Valmistelija
Mari Heinonen, laskentasihteeri, mari.heinonen@jarvenpaa.fi
Perustelut
Investointiohjelma 2025-34
Investointiohjelman vuosittaiset nettoinvestoinnit vaihtelevat 20-47 miljoonan euron välillä. 10-vuotiskauden nettoinvestoinnit ovat yhteensä 293 miljoonaa euroa, mikä on 27 miljoonaa vähemmän kuin edeltävässä 10-vuotisohjelmassa. Taloussuunnitelmakaudelle 2025–28 investoinneista ajoittuu 146 miljoonaa eli 50 %. Kaupungin talouden kantokyvyn ollessa rajallinen ja tulevaisuuden näkymien ollessa haastavat investointiohjelman pitäminen maltillisena on erityisen merkityksellistä.
Investointiohjemaa laadittaessa on pyritty siihen, että
- ei rakenneta ylikapasiteettia, mikä tarkoittaa investointien ajoittamista palvelutarpeen kasvun mukaisesti
- olemassa oleva kapasiteetti hyödynnettään tehokkaasti, mikä vähentää investointitarvetta
- talonrakennuksen investoinnit suunnataan kaupungin oman palvelutoiminnan käytössä oleviin tiloihin
- kaupungin toimintaedellytykset säilytetään hyvinä
- investoimatta jättäminen tai investointien siirtäminen ei aiheuta sijoitukseen nähden kohtuuttomia lisäkustannuksia tai tulomenetyksiä tulevina vuosina
- korjausvelka pidetään kurissa
- ohjelmat synkronoidaan keskenään, jolloin menot toteutuvat mahdollisimman vähän ennen kertyviä tulovirtoja
- mahdollistetaan investoinnit, joilla parannetaan kaupungin palvelujen tuottavuutta tai tehostetaan tilankäyttöä, ja jotka siten pienentävät tarvittavia uusinvestointeja tai toiminnasta aiheutuvia käyttökuluja jatkossa.
Rakenteelliset muutokset
Allianssisopimuksen muuttuessa palvelusopimukseksi sitovan määrärahan nimeksi on muutettu Tekniset ja toiminnalliset investoinnit. Kunnallistekniikan sitovien määrärahojen infran peruskorjaus ja uudet alueet nimiksi on muutettu Uudisrakentaminen ja Peruskorjaus. Talonrakennushankkeista on erotettu ensikertaisen hankinnan irtaimisto- ja ICT-investoinnit palvelualueiden irtaimistoinvestointitaulukoihin, mikä pienentää talonrakennuksen investointisummia ja vastaavasti kasvattaa irtaimistoinvestointeja.
Maanostot ja myynnit
Maanmyyntien arvio perustuu kaupunkikehityksen selvitykseen maanmyyntipotentiaalista, josta on huomioitu 80 % toteutuvina myynteinä. Tontin myyntihinnasta investointiohjelmaan kirjautuu maa-alueiden tasearvot. Alkuvuosien tasearvot perustuu todellisiin tonttiarvoihin ja loppuvuosina tasearvoksi on arvioitu keskimäärin 15% myyntihinnasta eli noin 0,4-2,2 Me/vuosi. Tasearvon ylittävä osa myyntihinnasta kirjautuu myyntivoitoksi kaupungin tulokseen. Maan myynnit ovat kytköksissä kunnallistekniikan uusien alueiden investointien kanssa. Alueiden myyntitulot ylittävät pääsääntöisesti kohteiden investointikustannukset.
Maanostoihin on varattu vuosittain 1 - 2,1 miljoonaa euroa. Määrärahaan sisältyy myös rakennusten purkukustannuksia.
Kunnallistekniikan investoinnit
Kunnallistekniikan rakentamisohjelma on jaettu uudisrakentamisen investointeihin ja peruskorjaukseen. Uudisrakentamiseen sisältyy kaupungin vetovoiman lisäämiseen kohdistuvien uusien asunto- ja yritysalueiden ja muiden hankkeiden kunnallistekniikan rakentaminen. Uusien alueiden rakentamisella mahdollistetaan kaupungin kasvu ja elinvoiman lisääminen ja kohteet kytkeytyvät maan myyntiin. Peruskorjausinvestointeihin sisältyy olevien rakenteiden ylläpito ja perusparannukset ja uusiin alueisiin.
