Opetus- ja kasvatuslautakunta, kokous 19.9.2023

Perustelut

Järvenpään Plus, Vihreiden, Kristillisdemokraattien sekä Vasemmistoliiton valtuustoryhmät jättivät valtuutettu Erika Turusen johdolla liitteen mukaisen valtuustoaloitteen Lapsistrategia Järvenpäähän. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut yhteensä 30 valtuutettua. 

Perustelut

Kaupunginvaltuusto 13.12.2021 § 128

Perustelut

Erika Turunen sekä 50 muuta valtuutettua ovat 13.12.2021 jättäneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Järvenpäässä käynnistetään oman lapsistrategian valmistelu.

Aloitteessa todetaan, että ”Lapsistrategia on vahva viesti Järvenpään lapsi- ja perheystävällisyydestä. Kaupungin omalla lapsistrategialla nostamme kaupungin profiilia lapsiystävällisenä kuntana, houkuttelemme uusia asukkaita ja pidämme kiinni nykyisistä. Mikä tärkeintä, varmistamme hyvän lapsuuden sekä kasvun aikuisuuteen Järvenpäässä.

Järvenpään oma lapsistrategia ohjaa päättäjiä ja viranhaltijoita huomioimaan lasten ja perheiden tarpeet ja päätösten vaikutukset lapsiin sekä osallistamaan lapsia ja perheitä.”

Aloitteen perusteluissa todetaan, että ”Suomi on saanut tänä vuonna parlamentaarisesti valmistellun kansallisen lapsistrategian. Kaikkien sitoutuminen yhteiseen lapsistrategiaan yli puoluerajojen on historiallista. Työ perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on Suomea velvoittava ihmisoikeussopimus. Lapsistrategiaan on kirjattu lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen nykytila sekä keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden edistämiseksi.

Järvenpään lapsistrategialla varmistamme, että valmistelussa huomioidaan lasten ja perheiden tarpeet ja päätösten vaikutukset lapsiin sekä osallistetaan lapsia ja perheitä. Lapsiin kohdistuvat päätöksemme perustuvat näin oikeelliseen ja ajantasaiseen tietoon.

Kaupungit ovat lasten hyvinvoinnin edistämistyössä avainasemassa, sillä lasten ja perheiden arjen tärkeimmät toiminnot tuotetaan jatkossakin täällä Järvenpäässä, kuntapäättäjien päätöksillä, sitoutuneiden työntekijöiden toimesta, usealla eri toimialalla.

Lapsistrategialla olemme turvallisen, valoisan tulevaisuuden ytimessä.”

Kaupunginhallitus päätti lähettää 10.1.2022 § 9 valtuustoaloitteen opetuksen ja kasvatuksen palvelualueelle valmisteltavaksi.
 

LAUSUNTO

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Järvenpäässä käynnistetään oman lapsistrategian valmistelu. Lapsistrategia nähdään vahvana viestinä Järvenpään lapsi- ja perheystävällisyydestä sekä nostavan kaupungin profiilia lapsiystävällisenä kuntana. Sen nähdään myös houkuttelevan uusia asukkaita ja olevan pitovoimatekijä nykyisten asukkaiden näkökulmasta.

Järvenpäässä hyväksyttiin 13.6.2022 uusi kaupunkistrategia. Tällä hetkellä kaupunkistrategian lisäksi toimintaa ohjaavia suunnitelmia ovat muun muassa 1) Yleiskaava (KV 22.3.2021), 2) Maapoliittinen ohjelma (KV 25.2.2019), 3) Kotouttamisohjelma (KV 14.2.2022), 4) Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen palveluverkkosuunnitelma (KV 10.12.2018, täydennys 15.11.2021), 5) Resurssiviisauden tiekartta (KV 11.11.2019), 6) Brändikäsikirja (KH 2.12.2019), 7) Investointiohjelma (KV 15.11.2021), Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma (KV 21.3.2022) sekä Hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkkosuunnitelma (ei vielä hyväksytty, ensimmäinen käsittely HYVO-lautakunnassa 17.8.2022). Osaa suunnitelmista voi olla lähitulevaisuudessa tarve päivittää.

