Kaupunginvaltuusto, kokous 24.9.2020

Perustelut

Valmistelijat: hallintojohtaja Iiris Laukkanen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja Kirsi-Marja Karjalainen

Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö ovat pyytäneet Järvenpään kaupungilta lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunto on annettava 25.9.2020 kello 16.00 mennessä. 

Kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa 10.8.2020 § 254 ja päättänyt, että maakuntajakoa koskevin osin asia saatetaan kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi ja kaupunginhallitus antaa lausunnon muilta osin. Kaupunginhallitus päättää kokouksessaan 17.8.2020 tarkennetusta käsittelyaikataulusta.

Tarkennetuksi käsittelyaikatauluksi ehdotetaan maakuntajakoa koskevin osin seuraavaa:

5.10.2020        Kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätös

25.9.2020        Lausunnon määräpäivä 

24.9.2020        Kaupunginvaltuuston kokous

14.9.2020        Kaupunginhallitus tekee kaupunginvaltuustolle ehdotuksen lausunnoksi (voimaanpanolain osalta)

27.8.2020        Kaupunginvaltuuston iltakoulu.

Tarkennetuksi käsittelyaikatauluksi ehdotetaan muilta osin seuraavaa: 

25.9.2020        Lausunnon määräpäivä

(23.9.2020       Keusoten yhtymävaltuusto käsitellee lausuntoasian)

(22.9.2020      Keusoten hallituksen mahdollinen toinen käsittely lausunnon osalta)

21.9.2020        Kaupunginhallitus antaa lausunnon

14.9.2020        Kaupunginhallitus käsittelee asiaa

10.9.2020        Kaupunginhallituksen esityslista ja kokouskutsu 

(1.9.2020         Keusoten hallitus käsitellee lausuntoa)

27.8.2020        Kaupunginvaltuuston iltakoulu

26.8.2020        Talousjaoston lausunto

24.8.2020        Kaupunginhallituksen iltakoulu

21.8.2020        Talousjaoston esityslista ja kokouskutsu

19.8.2020        Hyvinvointilautakunnan lausunto

18.8.2020        Opetus- ja kasvatuslautakunnan lausunto

13.8.2020        Kuntajohtajien neuvottelukunnan kokous

Asia on laaja, periaatteellinen ja merkittävä, minkä vuoksi asiaa käsitellään laajasti eri toimielimissä ja käsittelyaikataulussa pysyminen on välttämätöntä. Asian valmistelu tapahtuu tasatahtisesti eri organisaatioissa, minkä vuoksi muiden organisaatioiden lopulliset lausunnot eivät liene käytettävissä päätöksenteon pohjana. Vastaus kaupunginjohtajan tiedusteluun, voidaanko lausunnon antamiselle varattua määräaikaa jatkaa, on ollut kieltävä.

IL

Perustelut

Valmistelijat: hallintojohtaja Iiris Laukkanen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja Kirsi-Marja Karjalainen

Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö ovat pyytäneet Järvenpään kaupungilta lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunto on annettava 25.9.2020 kello 16.00 mennessä. 

Kaupunginhallituksen on tarpeen linjata asian käsittelyvaiheet ja vahvistaa ohjeellinen käsittelyaikataulu. Kuntalain 39 §:n mukaan kaupunginhallitus käyttää kaupunginhallitus edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa, ellei hallintosäännössä toisin määrätä. Luonnoksessa laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (jäljempänä voimaanpanolaki) määritellään, mihin maakuntaan kukin kunta kuuluu. 

Lainsäädäntöhanke on monilta osin yleisesti periaatteellinen ja tärkeä. Voimaanpanolakiin sisältyvä määritys Järvenpään kaupungin kuulumisesta Keski-Uudenmaan sote-maakuntaan on yksinomaan Järvenpään kaupungin kannalta arvioituna strategisesti merkittävä ja tämän linjauksen voidaan tulkita kuuluvan kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi. Asiassa on mahdollista edetä myös siten, että valtuusto antaa lausunnon ainoastaan maakuntajakoa koskevasta valinnasta ja hallitus lausuu asiasta muutoin. Maakuntakysymyksen valmistelu voisi tapahtua kaupunginhallituksen toimesta lautakuntia kuulematta.

Asian käsittelylle on seuraavat vaihtoehdot: 

VE1: Kaupunginvaltuusto antaa lausunnon

25.9.2020         Lausunnon määräpäivä

7.9.2020            Kaupunginvaltuuston kokous

(27.8.2020        Kaupunginvaltuuston iltakoulu)

24.8.2020         Kaupunginhallitus tekee kaupunginvaltuustolle ehdotuksen lausunnoksi (voimaanpanolain osalta)

19.8.2020          Hyvinvointilautakunta käsittelee asian lautakunnan toimialaan kuuluvin osin

18.8.2020          Opetus ja kasvatuslautakunta käsittelee asian lautakunnan toimialaan kuuluvin osin

17.8.2020          Kaupunginhallitus (ensimmäinen käsittely)

Kaupunginjohtaja on pyytänyt opetus- ja kasvatus sekä hyvinvointilautakunnan käsittelyä toimialaan kuuluvin osin. Valmistelu toimielinten käsittelyyn tulee olla valmiina 10.8.2020 mennessä, jolloin opetus- ja kasvatuslautakunnan esityslista ja kokouskutsu valmistuvat. Tämä voi käytännössä asettaa haasteita sille, ehditäänkö Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän osaltaan suorittamaa valmistelua hyödyntää kaupungin lausunnon valmistelussa.  

