tehtäväksi tulisi lisäpurkuja,​ korjausten kilpailutukset ja toteutus, joiden aikatauluarvio on noin 6 -​ 8 kk.  

Mikäli teknisen työn rakennuksen korjauksissa edetään,​ tulee tarvittaessa tehdä lisämäärärahapäätös vuodelle 2026 joko talonrakennuksen teknisten ja toiminnallisten investointien kokonaisuuteen tai Kartanon hankkeelle vuoden 2026 määrärahoihin.  

Ennallistaminen ei poista tarvetta peruskorjaukselle, vaan kohteeseen jää asioita, jotka tulee mahdollisen peruskorjauksen yhteydessä korjata. Näiden tarve ja laajuus tarkentuvat mahdollisen peruskorjauksen suunnittelussa. 

Jos Kartano-hankkeessa päätetään edetä uudishankevaihtoehdolla,​ on ennallistaminen tarkoituksenmukaista keskeyttää. Jo tehdyistä purkutöistä on aiheutunut vakuutusyhtiölle kaupunginhallitukselle 11/2025 kuvatun mukaan noin 100.000 € kustannukset. Mikäli siirrytään purkuvaihtoehtoon,​ on saatavan vakuutuskorvauksen määrä epäselvä. Vakuutusmeklari on alustavasti arvioinut,​ ettei merkittävää korvausta purkamiseen olisi enää saatavissa.  

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että sille pitää ilmoittaa 31.5.2026 mennessä teknisen työn rakennuksen etenemismalli, eli purku vai ennallistaminen.  
 

Vaihtoehdot tiiviisti 

Vaihtoehdot ovat samat kuin kaupunginhallituksessa 17.11.2025 esitellyt, mutta niihin liittyvät investointikustannukset on päivitetty huomioiden kuntotutkimuksen havainnot ja kustannusindeksi. Kustannusarviot ovat liitteenä 2. 

Valmistelun aiemmissa vaiheissa mukana ollut vaihtoehto VE1, eli Seutulantalon jatkokäyttö kouluna, ei ole enää mukana tarkasteluissa. Kaupunginhallitus päätti (22.1.2024 §12) tehtyjen selvitysten perusteella,​ että Seutulantie 12 kiinteistöä ei jalosteta koulukäyttöön.  

Uudiskohde, VE2 ja VE3:  
VE 2 (3-​kerroksinen) ja VE3 (2-​kerroksinen) ovat uudisrakennusvaihtoehtoja,​ jotka sijoittuvat keskelle tonttia.  Ne perustuvat Arkkitehdit von Boehm – Renell Oy vuoden 2023 alustaviin tarveselvitysvaiheen tontinkäyttö-​ sekä tilankäyttöluonnoksiin. Liitteessä 3 on esitetty VE2:n mukainen 3-kerroksinen uudisrakennuksen luonnos (liite 3). Koulun toiminta siirtyy uudisrakennukseen sen valmistuttua ja jatkaa lisäksi nykyisessä Ala-​Kartanossa. Väli-​Kartano siirretään toisaalle tai puretaan.  

• Kohteen alustava laajuus on noin 4 573 hym2 / 6 860 brm2 (tilaohjelman ala / kokonaisbruttoala).  
• Vanha Ylä-​Kartanon koulu puretaan vasta uuden valmistuttua,​ joten toiminta ei tarvitse väistötiloja  
• Investointikustannukset noin 27,8 M€ (VE2) ja 26,4 M€ (VE3) sis. sijoittamispaikan edellyttämän viemärin siirron, väliaikaisen välituntipihan sekä Väli-​Kartanon koulurakennuksen siirron. 
   

Peruskorjaus, VE4: 
Nykyisen Yläkartanon rakennuksen peruskorjaus perustuu Arkkitehtitoimisto Küttner Ky 2025 laatimiin tarveselvitys-​ ja tilankäyttöluonnoksiin sekä Sitowisen 2026 laatimaan kuntotutkimukseen. Koulun toiminta jatkaa nykyisissä rakennuksissa (Ylä-​Kartano,​ Ala-​Kartano ja Väli-​Kartano).  

• Korjattavan kohteen laajuus 7 715 brm2 (kokonaisbruttoala),​ tilaohjelman ala tarkentuu korjaussuunnittelun yhteydessä.  
• Kustannusarvio noin 22,0 M€ sis. teknisen työn rakennuksen ennallistamisen.  
• Toiminta tarvitsee väistötilat,​ joiden kustannusarvio vuokramoduuleina on noin 2,​4 -​ 3,0 M€ (oletuskesto 24 kk). Väistötilojen kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi mm. lopullinen tilantarve,​ vuokra-​aika,​ perustamisolosuhteet ja lämmitysmuoto. 
   