Edellisten lisäksi kaupungissa valmistellaan Tilaomistuksen periaatteita, Osallisuusmallia, Asuntopoliittista ohjelmaa, Elinkeinopoliittista ohjelmaa sekä Käyttötalouden ohjelmaa eli talousarvion käyttötalousosaa. Edellä olevien suunnitelmien määrä kuvastaa kaupungin laajaa ja moninaista tehtäväkenttää.

On tyypillistä, että kunnat ovat aiemmin laatineet kohderyhmittäin erillisiä hyvinvointisuunnitelmia, esimerkiksi ikäihmisille ja lapsille. Myös Järvenpäässä on aiemmin ollut erillinen lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, mutta se yhdistettiin osaksi kaupungin hyvinvointisuunnitelmaa vuonna 2020. Erillinen ”lapsistrategia” olisi tältä osin paluuta aiempaan. Valtuusto hyväksyi 21.3.2022 kokouksessaan nykyisen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman vuosille 2022–2025 ja se kattaa kaikki ikäryhmät ja kuntalaiset.

Kunnissa lapsia koskevia tavoitteita, päätösten valmistelua ja palvelujen järjestämistä ohjataan suuresti lainsäädännöllä. Lapsia ja nuoria koskevaa lainsäädäntöä ovat esimerkiksi Varhaiskasvatuslaki (540/2018), Perusopetuslaki (628/1998), Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002), Lastensuojelulaki (417/2007), Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998), Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista (1503/2016), Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/1996), Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009), Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, Perhehoitolaki 263/2015, Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Finlex 338/2011) jne. Myös perusteet opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmille löytyvät lainsäädännöstä.

Kansallisen lapsistrategian keskeisinä linjauksina todetaan, että lapsistrategialla luodaan lapsen oikeuksia kunnioittava, lapsi- ja perhemyönteinen Suomi. Lisäksi kansallisella lapsistrategialla turvataan lapsia koskevien perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden tavoitteellinen ja johdonmukainen toteuttaminen, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Strategiaa tarvitaan ennen kaikkea siksi, että lapsen oikeuksien kannalta tärkeät päätökset ja linjaukset ovat usein hajanaisia eivätkä aina perustu johdonmukaisesti Suomen perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden kunnioittamiseen. Sen vuoksi lapsen oikeuksien toteutuminen riippuu käytännössä paljolti hänen taustastaan, perheestään ja muista vastaavista seikoista. Strategialla kehitetään lapsia ja perheitä koskevaa päätöksentekoa, yhteistyötä ja toimintatapoja niin, että lainsäädännössä sekä kaikilla hallinnon aloilla ja tasoilla huomioidaan kattavasti ja systemaattisesti perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet.

Valtakunnallinen lapsistrategia luo uutta poliittista ilmastoa ja sen tulee heijastua myös paikallishallinnon toimintaan, mutta kuntien työ on todennäköisesti sitä vaikuttavampaa mitä paremmin pystymme toimimaan omien kuntalaistemme tarpeista käsin paikallisesti ja alueellisesti. Tässä mielessä lapsia-, nuoria- ja lapsiperheitä koskevaa hyvinvointisuunnittelua ei ole hyvä mieltää valtakunnallisen lapsistrategian ”toimeenpanosuunnitelmaksi”, vaan se on jotakin paljon laajempaa.

Valtuustoaloitteessa todetaan, että Järvenpään oma lapsistrategia ohjaa päättäjiä ja viranhaltijoita huomioimaan lasten ja perheiden tarpeet ja päätösten vaikutukset lapsiin sekä osallistamaan lapsia ja perheitä. Käytännössä lapset ovat jo nykyisellään palvelujen järjestämisen ja vaikutusten arvioinnin näkökulmasta erityisessä asemassa, sillä lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) perustana on YK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Myös lainsäädäntöön perustuvat opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmat edellyttävät, että lapsivaikutuksia arvioidaan. Tässä valossa lapsivaikutusten arviointi on osa kunnan tavanomaista toimintaa ja päätöksentekoprosessia, ei ole lapsiin kohdistuvaa ”hyväntekeväisyyttä” tai ylimääräistä toimintaa. Lasten etu tulee ottaa lapsia koskevissa päätöksissä huomioon, ja kuntien on tärkeää kehittää vaikutusten ennakkoarviointia ja siihen liittyviä prosesseja, kuten osallisuutta ja kuulemista.