Kunnallistekniikan rakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 5,7-11,4 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 85 miljoonaa euroa. Uudisrakentamiseen investoidaan ohjelmassa 46,6 miljoonaa euroa ja peruskorjaukseen 38,5 miljoonaa euroa. Uudisrakentamisessa merkittävimpiä kohteita ovat Anni-tädin kylän rakentaminen 2025, Ainolan aluekeskuksen pääradan itäpuolen rakentaminen ja vuodesta 2026 alkaen eteläisempien osien rakentaminen sekä Pietilän yritys- ja Mikonkorven teollisuusalueet. Lisäksi ohjelmassa on varauduttu ELYn ja Väylän yhteishankkeisiin kaupungin pohjoisosissa vuodesta 2027 alkaen ja Haarajoen asemanseudun kehittämiseen kauden lopulla.
Talonrakennus
Talonrakennuksen investointiohjelmaan käytetään ohjelmakaudella 4,3-27,6 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 118 miljoonaa euroa. Investointitarpeet ovat erityisen suuret vuonna 2027-28. Suurimmat uudis- ja korjaushankkeet tarkastelujakson alkupuolella ovat uuden Jykin laajennus, Mankalan koulun korjaus, Haarajoen muutostyöt päiväkodiksi, Närekadun osto ja siirto Kinnarin paikalle ja Kartanon koulun uudisrakennus. Vuosien 2025-27 aikana käynnistyy myös Vihtakadun yksikön korjaus ja käyttötarkoituksen muutos, Kansakoulukadun ja Järvenpäätalon korjausinvestoinnit. Ohjelmakauden keskivaiheille ajoittuu Uimahallin perusparannus ja loppuvuosille Kirjaston ja taidemuseon korjaukset, Piirosen hanke sekä Mankalan koulun julkisivu- ja kattoremontti.
Talonrakennuksen investointiohjelmasta osa toteutetaan ns. teknisinä ja toiminnallisina investointeina, jotka kohdistuvat kaupungin omistaman rakennuskannan korjausvelan hallintaan ja tilamuutoksiin. Peruskorjaus- ja muutosinvestointien lähtökohtana on palveluverkon kunnossapito nykyisten ja muuttuvien palvelutarpeiden mukaisena. Rakennuskannan uudistuessa ja omistettujen kohteiden määrän vähentyessä peruskorjausmäärärahatarve on vähentynyt ja pudonnut vaiheittain. Teknisiin ja toiminnallisiin investointeihn on varattu ohjelmakaudella 39,2 miljoonaa euroa.
Talonrakennuksen investointiohjelma on linjassa opetuksen ja kasvatuksen että hyvinvoinnin palveluverkkosuunnitelmien kanssa. Ohjelma voi täsmentyä Hyvinvoinnin palveluverkkosuunnitelmaa päivitettäessä, kun ratkaistavaksi tulevat elinkaarensa päähän tulevien kohteiden korvaavat tilat ja mm. opetuksen palveluverkosta poistuneiden sekä muiden tyhjien rakennusten tuleva käyttö.
Liikuntapaikkainvestoinnit
Liikuntapaikkarakentaminen sisältää kaikki liikuntapaikkoihin, -kenttiin ja -alueisiin sisältyvät kustannukset ml. rakennelmat ja liikuntahalleja ja -laitoksia kevyemmät rakennukset. Liikuntapaikkojen ylläpitoon liittyvät tärkeimmät investoinnit kohdistuvat kuntoratojen ja reittien sekä lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen. Liikuntapaikkarakentamiseen käytetään koko investointiohjelmakaudella yhteensä alle 5,9 miljoonaa euroa.
Irtaimisto ja kehitysinvestoinnit
Irtaimistoinvestointeihin kuuluvat investoinnit koneisiin, kalustoon ja laitteisiin sekä aineettomiin hyödykkeisiin kuten tietojärjestelmiin. Painopiste irtaimistoinvestoinneissa on ICT-sidonnaisissa toimintaa tukevissa kehitystehtävissä.
Irtaimistoinvestoinnit esitetään palvelualueittain. ICT-investoinnit ovat konsernipalvelujen vastuulla. Muut irtaimistoinvestoinnit ovat vähäisiä ja pääasiassa kalustohankintoja. Kuluvan vuoden ohjelmassa irtaimistoinvestointeihin on opetuksen ja kasvatuksen hankkeiden osalta tuotu talonrakennuksen investointirahoista erotetut hankkeiden yhteydessä tehtävät investoinnit ensikertaiseen kalustoon ja ICT-laitteisiin, mikä nostaa irtaimistomäärärahoja merkittävästi. ICT- ja irtaimistomääräraha vaihtelee vuosittain lähivuosien 1,2 - 1,9 miljoonan euron ja loppuvuosien arvioidun 0,7 miljoonan euron välillä.