Mikäli lautakuntia ei kuultaisi, vaan asia etenisi valtuuston päätöksentekoon suoraan kaupunginhallituksesta, olisi valmistelun oltava valmiina 13.8.2020 mennessä, jolloin kaupunginhallituksen esityslista ja kokouskutsu valmistuvat.

VE2: Kaupunginhallitus antaa lausunnon, lautakunnat valmistelevat osaltaan

25.9.2020         Lausunnon määräpäivä

21.9.2020          Kaupunginhallitus antaa lausunnon

14.9.2020          Kaupunginhallitus käsittelee asiaa

10.9.2020          Kaupunginhallituksen esityslista ja kokouskutsu 

10.9.2020          Hyvinvointilautakunnan lausunto

2.9.2020            Hyvinvointilautakunnan esityslista ja kokouskutsu

1.9.2020           Opetus- ja kasvatuslautakunnan lausunto

(27.8.2020        Kaupunginvaltuuston iltakoulu)

26.8.2020         Talousjaoston lausunto

24.8.2020         Opetus- ja kasvatuslautakunnan esityslista ja kokouskutsu

21.8.2020         Talousjaoston esityslista ja kokouskutsu

Tässä valmisteluvaihtoehdossa Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän valmistelua voitaisiin todennäköisemmin hyödyntää kaupungin antaman lausunnon materiaalina. Aikataulu mahdollistaa myös talousjaoston käsittelyn valmistelun yhteydessä. 

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymästä saadun tiedon mukaan kuntayhtymän lausuntoa käsitellään 13.8.2020 kuntajohtajien neuvottelukunnassa, kuntayhtymän hallituksessa todennäköisesti 1.9.2020 (varalla 22.9.2020) ja yhtymävaltuustossa 23.9.2020.

IL

Perustelut

Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö ovat pyytäneet Järvenpään kaupungilta lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunto on annettava 25.9.2020 kello 16.00 mennessä (lausuntopalvelu.fi)

Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esitysluonnoksella ehdotettaisiin säädettäväksi uuden hallintotason perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait, joita olisivat maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki pelastustoimen järjestämisestä sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki sekä ehdotukset kuntien rahoitusta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, maakuntien ja kuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Perustettaville uusille maakunnille siirrettäisiin vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Lausuntopyyntö sisältää eri laeista yhteensä 96 kysymystä, joihin pyydetään lausumaan. Vaihtoehtoisesti voidaan antaa vapaamuotoinen avoin lausunto. Kaupunginhallitus käsittelee sote-lausunnon käsittelyä ja valmistelua kokouksessaan 10.8.2020.

Kaupunginhallitus pyytää  opetus- ja kasvatus- sekä hyvinvointilautakunnan käsittelyä toimialaansa kuuluvin osin.

Lausuntopyynnön kysymykset ja keskeiset lait sekä pykälät, jotka käsittelevät opetus- ja kasvatuslautakunnan toimialaa on kuvattu alla. Lisäksi lautakunta voi lausua sote-lausuntopyyntöön liittyen myös muutoin.

Lausuntopyynnössä ei erikseen kysytä opiskeluhuollon palveluista, jolloin lausunto voidaan antaa vapaamuotoisena. Seuraavat lait sisältävät esityksen oppilas- ja opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluiden siirtämisestä kunnasta sote-maakunnan tehtäväksi:

Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta:

eduskunnan päätöksen mukaisesti  muutetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 9 §:n 2 ja 3 momentti, 21 §:n 2 momentti, 25 §:n 2 momentti sekä 26 §:n 1 momentti sellaisena kuin niistä on 9 §:n 2 momentti laissa 886/2017 seuraavasti:  

9 § Järjestämisvastuu

Sote-maakunta, jonka alueella oppilaitos sijaitsee vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien 1 §:ssä tarkoitettujen oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Psykologi- ja kuraattoripalvelujen on oltava opiskelijoiden helposti saavutettavissa. Palvelut on järjestettävä oppilaitoksessa tai sen välittömässä läheisyydessä 1 §:ssä tarkoitetuille perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetussa opetuksessa oleville oppilaille. Sote-maakunnalla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei kou-lutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Sote-maakunta voi tukea koulutuksen järjestäjää psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä. Ulkomailla sijaitseva koulutuksen järjestäjä vastaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä omille opiskelijoilleen. Sote-maakunta, jossa oppilaitos sijaitsee vastaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestä-misestä terveydenhuoltolaissa säädetyn mukaisesti.

Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta:

27 c§ Opiskeluhuollon kuraattoripalvelu

Sote-maakunnan on järjestettävä opiskeluhuollon kuraattoripalvelut alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta sekä ammatillista perustutkintokoulutusta ja valmentavaa koulutusta antavien koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 1 §:ssä tarkoitetuilla oppilaille ja opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta siten kuin oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetään.  Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut ovat osa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia opiske-luhuollon palveluja. Sote-maakunnan on opiskeluhuollon kuraattoripalveluja järjestäessään toi-mittava yhteistyössä oppilaan vanhempien ja huoltajien tai alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien, muun opiskeluhuolto- ja opetushenkilöstön, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Opiskeluhuollon kuraattoripalvelujen on oltava oppilaiden ja opiskelijoiden helposti saavutettavissa. Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut on järjestettävä esi- ja perusopetusta antavien koulujen oppilaille koulussa tai sen välittömässä läheisyydessä, ja opetuksen järjestäjän on tarjottava sote-maakunnan käyttöön koulussa tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat tilat näiden palvelujen järjestämiseksi. Opetuksen järjestäjä on oikeutettu saamaan tilojen käytöstä aiheutuvista kustannuksista täyden korvauksen sote-maakunnalta. Mitä edellä tässä momentissa säädetään opetuksen järjestäjästä, ei sovelleta valtioon tai yksityiseen opetuksen järjestäjään siltä osin kuin se järjestää kyseiset palvelut oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n 2 momentissatarkoitetulla tavalla omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan.

Laki  terveydenhuoltolain muuttamisesta:

16 § Kouluterveydenhuolto

Sote-maakunnan on järjestettävä kouluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien perusopetusta antavien koulujen oppilaille heidän kotipaikastaan riippumatta. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaan työelämään tutustuttamisen aikainen terveydenhuolto. Sote-maakunnan on kouluterveydenhuoltoa järjestäessään toimittava yhteistyössä vanhem-pien ja huoltajien, muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön, opetuksen järjestäjän sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Kouluterveydenhuolto on osa oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaisia opiske-luhuollon palveluja. Sote-maakunnan on osallistuttava perusopetuslain (628/1998) 15 §:n muaisen opetussuunnitelman laatimiseen siltä osin kuin se koskee oppilashuoltoa sekä koulun ja kodin välistä yhteistyötä.  Sote-maakunta vastaa oppilaan ja tarpeellisen saattajan kouluterveydenhuoltoon liittyvästä matkasta aiheutuneista kohtuullisista kustannuksista, jos matkaa ei ole mahdollista yhdistää koulumatkaan. Jos erikoistutkimukset on hankittu kouluterveydenhuollon piiriin kuuluvalle oppilaalle, joka ei ole terveyskeskusta ylläpitävän sote-maakunnan asukas, sen sote-maakunnan, jossa oppilaalla on kotikunta, on suoritettava erikoistutkimuksen hankkineelle terveyskeskukselle korvaus tutkimuksesta sekä oppilaan ja tarpeellisen saattajan matkasta aiheutuneista kohtuullisista kustannuksista. Kouluterveydenhuollon palvelujen on oltava oppilaiden helposti saavutettavissa. Sote-maa-kunnan on järjestettävä muut kuin 2 momentin 4 ja 6 kohdassa tarkoitetut kouluterveydenhuollon palvelut koulussa tai sen välittömässä läheisyydessä, ja opetuksen järjestäjän on tarjottava sote-maakunnan käyttöön koulussa tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat tilat näiden palvelujen järjestämiseksi. Opetuksen järjestäjä on oikeutettu saamaan tilojen käytöstä aiheutuvista kustannuksista täyden korvauksen sote-maakunnalta

17 § Opiskeluterveydenhuolto

Sote-maakunnan on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden ja ammatillista koulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetussa laissa (695/2019) säädetään Kansaneläkelaitoksen velvollisuudesta järjestää opiskeluterveydenhuolto korkeakoulujen opiskelijoille. Sote-maakunnan ja Kansaneläkelaitoksen on opiskeluterveydenhuollon palveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien, muun opiskelija-huolto- ja opetushenkilöstön, koulutuksen järjestäjän, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Opiskeluterveydenhuolto on osa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaista opiskeluhuoltoa sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 99 §:n 3 momentin mukaista opis-kelijahuoltoa. Sote-maakunnan tulee osallistua lukiolain (714/2018) 12 §:ssä tarkoitetun opetussuunnitelman ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 99 §:n 1 momentissa tarkoitettujen opiskelijahuollon järjestämistapojen laatimiseen siltä osin kuin ne koskevat opiskelijahuoltoa sekä oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä. Opiskeluterveydenhuollon palvelujen on oltava opiskelijoiden helposti saavutettavissa.

