Kaupunkikehityslautakunta, kokous 27.1.2026

Perustelut

Valmistelija:

Werneri Vähä-Impola, arkkitehti, werneri.vaha-impola@jarvenpaa.fi

Perustelut

Asemakaavan kuvaus

Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella päivitetään Terholan liikuntapuiston aluerajausta ja kehitetään sen toimintoja, sekä mahdollistetaan liikuntapuiston viereiselle peltoaukealle pientaloalue. Lisäksi jää virkistysaluetta, jonka järjestelyjä kehitetään ja Idänpääntien katualuetta levennetään. Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistaa uudelle asuinalueelle 8 600 kerrosneliömetriä (k-m2) asuinrakentamista ja 1 835 k-m2 talousrakentamista. Terholan liikuntapuistolle osoitetaan asemakaavan muutoksella 300 k-m2 rakennusoikeutta urheilu- ja pallokenttien huoltotilarakentamista varten.

Suunnittelualue sisältää Terholan liikuntapuiston (kiinteistö 401-1-2635), Kytöperänkujaa ympäröivät viheralueet (kiinteistö 401-1-1414, osat kiinteistöistä 401-1-1413 ja 401-1-1415) ja osan yksityisestä pellosta, jolla on rasite katualueelle (osa kiinteistöstä 401-1-2637). Kaikki asemakaavan ja asemakaavan muutoksen korttelit sijaitsevat nykyisen Terholan liikuntapuiston kiinteistöllä. Alueelle muodostuu kaksi uutta katua, nimeltä Kuntokatu ja Kuntolenkki. Asemakaavassa Idänpääntien katualue levenee, jotta tie mahdollistaa muun muassa jalankulun ja pyöräilyn väylän ajotien vieressä. Lisäksi Idänpääntien katualuetta jatketaan Isokydöntien ja Idänpääntien risteykseen saakka. Idänpääntien varrella kulkenut yhdyslatu siirtyy suunnittelualueen itäpuolelle.

Kortteliin 1971 osoitetaan asuinpientalojen korttelialuetta, jolle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Alueelle osoitetaan asuinrakennusoikeutta yhteensä 2750 k-m2, joka jakautuu kolmelle tontille. Asuinrakennusten suurin sallittu kerrosala on kaksi. Korttelin kolmannessa tontissa vaaditaan vähintään neljä toisistaan irrallista asuinrakennusta. Rakennusten väleihin saa rakentaa kevytrakenteisen autosuojan tai taloustiloja kiinni toiseen tai molempiin rakennuksiin. Määräyksellä asuinalue vaihtuu sulavasti rivitaloista erillispientaloihin. Muut korttelin tontit ovat kaavallisesti väljempiä.

Kortteleihin 1972–1976 osoitetaan erillispientalojen korttelialuetta. Kortteleissa 1972–1975 jokaisella tontilla on asuinrakennusoikeutta 200 k-m2 ja korttelissa 1976 jokaisella on 150 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku kortteleilla on kaksi.

Terholan liikuntapuiston aluerajaus pienenee ja alueen määräyksiä päivitetään vastaamaan alueen luontoarvoja ja kehittämistarpeita. Rakennusalalle osoitetaan 300 k-m2 rakennusoikeutta huolto- ja pukutiloja varten, sekä rakennusalan sisälle pysäköintipaikka ja ohjeellinen hulevesien käsittelyalue. Palloilukentän itä- ja eteläpuolella alueen maastonmuotoja voidaan muokata erillisen rakennussuunnitelman mukaisesti. Asemakaava muuttaa lopun Terholan liikuntapuistosta lähivirkistysalueeksi (VL-3) nimeltä Terholanniitty, kuvastamaan alueen ominaisuuksia paremmin. Kytöperänkujaa ympäröivät lähivirkistysalueet nimetään asemakaavassa Kytöperänpuistoksi. Terholanniityn määräys mahdollistaa alueen maaston muotojen muokkaamisen ja että alueelle saa rakentaa hulevesien viivytysaltaan ja siihen liittyviä patorakenteita erillisten suunnitelmien mukaisesti. Terholanniittyyn on osoitettu ohjeellinen hulevesien käsittelyalue. Terholanniityn ja Kytöperänpuiston kautta osoitetaan kulkemaan ohjeellinen ulkoilulle- ja virkistykselle varattu reitti, joka mahdollistaa suunnittelualueen ulkopuolisten virkistysreittiyhteyksien säilymisen. Viheralueille on osoitettu muuntamoille ohjeelliset rakennusalat. Kytöperänpuistoon osoitetaan telemastolle vuokratulle alueelle rakennusala.

