Kaupunginhallitus, kokous 18.5.2026

Perustelut

Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue päivittää palveluverkkosuunnitelmaansa. Palveluverkkosuunnitelma kokoaa tiiviisti olennaista tietoa ja tarjoaa ratkaisuja, joilla varmistetaan myös tulevina vuosina laadukkaat palvelut kuntalaisille nioin varhaiskasvatuksen kuin opetuksen kokonaisuudessa. Palveluverkkosuunnitelma perustuu analysoituun tietoon sekä ennusteisiin, kaupungin tavoitteisiin ja yhteistyöhön kaupungin sisällä kuin ulkoisten kumppaneiden kanssa.

Tavoitteena on

• Laadukkaat palvelut kuntalaisille​
• Tehokas tilankäyttö​
• Yhteistyö kaupungin sisällä ja ulkoisten kumppaneiden kanssa​
• Osallistava ja avoin valmistelu

Opetus- ja kasvatuslautakunta pyytää nuorisovaltuustolta, vammaisneuvostolta ja eläkeläisneuvostolta lausuntoa opetuksen ja kasvatuksen palveluverkon päivittämisestä.

Lausunnon voi antaa alustavasta valmisteluaineistosta. Halutessaan neuvosto voi myös keskittyä alla esitettyihin näkökulmiin ja kysymyksiin.

Pyydämme, että kannanotot perustellaan. Palveluverkkopäätökset sisältävät arvovalintoja ja niillä on erilaisia vaikutuksia eri väestöryhmiin sekä kaupungin talouteen pitkällä aikavälillä. Perustelut auttavat päätöksentekijöitä ymmärtämään, mitä vaikutuksia pidetään merkittävimpinä, millaisia seurauksia eri vaihtoehdoilla nähdään olevan ja mihin näkökulmiin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota jatkovalmistelussa.

Tarkempi lausuntopyyntö on liitteenä. Lausunnot tulee toimittaa Järvenpään kaupungin kirjaamoon (kirjaamo@jarvenpaa.fi) 13.3.2026 mennessä.

Toimivalta
Järvenpään kaupungin hallintosääntö § 18 (KV 31.3.2024 § 19)

SJK, KS

Perustelut

Nuorisovaltuusto on vastaanottanut lausuntopyynnön Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen palveluverkkosuunnitelmaan liittyen. Nuorisovaltuustolle on toimitettu oheismateriaalit päivämäärällä 20.2. sekä esityslistan liitteenä.

Lausunto toimitetaan 13.3.2026 mennessä kirjaamo@jarvenpaa.fi

Perustelut

Taustaa

Järvenpään kaupungin nykyinen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelma vuosille 2022–2031 (kaupunginvaltuusto 15.11.2021 § 111) perustui vuoden 2021 väestöennusteisiin ja tuolloin arvioituun palvelutarpeeseen. Sittemmin väestökehitys ja sen ajoittuminen ovat muuttuneet. Vuoden 2026 väestöennusteen mukaan Järvenpään väestönkasvu painottuu aiempaa selkeämmin 2030-luvulle, ja erityisesti 2020-luvulla varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisten lasten määrän kehitys on maltillista. Tämä merkitsee, että palvelutarve kasvaa hitaammin kuin aiemmissa ennusteissa on arvioitu, ja nykyisessä palveluverkossa varhaiskasvatuksen puolella on tyhjiä tilapaikkoja liikaa tulevina vuosina, jos muutoksia ei tehdä. Moni kohteista on myös korjaustarpeessa. Samanaikaisesti kaupungin taloudellinen tilanne on kiristynyt. Nämä tekijät ovat edellyttäneet palveluverkon kokonaisvaltaista uudelleenarviointia sekä investointitarpeiden ja toteutusaikataulujen uudelleenmitoitusta siten, että palveluiden saatavuus ja laatu voidaan turvata kestävällä tavalla.