17 a § Opiskeluhuollon psykologipalvelut

Sote-maakunnan on järjestettävä opiskeluhuollon psykologipalvelut alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta sekä ammatillista perustutkintokoulutusta ja valmentavaa koulutusta antavien koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoite-tuilla oppilaille ja opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta siten kuin oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetään.  Opiskeluhuollon psykologipalvelut ovat osa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia opiskeluhuollon palveluja. Sote-maakunnan on opiskeluhuollon psykologipalveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä oppilaan vanhempien ja huoltajien tai alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien, muun opiskeluhuolto- ja opetushenkilöstön, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Opiskeluhuollon psykologipalvelujen on oltava oppilaiden ja opiskelijoiden helposti saavutettavissa. Opiskeluhuollon psykologipalvelut on järjestettävä esi- ja perusopetusta antavien koulujen oppilaille koulussa tai sen välittömässä läheisyydessä, ja opetuksen järjestäjän on tar-jottava sote-maakunnan käyttöön koulussa tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat tilat näiden palvelujen järjestämiseksi. Opetuksen järjestäjä on oikeutettu saamaan tilojen käytöstä aiheutuvista kustannuksista täyden korvauksen sote-maakunnalta. Mitä edellä tässä momentissa säädetään opetuksen järjestäjästä, ei sovelleta valtioon tai yksityiseen opetuksen järjestäjään siltä osin kuin se järjestää kyseiset palvelut oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan.

Perustelut

Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö ovat pyytäneet Järvenpään kaupungilta lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunto on annettava 25.9.2020 kello 16.00 mennessä (lausuntopalvelu.fi).

Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esitysluonnoksella ehdotettaisiin säädettäväksi uuden hallintotason perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait, joita olisivat maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki pelastustoimen järjestämisestä sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki sekä ehdotukset kuntien rahoitusta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, maakuntien ja kuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Perustettaville uusille maakunnille siirrettäisiin vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Lausuntopyyntö sisältää eri laeista yhteensä 96 kysymystä, joihin pyydetään lausumaan. Vaihtoehtoisesti voidaan antaa vapaamuotoinen avoin lausunto. Kaupunginhallitus käsittelee sote-lausunnon käsittelyä ja valmistelua kokouksessaan 10.8.2020.

Kaupunginhallitus pyytää  opetus- ja kasvatus- sekä hyvinvointilautakunnan käsittelyä toimialaansa kuuluvin osin.

Lausuntopyynnön kysymykset ja keskeiset lait sekä pykälät, jotka käsittelevät hyvinvointilautakunnan toimialaa on kuvattu alla. Lisäksi lautakunnalla on mahdollisuus lausua  vapaamuotoisesti sote-lausuntopyyntöön liittyen.

Kysymys 14.

Varmistaako laissa esitetty tehtävien määrittely kunnan ja maakunnan osalta väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutumisen?

Vastausvaihtoehdot: kyllä, kyllä pääosin, ei pääosin, pääosin, ei, ei kantaa.

• Sote järjestämislaki 6 §:

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa

Kunnan edistäessä asukkaittensa hyvinvointia kuntalain (410/2015) 1 §:n mukaisesti, sen on seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava kunnanvaltuustolle vuosittain. Lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet. Lisäksi sen tulee määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Kunnan on arvioitava ennakkoon päätöstensä vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen ja otettava ne huomioon kunnan eri toimialojen päätöksenteossa. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.  Kunnan on nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho ja tehtävä yhteistyötä sote-maakunnan sekä muiden kunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on toimitettava sote-maakunnalle ja julkaistava julkisessa tietoverkossa.

• Sote järjestämislaki 7 §

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote-maakunnassa

Sote-maakunnan on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen. Sen on myös asetettava suunnittelussaan tavoitteet, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen edistää hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi sote-maakunnan on määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot. Sote-maakunnan on valmisteltava omalta osaltaan valtuustolleen valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma laaditaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on julkaistava julkisessa tietoverkossa. Sote-maakunnan on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Lisäksi sote-maakunnan on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä yhteistyötä muiden sote-maakunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Sote-maakunnan on myös osaltaan mahdollisuuksiensa mukaan edistettävä järjestöjen toimintaedellytyksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 

Sote-maakuntarakennelaki 8 §

HUS-maakuntayhtymän tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä HUS-maakuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea alueensa sote-maakunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä Uudenmaan sote-maakuntien ja Helsingin kaupungin käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. HUS-maakuntayhtymän on annettava asiantuntemusta ja tukea alueen kunnille hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävissä siten, kuin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 §:ssä suunnitelman laatimiseen.

• Kysymys 48. 
• Ovatko sote-maakuntien valtion rahoituksen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoituksen määräytymistekijät (luku 3) ja niiden painokertoimet perusteltuja?
•  Vastausvaihtoehdot: kyllä, kyllä pääosin, ei pääosin, ei, ei kantaa
  Laki kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta 5 ja  15 §:t
  Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskemisen perusteina (valtionosuusperusteet) käytetään: 1) valtionosuustehtävien laskennallisia kustannuksia; 2) syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteita.
   
  Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa
  Kunnalle myönnetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinta kunnan asukasluvulla sekä kunnalle määritellyllä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimella. Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin määritellään kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa kuvaavien indikaattoreiden sekä toiminnan tulosta kuvaavien indikaattoreiden perusteella.
   