Keskeisin peruste erityiselle huolellisuudelle juuri lapsia koskevassa suunnittelussa ja valmistelussa nojaa YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Jo yleisluontoisen vuonna 1959 hyväksytyn Lapsen oikeuksien julistuksen toisena periaatteena todetaan, että ”Lapsen tulee saada nauttia erityistä suojelua ja hänelle tulee lainsäädännöllä tai muulla tavoin suoda edellytykset ruumiillisesti, henkisesti, moraalisesti, sielullisesti ja sosiaalisesti terveeseen ja normaaliin kehitykseen vapaissa ja ihmisarvon mukaisissa oloissa. Säädettäessä tätä tarkoittavia lakeja lapsen etujen tulee olla tärkeimpänä näkökohtana.” Vuonna 1989 lapsen oikeudet kirjattiin valtioita sitovaksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseksi, jonka lähes kaikki maailman valtiot ovat ratifioineet. Julistuksen kymmenen periaatetta on sisällytetty sopimukseen.

Järvenpään kaupungissa on valmisteltu uutta strategiaa, jonka valtuusto hyväksyi kokouksessaan 13.6.2022. Valtuuston päätöksellä vahvistettiin tuleville vuosille arvot, visio, missio ja painopisteet. Yksi painopisteistä on ”ajoissa auttaminen”, jossa selkeästi luvataan turvata parhaat mahdolliset lähtökohdat lapsille. Strategia velvoittaa ja antaa vahvan selkänojan lasten asioiden edistämiseen:

”Järvenpäässä on mahdollista kasvaa onnelliseksi ja elämästään nauttivaksi erilaisista lähtökohdista riippumatta. Huolehdimme siitä, että Järvenpäässä varttuvat lapset saavat parhaat mahdolliset lähtökohdat tulevaisuuden rakentamiseen. Kaikki järvenpääläiset saavat oikea-aikaista ja tarpeidensa mukaista tukea ja apua, silloin kun sitä tarvitsevat. Puutumme ongelmiin ja vastaamme tuen ja ohjauksen tarpeisiin ajoissa, silloin kun avusta on eniten hyötyä. Pidämme kaikki mukana.”

Osana prosessia myös lapsistrategiaa koskien järjestettiin työpaja Gustavelundissa 6.5.2022 pidetyn strategiaseminaarin yhteydessä. Työpajaan osallistui strategiaseminaarin lapset- ja nuoret -ryhmä, jossa oli edustus myös nuorisovaltuustosta. Työpajassa luottamushenkilöt pohtivat kysymystä siitä, ”mitä lapsia ja nuoria koskevia asioita emme tällä hetkellä edistä, mutta joita meidän tulisi edistää strategia- ja/tai ohjelmatasolla?”. Työpajan tuloksina esille nousivat seuraavat teemat:

• Lasten ja nuorten mielenterveys
• Riittävät resurssit ja laadukkaat lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut Järvenpään vetovoimatekijänä
• Yhteisöllisyys, vertaistuki ja osallisuus
• Demokratiakasvatus ja vertaisoppiminen demokratiaan
• Omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet
• EVAUS (erityisesti LAVA)
• Lapsibudjetointi
• Tiedolla johtaminen
• Lasten ja nuorten esiin nostaminen kuntastrategiassa

Työpajan tulokset käytiin ennalta sovitun mukaisesti läpi opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen johtoryhmässä. Johtoryhmän teki arviointia siitä, miten työpajassa esiin nousseet teemat tällä hetkellä huomioidaan osana Järvenpään kaupungin ja KEUSOTEn strategioita ja suunnitelmia.

Nykytilanteessa lasten-, nuorten- ja lapsiperheiden asioita edistetään muun muassa seuraavilla ohjausvälineillä: Järvenpään Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma 2022 - 2025, Alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2022 - 2025 (ml. kuntakortit), Järvenpään varhaiskasvatussuunnitelma ja Järvenpään perusopetuksen opetussuunnitelma. Luonnollisesti nuorta väestöryhmää koskevat myös strategiset ohjelmat, jollaisia ovat esimerkiksi kotouttamisohjelma, palveluverkkosuunnitelmat (OPKA ja HYVO), resurssiviisauden tiekartta ja osallisuussuunnitelma.

Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue on tehnyt valtuustoaloitteen vastineen valmistelussa yhteistyötä hyvinvoinnin palvelualueen ja hallintopalvelujen kanssa. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue pitää tehtyä valtuustoaloitetta ja työpajan tuloksia sisällöllisesti tärkeinä, mutta näkee, että on myös lasten edun mukaista kehittää hyvinvointia jatkossakin holistisella otteella kaikki ikäryhmät huomioiden ja laajassa yhteistyössä. Uusi strategia luo selkeän pohjan asettaa tavoitteita tuleville vuosille. Tavoitteet voidaan asettaa osana Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman toimenpiteitä, jotka kirjataan käyttösuunnitelmiin. Lisäksi uusi kaupunkistrategia velvoittaa asettamaan sitovia tavoitteita tuleville vuosille, joita edelleen toimeenpannaan käyttösuunnitelmien kautta.

Lapsistrategian laadinnan sijasta palvelualue näkee, että nopein ja vaikuttavin tapa edistää kansallisen lapsistrategian arvoja ja tavoitteita on, että

• lapsivaikutusten (LAVA) arvioinnin kehittäminen nostetaan yhdeksi tulevien vuosien tavoitteeksi ja siitä järjestetään koulutusta henkilöstölle ja luottamushenkilöille.
• kansallisesta lapsistrategiasta tehdään nostoja kaupungin strategisiin suunnitelmiin sen mukaisesti, miten tavoitteita on luontevinta edistää osana strategisen johtamisen kokonaisuutta. Lisäksi kansallisen lapsistrategian tuloksia, hankkeita, rahoitusmahdollisuuksia ja tutkimustuloksia pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti.

syksyllä 2022 toteutetaan palvelualueiden yhteistyönä seminaari työntekijöille, luottamushenkilöille ja sidosryhmille. Seminaarin sisältö suunnitellaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin sekä lastenoikeuksien teemojen ympärille.
 

Perustelut

Selostus

Erika Turunen sekä 29 muuta valtuutettua ovat 13.12.2021 jättäneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Järvenpäässä käynnistetään oman lapsistrategian valmistelu.

Aloitteessa todetaan, että ”Lapsistrategia on vahva viesti Järvenpään lapsi- ja perheystävällisyydestä. Kaupungin omalla lapsistrategialla nostamme kaupungin profiilia lapsiystävällisenä kuntana, houkuttelemme uusia asukkaita ja pidämme kiinni nykyisistä. Mikä tärkeintä, varmistamme hyvän lapsuuden sekä kasvun aikuisuuteen Järvenpäässä. Järvenpään oma lapsistrategia ohjaa päättäjiä ja viranhaltijoita huomioimaan lasten ja perheiden tarpeet ja päätösten vaikutukset lapsiin sekä osallistamaan lapsia ja perheitä.”

Aloitteen perusteluissa todetaan, että ”Suomi on saanut tänä vuonna parlamentaarisesti valmistellun kansallisen lapsistrategian. Kaikkien sitoutuminen yhteiseen lapsistrategiaan yli puoluerajojen on historiallista. Työ perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on Suomea velvoittava ihmisoikeussopimus. Lapsistrategiaan on kirjattu lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen nykytila sekä keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden edistämiseksi.

Järvenpään lapsistrategialla varmistamme, että valmistelussa huomioidaan lasten ja perheiden tarpeet ja päätösten vaikutukset lapsiin sekä osallistetaan lapsia ja perheitä. Lapsiin kohdistuvat päätöksemme perustuvat näin oikeelliseen ja ajantasaiseen tietoon. Kaupungit ovat lasten hyvinvoinnin edistämistyössä avainasemassa, sillä lasten ja perheiden arjen tärkeimmät toiminnot tuotetaan jatkossakin täällä Järvenpäässä, kuntapäättäjien päätöksillä, sitoutuneiden työntekijöiden toimesta, usealla eri toimialalla. Lapsistrategialla olemme turvallisen, valoisan tulevaisuuden ytimessä.”