Asemakaavaa täydentämään on laadittu rakentamistapaohje, jossa esitetään tarkempia ohjeita mm. asuinpientalojen julkisivumateriaaleista ja -värityksestä, ajoyhteyksistä ja pihasuunnittelusta. Kaavaselostuksessa on esitetty asemakaavan tarkempi kuvaus ja asemakaavan toteuttamisen vaikutukset. Asemakaavan muutoksella muodostuu seuraavat tonttijaot: Kortteliin 1971 tontit 1–3, kortteliin 1972 tontit 1–7, kortteliin 1973 tontit 1–5, kortteliin 1974 tontit 1–6, kortteliin 1975 tontit 1–3, kortteliin 1976 tontit 1–11.

Asemakaavan tarkempi kuvaus on esitelty päätöksenteon kohteena olevissa kaava-asiakirjoissa.

 Asemakaavaprosessin vaiheet ja vuorovaikutus

Asemakaavatyö on käynnistetty Järvenpään kaupungin aloitteesta. Asemakaava mahdollistaa Järvenpään kaupungin maankäytön toteuttamisohjelman mukaisen asuntotuotannon Terholaan. Asemakaavahanke on sisältynyt vuosien 2024 ja 2025 kaavoitussuunnitelmaan ja -katsaukseen (Kh 15.1.2024 § 3, Kh 20.1.2025 § 5) nimellä Terholan uusi asuinalue.

Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella 25.9.2024. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä 2.10.2024 lähtien ja OASista, sekä alustavasta viitesuunnitelmasta oli mahdollisuus esittää mielipiteensä 2.10.2024‒31.10.2024. OASista vastaanotettiin kahdeksan lausuntoa ja kahdeksan mielipidettä. Asemakaavan vireilletulosta järjestettiin yleisötilaisuus etäyhteydellä 8.10.2024. OAS on päivitetty ja asetetaan uudelleen nähtäville asemakaavaehdotuksen kanssa. Vastaanotettujen lausuntojen perusteella alueelle tehtiin luontokartoitus ja arkeologinen tarkastelu. Mielipiteet koskivat hiihtolatureitin siirtämistä Idänpääntien varrelta suunnittelualueen itäpuolelle, sekä alueen luonto- ja maisema-arvoja. Mielipiteiden perusteella asuinalueen rajausta kehitettiin ottamaan huomioon alueen merkittävimmät luonto- ja maisema-arvot, sekä tutkittiin tarkemmin hiihtolatureitin siirtämistä suunnittelualueen sisällä.

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnos oli nähtävillä 1.10.2025‒31.10.2025. Nähtävilläoloaikana vastaanotettiin kuusi lausuntoa ja kahdeksan mielipidettä. Luonnosaineistoa esiteltiin yleisötilaisuudessa 21.10.2025 Järvenpää-infossa ja tilaisuuteen pystyi osallistumaan myös etäyhteydellä. Lausuntojen perusteella luontoarvoja koskevia määräyksiä tarkennettiin ja rakentamistapaohjeeseen lisättiin hoito-ohje niittyalueille. Mielipiteet koskivat rakentamisen määrää, hiihtolatureitin vaikutuksia Kytöperänkujaan, liikuntapuiston toimintoja, suunnittelualueen jalankulkua ja pyöräilyä, sekä alueen luonto- ja maisema-arvoja ja rakentamisen vaikutuksia näihin arvoihin. Mielipiteiden perusteella Kytöperänkujan itäpään katualue jätettiin nykyiselle rajaukselle, asuinalueen piha-alueiden luontoarvoja tarkennettiin rakentamistapaohjeeseen, sekä viitesuunnitelmaa tarkennettiin esittämään asuinalueen sijoittumista ympäröivään maisemaan.

Mielipiteiden ja lausuntojen lyhennelmät ja vastineet löytyvät asemakaavaselostuksen liitteestä 5. Yhden mielipiteen antajat pyysivät, ettei heidän mielipidettänsä lisätä selostuksen liitteeseen.

Toimivalta

Hallintosääntö 22 §, Kaupunkikehityslautakunnan toimivalta

MA

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunkikehityslautakunta päättää:

1. hyväksyä 19. eli Terholan kaupunginosan osaa kiinteistöä 186-401-1-2637 ja kiinteistöä 186-401-1-1414 koskevan asemakaavan ehdotuksen, sekä urheilu- ja virkistyspalvelualuetta, lähivirkistysalueita ja katualuetta ja 13. eli Isokydön kaupunginosan katualuetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen ja rakentamistapaohjeen.
2. asettaa asemakaavaehdotuksen ja rakentamistapaohjeen AKL 65 § ja MRA 27 § mukaisesti julkisesti nähtäville.
3. pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot.