Perustelut
Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö ovat pyytäneet Järvenpään kaupungilta lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunto on annettava 25.9.2020 kello 16.00 mennessä.
Muut kuin maakuntajakoon liittyvät kysymykset
Lausunnossa on päädytty voimakkaasti korostamaan valtion ohjaukseen, talouteen, itsehallintoon, hyvinvoinnin- ja terveyden edistämiseen sekä oppilashuoltoon liittyvään yhdyspintaan liittyviä kysymyksiä. Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymä (Keusote) antaa asiasta oman lausuntonsa, mutta kaupungin lausunnossa ei ole katsottu tarpeelliseksi toistaa kaikkea kuntayhtymän järjestämisestä lausumaa. Pelastuslaitoksen lausuntoon ja esiin nostamiin asioihin on yhdytty, jotta tulee selkeästi esiin kuntien yhteinen tahtotila säilyttää nykyinen pelastuslaitos.
Maakuntajakoon liittyvät kysymykset
Kaupunginhallitus on kokouksessaan 10.8.2020 § 245 päättänyt saattaa asian maakuntajakoa koskevin osin kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi.
Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esitysluonnoksella ehdotettaisiin säädettäväksi uuden hallintotason perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait. Perustettaville uusille maakunnille siirrettäisiin vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.
Lausuntokyselyssä on aluejaosta kohdennetut kysymykset (33 ja 36) sekä mahdollisuus perustella vastausta vapaamuotoisesti. Aluejako ratkaistaan lausuntokierroksen jälkeen.
Lausuntopyyntöön sisältyvät lakiesitykset aluejaosta
Sote-maakunnista sekä maakuntajaosta sote-maakuntia perustettaessa säädetään sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta. Sote-maakuntien muuttamisesta säädetään sote-maakuntarakennelaissa.
Suomi jakaantuu sote-maakuntiin, joilla on itsehallinto siten kun sote-maakuntalaissa säädetään (sote-maakunta). Sote-maakunnan alueena on maakunta. Maakuntaan kuuluu vähintään kaksi kuntaa. Sote-maakunnan on muodostuttava yhtenäisestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Sote-maakunnan muuttaminen, yhdistäminen tai jakaminen muuttaa 1 momentissa tarkoitettua maakuntajakoa sote-maakuntien muutosta vastaavasti. Sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, saman maakunnan alueella voi olla enemmän kuin yksi sote-maakuntaa, jos se on tarpeen alueen väestömäärän tai muun vastaavan perustellun syyn takia. (Sote-maakuntarakennelaki).
Sote-maakuntarakennelaissa (2 §) sote-maakunnan muuttamisella tarkoitetaan sote-maakuntien yhdistymistä tai kunnan siirtämistä kuuluvaksi toisen sote-maakunnan alueella olevaan maakuntaan. Sote-maakuntien yhdistymisellä tarkoitetaan sote-maakuntien muuttamista, jossa 1) yksi tai useampi sote-maakunta lakkaa ja yhdistyy olemassa olevaan sote-maakuntaan 2) sote-maakunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi sote-maakunta; tai 3) sote-maakunta jaetaan kahden tai useamman sote-maakunnan kesken siten, että jaettava sote-maakunta lakkaa. Sote-maakuntia voidaan muuttaa myös siten, että kunta siirretään kuuluvaksi toiseen maakuntaan, jolloin sote-maakuntien lukumäärä ei muutu (kunnan siirtäminen). Sote-maakuntaa voidaan muuttaa (5 §), jos sote-maakunnat täyttävät muutoksen jälkeen 1 §:n 1 momentissa tarkoitetut edellytykset ja muutos parantaa:1) sote-maakunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää sote-maakunnan toimintakykyä; tai 2) sote-maakunnan asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; Sote-maakuntaa muutettaessa tulee pyrkiä kielellisesti yhteensopiviin alueisiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Valtioneuvosto päättää valtiovarainministeriön esittelystä sote-maakunnan muuttamisesta. Päätös voidaan tehdä, jos 5 §:ssä tarkoitetut sote-maakunnan muuttamisen edellytykset täyttyvät (10 §).