•   Laki sote-maakuntien rahoituksesta 15 §:
•   Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osuus 0,977 % maakunnan rahoituksesta 

  Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin 

Sote-maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin lasketaan sote-maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa ja toiminnan tulosta kuvaavien indikaattoreiden perusteella. Molempien osuuksien painoarvo kertoimen laskemisessa on 50 prosenttia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella määräytyvät sote-maakunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinta sote-maakunnan asukasmäärällä sekä sote-maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimella.

Perustelut

Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö ovat pyytäneet Järvenpään kaupungilta lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunto on annettava 25.9.2020 kello 16.00 mennessä.

Muut kuin maakuntajakoon liittyvät kysymykset

Lausunnossa on päädytty voimakkaasti korostamaan valtion ohjaukseen, talouteen, itsehallintoon, hyvinvoinnin- ja terveyden edistämiseen sekä oppilashuoltoon liittyvään yhdyspintaan liittyviä kysymyksiä. Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymä (Keusote) antaa asiasta oman lausuntonsa, mutta kaupungin lausunnossa ei ole katsottu tarpeelliseksi toistaa kaikkea kuntayhtymän järjestämisestä lausumaa. Pelastuslaitoksen lausuntoon ja esiin nostamiin asioihin on yhdytty, jotta tulee selkeästi esiin kuntien yhteinen tahtotila säilyttää nykyinen pelastuslaitos.

Maakuntajakoon liittyvät kysymykset

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 10.8.2020 § 245 päättänyt saattaa asian maakuntajakoa koskevin osin kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi.  

Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esitysluonnoksella ehdotettaisiin säädettäväksi uuden hallintotason perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait. Perustettaville uusille maakunnille siirrettäisiin vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Lausuntokyselyssä on aluejaosta kohdennetut kysymykset (33 ja 36) sekä mahdollisuus perustella vastausta vapaamuotoisesti. Aluejako ratkaistaan lausuntokierroksen jälkeen.

Lausuntopyyntöön sisältyvät lakiesitykset aluejaosta

Sote-maakunnista sekä maakuntajaosta sote-maakuntia perustettaessa säädetään sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta. Sote-maakuntien muuttamisesta säädetään sote-maakuntarakennelaissa.

Suomi jakaantuu sote-maakuntiin, joilla on itsehallinto siten kun sote-maakuntalaissa säädetään (sote-maakunta). Sote-maakunnan alueena on maakunta. Maakuntaan kuuluu vähintään kaksi kuntaa. Sote-maakunnan on muodostuttava yhtenäisestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Sote-maakunnan muuttaminen, yhdistäminen tai jakaminen muuttaa 1 momentissa tarkoitettua maakuntajakoa sote-maakuntien muutosta vastaavasti. Sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, saman maakunnan alueella voi olla enemmän kuin yksi sote-maakuntaa, jos se on tarpeen alueen väestömäärän tai muun vastaavan perustellun syyn takia. (Sote-maakuntarakennelaki).

Sote-maakuntarakennelaissa (2 §) sote-maakunnan muuttamisella tarkoitetaan sote-maakuntien yhdistymistä tai kunnan siirtämistä kuuluvaksi toisen sote-maakunnan alueella olevaan maakuntaan. Sote-maakuntien yhdistymisellä tarkoitetaan sote-maakuntien muuttamista, jossa 1) yksi tai useampi sote-maakunta lakkaa ja yhdistyy olemassa olevaan sote-maakuntaan 2) sote-maakunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi sote-maakunta; tai 3) sote-maakunta jaetaan kahden tai useamman sote-maakunnan kesken siten, että jaettava sote-maakunta lakkaa. Sote-maakuntia voidaan muuttaa myös siten, että kunta siirretään kuuluvaksi toiseen maakuntaan, jolloin sote-maakuntien lukumäärä ei muutu (kunnan siirtäminen). Sote-maakuntaa voidaan muuttaa (5 §), jos sote-maakunnat täyttävät muutoksen jälkeen 1 §:n 1 momentissa tarkoitetut edellytykset ja muutos parantaa:1) sote-maakunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää sote-maakunnan toimintakykyä; tai 2) sote-maakunnan asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; Sote-maakuntaa muutettaessa tulee pyrkiä kielellisesti yhteensopiviin alueisiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Valtioneuvosto päättää valtiovarainministeriön esittelystä sote-maakunnan muuttamisesta. Päätös voidaan tehdä, jos 5 §:ssä tarkoitetut sote-maakunnan muuttamisen edellytykset täyttyvät (10 §).

Sosiaali-ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (voimaanpanolaki) säädetään maakuntajaosta.