Kaupunginhallitus päätti lähettää 10.1.2022 (§ 9) valtuustoaloitteen opetuksen ja kasvatuksen palvelualueelle valmisteltavaksi.
 

Lausunto

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Järvenpäässä käynnistetään oman lapsistrategian valmistelu. Lapsistrategia nähdään vahvana viestinä Järvenpään lapsi- ja perheystävällisyydestä sekä nostavan kaupungin profiilia lapsiystävällisenä kuntana. Sen nähdään myös houkuttelevan uusia asukkaita ja olevan pitovoimatekijä nykyisten asukkaiden näkökulmasta.

Järvenpäässä hyväksyttiin 13.6.2022 uusi kaupunkistrategia. Tällä hetkellä kaupunkistrategian lisäksi toimintaa ohjaavia suunnitelmia ovat muun muassa 1) Yleiskaava (KV 22.3.2021), 2) Maapoliittinen ohjelma (KV 25.2.2019), 3) Kotouttamisohjelma (KV 14.2.2022), 4) Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen palveluverkkosuunnitelma (KV 10.12.2018, täydennys 15.11.2021), 5) Resurssiviisauden tiekartta (KV 11.11.2019), 6) Brändikäsikirja (KH 2.12.2019), 7) Investointiohjelma (KV 15.11.2021), Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma (KV 21.3.2022) sekä Hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkkosuunnitelma (KV 10.10.2022). Osaa suunnitelmista voi olla lähitulevaisuudessa tarve päivittää. Edellisten lisäksi kaupungissa valmistellaan Tilaomistuksen periaatteita, Osallisuusmallia, Asuntopoliittista ohjelmaa, Elinkeinopoliittista ohjelmaa sekä Käyttötalouden ohjelmaa eli talousarvion käyttötalousosaa. Edellä olevien suunnitelmien määrä kuvastaa kaupungin laajaa ja moninaista tehtäväkenttää.

On tyypillistä, että kunnat ovat aiemmin laatineet kohderyhmittäin erillisiä hyvinvointisuunnitelmia, esimerkiksi ikäihmisille ja lapsille. Myös Järvenpäässä on aiemmin ollut erillinen lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, mutta se yhdistettiin osaksi kaupungin hyvinvointisuunnitelmaa vuonna 2020. Erillinen ”lapsistrategia” olisi tältä osin paluuta aiempaan. Valtuusto hyväksyi 21.3.2022 kokouksessaan nykyisen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman vuosille 2022–2025 ja se kattaa kaikki ikäryhmät ja kuntalaiset.

Kunnissa lapsia koskevia tavoitteita, päätösten valmistelua ja palvelujen järjestämistä ohjataan suuresti lainsäädännöllä. Lapsia ja nuoria koskevaa lainsäädäntöä ovat esimerkiksi Varhaiskasvatuslaki (540/2018), Perusopetuslaki (628/1998), Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002), Lastensuojelulaki (417/2007), Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998), Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista (1503/2016), Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/1996), Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009), Sosiaalihuoltolaki (1301/2014), Perhehoitolaki (263/2015), Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Finlex 338/2011) jne. Myös perusteet opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmille löytyvät lainsäädännöstä.

Kansallisen lapsistrategian keskeisinä linjauksina todetaan, että lapsistrategialla luodaan lapsen oikeuksia kunnioittava, lapsi- ja perhemyönteinen Suomi. Lisäksi kansallisella lapsistrategialla turvataan lapsia koskevien perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden tavoitteellinen ja johdonmukainen toteuttaminen, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Strategiaa tarvitaan ennen kaikkea siksi, että lapsen oikeuksien kannalta tärkeät päätökset ja linjaukset ovat usein hajanaisia eivätkä aina perustu johdonmukaisesti Suomen perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden kunnioittamiseen. Sen vuoksi lapsen oikeuksien toteutuminen riippuu käytännössä paljolti hänen taustastaan, perheestään ja muista vastaavista seikoista. Strategialla kehitetään lapsia ja perheitä koskevaa päätöksentekoa, yhteistyötä ja toimintatapoja niin, että lainsäädännössä sekä kaikilla hallinnon aloilla ja tasoilla huomioidaan kattavasti ja systemaattisesti perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet.