Sosiaali-ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (voimaanpanolaki) säädetään maakuntajaosta.
Maakuntien nimet ja alueet ovat (5 §): 1) Uudenmaan maakunta, jonka alue muodostuu Askolan, Espoon, Hangon, Helsinki, Hyvinkään, Inkoon, Järvenpään, Karkkilan, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Lapinjärven, Lohjan, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Porvoon, Pukkilan, Raaseporin, Sipoon, Siuntion, Tuusulan, Vantaan ja Vihdin kunnista.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, Uudenmaan maakunnassa on seuraavat sote-maa-kunnat (Uudenmaan sote-maakunnat): 1) Itä-Uusimaan sote-maakunta, jonka alue muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon kunnista; 2) Keski-Uusimaan sote-maakunta, jonka alue muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän, Tuusulan ja Pornaisten kunnista; 3) Länsi-Uusimaan sote-maakunta, jonka alue muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin kunnista; 4) Vantaa-Keravan sote-maakunta, jonka alue muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Vantaan ja Keravan kaupungeista.
Järvenpää voisi sijaintinsa puolesta kuulua aivan yhtä hyvin Keski-Uudenmaan kuin Kerava-Vantaankin sote-maakuntaan. Uudistuksessa on kyse erittäin merkittävästä ja historiallisesta muutoksesta paikallishallintoon. Vastaus siihen, kumpaan maakuntaan Järvenpään olisi edullista kuulua riippuu siitä, mitä valinnassa halutaan painottaa. Lausunnosta on tämän vuoksi päädytty laatimaan kaksi eri versiota siltä osin, kun kysymykset koskevat aluejakoa.
Pelastustoimen osalta on molemmissa vaihtoehdoissa päädytty painottamaan sitä, ettei Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta tarvitsisi jakaa kahteen osaan, vaan lainsäädäntö mahdollistaisi nykyisellä mallilla jatkamisen. Pelastuslaitos on toimiva ja vertailussa Suomen edullisimpia kustannuksiltaan.
Lausuntopyynnössä esitetyt kysymykset aluejakoon liittyen:
Kysymyksiä voimaanpanolaista
33. Sote-maakuntien aluejaon pohjana on kuntaperusteinen maakuntajako, josta säädetään voimaanpanolain 5 §:ssä. Onko ehdotettu aluejako tarkoituksenmukainen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen näkökulmasta?
- kyllä
- kyllä pääosin
- ei pääosin
- ei
- ei kantaa
36. Lakiehdotuksessa Uudenmaan maakunnan alueella sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaisi neljä sote-maakuntaa (Itä-Uusimaan sote-maakunta, Keski-Uusimaan sote-maakunta, Länsi-Uusimaan sote-maakunta, Vantaa-Keravan sote-maakunta) sekä Helsingin kaupunki, joka ei kuuluisi mihinkään sote-maakuntaan. Muiden aluejakojen osalta Uudenmaan nykyinen maakunta olisi yksi kokonaisuus. Onko ehdotettu sääntely aluejakojen näkökulmasta tarkoituksenmukainen?
- kyllä
- kyllä pääosin
- ei pääosin
- ei
- ei kantaa
Maakunnan valintaperusteet
Kuten lakiesityksessä todetaan sote-maakunnan muuttamisen perusteena on oltava, että muutos parantaa toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää sote-maakunnan toimintakykyä; tai 2) sote-maakunnan asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita.
Seuraavassa on käyty lyhyesti läpi keskeisiä eroja vaihtoehtojen välillä.
Erikoissairaanhoidon kannalta eroa nykytilanne säilyisi ainakin alkuvaiheessa ennallaan, koska HUS jää esityksessä hoitamaan palveluita. On kuitenkin todennäköistä, että Kerava-Vantaan vaihtoehdossa potilaita alettaisiin aktiivisemmin ohjata muualle kuin Hyvinkään sairaanhoitoalueelle. Hyvinkään sairaalalta palvelut saa keskitetymmin, Kerava-Vantaan vaihtoehdossa täytyy erikoisalan mukaan mennä eri HYKS:n yksiköihin, joista taas saa kyseisten erikoisalojen parasta hoitoa. Asukkaiden kannalta on syytä huomioida, että potilaalla on jo nyt oikeus valita hoitopaikakseen toinen sairaala aina halutessaan. Geriatrian osalta Keusote ja HUS ovat kehittäneet yhdessä palvelumalleja, joita Kerava-Vantaan alueella ei ole. Etäisyydet niin Hyvinkäälle kuin pääkaupunkiseudun sairaaloihin ovat niin lyhyet, ettei niillä ole valinnan kannalta käytännön merkitystä.
Perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta sote-maakunnan valinta ei suuresti vaikuta palvelutasoon. Järvenpäässä on yksi sosiaali- ja terveyspalveluihin keskittyvä yksikkö (JUST) ja on vaikea nähdä tilannetta, jossa 44.000 asukkaasta 50.000 asukkaaseen kasvavan kaupungin ainoa toimipiste suljettaisiin tai sen palveluvalikoimaa merkittävästi supistettaisiin kummassakaan vaihtoehdossa. Keski-Uudenmaan vaihtoehdossa on todennäköistä, että hyvin kireälle mitoitettu rahoitus pakottaa sulkemaan toimipisteitä ja Järvenpää on sijaintinsa puolesta hyvin todennäköinen paikka palveluiden laajentamiselle. Kotiin annettavissa palveluissa tilanne ei riipu maakunnan valinnasta. Lastensuojelussa Kerava-Vantaan tilanne on tällä hetkellä aavistuksen Keski-Uuttamaata heikompi.
Taloudellisesta näkökulmasta alueiden välillä on melko merkittävä ero Kerava-Vantaan hyväksi. Väestöennusteet vuoteen 2040 osoittavat tällä hetkellä, että Kerava-Vantaalla yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 15 prosentista 19 prosenttiin ja työikäisten osuus väestöstä pysyy likimain samana (67% - > 66%). Samanaikaisesti Keski-Uudenmaan alueella yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 18 prosentista peräti 27% prosenttiin ja työikäisten osuus laskee nykyisestä 63 prosentista 59 prosenttiin. Toisin sanoen paljon sosiaali- ja terveydenhoidon palveluita käyttävien ihmisten osuus väestöstä on vuonna 2040 suunnilleen samassa tilanteessa kuin Keski-Uudellamaalla tällä hetkellä. Sillä seikalla, kumpaan sote-maakuntaan Järvenpää kuuluu, ei ole merkittävää vaikutusta kummankaan maakunnan huoltosuhteeseen.
Lakivalmistelussa tehtyjen koelaskelmien perusteella Keski-Uusimaan täytyy tulla toimeen 32 miljoonaa euroa nykyistä pienemmällä rahoituksella, kun taas Kerava-Vantaan maakunta saa käyttöönsä 20 miljoonaa enemmän rahoitusta. Ei ole tiedossa paljonko Järvenpään mahdollinen siirtyminen vaikuttaisi rahoitukseen. Jos tarkastellaan sosiaali- ja terveysmenoja niin vuonna 2019 Järvenpään menot olivat 3303 euroa per asukas, kun Keravalla menot olivat 2929 euroa ja Vantaalla 2844 euroa. Keusoten yhteenlasketut menot per asukas olivat korkeammat kuin hiukan suuremman Vantaan.
Maakuntien verotusoikeutta valmistellaan parlamentaarisessa työryhmässä ja se tulee käsittelyyn seuraavalla vaalikaudella. Mikäli maakunnat saavat verotusoikeuden, on edellä mainituilla talousseikoilla kiistatta merkitystä järvenpääläisten maksamien verojen tasoon. On mahdotonta sanoa kuinka suuri ero on, sillä rahoitusjärjestelmässä on käytännössä oltava samanlainen tasausmekanismi, kun kunnilla on valtionosuujärjestelmässään. Maakunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa palvelutuotannon kuluihin, mutta erot huoltosuhteessa ovat niin suuret, että Kerava-Vantaan veroaste muodostuu hyvin suurella todennäköisyydellä Keski-Uudenmaan vastaavaa matalammaksi.
