Kaupunkikehityslautakunta, kokous 28.10.2025

Perustelut

Rakennusjärjestyksen uudistamisen osallistumis-ja arviointisuunnitelma

Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Uudistuvan rakentamisen sääntelyn myötä uudistuvat myös kuntien rakennusjärjestykset. Uuden rakentamislain 28 §:ssä säädetään rakennusjärjestyksen uusimisesta. Pykälän mukaan, kunnan olisi uusittava rakennusjärjestyksensä rakentamislain mukaiseksi. Syynä on esimerkiksi tarkistaa rakennusjärjestyksessä mainittua lupakynnystä lain mukaiseksi sekä tarve poistaa rakennusjärjestyksen ilmoitusmenettely, jota laki ei tunne. Rakennusjärjestyksen uusimiselle varataan aikaa kaksi vuotta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 15 §:n mukaan rakennusjärjestystä valmisteltaessa on soveltuvin osin noudatettava kaavoja valmisteltaessa käytettävää vuorovaikutusmenettelyä (MRL 15 §, MRL 62).

MRL 62 §:ssä säädetään seuraavasti:

Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

MRL 62 §:n edellyttämä vuorovaikutusmenettely toteutaan suunnitelman pohjalta, jota vakiintuneesti kutsutaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaksi. Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa luodaan katsaus rakennusjärjestyksen normipohjaan sekä kerrotaan rakennusjärjestyksen laadintatyön lähtökohdista ja tavoitteista sekä osallistumis-, vuorovaikutus- ja päätöksentekomenettelyistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarvittaessa täydentää rakennusjärjestyksen uudistamistyön aikana. Todettakoon, että nykyinen rakennusjärjestys toimii sisällöllisenä pohjana muutoksille. 

HP

Perustelut

Rakennusjärjestysluonnos

Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Uudistuvan rakentamisen sääntelyn myötä uudistuvat myös kuntien rakennusjärjestykset. Kaupunkikehityslautakunta on 16.11.2023 § 70 päättänyt aloittaa rakennusjärjestyksen uudistustyön ja hyväksynyt siihen liittyvän osallistumis- ja arviointisuunnitelman.

Rakennusjärjestyksen uudistamisessa on kuultu kaupungin ja ympäristökeskuksen viranhaltijoita ja asiantuntijoita uudistustyön edetessä. Samanaikaisesti kaupungin konsernipalveluissa on valmisteltu kaupungin hallintosäännön ja toimintasäännön uudistamista ja ne päivitetään vastaaman uudistuksen vaatimuksia.  Uudistustyön vireilletulosta ja etenemisestä on tiedotettu kaupungin verkkosivuilla. Rakennusjärjestysluonnon on päätösesityksen liitteenä. Rakennusjärjestysluonnoksen pohjateksti noudattaa kuntaliiton laatimaa rakennusjärjestysmallia.

Rakennusjärjestysluonnoksen keskeiset muutokset voimassa olevaan rakennusjärjestykseen nähden

1.1.2025 voimaan tulevan rakentamislain keskeinen tavoite on rakennuslupaprosessin sujuvoittaminen, johon pyritään yksinkertaistamalla lupajärjestelmää, nostamalla lupakynnystä ja tarjoamalla mahdollisuus ratkaista rakentamislupaan kuuluva sijoittamisen edellytysten harkinta erikseen. Voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä on paikallisia määräyksiä, jotka muuttuvat tarpeettomiksi tai ovat ristiriitaisia lupakynnyksen nousemisen vuoksi.

Uudistustyön keskeisin muutos nykyiseen rakennusjärjestykseen nähden on siinä, että uuden rakentamislain kanssa ristiriitaiset säännökset on päivitetty vastaamaan tulevaa oikeustilaa, ja nykyisiä maankäytön ohjaamisen tarpeita. Merkittävimmät muutokset ovat seuraavat:

- Rakennusten ja rakennelmien sijoittelua koskevien määräysten tilalle on lisätty määräyksiä, jotka ovat vaatimuksiltaan voimassa olevaa rakennusjärjestystä kevyempiä.

-Luettelo luvanvaraisista hankkeista on poistettu.

-Lisätty luettelo luvanvaraisuudesta vapautetuista hankkeista.

-Hulevesiä koskevia määräyksiä on päivitetty vastaamaan paremmin maankäytön ohjaamisen tarpeita.

-Pohjavesialueita koskevia määräyksiä on päivitetty etenkin suoja-alueiden osalta.

-Työmaata koskevia määräyksiä on päivitetty vastaamaan paremmin työmaavalvonnan tarpeita. 

MA

Perustelut

Rakennusvalvonnan esitys rakennusjärjestysehdotukseksi

Uusi rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025. Uudistuneen rakentamisen sääntelyn myötä uudistuvat myös kuntien rakennusjärjestykset. Kokouksessaan 12.12.2024 § 84 kaupunkikehityslautakunta päätti asettaa rakennusjärjestysluonnoksen julkisesti nähtäville. Luonnos oli nähtävillä 21.12.2024-31.1.2025   välisen ajan, jolloin kuntalaisilla, osallisilla ja viranomaisilla oli mahdollisuus lausua luonnoksen sisällöstä. Nähtävilläoloaikana luonnoksen sisältöä esiteltiin kuntalaisille suunnatussa yleisötilaisuudessa. 