Valtakunnallinen lapsistrategia luo uutta poliittista ilmastoa ja sen tulee heijastua myös paikallishallinnon toimintaan, mutta kuntien hyvinvointityö on todennäköisesti sitä vaikuttavampaa mitä paremmin paikallinen ja alueellinen tieto ja tarpeet ohjaavat suunnittelua. Tässä mielessä lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevaa hyvinvointisuunnittelua ei ole hyvä mieltää valtakunnallisen lapsistrategian ”toimeenpanosuunnitelmaksi”, vaan se on jotakin paljon laajempaa.

Valtuustoaloitteessa todetaan, että Järvenpään oma lapsistrategia ohjaa päättäjiä ja viranhaltijoita huomioimaan lasten ja perheiden tarpeet ja päätösten vaikutukset lapsiin sekä osallistamaan lapsia ja perheitä. Käytännössä lapset ovat jo nykyisellään palvelujen järjestämisen ja vaikutusten arvioinnin näkökulmasta erityisessä asemassa, sillä lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) perustana on YK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Myös lainsäädäntöön perustuvat opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmat edellyttävät, että lapsivaikutuksia arvioidaan. Tässä valossa lapsivaikutusten arviointi on osa kunnan tavanomaista toimintaa ja päätöksentekoprosessia, ei lapsiin kohdistuvaa ”hyväntekeväisyyttä” tai ylimääräistä toimintaa. Lasten etu tulee ottaa lapsia koskevissa päätöksissä huomioon, ja kuntien on tärkeää kehittää vaikutusten ennakkoarviointia ja siihen liittyviä prosesseja, kuten osallisuutta ja kuulemista.

Keskeisin peruste erityiselle huolellisuudelle juuri lapsia koskevassa suunnittelussa ja valmistelussa nojaa YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Jo yleisluontoisen vuonna 1959 hyväksytyn Lapsen oikeuksien julistuksen toisena periaatteena todetaan, että ”Lapsen tulee saada nauttia erityistä suojelua ja hänelle tulee lainsäädännöllä tai muulla tavoin suoda edellytykset ruumiillisesti, henkisesti, moraalisesti, sielullisesti ja sosiaalisesti terveeseen ja normaaliin kehitykseen vapaissa ja ihmisarvon mukaisissa oloissa. Säädettäessä tätä tarkoittavia lakeja lapsen etujen tulee olla tärkeimpänä näkökohtana.” Vuonna 1989 lapsen oikeudet kirjattiin valtioita sitovaksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseksi, jonka lähes kaikki maailman valtiot ovat ratifioineet. Julistuksen kymmenen periaatetta on sisällytetty sopimukseen.

Järvenpään kaupungissa on valmisteltu uutta strategiaa, jonka valtuusto hyväksyi kokouksessaan 13.6.2022. Valtuuston päätöksellä vahvistettiin tuleville vuosille arvot, visio, missio ja kolme painopistettä, joista yksi on ”ajoissa auttaminen”. Erityisesti tähän painopisteeseen liittyy strategisena päämääränä ”yksilöllinen huomioiminen”, joka antaa vahvan selkänojan edistää hyvää tuettua lapsuutta:

”Tuemme oikea-aikaisesti ja tarpeen mukaisesti elämän ​eri vaiheissa. Järvenpäässä varttuvat lapset ja nuoret saavat parhaan mahdollisen perustan tulevaisuuden rakentamiseen. Mahdollistamme hyvinvointia lähtökohdista riippumatta.”

Osana strategiaprosessia myös lapsistrategian teemaa sivuttiin Gustavelundissa 6.5.2022 pidetyssä työpajassa, johon osallistui strategiaseminaarin lapset- ja nuoret -ryhmä. Työpajassa luottamushenkilöt pohtivat kysymystä siitä, ”mitä lapsia ja nuoria koskevia asioita emme tällä hetkellä edistä, mutta joita meidän tulisi edistää strategia- ja/tai ohjelmatasolla?”. Työpajan tuloksina esille nousivat seuraavat teemat: 1) Lasten ja nuorten mielenterveys, 2) Riittävät resurssit ja laadukkaat lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut Järvenpään vetovoimatekijänä, 3) Yhteisöllisyys, vertaistuki ja osallisuus, 4) Demokratiakasvatus ja vertaisoppiminen demokratiaan, 5) Omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, 6) EVAUS (erityisesti LAVA), 7) Lapsibudjetointi, 8) Tiedolla johtaminen sekä 9) Lasten ja nuorten esiin nostaminen kuntastrategiassa. Esiin nousseet teemat on huomioitu syksyn strategiavalmistelussa.