Maakuntien nimet ja alueet ovat (5 §): 1) Uudenmaan maakunta, jonka alue muodostuu Askolan, Espoon, Hangon, Helsinki, Hyvinkään, Inkoon, Järvenpään, Karkkilan, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Lapinjärven, Lohjan, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Porvoon, Pukkilan, Raaseporin, Sipoon, Siuntion, Tuusulan, Vantaan ja Vihdin kunnista.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, Uudenmaan maakunnassa on seuraavat sote-maa-kunnat (Uudenmaan sote-maakunnat): 1) Itä-Uusimaan sote-maakunta, jonka alue muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon kunnista; 2) Keski-Uusimaan sote-maakunta, jonka alue muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän, Tuusulan ja Pornaisten kunnista; 3) Länsi-Uusimaan sote-maakunta, jonka alue muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin kunnista; 4) Vantaa-Keravan sote-maakunta, jonka alue muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Vantaan ja Keravan kaupungeista.

Järvenpää voisi sijaintinsa puolesta kuulua aivan yhtä hyvin Keski-Uudenmaan kuin Kerava-Vantaankin sote-maakuntaan. Uudistuksessa on kyse erittäin merkittävästä ja historiallisesta muutoksesta paikallishallintoon. Vastaus siihen, kumpaan maakuntaan Järvenpään olisi edullista kuulua riippuu siitä, mitä valinnassa halutaan painottaa. Lausunnosta on tämän vuoksi päädytty laatimaan kaksi eri versiota siltä osin, kun kysymykset koskevat aluejakoa.

Pelastustoimen osalta on molemmissa vaihtoehdoissa päädytty painottamaan sitä, ettei Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta tarvitsisi jakaa kahteen osaan, vaan lainsäädäntö mahdollistaisi nykyisellä mallilla jatkamisen. Pelastuslaitos on toimiva ja vertailussa Suomen edullisimpia kustannuksiltaan.

Lausuntopyynnössä esitetyt kysymykset aluejakoon liittyen:

Kysymyksiä voimaanpanolaista

33. Sote-maakuntien aluejaon pohjana on kuntaperusteinen maakuntajako, josta säädetään voimaanpanolain 5 §:ssä. Onko ehdotettu aluejako tarkoituksenmukainen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen näkökulmasta?

• kyllä
• kyllä pääosin
• ei pääosin
• ei
• ei kantaa

36. Lakiehdotuksessa Uudenmaan maakunnan alueella sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaisi neljä sote-maakuntaa (Itä-Uusimaan sote-maakunta, Keski-Uusimaan sote-maakunta, Länsi-Uusimaan sote-maakunta, Vantaa-Keravan sote-maakunta) sekä Helsingin kaupunki, joka ei kuuluisi mihinkään sote-maakuntaan. Muiden aluejakojen osalta Uudenmaan nykyinen maakunta olisi yksi kokonaisuus. Onko ehdotettu sääntely aluejakojen näkökulmasta tarkoituksenmukainen?

• kyllä
• kyllä pääosin
• ei pääosin
• ei
• ei kantaa

Maakunnan valintaperusteet

Kuten lakiesityksessä todetaan sote-maakunnan muuttamisen perusteena on oltava, että muutos parantaa toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää sote-maakunnan toimintakykyä; tai 2) sote-maakunnan asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita.

Seuraavassa on käyty lyhyesti läpi keskeisiä eroja vaihtoehtojen välillä. 

Erikoissairaanhoidon kannalta eroa nykytilanne säilyisi ainakin alkuvaiheessa ennallaan, koska HUS jää esityksessä hoitamaan palveluita. On kuitenkin todennäköistä, että Kerava-Vantaan vaihtoehdossa potilaita alettaisiin aktiivisemmin ohjata muualle kuin Hyvinkään sairaanhoitoalueelle. Hyvinkään sairaalalta palvelut saa keskitetymmin, Kerava-Vantaan vaihtoehdossa täytyy erikoisalan mukaan mennä eri HYKS:n yksiköihin, joista taas saa kyseisten erikoisalojen parasta hoitoa. Asukkaiden kannalta on syytä huomioida, että potilaalla on jo nyt oikeus valita hoitopaikakseen toinen sairaala aina halutessaan. Geriatrian osalta Keusote ja HUS ovat kehittäneet yhdessä palvelumalleja, joita Kerava-Vantaan alueella ei ole. Etäisyydet niin Hyvinkäälle kuin pääkaupunkiseudun sairaaloihin ovat niin lyhyet, ettei niillä ole valinnan kannalta käytännön merkitystä.

Perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta sote-maakunnan valinta ei suuresti vaikuta palvelutasoon. Järvenpäässä on yksi sosiaali- ja terveyspalveluihin keskittyvä yksikkö (JUST) ja on vaikea nähdä tilannetta, jossa 44.000 asukkaasta 50.000 asukkaaseen kasvavan kaupungin ainoa toimipiste suljettaisiin tai sen palveluvalikoimaa merkittävästi supistettaisiin kummassakaan vaihtoehdossa. Keski-Uudenmaan vaihtoehdossa on todennäköistä, että hyvin kireälle mitoitettu rahoitus pakottaa sulkemaan toimipisteitä ja Järvenpää on sijaintinsa puolesta hyvin todennäköinen paikka palveluiden laajentamiselle. Kotiin annettavissa palveluissa tilanne ei riipu maakunnan valinnasta. Lastensuojelussa Kerava-Vantaan tilanne on tällä hetkellä aavistuksen Keski-Uuttamaata heikompi.

