Valmistelija
Kimi Alifrosti, Controller, kimi.alifrosti@jarvenpaa.fi
Perustelut
Järvenpään kaupungin talous 2023
Kaupungin taseessa oli vuoden 2022 lopussa 10,4 miljoona euroa kertynyttä ylijäämää. Kuluvan vuoden alkuperäinen talousarvio laadittiin 14,7 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi ja muutetussa talousarviossa ylijäämä on 8,6 miljoonaa euroa. Ylijäämä selittyy ensimmäiseen hyvinvointialueuudistuksen jälkeiseen vuoteen kohdistuvista verohännistä, joiden vuoksi hyvinvointialueuudistuksen mukainen verotulojen leikkaus ei vielä näy täysimääräisesti kuntien taloudessa. Kaupunki saa 2023 myös menoihinsa nähden liikaa valtionosuuksia, kun sote-menojen valtionosuusleikkausvaikutus oli huomioitu vuoden 2023 valtionosuuksissa liian pienenä.
Kaupungin tulos on viimeisimpien ennusteiden mukaan kuluvana vuonna 8,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämäpuskuria olisi näin ollen vuoden lopussa jäljellä 18,5 Me. Päivitetyllä investointien toteuma-arviolla ja tilinpäätösennusteella kuluvana vuonna otetaan lisää velkaa otetaan 14,5 miljoonaa euroa, jolloin sitä on vuoden lopussa 266 miljoonaa euroa. Muutetun talousarvion KV 29.5 mukaisesti toteutuessaan kaupungin tulos on 8,6 Me ja ylijäämäpuskuria on vuoden lopussa 19 Me. Muutetun talousarvion mukaisesti otettaisiin 19,5 Me lisää velkaa, jolloin sitä olisi vuoden lopussa 270,9 Me.
Kehyksen laadintaperiaatteet ja rakenteelliset muutokset
Nyt käsiteltävä kehys laaditaan vuosiksi 2024-27. Edellisten talousohjelmien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko talousohjelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2024, voivat lautakunnat esittää vuoden 2024 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy, tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan saman taloussuunnitelmakauden eli vuosien 2025-27 määrärahasta.
Uudeksi valtuuston sitovuustasoksi esitetään vuodesta 2024 alkaen Tarkastuslautakuntaa. Lisäksi Järvenpään Veden sitovaksi määrärahaksi esitetään toimintakatteen asemasta tilikauden tulosta. Muutoin sitovuustasoihin ei esitetä muutoksia.
Aikaisempien vuosien tapaan valtuustolle tehtävä laajempi talousarvioseuranta esitetään synkronoitavan kansalliseen taloustietojen raportointiin, jolloin osavuosikatsaus tehtäisiin 6 kuukauden tilanteesta. Lisäksi talousjaostolle ja kaupungin johdolle raportoidaan taloustilanteesta kuukausittain.
Talousarviokehys 2024-27
Vuosien 2024-27 taloussuunnitelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu taloussuunnitelma vuosille 2023-26 (KV 29.5.2023 § 26).
Kehykseen ei ole sisällytetty ehdotuksia veroperusteiden muutoksista muilta osin, kuin hyvinvointialueuudistuksen veroprosenttileikkauksen jälkeinen pyöristys lähimpään, alempaan kymmenykseen (7,6%). Verotulot on arvioitu Kuntaliiton huhtikuun veroennustekehikon pohjalta ja valtionosuudet valtiovarainministeriön julkaisemien ennakollisten valtionosuuslaskelmien mukaisesti. Tiedot hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksista kuntien verorahoitukseen vuodesta 2024 alkaen varmistuvat vasta vuoden 2023 lopulla, joten kehyslaskelmien valtionosuuksiin liittyy suurta epävarmuutta. Hallitusneuvottelujen keskeneräisyys hidastanee valtion budjetin laadintaa, joten taloussuunnitelmia tehtäessä ei ole käytettävissä ennakollisia tietoja siitä, millaisia tehtävä- ja rahoitusmuutoksia kuntiin on kohdistumassa.