Rakennusjärjestysluonnoksesta kuultiin kuntalaisten ja osallisten (yhdistykset) lisäksi naapurikuntia, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY), maakuntamuseota, museovirastoa, verkonhaltijoita ja aluehallintovirastoa (AVI). Määräpäivään mennessä viranomaislausunto saatiin Keski-Uudenmaan maakuntamuseolta, ELY:lta sekä  Keski-uudenmaan ympäristökeskukselta. Kuntalaisilta saapui määräpäivään mennessä viisi lausuntoa ja yhdistyksiltä kaksi lausuntoa.

Viranomaisten ja yhdistysten lausunnot käsittelivät seuraavia aihealueita: 

1. ELY: Rakennelmien asema rakentamislaissa, ranta-alueet, pilaantuneet maat, liikenne, kulttuuriympäristö, pohjavesialueet, vesihuolto ja melu
2. Maakuntamuseo: ei ollut huomauttamista
3. Ympäristökeskus:  pilaantuneet maat, hulevesien käsittely, pohjavedet.
4. Keski-Uudenmaan polkijat ry: mainosten sijoittelu jälkäkäytävillä ja kevyenliikenteen väylillä, polkupyörpaikat taloyhtiöiden pihamaalla. 
5. Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry: Lintuystävällinen rakentaminen.

Kuntalaiset:

1. rakennelmat ja lumen varastointiin varattu tila tontilla.

Järvenpään rakennusvalvonta vastaa annettujen lausuntojen perusteella seuraavaa:

Annettujen lausuntojen perusteella rakennusjärjestysehdotuksen sisältöä on laajennettu kattamaan paremmin myös muiden kuin suoraan rakennusvalvontaviranomaisen valvontavastuulle kuuluvia asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi meluun, pohjaveteen ja pilaantuneisiin maa-alueisiin kuuluvat asiat, joissa toimivalta on suurelta osin ympäristöviranomaisilla. 

Rakennusvalvontaviranomainen noudattaa valvonnassaan ja päätöksenteossaan pääosin rakentamislakia ja sen nojalla annettuja asetuksia. Nämä normistot sääntelevät hyvin pitkälti luvanvaraista rakentamista. Koska rakennusjärjestys on rakentamislakiin perustuva paikallinen säännönkokoelma, myös rakennusjärjestyksen on katsottava koskevan hyvin pitkälti luvanvaraista rakentamista (yleisiä alueita koskevia määräyksiä lukuun ottamatta).

Rakentamislain ja sen asetusten säädökset edustavat vähimmäisvaatimuksia erityisesti teknisissä kysymyksissä. Mikään ei estä rakennushankkeeseen ryhtyvää toteuttamaan vapaaehtoisuuden pohjalta vähimmäisvaatimuksia parempia ratkaisuja rakentamisessa, mutta viranomainen ei voi vaatia lakia tai sen asetuksia tiukempia vaatimuksia oikeusharkintaisessa päätöksenteossa. Tästä syystä on oltava tarkkana, etteivät lakia täydentävät rakennusjärjestyksen määräykset ole vähimmäisvaatimuksia tiukempia. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät myöskään saa olla maanomistajalla tai rakentajalle kohtuuttomia.

Kaavakantaa on Järvenpäässä uudistettu tehokkaasti 10 vuoden aikana. Uudistetut/ päivitetyt kaavat luonnollisesti vastaavat paremmin vallitsevia maankäytön ohjauksen tarpeita ja vaatimuksia, ja ne ovat  myös vanhempia kaavoja yksityiskohtaisempia. Uudet kaavat helpottavat rakentamislupaharkintaa, sillä sijoittamisenedellytykset voidaan hyvin pitkälti ratkaista suoraan kaavan perusteella tukeutumatta rakennusjärjestykseen, jolloin lupavalmistelija voi keskittyä olennaisten teknisten vaatimusten täyttymisen tarkasteluun.  Tämä kehitys on huomioitu myös rakennusjärjestyksen laadintatyössä. Esimerkiksi asemakaavaa täydentävät rakennusoikeusmäärittelyt on voitu jättää rakennusjärjestysehdotuksesta pois.

Rakennusjärjestysehdotuksessa on pyritty huomioimaan linnut ja lintujen elinympäristöt aikaisempaa rakennusjärjestystä paremmin. 

Lopuksi

Rakentamista koskevan lainsäädännön suoraviivaistaminen ja byrokratian vähentäminen oli yksi rakentamislain uudistuksen keskeisistä tavoitteista. Rakennusjärjestysluonnoksessa pyrittiin suoraviivaistamaan rakentamisen normiohjausta kahdella tavalla:

1. vähentämällä muiden lakien kanssa päällekkäistä sääntelyä
2. vähentämällä niitä määräyksiä, jotka eivät ole rakentamislain rajojen puitteissa

Ajatuksena rakennusjärjestysluonnosta valmisteltaessa oli siis laatia rakennusjärjestys yksinomaan rakentamislain näkökulmasta. Tästä tavoitteesta on kuitenkin tingitty valmistelutyön edetessä ja lopputuloksena on kompromissi, jossa on huomioitu eri sektoriviranomaisten tarpeet kattavasti. Rakennusjärjestyksen laadintatyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä kaupungin eri viranomaisten kanssa. Heidän panoksensa rakennusjärjestyksen laatimisessa on edesauttanut rakennusvalvonnan valmistelutyötä. Ehdotus rakennusjärjestykseksi on tämän esityksen liitteenä.

MA