Taloudellisesta näkökulmasta alueiden välillä on melko merkittävä ero Kerava-Vantaan hyväksi. Väestöennusteet vuoteen 2040 osoittavat tällä hetkellä, että Kerava-Vantaalla yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 15 prosentista 19 prosenttiin ja työikäisten osuus väestöstä pysyy likimain samana (67% - > 66%). Samanaikaisesti Keski-Uudenmaan alueella yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 18 prosentista peräti 27% prosenttiin ja työikäisten osuus laskee nykyisestä 63 prosentista 59 prosenttiin.  Toisin sanoen paljon sosiaali- ja terveydenhoidon palveluita käyttävien ihmisten osuus väestöstä on vuonna 2040 suunnilleen samassa tilanteessa kuin Keski-Uudellamaalla tällä hetkellä. Sillä seikalla, kumpaan sote-maakuntaan Järvenpää kuuluu, ei ole merkittävää vaikutusta kummankaan maakunnan huoltosuhteeseen.

Lakivalmistelussa tehtyjen koelaskelmien perusteella Keski-Uusimaan täytyy tulla toimeen 32 miljoonaa euroa nykyistä pienemmällä rahoituksella, kun taas Kerava-Vantaan maakunta saa käyttöönsä 20 miljoonaa enemmän rahoitusta. Ei ole tiedossa paljonko Järvenpään mahdollinen siirtyminen vaikuttaisi rahoitukseen. Jos tarkastellaan sosiaali- ja terveysmenoja niin vuonna 2019 Järvenpään menot olivat 3303 euroa per asukas, kun Keravalla menot olivat 2929 euroa ja Vantaalla 2844 euroa. Keusoten yhteenlasketut menot per asukas olivat korkeammat kuin hiukan suuremman Vantaan.

Maakuntien verotusoikeutta valmistellaan parlamentaarisessa työryhmässä ja se tulee käsittelyyn seuraavalla vaalikaudella. Mikäli maakunnat saavat verotusoikeuden, on edellä mainituilla talousseikoilla kiistatta merkitystä järvenpääläisten maksamien verojen tasoon. On mahdotonta sanoa kuinka suuri ero on, sillä rahoitusjärjestelmässä on käytännössä oltava samanlainen tasausmekanismi, kun kunnilla on valtionosuujärjestelmässään. Maakunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa palvelutuotannon kuluihin, mutta erot huoltosuhteessa ovat niin suuret, että Kerava-Vantaan veroaste muodostuu hyvin suurella todennäköisyydellä Keski-Uudenmaan vastaavaa matalammaksi.

Järvenpääläisten osuus Keski-Uudenmaan väestöpohjasta on nyt 22 prosenttia ja väestöennusteen mukaan kasvaa 25 prosenttiin. Kerava-Vantaan maakunnasta järvenpääläisten osuus olisi 14 prosenttia ja väestöennusteen mukaan se pysyisi likimain samassa kaupungin kasvaessa suunnilleen samaan tahtiin Keravan ja Vantaan kanssa. Maakuntavaltuustoon valittujen järvenpääläisten määrää on vaikea ennakoida, mutta on todennäköistä, että Keski-Uudellamaalla paikallisten päättäjien vaikutusmahdollisuudet ovat Kerava-Vantaata paremmat.

Riskienhallinnan näkökulmasta on helpompaa jäädä nykyiseen tilanteeseen, joka tosin on osoittautunut taloudellisesti vaikeaksi ratkaisuksi. On kuitenkin muistettava, että nykyinen Keusote ei ole sama asia kuin tuleva maakunta ja kuntayhtymä voi olla hyvin toisenlaisessa tilanteessa maakunnan aloittaessa 2023. Kerava-Vantaalle siirtyminen tarkoittaisi sitä, että Järvenpään olisi järkevää irtaantua Keusotesta jo aiemmin. Toiminnallisesti kyse olisi mittavasta muutosprosessista. Talousnäkökulmasta muutos voisi johtaa edullisempaan lopputulokseen, mutta tämä tarkoittaisi sitä, että muutoksen pitäisi onnistua täydellisesti. Mikään ei estä Keusotea nykyisellään tekemästä samoja toimenpiteitä kuin mitä kaupunki irtaantuessaan kuntayhtymästä tekisi.

Talouden näkökulmasta näyttää ennusteiden valossa selvältä, että Järvenpään tulisi valita maakunnakseen Kerava-Vantaa. Samaan aikaan kun sote-maakuntauudistusta viedään eteenpäin, tehdään valtion toimesta selvitystä monialaisista maakunnista. Selvityksen lopputuloksista ei ole mitään tietoa. Mikäli maakunnille päädyttäisiin antamaan sellaisia tehtäviä, joissa esimerkiksi työssäkäyntialueella tai asiointisuunnilla on selkeää merkitystä, olisi Kerava-Vantaa Järvenpäälle loogisempi vaihtoehto.