Palveluverkkotyön keskeiset tavoitteet ovat olleet:

• lapsen ja nuoren eheän, yhdenvertaisen ja sujuvan opinpolun turvaaminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen,
• palveluiden saavutettavuuden sekä pedagogisesti tarkoituksenmukaisten, terveellisten ja turvallisten oppimisympäristöjen varmistaminen eri puolilla kaupunkia,
• palveluverkon mitoittaminen ajantasaiseen ja ennakoituun palvelutarpeeseen sekä sen joustavuuden turvaaminen väestökehityksen muutoksiin vastaamiseksi pitkällä aikavälillä,
• palveluiden järjestäminen ensisijaisesti lähipalveluperiaatetta noudattaen huomioiden kaupunkirakenne ja liikenneyhteydet,
• ylikapasiteetin sekä lyhyellä aikavälillä tarpeettomien investointien välttäminen,
• korjausvelan ja kiinteistöriskien hallinta pitkällä aikavälillä,
• investointien ajoittaminen ja vaiheistaminen kaupungin taloudellista kantokykyä vastaavaksi.

Osallisuus valmistelussa

Palveluverkkosuunnitelmaa on valmisteltu vuosien 2025–2026 aikana laajassa yhteistyössä kaupungin eri toimialojen, asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Valmistelussa on hyödynnetty ajantasaista väestöennustetta, vaikutusten ennakkoarviointia, kiinteistöjen kuntotietoja, talouslaskelmia ja tilankäyttöanalyysejä. Kuntalaisia, huoltajia ja henkilöstöä on osallistettu kyselyjen, kuntalaisraadin ja esittelytilaisuuksien kautta. Vaikuttamistoimielimiltä on pyydetty lausunnot opetuksen ja kasvatuksen palveluverkkosuunnitelman valmisteluun. Suunnitelmavaihtoehtoja on käsitelty opetus- ja kasvatuslautakunnan, kaupunginhallituksen ja kaikkien lautakuntien yhteisissä iltakouluissa. Kaikki kerätty ja saatu materiaali on otettu valmistelussa huomioon ja toimitettu lautakunnalle oheismateriaalina.

Vaikutusten ennakkoarviointi on ollut olennainen osa opetuksen ja kasvatuksen palveluverkkosuunnitelman valmistelua. Arvioinnissa on tarkasteltu palveluverkon ja tilaratkaisujen vaihtoehtojen vaikutuksia lasten, huoltajien ja henkilöstön arkeen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen sekä palveluiden saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Arviointi on liitetty osaksi valmistelu- ja päätöksentekoprosessia, jotta vaikutukset on voitu tunnistaa ja huomioida jo suunnitteluvaiheessa.

Arviointi on toteutettu monimenetelmällisesti hyödyntäen ennakkovaikutusten arviointeja ja lapsivaikutusten arviointeja useissa yksiköissä. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty henkilöstö- ja huoltajakyselyitä, lasten haastatteluja sekä asiantuntija-arvioita. Palveluverkkosuunnitelman valmistelussa on kuultu kuntalaisia, huoltajia ja henkilöstöä kyselyjen, kuntalaisraadin ja esittelytilaisuuksien kautta. Lisäksi vaikuttamistoimielimiltä on pyydetty lausunnot, ja niiden näkemykset on huomioitu vaikutusten arvioinnissa. Palveluverkkovaihtoehtoja on käsitelty useissa eri toimielimissä, ja arvioinnin keskeiset havainnot on koottu osaksi päätöksenteon pohja-aineistoa.

Vaikutusten ennakkoarvioinnissa on tarkasteltu erityisesti lasten hyvinvointiin, turvallisuuteen, kasvuun ja oppimiseen kohdistuvia vaikutuksia, mutta myös huoltajien arjen sujuvuutta, yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja työolosuhteita. Ennakkovaikutusten arvioinnin tavoitteena on ollut tukea harkittua, lapsen etua korostavaa ja kokonaisvaikutukset huomioivaa päätöksentekoa sekä varmistaa, että palveluverkon kehittäminen on hallittua, ennakoivaa ja pitkäjänteistä.

