Perustelut
Valmistelijat:
toimitilajohtaja Tuomas Koskiniemi
opkan palvelualuejohtaja Merja Narvo-Akkola
tilasuunnittelun pedagoginen kehittämispäällikkö Jan Mikkonen
hyvon palvelualuejohtaja Kristiina Soots
maankäyttöjohtaja Juhana Hiironen
kulttuurijohtaja Pirre Raijas
talousjohtaja Kirsi Rinne
rakennuttamisjohtaja Teemu Jaakkola, Mestaritoiminta Oy
projektipäällikkö Jens Martin, Mestaritoiminta Oy
Taustaa
Kaupunginvaltuusto päätti 11.12.2023 § 72 hyväksyä vuosien 2024–2033 investointiohjelman siten, että investointiohjelmasta karsitaan vuosilta 2024–2027 yhteensä 40 miljoonaa euroa. Investointiohjelman karsintaesitys tuotiin valtuuston päätettäväksi 4.3.2024 § 4. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen muilta osin, mutta peruutti Mankalan kouluhankkeen siirron ja palautti esityksen JYK hankkeen toiseen vaiheen osalta valmisteluun.
Investointikarsintaesityksessä JYK hankkeen 2. vaiheen toteutus oli siirretty vuosilta 2024–26 vuosille 2028–30. Kaupunginhallitus hyväksyi 16.1.2023 § 3 JYKin 2. vaiheen hankesuunnitelman ja siihen sisältyvät hankkeen lähtökohdat ja budjetin, joiden mukaisesti hankkeen jatkosuunnittelu on viety päätökseen. Hankkeen suunnitelmat ovat tällä hetkellä valmiit rakentamisen kilpailutusta varten. Esitetty siirto tarkoitti käytännössä hankkeen laittamista pitoon muutamaksi vuodeksi ja toteutuksen käynnistystä hyväksyttyjen suunnitelmien pohjalta myöhemmin.
Valtuustossa nostettiin esiin useita näkökulmia JYK:n 2. vaiheen uudelleen valmisteluun liittyen. Nykyisen hanke-esityksen rinnalla toivottiin arvioitavan vaihtoehtoisia toteutustapoja liittyen mm. laajempaan uudisosaan, Kansakoulukadun rakennuksen korjaukseen, käytöstä poistuvan Juholan rakennuksen käyttöön ja korjaukseen, sekä eri toteutustenvaihtoehtojen vaikutuksia muihin koulurakennuksiin ja –hankkeisiin, kuten Ainolaan ja Anttilan koulun käytöstä poistettuun siipeen.
Kaupunginhallitukselle on laadittu Tilaomistuksen, palvelualueiden ja Mestaritoiminnan yhteistyönä yhteenveto tunnistetuista selvitystoiveista ja arvioitu mm. niiden toteuttamiskelpoisuutta sekä kustannuksia. Yhteenveto pitää sisällään myös katsauksen suunniteltuun JYK-kokonaisuuteen ja Kansakoulunkadun koulurakennuksen tilanteeseen (korjaukset ja kustannusarvio) sekä kustannusvertailun vastaavan tyyppisiin hankkeisiin.
Nykyinen JYK 2 -hankkeen sisältö
Suunniteltu JYK-koulukokonaisuus koostuu moduulikoulusta, JYK-1 vaiheen uudisrakennuksesta ja JYK 2-vaiheen uudisrakennuksen laajennusosasta ja vanhan Kansakoulunkadun peruskorjattavasta rakennuksesta. Kokonaisuus on suunniteltu siten, että toiminnalliset tavoitteet täyttyvät ja rakennuksiin suunnitellut toiminnot palvelevat koko koulualueen oppilaita. Suunniteltu JYK2 vaihtoehdon toteuttaminen voidaan aloittaa heti tai palvelutarpeen näkökulmasta sitä voidaan lykätä 1-4 vuotta eteenpäin. Liitteessä 1 on esitetty tarkemmin JYK-koulukokonaisuutta.
Kansakoulunkadun vanhan koulun katsaus
Kansakoulunkadun rakennuksen edellinen peruskorjaus on toteutettu 2000-luvun vaihteessa. Nyt suunnitellussa peruskorjaushankkeessa korjataan tutkimuksissa havaitut ongelmat sekä puutteet, uusitaan talotekniikkajärjestelmät sekä muokataan tilat palvelemaan suunniteltua toimintaa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että rakennuksen rakenteet korjataan siten, että voidaan luoda terveelliset ja turvalliset tilat rakennuksen käyttäjille. Suunnittelussa on huomioitu esteetön kulku sisäänkäyntien yhteydessä sekä sisätiloissa eri tasoerojen välillä. Liitteessä 2 on esitetty tarkemmin tutkimuksissa havaittuja merkittävimpiä ongelmia ja toimenpiteet terveellisyyden näkökulmasta.