Kehitysinvestointeihin on varattu taloussuunnitelmavuosille 200te ja vuodesta 2029 alkaen 500te määräraha tuottavuus- ja vetovoimainvestointeihin. Kehitysinvestointien toteuttamisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma, jolla osoitetaan selkeästi, että investointi maksaa itsensä takaisin menosäästöinä tai tulolisäyksinä. Kaupunginjohtaja päättää yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon ja sen ylittävistä hankkeista päättää kaupunginhallitus.
Osakkeet
Osakkeiden investointiohjelma sisältää Ainolan pysäköintiyhtiön pääomittamisen. Terveystalon vuosittain rahastoitavat rahoitusvastikkeet näkyvät menoina osakkeissa vielä vuodella 2025, minkä jälkeen toimintamalli päättyy sote-vuokraustoiminnan muuttuessa.
Järvenpään veden investoinnit
Järvenpään Veden investointeihin kuuluvat vesihuoltoon liittyvien vesihuoltojärjestelmien, vesijohtojen, viemärien yms. toteutus ja hulevesiverkoston rakentaminen. Järvenpään Veden hankkeet kytkeytyvät tiivisti kunnallistekniikan investointeihin, minkä lisäksi on myös ns. omia investointeja. Järvenpään Veden investointeihin on vuodelle 2025 varattu 5,5 miljoonaa euroa ja vuodesta 2026 alkaen 6 miljoonaa. Investointitarvetta nostaa merkittävän siirtopaineviemärin rakentaminen Tuusulan rajalta Nummenkylästä Pellonkulman kautta Ristinummelle vuosina 2026-27. Muita ohjelmakauden merkittäviä investointihankkeita ovat Ainolan aluekeskuksen jatkorakentaminen, Pasila-Riihimäki radan 2. vaiheen lisäraide, Mikonkorven teollisuusalue ja Haarajoen asemanseutu. Järvenpään Veden omina hankkeina jatkuu vesihuollon uusiminen vuonna 2024 tehdyn saneeraus- ja kriittisyystarkastelun mukaisissa vesihuoltokohteissa.
Kaikki Järvenpään Veden investoinnit rahoitetaan veden asiakas- ja liittymismaksuilla.
Investointiohjelma ja kaupungin talous
Kaupungin tulorahoitus ei riitä rahoittamaan investointeja, joten kaupungin velkaantuminen jatkuu vuoteen 2028 asti. Kaupungin velkamäärä nousee vuosina 2025, 2027 ja 2028. Korkeimmillaan lainaa on vuoden 2028 lopussa 303 miljoonaa euroa. Lainamäärä laskee 230 miljoonaan euroon vuoden 2034 loppuun mennessä. Korkotasojen noustua, kaupungin lainamäärän kasvaessa ja rahoituspohjan kavennuttua hyvinvointalueuudistuksen seurauksena lainanhoitokuluilla on aiempaa suurempi merkitys kaupungin talouden tasapainolle.
Investointiohjelman päivittäminen ja seuranta
Investointiohjelma päivitetään vuosittain kaupungin kaikkien palvelualueiden ja Mestaritoiminta Oy:n yhteistyönä. Päivitys on tarpeen, jotta voidaan varmistaa ennakoitujen ja toteutuneiden toimintaympäristömuutosten ja suunnitelmien yhdenmukaisuus.
Investointien ohjelmointi ja kustannusten arviointi on sitä tarkempaa, mitä lähempänä investointivuosi on nykyhetkeä. Ohjelma on päivitystä silmällä pitäen jaettu ajallisesti kolmeen jaksoon: toteutus-/rakentamisvaiheeseen (vuodet 2025-27), kehitys-/yleissuunnitteluvaiheeseen (vuodet 2028-2030) ja palveluverkko/-hankesuunnitteluvaiheeseen (vuodet 2031-34). Investointiohjelmaan tehtävät muutokset keskittyvät vuosittaisissa päivityksissä pääosin toteutusvaiheen jälkeisiin vuosiin ts. hankkeisiin, joista ei vielä ole päätöstä. Palvelualueet voivat tehdä esityksiä uusista kehitys- ja palveluverkkovaiheen investoinneista investointiohjelmaa päivitettäessä.