Vaihtoehdot opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen palveluverkosta 
Tarkastelussa on ollut useita vaihtoehtoja varhaiskasvatuksen (VE1–VE3) ja perusopetuksen (V1–V3) osalta.

Varhaiskasvatus

• Vaihtoehdossa 1 (VE 1) Satusaunan päiväkotirakennuksesta luovutaan ja Närekadun päiväkodin moduuli siirretään Satusaunan tontille vuosina 2028–2029. Kinnarin päiväkoti poistuu palveluverkosta vuonna 2027, ja Tahvontuvan päiväkoti peruskorjataan samana vuonna.
• Vaihtoehdossa 2 (VE 2) Närekadun päiväkodin moduuli siirretään Kinnarin tontille vuosina 2028–2029, ja Kinnarin päiväkotirakennus poistuu palveluverkosta vuonna 2027. Satusaunan päiväkodista luovutaan samassa aikataulussa, ja Tahvontuvan päiväkodin peruskorjaus ajoittuu vuoteen 2028.
• Vaihtoehdossa 3 (VE 3) Satusaunan päiväkotirakennuksesta luovutaan ja Närekadun moduuli siirretään sen tontille vuonna 2029. Kinnarin ja Tahvontuvan päiväkodit poistuvat palveluverkosta vuonna 2027. Yksityisen varhaiskasvatuksen kapasiteettia voidaan tarvittaessa hyödyntää ostopalveluna.
   

Perusopetus 

• Vaihtoehdossa 1 (V1) Kartanon koulun nykyinen yläkoulurakennus korvataan uudisrakennuksella.
• Vaihtoehdossa 2 (V2) Kartanon koulun yläkoulurakennus peruskorjataan.
• Vaihtoehdossa 3 (V3) Kartanon koulun yläkoulurakennukseen toteutetaan kevyt, käyttöä siirtävä korjaus. Varsinainen uudisrakennus toteutetaan vasta myöhemmässä vaiheessa.
   

Lisäksi kaikissa vaihtoehdoissa  

• Haarajoelle muodostetaan koulu–päiväkotikokonaisuus elokuussa 2028, kun Närekadun päiväkodin toiminta siirtyy Haarajoen koulun yhteyteen,
• Keskustan päiväkoti poistuu palveluverkosta,
• Pollen päiväkodin yhteydessä olevat entiset Keusoten tilat otetaan varhaiskasvatuksen käyttöön,
• Ainolan alueen varhaiskasvatuksen palvelutarve katetaan ensisijaisesti hyödyntämällä yksityisen varhaiskasvatuksen kapasiteettia ilman uuden kunnallisen päiväkodin rakentamista ja Ainolan alueen perusopetuksen ratkaisut siirretään seuraavaan palveluverkkosuunnittelun kokonaisuuteen, jotta päätökset voidaan perustaa ajantasaiseen väestö- ja palvelutarvetietoon,
• Vihtakadun koulurakennuksesta luovutaan väistöjen jälkeen,
• Juholan koulun jatkokäytöstä laaditaan erillinen jatkoselvitys, jossa arvioidaan rakennuksen soveltuvuus kuntien yhteiseen sairaalakoulukäyttöön ja vaativan erityisen tuen opetukseen,
• Anttilan koulun lisäsiiven tekninen kunto edellyttää lisäselvityksiä ja lisäsiiven mahdollista hyödyntämistä väistötilana tarkastellaan osana palveluverkon riskienhallintaa.

Vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset

Vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset arviointi on tehty varhaiskasvatuksen vaihtoehdoista. Perusopetuksen vaihtoehdot perustuvat Kartanon hankkeen toteutukseen, jonka osalta talousvaikutukset esitetään Kartanon investointipäätöksen materiaaleissa. Kartanon ratkaisun talousvaikutukset tulevat esitettyihin euroihin lisänä ja päivitetään mukaan lukuihin Kartanon investointipäätösten vahvistuttua. Juholan koulu on huomioitu kaikissa vaihtoehdoissa poistuvana kohteena. Juholan koulun osalta tehdään myöhemmin erillistarkastelu, jonka talousvaikutukset tulevat esitettyihin euroihin lisänä.