Kevyt,​ siirtävä korjaus, VE5:
Nykyisen Yläkartanon rakennuksen käyttöä turvaava korjaus,​ joka perustuu Arkkitehtitoimisto Küttner Ky 2025 laatimiin tarveselvitys-​ ja tilankäyttöluonnoksiin sekä Sitowisen 2026 laatimaan kuntotutkimukseen. Koulun toiminta jatkaa nykyisissä rakennuksissa (Ylä-​Kartano,​ Ala-​Kartano ja Väli-​Kartano).  

• Korjattavan kohteen laajuus 7 715 brm2 (kokonaisbruttoala),​ tilaohjelman ala tarkentuu korjaussuunnittelun yhteydessä.  
• Kustannusarvio noin 6,​6 M€ + teknisen työn rakennuksen ennallistaminen min. 0,​85 M€,​ yhteensä 7,​35 M€.  
• Summassa ei ole huomioitu opetuksen irtaimistohankintoja.  
• Toiminta tarvitsee väistötilat,​ joiden kustannusarvio vuokramoduuleina on noin 2,​1 – 2,7 M€ (oletuskesto 18 kk). Väistötilojen kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi mm. lopullinen tilantarve,​ vuokra-​aika,​ perustamisolosuhteet ja lämmitysmuoto  
• Uusi koulu tai vanhan koulun peruskorjaus tulisi toteuttaa jo noin 10 vuoden kuluttua. 

Liitteessä 4 on esitetty VE4 ja VE5:n mukaiset pohjapiirustusluonnokset (liite 4). 

Tilatarve ja tilojen toiminnallisuus 

Kaikissa vaihtoehdoissa suunnittelun periaatteena on ollut järjestää koulun toiminnalle sen tarvitsemat,​ opetussuunnitelman mukaiset tilat. Kartanon koulun tarveselvitys on hyväksytty opetus-​ ja kasvatuslautakunnassa 25.9.2025 ja se on pyritty huomioimaan tilaratkaisuita suunniteltaessa. Kartanon koulun henkilöstö on osallistunut sekä toteutusvaihtoehtojen arviointiin että vaikutusten arviointiin. Tarkempi kuvaus opetuksen tilantarpeista ja vaatimuksista,​ sekä näkemys eri vaihtoehtojen toimivuudesta on liitteessä 5 ja vaikutusten arviointi liitteessä 6.  

Opetuspalveluiden ja Kartanon koulun henkilöstön näkemyksenä on,​ että nykyinen koulurakennus ei vastaa nykyaikaisen opetuksen,​ oppimisen eikä yhteisöllisyyden vaatimuksiin. Uudisrakennukseen tilat olisi mahdollista toteuttaa siten,​ että ne tukevat yhteisopettajuutta,​ joustavaa ryhmittelyä,​ eriyttämistä ja yhtenäiskoulun toimintaa. Nykypäivän pedagogiikka edellyttää tiloja,​ jotka mukautuvat eri oppimismuotoihin ja ryhmäkokoihin.  

Kustannusvertailu  

Vaihtoehdoista on tehty vertailulaskelmat käytettävissä olevin tiedoin. Laskelmissa on huomioitu investointi- ja purkukustannukset (rakennus,​ kalusto,​ purut, siirtokulut) ja käyttötalouden kustannukset (tilojen ylläpito,​ siivous, väistötilakustannukset,​ lainan korot) sekä kirjanpidollisista eristä poistot ja alaskirjaukset. Uudishankevaihtoehto on laskettu edullisempana 2-kerroksisena uudisrakennuksena. Laskelmat perustuvat käytettävissä oleviin toteutuneisiin kustannustietoihin ja -arvioihin,​ tehtyihin oletuksiin ja laskennan mahdollistaviin yksinkertaistuksiin,​ joten niihin sisältyy epävarmuutta. Myös investointikustannusten jakautuminen suunnittelu-​ ja toteutusvuosille on suuntaa-​antava ja tulee tarkentumaan jatkossa.  

Tarkastelujaksona on käytetty peruskorjauksella tavoiteltua minimikäyttöikää 20 vuotta,​ minkä lisäksi taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltu erikseen taloussuunnitelmakauden (4v) ja investointiohjelmakauden (10v) osalta. Keskeiset laskentaoletukset,​ vaihtoehtojen ylätason vertailu ja yksityiskohtaiset kustannuslaskelmat on esitetty liitteessä 7. 

