Perustelut
Tausta
Valtiovarainministeriö on 2.8.2021 kunnan- ja kaupunginhallituksille osoitetulla kirjeellä esittänyt haettavaksi kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta vuonna 2021. Kunnan valtionosuutta voidaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 30 §:n mukaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Harkinnanvaraisen avustuksen kriteereissä huomioidaan myös koronakriisin vaikutukset, jotka on eriteltävä hakemuksessa.
Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotukseen on käytettävissä enintään 30 000 000 euroa. Hakemukset tulee toimittaa 3.9.2021 klo 16.21 mennessä.
Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavia toimenpiteitä. Valtionapuviranomainen voi asettaa korotuksen myöntämiselle ja käytölle myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Valtionosuuden korotus voidaan seuraavina vuosina jättää myöntämättä tai se voidaan myöntää alennettuna, jos esitettyjä toimenpiteitä tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 30 §:n 2 momentin mukaan valtiovapuviranomainen voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Edellä mainitun lainkohdan perusteella ministeriö asettaa valtionosuuden korotuksen käytölle seuraavat ehdot hyväksytyn talouden tasapainotussuunnitelmaan lisäksi:
- Korotus ei saa aiheuttaa vastaavan suuruista kunnan omassa päätäntävallassa olevien menojen lisäystä. Tämä koskee sekä käyttötalous- että investointimenoja. Korotus on tarkoitettu tukemaan kunnan omia talouden tervehdyttämistoimenpiteitä, joihin kunnan on syytä varautua avustuksesta riippumatta.
- Korotus on tarkoitettu varautumiseen niihin talouden tervehdyttämistarpeisiin, jotka ovat syntyneet kunnan talouden aikaisemman kehityksen johdosta. Tällaisia tarpeita ovat varautuminen velanhoitokustannuksiin, alijäämien kattamiseen ja tiedossa oleviin tuloperusteiden jo tapahtuneisiin muutoksiin.
Hakemuksessa tulee arvioida erityisesti vuoden 2021 tilannetta. Perusteluissa tulee erityisesti tuoda esille ne toimenpiteet, joita kunta on tehnyt tai on tekemässä poikkeuksellisten tai tilapäisten talousongelmien parantamiseksi.
Järvenpään taloudellinen tilanne
Järvenpään kaupungin tilinpäätös oli vuonna 2020 1,1 milj. euroa ylijäämäinen. Kaupunki sai vuonna 2020 2 miljoonaa euroa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, mitä ilman tilinpäätös olisi painunut taloussuunnitelman mukaisesti alijäämäiseksi. Odotettua parempaa tilinpäätöstilanne selittää myös valtion maksamat koronatuet, mutta myös kaupungin oma menosopeutus, jolla pystyttiin kattamaan suuri osa koronan aiheuttamista toimintatulojen menetyksistä ja lisämenoista. Myös käyttöomaisuuden myynti ja verotulot toteutuivat odotettua paremmin.
Vuoden 2020 lopussa kaupungin taseen kertynyt ylijäämä oli 10,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 tulos oli 32,2 milj. euroa alijäämäinen ja vuoden 2018 tilinpäätöksessä alijäämää kertyi 12,1 milj. euroa.
Vuoden 2021 talousarvio laadittiin alun perin 8,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kesäkuun toteumaennusteen toteutuessa kaupungin tilinpäätös tulee olemaan 10,5 miljoonaa euroa alijäämäinen, minkä seurauksen taseen kertynyt ylijäämä tippuu lähelle nollaa ollen 0,2 miljoonaa euroa vuoden lopussa. Kuluvan vuoden tilannetta selittää ennen kaikkea ennakoimaton sotemenojen kasvu. Tämänhetkisen ennusteen mukaan sotemenot ylittävät budjetin 10,9 miljoonalla eurolla, mistä koronan osuudeksi on arvioitu 8,8 miljoonaa euroa. Korona heijastuu myös työmarkkinatuen kuntaosuuksiin ja erityisesti hyvinvoinnin palvelualueelle tulomenetyksinä, mitä ei edellisvuotisesta poiketen ole pystytty kompensoimaan menoissa, koska toimintaa ei ole kokonaan keskeytetty. Ylityksiä on myös opetuksessa ja kasvatuksessa erityisesti kasvaneista kotikuntakorvausmenoista ja varhaiskasvatuksen lakimuutosten kululisäyksistä johtuen.
Tulosennuste on budjetoitua heikompi, vaikka ennuste sisältää 4 miljoonan euron myyntivoitot Jatsin ja Kuuma-ICT:n osakkeiden myynnistä. Mikäli valtio kompensoi soten koronasta aiheutuvat kustannuslisäykset täysimääräisesti hallitusohjelmassa luvatun mukaisesti, ennuste paranee selvästi. Näillä näkymin korvaukset eivät kuitenkaan tule kattamaan kuin murto-osan luvatusta, eikä ne tule kattamaan tulomenetyksiä ja muualle kaupungin toimintaan kohdentuvia lisäkustannuksia.