Toiminnallisesti, vaikutusmahdollisuuksien puolesta ja lähivuosien riskienhallinnan näkökulmasta Keski-Uusimaa on Järvenpäälle parempi vaihtoehto. Keski-Uudenmaan kuntien yhteistyö on Keusoten myötä tiivistynyt huomattavasti ja on jatkunut jo pitkään. On lopulta Keski-Uudenmaan kunnista itsestään kiinni, onnistuvatko ne yhteistoiminnassa luomaan sellaista elinvoimaa, joka vaikuttaa edellä kuvattuun huoltosuhteen ongelmaan. Järvenpään kaupunki on merkittävästi saanut suuntaansa käännettyä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maakunnan valinta on myös valintaa siitä, haluaako Järvenpää kasvaa ja kehittyä Keski-Uudenmaan keskukseksi vai olla kehyskunta Vantaan määrittämässä maakunnassa.

Linkit

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=e6f74170-ce24-440f-bcaa-feada42eaf2a&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744 - lausuntopyyntö 

https://stm.fi/hanke?tunnus=STM055:00/2019 - Hallituksen esitys ja taustamateriaalit valtioneuvoston hankeikkunassa.

https://soteuudistus.fi/lakiluonnos-15.6.2020 - Materiaalit soteuudistus.fi -sivustolla.

ON

Perustelut

Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö valmistelevat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntien perustamista sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Valmistelu on edennyt siihen vaiheeseen, että Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö pyytävät lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Määräaika lausunnon antamiseen hallituksen esityksestä on 25.9.2020. Hallituksen esitykseen ja lain luonnoksiin voi tutustua https://soteuudistus.fi/etusivu . Kohdasta ”lainsäädäntö” pääsee lakiluonnoksiin.

Järvenpään kaupungin valmistelu lausunnolle on seuraava: Kaupunginhallitus on kokouksessaan 10.8.2020 § 245 päättänyt saattaa asian maakuntajakoa koskevin osin kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi. 14.9.2020 kaupunginhallitus tekee ehdotuksen maakuntajakoa koskevasta asiasta lausunnoksi kaupunginvaltuustolle, joka antaa lausuntonsa 24.9.2020 kokouksessaan. Muilta osin kaupunginhallitus antaa asiassa lausunnon 14.9.2020. Ennen 14.9. on lakiluonnokseen mahdollista antaa lausunto mm. lautakunnilla ja nyt yhteistyötoimikunnalla.

Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esitysluonnoksella ehdotettaisiin säädettäväksi uuden hallintotason perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait, joita olisivat maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki pelastustoimen järjestämisestä sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki sekä ehdotukset kuntien rahoitusta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, maakuntien ja kuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Perustettaville uusille maakunnille siirrettäisiin vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Lakiluonnoksessa on esitys, että kuntien järjestämisvastuulla olevat opiskeluhuollon palvelut siirtyvät maakuntien vastuulle. Opiskeluhuollon henkilöstöstä säädetään voimaanpanolaki 17§:ssä, henkilöstön asema. ”Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirto kunnista ja kuntayhtymistä sote-maakuntaan sekä sote-maakuntayhtymään katsotaan liikkeenluovutukseksi. Liikkeenluovutukseksi katsotaan myös kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevien opiskeluhuollon psykologien ja kuraattoreiden siirtyminen sote-maakuntaan tai maakuntayhtymään. Liikkeenluovutukseksi katsotaan myös kunnan 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien tukitehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirrot, jos tehtävää hoitavan henkilön tosiasiallisista tehtävistä vähintään puolet on 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien tukitehtäviä.”

Opetus- ja kasvatuslautakunta on omassa käsittelyssään 18.8.2020 §19 nostanut seuraavat asiat esille:

Opiskeluhuollon osalta tulee arvioida seuraavat vaihtoehdot: 
VE1: Järjestämis- ja tuottamisvastuu opiskeluhuollon palveluista säilyy kunnalla 
VE2: Järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy sote-maakunnalle 
VE3: Järjestämisvastuu siirtyy sote-maakunnalle, kunta voi toimia palvelutuottajana.

Arvioinnissa tulee painottaa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Kouluterveydenhuolto on Keski-Uudellamaalla jo siirtynyt sote-kuntayhtymän järjestämis- ja tuotantovastuulle. Koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut kytkeytyvät koulutyön lisäksi myös terveydenhuoltoon. Palveluiden siirtäminen sote-maakunnan järjestämisvastuulle tukee palveluketjujen eheyttä. Toisaalta tämä järjestely edellyttää vahvaa yhteistyötä opetustoimen kanssa.

Tässä kokouksessa yhteistyötoimikunta käsittelee lausuntopyynnön siltä osin, kun luonnoksessa on vaikutuksia Järvenpään kaupungin henkilöstöön. Henkilöstövaikutukset Järvenpään kaupungilla keskittyy opiskeluhuollon järjestämiseen, koska muilta osin luonnoksella olevan lainsäädännön piirissä olevat palvelut on organisoitu Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän tuottamina.