Taloussuunnitelmakehyksen mukainen kaupungin neljän vuoden yhteenlaskettu tulos on 1,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuoden 2024 tulos on 2,7 Me alijäämäinen. Ylijäämä syntyy vuosina vuonna 2025-27. Taloussuunnitelmakauden tuloskehitys edellyttää sopeutustoimenpiteiden jatkamista systemaattisesti ja uusien toimenpiteiden toteutumista sekä verotulojen suotuisaa kehitystä.
Taloussuunnitelmavuosien taloutta ei ole tasapainotettu lisäämällä maanmyyntejä. Suhdannetilanteesta johtuen maanmyyntien määrää on vähennetty viimeisimpien arvioiden mukaisesti. Summa on edelleen merkittävä, vaihdellen 4,9-5,7 miljoonassa eurossa vuosittain. Käyttöomaisuuden myyntien kertaluontoisuudesta johtuen niiden varaan ei tule rakentaa pysyvien menojen rahoitusta, vaan tulot tulisi pystyä käyttämään investointien rahoitukseen tai lainojen takaisinmaksuun.
Kehysvalmistelussa on huomioitu alustava investointiohjelmaesitys ja sen mukaiset poistot sekä lainat ja lainojen rahoituskulut. Alustavassa investointiohjelmassa 10 vuoden nettoinvestointitaso on yhteensä 341 Me, ja taloussuunnitelmakauden nettoinvestoinnit ovat 167Me. Investointiohjelma täsmentyy syksyn aikana ja muutokset huomioidaan lopullisessa talousohjelmassa.
Käyttötalous
Kehykseen sisältyy aikaisempien talousohjelmien yhteydessä hyväksytyt sopeutusvaatimukset. Vuodesta 2024 alkaen toimeenpantavan 3 miljoonan euron pysyvän toimintakatesopeutuksen jakautumista sitovuustasojen kesken on muutettu voimassa olevasta taloussuunnitelmasta. Aikaisemman palvelualuekohtaisen tasajaon asemesta sopeutus on kohdennettu vahvemmin toteutumisedellytysten ja kaupungin strategisten tavoitteiden turvaamista tukien. Osa sopeutusvaateesta on kohdennettu aiemmasta poiketen myös tilaomistuksen määrärahoihin.
Kehyksen valmistelussa on huomioitu toimintakatemuutoksina sitovuustasoittain kunta-alan palkankorotukset 5.4.2023 palkkaratkaisun mukaisesti ja tunnistetut, välttämättömät menolisäykset ja muut varmistuneet, pääosin poikkeuksellisiin hinnankorotuksiin ja lakisääteisiin tehtävämuutoksiin perustuvat muutokset. Toistaiseksi huomioidut kertaluonteiset muutokset ovat:
- TE-palvelujen siirtoon valmistautuminen
- Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu vuonna 2024
- Vaalit
- Erityisluokanopettajan jatko yläkoulun ylimäääräisessä ryhmässä
- Ukrainalaisten vaikutus perusopetukseen
- Vakan palveluverkkomuutosten toimeenpanon hidastuminen (tilakulut)
- Maankäyttökorvausten lasku
Pysyvinä muutostekijöinä on huomioitu:
- Yleinen lisäys hinnankorotuksiin
- Ateriapalvelujen 10% hinnankorotus
- Siivouspalvelujen 3,7% hinnankorotus
- Työterveshuollon 5% hinnankorotus
- Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksen hinnankorotus 13%
- Varhaiskasvatuksen palvelusetelin indeksikorotus 1.8.2023 4,69%
- Vakan osallistumisasteen kasvu (lapsimäärän kasvu)
- Vakan lakisääteisen henkilöstön saatavuuden varmistaminen
- Perusopetuksen oppilasmäärän väheneminen
- Ruotsin opetuksen lisääminen
- Uusi museokohde, Villa Kokkonen
- Y-säätiön erillisosakkeista luopuminen
Sisäiset erät on huomioitu kehyksessä voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisina. Sisäiset erät ja mahdolliset palvelualueiden tehtävänjakoon liittyvät määrärahasiirrot tarkennetaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen. Osa muutostekijöinä huomioiduista euroista perustuvat alustaviin laskelmiin ja hinnankorotusesityksiin. Neuvottelujen edetessä ja muutossummien täsmentyessä tarkentuneet tiedot huomioidaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen.
