Kaupunginvaltuusto, kokous 24.9.2020

Perustelut

Valmistelijat: Selin Hannele, Hiironen Juhana, Karsio Mari, Veikkolainen Timi

Tiivistelmä
Neuvottelutulos valtion ja Helsingin seudun kuntien välisestä MAL-sopimuksesta vuosille 2020-2031 saavutettiin 2.6.2020. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus perustuu Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Järvenpää sitoutuu sopimuksella kaavoittamaan asuntotuotantoa maankäytön ensisijaisille vyöhykkeille ja edistämään Helsingin seudun yhteisiä tavoitteita.

Sopimuksen tausta
Helsingin seudun 14 kuntaa ja valtio ovat tehneet seudun liikennejärjestelmän, maankäytön ja asumisen kehittämistä koskevia sopimuksia vuodesta 2008 alkaen. Sopimuksella vahvistetaan kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolten sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Sopimuksessa varaudutaan pitkäjänteiseen kehitykseen ja toimenpiteiden voimistamiseen tarvittaessa.
Sopimuksen toimenpiteet luovat edellytyksiä seudullisesti tarvetta vastaavalle monipuoliselle asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja –investointien ja maankäytön yhteensovittamiselle. Toimenpiteillä edistetään vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja sitä tukevaa liikennejärjestelmää ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mahdollistetaan sujuva arki, työmarkkinoiden toimivuus ja elinkeinoelämän elinvoimaisuus. Tavoitteena on myös torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta.
Sopimuksessa määritellään tavoitetila 12-vuotisen sopimuskauden osalta Helsingin seudulle sekä kehityspolku tämän tavoitetilan saavuttamiseksi edellä mainittujen teemojen osalta. Sopimuksessa esitettävät konkreettiset toimenpiteet koskevat sopimuskauden ensimmäistä nelivuotisjaksoa 2020-2023. Sopimuksen lähtökohtana on Helsingin seudun maankäyttö, asuminen ja liikenne 2019 -suunnitelma (MAL 2019), joka on valmisteltu yhteistyössä seudun kuntien, HSL:n sekä valtion ympäristö- ja liikennehallinnon toimijoiden kesken. Järvenpää (KH 17.6.2019 § 177) on hyväksynyt suunnitelman.
 