Uusi strategia korostaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Kaupunkistrategiaa toteutetaan sitovien tavoitteiden kautta ja näitä edelleen toimeenpannaan käyttösuunnitelmiin kirjattavin strategisin toimenpitein. Lisäksi ikäryhmää koskevia hyvinvointitavoitteita asetetaan hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman tavoitteina ja näiden käyttösuunnitelmatoimenpiteinä. Nykyinen tapa mahdollistaa, että hyvinvointityötä ja -suunnittelua tehdään holistisella otteella kaikki ikäryhmät huomioiden ja laajassa yhteistyössä. Muita keskeisiä ohjausvälineitä ovat varhaiskasvatussuunnitelma, perusopetuksen opetussuunnitelma ja alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2022 - 2025 (ml. kuntakortit). Nuorta väestöryhmää koskettavat myös esimerkiksi palveluverkkosuunnitelmat (OPKA ja HYVO), kotouttamisohjelma, resurssiviisauden tiekartta ja osallisuussuunnitelma.

Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue on tehnyt valtuustoaloitteen vastineen valmistelussa yhteistyötä hyvinvoinnin palvelualueen ja konsernipalvelujen kanssa. Erillisen lapsistrategian laadinnan sijasta palvelualue näkee, että nopein ja vaikuttavin tapa edistää kansallisen lapsistrategian arvoja on toimia nykyisen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman ja uuden kaupunkistrategian kautta. Uutta kaupunkistrategiaa toteuttamaan on esitetty muun muassa seuraavat lasten asemaa edistävät sitovat tavoitteet vuosille 2023-2026:

• Varhaisen tuen osaamista ja ennaltaehkäiseviä palveluita vahvistetaan​ opetuksen ja kasvatuksen palveluissa. Tuen tarpeen alkuvaiheessa yleisellä tuella pystytään vastaamaan laajasti ja oikea-aikaisesti tuen tarpeisiin.​
• Lasten asemaa vahvistetaan kehittämällä lapsivaikutusten ennakkoarviointia ja järjestämällä LAVA-koulutusta.
• Kansallisen lapsistrategian tuloksia, hankkeita ja rahoitusmahdollisuuksia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan tukemaan kaupungin HYTE-työtä.
• Painotetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin sekä lastenoikeuksien teemoja osana Terve kunta -verkoston toimintaa.

Perustelut

Opetus- ja kasvatuslautakunta käsitteli 13.12.2022 kokouksessaan lapsistrategiaa koskevan valtuustoaloitteen vastinetta. (OPKA-ltk 13.12.2022, § 56)

Lautakunta päätti hyväksyä esitetyn vastineen lisäyksellä: "Varmistaaksemme ja tukeaksemme strategiamme päämääriä Järvenpäässä selvitetään edellytykset liittyä mukaan ilmaiseen Suomen UNICEFin tarjoamaan Lapsiystävällinen kunta -malliin. Mallin avulla Järvenpää saisi avukseen monipuolista koulutusta, kohdennettua neuvontaa ja strukturoitua tukea strategiansa päämäärien saavuttamiseksi."

Liitteenä olevassa selvityksessä on pyritty tuomaan näkyväksi Järvenpään nykyistä lapsia ja nuoria koskevaa hyvinvointityötä ja sen kehittämistä sekä arvioimaan Lapsiystävällinen kunta -mallin tuomaa lisäarvoa. Selvityksen laadintaan osallistuneiden viranhaltijoiden yhtenevä näkemys on, että malliin mukaan lähtemisen sijasta käytettävissä olevat resurssit osoitetaan suoraan lapsia ja nuoria koskevaan kehittämistyöhön ja toimenpiteisiin.

Mikäli malli halutaan ottaa käyttöön, kunnanhallituksen tulee tehdä virallinen päätös malliin hakemisesta.