Sopeutustoimet ja 2022-25 kehysvalmistelu
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.11.2019 § 81 talousarvion 2020 käsittelyn yhteydessä talousohjelman vuosille 2020-2023. Talousohjelma sisälsi yhteensä 21,7 miljoonan euron edestä valtuuston hyväksymiä, omaan toimintaan kohdistuvia sopeutustoimenpiteitä vuosille 2020-2023. Koronan seurauksena kaupunki kävi yt-neuvottelut keväällä 2020, joiden yhteydessä päätettiin 3,1 miljoonan euron henkilöstömenosopeutuksesta vuodelle 2020 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.11.2020 § 73 taloussuunnitelmapäätöksen yhteydessä noin 11,4 milj. euron lisäsopeutustoimenpiteet vuosille 2021-2023. Vuoden 2020 henkilöstösopeutuskeinona käytettiin myös lomautuksia palvelujen ollessa koronan vuoksi alasajettuina.
Osana sopeutusta kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2020 § 74 myös veronkorotuksista vuodelle 2021. Kunnallisveroprosenttia nostettiin 0,5 %-yksikköä ja yleisen kiinteistöveron ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron prosenttia nostettiin kumpaakin 0,1 %-yksikköä. Veroprosenttimuutoksilla saavutetaan arviolta 5,8 milj. euron vuosittainen lisäys verorahoitukseen.
Kaupunginhallituksen päätti 23.8.2021 § 229 valtuustolle tehtävästä talousohjelmaesityksestä vuosille 2022-25. Kehysesitys sisältää 3% sopeutusvaateen toimintakatteeseen vuodesta 2023 alkaen ja sen lisäksi vuodesta 2024 alkaen 3 miljoonan euron toimintakatteen lisäsopeutusvaateen. Tiukasta talousarviokehyksestä huolimatta kaupungin tulos on vuonna 2022 tulos vain 0,4 milj. euroa ylijäämäinen. Vuoden 2023 tilannetta maakuntauudistuksen jälkeen parantaa vuodelle kirjautuvat aikaisempien vuosien verotulot, mutta vuoden 2024 tulos on jälleen vain 0,1 milj. euroa ja vuonna 2025 2,0 milj. euroa ylijäämäinen. Taseen kertynyt ylijäämä on kauden lopussa 10,5 milj. euroa, joten muutama yllätyksellinen kuluerä tai verotulojen pudotus riittää heilauttamaan taseen kertyneen ylijäämän alijäämäiseksi.
Vuosille 2020-23 hyväksyttyjen sopeutustoimenpiteitä on toimeenpantu suunnitelmien mukaisesti. Koronasta johtuen tulolisäyksiin perustuvat toimenpiteet eivät ole tuottaneet haluttua tulosta, koska palveluja ei ole voitu tuottaa normaalilla volyymillä. Pandemiarajoitusten mukaisesti toimiminen on estänyt myös mm. tilatehokkuuden lisäämiseen ja henkilöstön kiertoon tms. perustuvat toimintatapamuutokset, kun toimintaa on pitänyt järjestää mahdollisimman väljästi ja vähin kontaktein.
Järvenpään valtionosuushakemuksessa tullaan painottamaan erityisesti seuraavia vuoden 2021 talouden ongelmakohtia, aikaisempien vuosien poikkeuseriä sekä talouden tasapainottamiseen tehtyjä ja sovittuja sopeutustoimenpiteitä:
- Keusoten menokehitys ja kulukehityksen ennakoimattomuus
- Sisäilmaongelmista aiheutuneet investointitarpeet, tasearvojen alaskirjaukset, rakennusten purkukustannukset ja väistötilakustannukset
- Velkamäärän kova kasvuvauhti ja korkokustannukset
- Kuluvan vuoden talouden toteumatilanne
- Hyväksytyn talousohjelman 2020-2023 sopeutustoimenpiteet
- Vuoden 2020 henkilöstösopeutus ja vuoden 2021 hyväksytyn talousohjelman vuosien 2021-2023 lisäsopeutus ja veronkorotukset
- 2021 tehdyt taloutta sopeuttavat omistusjärjestelyt
- Vuoden 2022-25 talousohjelmakehysesityksen sisältämä lisäsopeutus 2023-25
- Lakisääteisten tehtävälisäysten ja valitun kompensaatiomallin aiheuttama lisärahoitustarve
- Koronasta aiheutuvat lisäkustannukset ja tulomenetykset sekä niiden kohtaamattomuus kompensaatioihin nähden.
Harkinnanvaraisena avustuksena haettavaksi euromääräksi on kertaluonteisiin menoeriin perustuen esitetty 9,0 milj. euroa.
KR
Ehdotus
Esittelijä
-
Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi
Kaupunginhallitus päättää
- hakea 9.000.000 euron suuruista harkinnanvaraista valtionavustuksen korotusta vuodelle 2021.
- oikeuttaa kaupunginjohtaja ja talousjohtajan täydentämään hakemusta ja toimittamaan hakuasiakirjat Valtiovarainministeriöön.
Päätös
Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.