Ero tiloihin ja investointeihin välittömästi liittyvissä menoissa ja koko kaupungin tuloksessa vuonna 2035:

• Vaihtoehto 1 n. 291 te/v edullisempi kuin nykyverkko ja tulos on n. 236 t€/v heikompi kuin nykytilassa.
• Vaihtoehto 2 on n. 288 te/v edullisempi kuin nykyverkko ja tulos on n. 242 t€/v heikompi kuin nykytilassa.
• Vaihtoehto 3 on n 444 t€ edullisempi kuin nykyverkko ja tulos on n. 18 t€/v parempi kuin nykytilassa.
   

Taloudellinen tarkastelu on tehty vuodesta 2035, jolloin kaikki ehdotuksiin liittyvät tilamuutokset on toteutettu ja toimitaan ns. normaalissa tilanteessa. Kustannusvertailuissa on huomioitu vain tilojen ylläpidosta ja siivouksesta, investoinneista, puruista, investoinneista aiheutuvista poistoista ja alaskirjauksista aiheutuvat kustannukset. Tonttien jatkojalostusta ja mahdollista maanmyyntituloa ei ole huomioitu laskelmissa. Laskelmissa ei ole huomioitu toimitilojen muutosten myötä mahdollisesti tapahtuvia henkilöstötarvemuutoksia tai muita mahdollisia palvelutuotannon kulumuutoksia.

 
​​​​Esitys opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen palveluverkosta

Käytettävissä olevien selvitysten ja aineistojen, vaikutusten ennakkoarviointien ja eri foorumeilta saatujen palautteiden pohjalta esitetään, että:

1. Varhaiskasvatuksen palveluverkon vaihtoehto 1 (VE1) otetaan osaksi opetuksen ja kasvatuksen palveluverkkosuunnitelmaa 2026–2040.

Vaihtoehdon 1 mukaisesti

• Haarajoelle muodostetaan koulu–päiväkotikokonaisuus elokuussa 2028, kun Närekadun päiväkodin toiminta siirtyy Haarajoen koulun yhteyteen,
• Keskustan päiväkoti poistuu palveluverkosta,
• Satusaunan päiväkotirakennuksesta luovutaan ja Närekadun päiväkodin moduuli siirretään Satusaunan tontille vuosina 2028–2029,
• Kinnarin päiväkoti poistuu palveluverkosta vuonna 2027,
• Tahvontuvan päiväkoti peruskorjataan vuonna 2027,
• Pollen päiväkodin yhteydessä olevat entiset Keusoten tilat otetaan varhaiskasvatuksen käyttöön, sekä
• Ainolan alueen varhaiskasvatuksen palvelutarve katetaan ensisijaisesti hyödyntämällä yksityisen varhaiskasvatuksen kapasiteettia ilman uuden kunnallisen päiväkodin rakentamista.

2. Perusopetuksen palveluverkon vaihtoehto 1 (V1) Kartanon yläkoulun osalta otetaan osaksi opetuksen ja kasvatuksen palveluverkkosuunnitelmaa 2026–2040.

Vaihtoehdon 1 mukaisesti

• Kartanon yläkoulun nykyinen koulurakennus korvataan uudisrakennuksella. 

Lisäksi

• Haarajoelle muodostetaan koulu–päiväkotikokonaisuus elokuussa 2028, kun Närekadun päiväkodin toiminta siirtyy Haarajoen koulun yhteyteen.
• Vihtakadun koulurakennuksesta luovutaan väistöjen jälkeen. Rakennusta hyödynnetään väistötilana Mankalan koululle vuosina 2026–2027 ja tarvittaessa Satusaunan päiväkodille.
• ​​​Juholan koulun jatkokäytöstä laaditaan erillinen jatkoselvitys, jossa arvioidaan rakennuksen soveltuvuus kuntien yhteiseen sairaalakoulukäyttöön ja vaativan erityisen tuen opetukseen sekä rakennuksen tekninen kunto ja investointitarpeet.
• Anttilan koulun lisäsiiven osalta todetaan, että rakennuksen tekninen kunto edellyttää lisäselvityksiä ja että lisäsiiven mahdollista hyödyntämistä väistötilana tarkastellaan osana palveluverkon riskienhallintaa.
• Ainolan alueen perusopetuksen palveluverkkoratkaisut siirretään seuraavaan palveluverkkosuunnittelun kokonaisuuteen, jotta päätökset voidaan perustaa ajantasaiseen väestö- ja palvelutarvetietoon.