Vaihtoehtojen taloudellinen paremmuus vaihtelee valitun ajanjakson ja tarkasteltavan talousnäkökulman mukaan.  

Kustannusvaikutuksia tarkasteltaessa kevyt korjaus on taloussuunnitelmakaudella ja 10-​vuotiskaudella kustannuksiltaan edullisin, mikä selittyy muita vaihtoehtoja merkittävästi pienemmillä lähivuosien investoinneilla. Koko tarkastelujaksolla kevyt korjaus johtaa kuitenkin kaikista suurimpiin tosiasiallisiin kustannuksiin,​ koska se edellyttää myös uudishankkeen toteutuksen tarkastelukauden jälkimmäisellä puoliskolla.  

Uudishankkeen kustannusvaikutukset ovat suurimmat seuraavan neljän ja kymmenen vuoden aikana,​ mikä johtuu suurimmista investointikustannuksista ja niistä syntyvistä korkomenoista. Pysyvät,​ vuosittaiset käyttökulut ovat uudiskohteessa nykyisten tilojen kustannuksia matalammat. Uuden tilan vaikutus kustannuksiin on arvioitu varovaisesti,​ vuosittain 70 000 euroa matalammaksi peruskorjauskohteeseen verrattuna,​ joten ylläpidon tehostuminen ei riitä kattamaan aiheutuvia lisäkuluja (korkokulut). 

Tulosvaikutuksia tarkasteltaessa huomioitavaksi tulevat myös investointien aiheuttamat laskennalliset poistot. Taloussuunnitelmakaudella tuloskehitys on suotuisin uudisrakennusvaihtoehdossa,​ koska uudishanke ei tarvitse väistötiloja,​ joiden vuokrakulut ovat merkittävät. Pitemmällä aikavälillä kevyt korjaus on tuloksen kannalta edullisin, vaikka siinä ei toteuteta energiakuluja vähentäviä parannustoimia. Peruskorjausvaihtoehto johtaa heikoimpaan tuloskehitykseen kaikilla tarkastelluilla aikaväleillä. 

Mikäli päätöksenteossa päädytään etenemään peruskorjausvaihtoehdolla tai siirtävällä korjausvaihtoehdolla,​ vaaditaan väistötilakustannusten katteeksi valtuustolta lisämäärärahapäätös. Lisäksi investointiosaan tulee tarvittaessa lisätä teknisen tilan ennallistamiseen vuodelle 2026 määräraha joko talonrakennuksen teknisten ja toiminnallisten investointien kokonaisuuteen tai Kartanon hankkeelle vuoden 2026 määrärahoihin.

Muita huomioita laskelmiin liittyen  

Uudiskohteen tilaohjelmassa on mahdollisesti tehostamispotentiaalia,​ koska lopullisen tilamäärän määrittävän suunnitteluratkaisun laadinta on hyvin alkuvaiheessa. Tämän perusteella uudishankkeen investointi-​ ja käyttötalouskustannuksia arvioidaan olevan mahdollista laskea, mutta tähän liittyy luonnollisesti epävarmuutta.  

Vaikka peruskorjaushankkeen ja siirtävän korjauksen korjaustarpeista on saatu kuntotutkimusten kautta aiempaa parempi käsitys, laajuus ja kustannukset tarkentuvat näiden osalta jatkosuunnittelussa, mikäli korjauksella päätetään edetä. On mahdollista, että korjaushankkeiden kustannukset kasvavat nyt esitetystä, mikäli esim. korjauslaajuudet kasvavat. 

Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat tiukentumassa,​ mm. energiadirektiivi EPBD on tulossa sovellettavaksi vuoden 2026 aikana kansallisen lainsäädännön kautta. Tällä saattaa olla korottava vaikutus erityisesti korjausvaihtoehtojen toteutukseen ja kustannuksiin.  

Väistötilojen tarve vuokramoduuleina toteutettuna on korjaus​vaihtoehdoissa alustavasti arvioituna noin 3 200 – 3 500 brm2 ja tilantarve tontilta piha-​alueineen on noin 4 000 – 6 000 m2. Kyseessä on suuri kokonaisuus ja ratkaisua väistötilojen sijoittamiseksi yhteen paikkaan ei ole löydetty.  