Sovitut toimenpiteet ja Järvenpään näkökulma
Kuntien tulee sijoittaa vähintään 90 % uudesta asuntokaavoituksesta MAL 2019 -suunnitelmassa esitetyille maankäytön ensisijaisille alueille. Valtio osoittaa näille kunnallistekniikka-avustusta vähintään 10 miljoonaa euroa vuodessa painopisteen ollessa täydennysrakentamisessa. Valtio osoittaa maitaan ja valtion yhtiöiden maita asuntotuotantoon. Järvenpään kaikki seuraavien vuosien merkittävät isot asuntohankkeet sijoittuvat ensisijaiseksi määritetyille alueille. Ainoastaan muutamat pientalorakentamisen kohdealueet kuten Lehmustie Haarajoella ja Stålhanentie Vanhakylässä jäävät vyöhykkeen ulkopuolelle.
Helsingin seudun kunnat sitoutuvat tuottamaan asumisen asemakaavoja yhteensä 6 miljoonaa kerrosneliömetriä. Valtion ja kuntien yhteisenä tavoitteena on rakentaa vuoteen 2030 mennessä seudulle 200 000 uutta asuntoa. Kaudella 2020-2023 on tavoitteena tuottaa 16 500 uutta asuntoa vuodessa. Tavoitteena on turvata asuntojen koko- ja hallintamuotojakaumaltaan monipuolinen tuotanto ja sosiaalinen kestävyys. Asuntotuotannon kokonaistavoitteessa otetaan huomioon kuntien käyttökelpoiset kaavareservit ja liikenneinvestoinnit, sekä kunnan toiminnasta riippumattomat tekijät, kuten talouden suhdannevaihtelu ja asuntomarkkinatilanne.
Valtion tukeman korkotukituotannon osuus kokonaistavoitteesta on pääkaupunkiseudulla 30 % ja KUUMA-kunnissa 20 %, joista puolet tulee toteutua valtion tukemana tavallisena 40-vuotisena korkotukivuokra-asuntotuotantona ja erityisryhmien vuokra-asuntotuotantona. Valtio osoittaa tavallisille 40-vuotisille korkotukivuokra-asunnoille 10 000 euron asuntokohtaisen käynnistysavustuksen ja puurakenteisille kerrostaloille 12 000 euron avustuksen asuntoa kohden MAL 2019 -suunnitelman mukaisille maankäytön ensisijaisille vyöhykkeille rakennettaville asunnoille. Valtio-omisteinen A-Kruunu rakennuttaa tavallisia 40-vuotisia korkotukivuokra-asuntoja koko Helsingin seudun alueella.
Asuntotuotantotavoitteissa Järvenpää sitoutuu 566 asuntoon vuodessa, josta 113 kohtuuhintaisen asumista ja 57 asuntoa 40-vuotista korkotukea ja eritysryhmille suunnattua asumista. Asuntokaavoittamiselle vuosina 2020-2023 on asetettu 205 800 kem² tavoite. Nämä kunnianhimoiset kaavoitus- ja asuntotuotantotavoitteet ovat mahdollisia ja viime vuosien kehitykseen nähden realistista saavuttaa. Edellytyksenä on, että isojen kaavoitushankkeiden kuten Ainolan keskukseen sidotut valtion ratainvestoinnit toteutuvat suunnittelukauden alussa ja käynnistysavustuksia myönnetään hakemusten mukaan.
Raideliikenteen kehittäminen ja siihen varatut investoinnit ovat merkittäviä. Varikoilla on tärkeä asema lähijunaliikenteen palvelutarjonnan parantamisessa. Espoon kaupunkiradan ja Pääradan parantamishankkeen Pasila - Riihimäki 2. vaiheen toteuttamiset käynnistetään. Keravan liityntäpysäköinnin toteutus käynnistetään. Helsinki - Pasila -välin ratakapasiteettia lisätään mm. edistämällä Pisararadan suunnittelua. Kaikki pääradan parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat Järvenpäälle tärkeitä.
Valtio avustaa julkista liikennettä 35 miljoonalla eurolla nelivuotiskaudella 2020-2023. Metron kapasiteetin nostoa edistetään. Valtio osoittaa vuosina 2020-2023 tärkeisiin kustannustehokkaisiin liikennejärjestelmän parantamishankkeisiin (KUHA) 15 miljoonaa euroa, joka käytetään ensisijaisesti KUUMA-seudulla. Lisäksi valtio osoittaa 15 miljoonaa euroa Espoossa toteutettaviin hankkeisiin. Edellytyksenä on, että kunnat käyttävät hankkeisiin vastaavan summan.
Kahdelle raskaan liikenteen palvelualueelle luodaan edellytykset. Järvenpäähän ehdotetut varikkoalueet eivät ole optimaalisia ja vaativat jatkoneuvotteluja. Valtio osoittaa rahaa myös kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämiselle. Ruuhkamaksujen mahdollistamista koskeva säädösvalmistelu aloitetaan. Päätös maksujen käyttöönotosta tehdään erikseen.
Järvenpäälle merkittävä Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyden (Vähänummentie) kehittäminen. Sopimuksessa on kirjattu Helsingin kaupunkiseudun prioriteettina, että valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa vuosille 2021-2032 huomioidaan Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteys suunnittelukohteena. Samalla listalla on kuitenkin useita merkittävää rahoitusta vaativaa kohdetta ja edunvalvonta asian edistämiseksi on välttämätöntä.

Sopimuksen voimassaolo
Sopimus tulee voimaan kaikkien sopijaosapuolten hyväksyttyä sen. MAL-sopimuksen sopijaosapuolina ovat Helsingin seudun 14 kuntaa (Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) sekä  ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarain-ministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Uudenmaan ELY-keskus) ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. HSL:n hallitus on hyväksynyt sopimuksen kokouksessaan 16.6.2020. Helsingin seudun yhteistyökokous on 13.8.2020 osaltaan sopimuksen ja suosittaa sen hyväksymistä kunnille. Tavoitteena on, että sopimus voitaisiin allekirjoittaa alkusyksystä 2020.
Sopimuksen pidemmän aikavälin tavoitteet ovat voimassa 2020-2031 ja sopimuskausi kestää 31.12.2023 saakka. Sopimus uusitaan vuoden 2023 loppuun mennessä, jolloin sovitaan seuraavien vuosien toimenpiteistä. Valtio-osapuolten sitoutuminen sopimukseen määritellään valtioneuvoston päätöksellä ja valtion ehtona rahoitustoimenpiteille on, että kunnat toteuttavat sopimukseen sisältyvät kuntien toimivallassa olevat toimenpiteet.  
Sopimuksen toteutumista seuraa sopijaosapuolten edustajien vuosittain kokoontuva seurantakokous, jonka valmistelusta vastaa MAL-sopimussihteeristö.

OKT