Toiminnan kustannuksiin kohdistuu merkittäviä menopaineita. Ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja toimintakatteen alijäämän kasvu pysyy kustannuspaineista huolimatta 2,3 prosentissa vuonna 2024 sopeutustoimien ansiosta.
Käyttöomaisuuden myyntivoittoja arvoidaan kertyvän vuosina 2024-27 20,7 miljoonaa euroa. Maanmyyntien aikataulua, hankkeita ja euroja on tarkennettu viimeisimpien myyntiarvioiden mukaan osana investointiohjelmavalmistelua.
Verorahoitus
Verorahoitus perustuu kuntaliiton huhtikuussa julkaisemiin verotuloennusteisiin ja valtionvarainministeriön ennakollisiin valtionosuuslaskelmiin. Kuntaliiton verotuloennusteet ja valtionosuusratkaisut täsmentyvät syksyn aikana ja ne päivitetään viimeisimpien tietojen mukaisesti seuraavissa talousarvion- ja suunnitelman käsittelyvaiheissa.
Kehys ei sisällä veronkorotusesityksiä.
Rahoitus ja investoinnit
Kehyksessä on huomioitu alustavan investointiohjelman mukaiset investoinnit. Investointeista on karsittu lähivuosilta, mutta menot ovat edelleen korkeat vaihdellen 31-54 miljoonassa eurossa vuosina 2024-27. Tulorahoitus ei riitä kattamaan investointien rahoitustarvetta 2024-26. Uutta lainaa otetaan 31 miljoonaa euroja vuonna 2024 ja 26 miljoonaa euroa 2025-26. Vuonna 2027 lainamäärä vähenee alustavien laskelmien mukaan 1,4 miljoonalla. Investointien seurauksena poistot kasvavat ja lisäävät tulosvaikutteisia menoja vuoden 2023 tasosta 5,5 miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Lainaa ohjelmakauden päättyessä on yhteensä yli 326 miljoonaa euroa eli 6 549 euroa/asukas.
Korkotason on arvioitu olevan keskimäärin 3,2 % uusille nostettaville lainoille. Kaupungin lainamäärän ollessa korkea ja kasvaessa edelleen korkokulut kasvavat talousohjelmakaudella vuoden 2023 talousarviotasosta 3,6 miljoonalla vuoteen 2027, jolloin korkokulut ovat noin 9,8 Me vuodessa.
Yhteenveto
Kehyslaskelman mukainen kaupungin tulos on 2,7 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna 2024 ja taseen kertynyt ylijäämä on vuoden 2024 lopussa noin 16 miljoonaa euroa vuoden 2023 toteutuessa muutetun talousarvion mukaisesti. Suunnitelmavuosina ylijäämä kasvaa 4,1 Me ollen 20,4 Me vuoden 2027 lopussa.
Prosessin eteneminen
Kaupunginhallitus antaa 19.6.2023 taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet. Lautakunnat tekevät omat, raamin mukaiset talousarvioesityksensä syyskuun aikana. Laskelmat täsmennetään viimeisimpien verorahoitus- ja muutostietojen mukaisesti syys-lokakuussa.
Investointiohjelma, talousarvio ja -suunnitelma sekä veroperusteet tuodaan samanaikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn lokakuussa ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 13.11.2023.
KR
Päätös
Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.
Kokouskäsittely
Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti asiaa.