Opetuspalvelut on tunnistanut mahdollisuuden käyttää Vihtakadun koulua toiminnan osittaisena väistötilana,​ mikä laskisi korjausvaihtoehtojen väistötilakustannuksia, mikäli Vihtakadun käyttöä voidaan jatkaa pidemmän aikaa ilman merkittäviä investointeja. Parakkeja joudutaan kuitenkin edelleen vuokraamaan mm. ruokalan,​ kotitalousluokkien ja tiettyjen erityisluokkien (esim. FyKe) tiloja varten. Vihtakatua käytetään vuoden 2027 loppuun saakka Mankalan koulun väistötilana, joten mikäli Vihtakatua käytetään Kartanon väistötilaksi, koulun korjaaminen pääsee alkamaan suunniteltua myöhemmin, aikaisintaan tammikuussa 2028. 
 

Yhteenveto 

Kartanon koulun kuntotutkimuksissa ei ole havaittu seikkoja, joiden mukaan kohde ei olisi peruskorjattavissa, mikäli se valitaan etenemisvaihtoehdoksi. Tarkoituksenmukaisen etenemisvaihtoehdon valintaan vaikuttaa mm. tilojen soveltuvuus käyttöön, toiminnan väistötilajärjestelyt,​ riskit ja kustannukset.  

Uudishanke on selvityksen mukaan investointikustannuksiltaan noin 4,4 M€ peruskorjaushanketta kalliimpi,​ mutta tulosvaikutuksilta peruskorjausta edullisempi. Uudishankkeen tilaratkaisun kehittäminen on vielä alkuvaiheessa ja sen tilatehokkuutta arvioidaan olevan mahdollista parantaa ja kustannuksia sitä kautta laskea. Opetuksen näkökulmasta uudisrakennus antaa parhaat edellytykset toteuttaa toimintaa tukevat tilat. Myös väistötilajärjestelyt saadaan uudisvaihtoehdossa parhaiten toteutettua,​ sillä koulu voi toimia nykyisessä koulurakennuksessa uuden valmistumiseen saakka. Sijoituspaikkaa peruskorjauksen ja siirtävän korjauksen edellyttämälle väistötilaratkaisulle (vuokramoduulit) ei ole löydetty. 

Peruskorjaushanke on investointikustannuksiltaan uudishanketta edullisempi,​ mutta hankkeen korjauslaajuuteen ja kustannuksiin liittyy riskejä. Vaikka korjaustarpeista on saatu tutkimusten kautta aiempaa parempi käsitys, tarkentuvat laajuus ja kustannukset mahdollisessa jatkosuunnittelussa. Vanha rakennus rajoittaa tilasuunnittelua,​ joten on todennäköistä, että lopputulos ei ole toiminnallisuuden ja tilatehokkuuden näkökulmasta optimaalinen.  

Siirtävä korjaus on lyhyellä aikavälillä edullinen vaihtoehto,​ mutta se pitää tehdyn kuntotutkimuksen mukaan sisällään riskejä. Siirtävän korjauksen elinkaari on lyhyt,​ vain 10 vuotta, ja näin ollen uuden koulurakennuksen rakentaminen tai nykyisen peruskorjaaminen tulee aloittaa arviolta 8-​10 vuoden kuluttua siirtävän korjauksen valmistumisesta. 

Kun katsotaan hankkeeseen liittyvää tilojen toiminnallisuutta,​ tilatehokkuutta,​ riskejä, väistötilaratkaisuja sekä kustannus-​ ja tulosvaikutuksia kokonaisuutena,​ arvioidaan hankkeessa olevan tarkoituksenmukaista edetä uudishankevaihtoehdolla. Uudisvaihtoehdon katsotaan olevan parhaiten linjassa myös palveluverkkotyön tavoitteiden kanssa. Myös koulun henkilöstön tekemä ennakkovaikutusten arviointi tukee tätä vahtoehtoa.

Kun toteutusvaihtoehdosta on päätetty,​ ryhdytään laatimaan hankesuunnitelmaa, jonka yhteydessä myös aikataulut tarkentuvat. Kartanon kouluhanke on vuoden 2026 talousarviossa ajoitettu siten, että suunnittelu tapahtuisi vuosina 2026-2027 ja varsinainen toteuttaminen ajoittuisi vuosille 2027-2029. Nyt tehtyjen selvitysten ja viipeiden myötä esitetty aikataulu siirtynee eteenpäin. Hankesuunnitelma viedään opetus-​ ja kasvatuslautakunnan lausuttavaksi ennen kaupunginhallituksen päätöksentekoa.  

Toimivalta: Järvenpään kaupungin hallintosääntö, luku 2 § 18 kohta 9 (KV 31.3.2025 § 19)

AK, KS