Järvenpääläisten osuus Keski-Uudenmaan väestöpohjasta on nyt 22 prosenttia ja väestöennusteen mukaan kasvaa 25 prosenttiin. Kerava-Vantaan maakunnasta järvenpääläisten osuus olisi 14 prosenttia ja väestöennusteen mukaan se pysyisi likimain samassa kaupungin kasvaessa suunnilleen samaan tahtiin Keravan ja Vantaan kanssa. Maakuntavaltuustoon valittujen järvenpääläisten määrää on vaikea ennakoida, mutta on todennäköistä, että Keski-Uudellamaalla paikallisten päättäjien vaikutusmahdollisuudet ovat Kerava-Vantaata paremmat.
Riskienhallinnan näkökulmasta on helpompaa jäädä nykyiseen tilanteeseen, joka tosin on osoittautunut taloudellisesti vaikeaksi ratkaisuksi. On kuitenkin muistettava, että nykyinen Keusote ei ole sama asia kuin tuleva maakunta ja kuntayhtymä voi olla hyvin toisenlaisessa tilanteessa maakunnan aloittaessa 2023. Kerava-Vantaalle siirtyminen tarkoittaisi sitä, että Järvenpään olisi järkevää irtaantua Keusotesta jo aiemmin. Toiminnallisesti kyse olisi mittavasta muutosprosessista. Talousnäkökulmasta muutos voisi johtaa edullisempaan lopputulokseen, mutta tämä tarkoittaisi sitä, että muutoksen pitäisi onnistua täydellisesti. Mikään ei estä Keusotea nykyisellään tekemästä samoja toimenpiteitä kuin mitä kaupunki irtaantuessaan kuntayhtymästä tekisi.
Talouden näkökulmasta näyttää ennusteiden valossa selvältä, että Järvenpään tulisi valita maakunnakseen Kerava-Vantaa. Samaan aikaan kun sote-maakuntauudistusta viedään eteenpäin, tehdään valtion toimesta selvitystä monialaisista maakunnista. Selvityksen lopputuloksista ei ole mitään tietoa. Mikäli maakunnille päädyttäisiin antamaan sellaisia tehtäviä, joissa esimerkiksi työssäkäyntialueella tai asiointisuunnilla on selkeää merkitystä, olisi Kerava-Vantaa Järvenpäälle loogisempi vaihtoehto.
Toiminnallisesti, vaikutusmahdollisuuksien puolesta ja lähivuosien riskienhallinnan näkökulmasta Keski-Uusimaa on Järvenpäälle parempi vaihtoehto. Keski-Uudenmaan kuntien yhteistyö on Keusoten myötä tiivistynyt huomattavasti ja on jatkunut jo pitkään. On lopulta Keski-Uudenmaan kunnista itsestään kiinni, onnistuvatko ne yhteistoiminnassa luomaan sellaista elinvoimaa, joka vaikuttaa edellä kuvattuun huoltosuhteen ongelmaan. Järvenpään kaupunki on merkittävästi saanut suuntaansa käännettyä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maakunnan valinta on myös valintaa siitä, haluaako Järvenpää kasvaa ja kehittyä Keski-Uudenmaan keskukseksi vai olla kehyskunta Vantaan määrittämässä maakunnassa.
Linkit
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=e6f74170-ce24-440f-bcaa-feada42eaf2a&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744 - lausuntopyyntö
https://stm.fi/hanke?tunnus=STM055:00/2019 - Hallituksen esitys ja taustamateriaalit valtioneuvoston hankeikkunassa.
https://soteuudistus.fi/lakiluonnos-15.6.2020 - Materiaalit soteuudistus.fi -sivustolla.
ON