Vaihtoehto 1 on vuoden 2035 lukujen valossa n. 291 te/v edullisempi kuin nykyverkko ja tulos on n. 236 t€/v heikompi kuin nykytilassa. Vaikka vuosittaisissa toimintakuluissa saadaan säästöjä ylläpidettävien tilaneliöiden vähentyessä, tuo investointien myötä kasvavat poistot negatiivisen vaikutuksen kaupungin tulokseen. Tarkastelukaudella 2026–2030 saatavia taloudellisia hyötyjä pienentävät rakennusten purkukulut ja arvonalentumiset eli purettavien kohteiden jäljellä olevan arvon poistaminen kirjanpidosta. 

Esitettävällä kokonaisuudella turvataan opetus- ja kasvatuspalveluiden saatavuus ja laatu sekä mitoitetaan palveluverkko ajantasaiseen palvelutarpeeseen ja väestöennusteeseen. Palveluverkon tiivistäminen ja kapasiteetin sopeuttaminen vastaavat ennakoitua palvelutarpeen kehitystä ja vähentävät ylikapasiteetista aiheutuvia taloudellisia ja toiminnallisia riskejä. Ratkaisulla parannetaan tilojen käyttöastetta, luovutaan huonokuntoisista rakennuksista ja varmistetaan terveelliset sekä turvalliset oppimisympäristöt ilman uusia, ennenaikaisia investointeja.

Ennakkovaikutusten arvioinneissa on tunnistettu, että palveluverkon muutosten merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat lasten arkeen, turvallisuuden tunteeseen ja ihmissuhteiden pysyvyyteen. Tämän vuoksi esitetyssä kokonaisuudessa korostuu muutosten hallittu ja vaiheittainen toteuttaminen, siirtymävaiheiden ennakointi sekä ryhmien, henkilöstön ja toimintayhteisöjen pysyvyyden turvaaminen mahdollisimman pitkälle. Arviointien perusteella ratkaisu tukee lasten hyvinvointia parhaiten silloin, kun muutokset toteutetaan suunnitelmallisesti, riittävällä tiedottamisella ja osallisuudella sekä huomioimalla erityisesti pienet lapset ja lapset, joilla on tuen tarvetta.

Kokonaisuus mahdollistaa investointien ja toteutusaikataulujen hallitun vaiheistamisen kaupungin taloudellisten reunaehtojen puitteissa sekä vähentää riskiä pitkäaikaisista väistötilaratkaisuista. Samalla se säilyttää palveluverkon joustavuuden ja mahdollisuuden reagoida väestökehityksen muutoksiin erityisesti 2030-luvulla hyödyntämällä olemassa olevia tiloja ja varautumiskeinoja.

Palveluverkkosuunnitelma 2026–2040 toteuttaa kaupungin strategista päämäärää inhimillinen kotikaupunki varmistamalla, että opetus- ja kasvatuspalvelut ovat saavutettavia, laadukkaita ja lapsen edun mukaisia. Palveluverkon kehittämisessä painotetaan yhteisöllisyyttä, osallisuutta, varhaista tukea sekä turvallisia ja terveellisiä oppimisympäristöjä, jotka tukevat lasten, perheiden ja henkilöstön hyvinvointia.

Opetus- ja kasvatuslautakunta käsittelee palveluverkkoa kokouksessaan 5.5.2026 ja kuvatekstiä ja päätösesitystä täydennetään tarvittaessa tämä käsittelyn jälkeen.
 

Toimivalta: Hallintosääntö 18 § (31.3.2025 § 19)

KS