Alustava investointiohjelma laaditaan muuttuneiden tietojen ja tarpeiden mukaisesti ja lähetetään ennen lopullista päätöksentekoa lautakunnille kommentoitavaksi.
Investointiohjelman toteutumista seurataan osana talouden kuukausi- ja osavuosiraportointia talousarviovuodelle ajoittuvien hankkeiden osalta. Kehitys- ja palveluverkkovaiheen investointeja tarkastellaan vain investointiohjelmaa päivitettäessä tarkentuneiden korjaus- ja palvelutarvearvioiden ja palveluverkkoselvitysten pohjalta.
Nyt hyväksyttävä investointiohjelma luo puitteet tulevien vuosien investointiohjelmille. Seuraavan päivityksen lähtökohtana on nyt hyväksyttävä ohjelma, jota täsmennetään edellä mainituin perustein vuoden kuluttua. Päivityksen painopiste on jatkossakin lähtökohtaisesti 4-10 vuoden päässä ohjelman hyväksymisajankohdasta. Hankkeiden keskeytyessä tai toimintakentän muuttuessa radikaalisti voi hanke poikkeuksellisesti palata toteutusvaiheesta kehitysvaiheeseen tai nousta toteutettavaksi normaalia päätösaikataulua nopeammin.
Lautakuntien lausunnot
Lauta- ja johtokunnat ovat antaneet lausuntonsa alustavaan investointiohjelmaan kaupunginhallituksen 17.6.2024 § 168 pyynnön mukaisesti syyskuun aikana. Lautakuntia kehotettiin tarkastelemaan investointitasoja jatkovalmistelussa kriittisesti. Hankkeiden laatua, laajuutta ja toteuttamisaikaa pyydettiin arvioimaan kriittisesti. Lausunnoissa tuli huomioida myös investointien välilliset vaikutukset palvelualueiden käyttömenoihin ja investointien toteutettavuus käyttötalousmäärärahojen riittävyyden näkökulmasta. Kaupungin taloustilanne ei mahdollista lisämäärärahojen myöntämistä laajentuvien tilojen tai kunnossapidettävien alueiden suoraan tai välillisesti aiheuttamiin mahdollisiin lisäkuluihin, vaan ne tulee kyetä kattamaan olevista raameista. Lautakuntien tekemät muutosesitykset on sisällytetty investointiohjelmaan.
Kooste voimassa olevaan investointiohjelmaan tehdyistä muutoksista on pykälän oheismateriaalina.
KR
Ehdotus
Esittelijä
Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi
Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan vuosien 2025-34 investointiohjelman.
Käsittely
Esittelijä muutti päätösehdotusta seuraavasti: "Kartanon koulun hanketta siirretään vuodella eteenpäin. Tekniset korjaukset investointiohjelmaan ja talousarvioon 2025 ja taloussuunnitelmaan 2025 - 2028 tehdään teknisinä korjauksina. Ennen lopullisen investointipäätöksen tekemistä päätöksentekoon tuodaan ratkaisu Kartanon koulun peruskorjauksen ja uudisrakennusvaihtoehdon välillä".
Ossi Vähäsarja teki Pirjo Komulaisen kannattamana seuraavan muutosesityksen: "Kaupunginhallitus päättää hyväksyä investointiohjelman esityksen mukaisesti seuraavalla muutoksella: JYK3 Kansakoulunkadun korjaushankkeeseen varataan virkamiesvalmisteluna tunnistettu 14.860.000 euroa, joka jakautuu investointivuosille seuraavasti: 2026: 1.000.000€, 2027 8.915.000€ 2028 4.825.000€ 2029 60.000€ 2030 60.000€ Lopullinen investointisumma vahvistetaan, kun valmistelussa oleva hankesuunnitelma hyväksytään. Investointivarauksen talousvaikutukset korjataan vastaavasti taloussuunnitelmaan."
Puheenjohtaja totesi, että koska käsittelyn kuluessa oli tehty kannatettu muutosehdotus, asiasta oli äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin sähköinen äänestys.
Äänestyksen jälkeen ääniin 7 JAA-ääntä, 4 EI-ääntä, päätettiin esittelijän muutetun ehdotuksen mukaisesti.
Päätös
Hyväksyttiin muutetun päätösehdotuksen mukaisesti äänin 7-4.