Hankkeen peruskorjauksen ja uudisosan yhteenlaskettu kustannusarvio on tällä hetkellä 19,1 M€ sisältäen 0,15 M€:n varauksen moduulikoulun toiminnallisiin muutoksiin. Hankkeen investointisuunnitelman mukainen budjetti on 19,6 M€, eli tämänhetkisen arvion mukaan hanke alittaisi budjetin noin 0,5 M€. Budjetin todellinen alitus selviää vasta rakennustöiden aikana. Liitteessä 3 (EI JULKINEN) on esitetty hankkeen yleissuunnitelmien perusteella laadittu kustannusarvio. Liitteessä käsitellään korjauskustannusten tasoa ja verrataan sitä vastaavan tyyppisten hankkeiden julkisista tietolähteistä saatuihin kustannustietoihin. Laaditun kevyen selvityksen perusteella voidaan todeta, että hankkeen kustannustaso on vastaavien hankkeiden tasolla.
Valmistellulle JYK2-kokonaisuudelle valtuustossa esiin nostettuja vaihtoehtoja
Kaupunginvaltuustossa investointisuunnitelman käsittelyn yhteydessä (4.3.2024, § 4) käydyssä keskustelussa esiin nostettiin valmistellulle kokonaisuudelle, eli vanhan Kansakoulunkadun koulun koulurakennuksen korjaamiselle ja uudishankkeena toteutettavan nk. Nopan rakentamiselle, erilaisia vaihtoehtoisia malleja. Vaihtoehtoehdotuksissa mainittiin mm. Nopan toteuttaminen aiemmin päätettyä suurempana ja Kansakoulunkadun vanhan koulurakennuksen korjaamisesta luopumista. Tontilla sijaitseva Juholan koulurakennus ei kuulu mukaan nykyiseen JYK-kokonaissuunnitelmaan, mutta myös sen korjaaminen koulukäyttöön osaksi JYK-kokonaisuutta nostettiin esiin.
Monet esiin nostetut vaihtoehdot perustuvat Kansakoulunkadun vanhan koulurakennuksen purkamiseen tai siitä luopumiseen. Koska Kansakoulunkadun vanhassa koulurakennuksessa on sr-11 suojelumerkintä, ei sen purkamisen katsota olevan mahdollista. Koska rakennus on ja pysyy suojeltuna, voi siihen liittyä tulevia hoitovelvoitteita, eikä sen jättäminen korjaamatta tule kysymykseen (mm. kohteen vaarallisuus). Kansakoulunkadun vanha koulurakennus sijaitsee myös keskellä JYKin koulutonttia ja koulun toiminta on haasteellista järjestää, jos keskellä pihaa on tyhjä rakennus. Vanhan huonokuntoisen koulurakennuksen myynti kiinteistökehityshankkeeksi (muuttaminen asumiskäyttöön tms.) on hyvin epätodennäköinen skenaario. (Liite 4)
Valtuustossa käydystä keskustelusta on tunnistettu 4 vaihtoehtoista ratkaisua. Tunnistetut vaihtoehdot on kuvattu tarkemmin liitteessä 5. (Liite 5)
- V1. Kansakoulunkadun koulua ei korjata, vaan rakennetaan isompi Noppa
- V2. Kansakoulunkadun koulua ei korjata, vaan korjataan Juhola
- V3. Kansakoulunkadun koulu ja Juhola korjataan
- V4. Anttilan koulun tyhjän siiven hyödyntäminen
Vaihtoehdossa V1. isompi Noppa sijoitettaisiin JYK:n tontille tai Urheilukadun tontille (vanha JYK). Sijoitettaessa iso Noppa JYK:n tontille, ei tontin koko riittäisi kattamaan kasvavaa rakennusmassaa ja pihatoimintojen sijoittamista tontille. Sijoitettaessa iso Noppa Urheilukadun tontille, menetettäisiin osa tontista saatavista arvioilta 5 M€:n myyntituotoista ja jouduttaisiin rakentamaan lisätiloja (piha, toinen ruokala ja keittiö) Nopan yhteyteen.
Vaihtoehdot V1. ja V2. perustuvat vanhan Kansakoulunkadun korjaamatta jättämiseen. Aiemmin esitellystä kohteen suojelullisesta tilanteesta johtuen vaihtoehtojen toteutettavuutta ei pidetä mahdollisena. V2 vaihtoehdossa korjattaessa pelkkä Juhola koulukäyttöön kapasiteetti ei riitä opetuksen tarpeisiin.
Vaihtoehto V4. katsotaan haasteelliseksi Anttilan koulun sijainnin takia. Anttila sijaitsee kaukana kasvavasta eteläisestä Järvenpäästä, jossa oppilaspaikat tarvittaisiin ja kapasiteetiltaan Anttilan lisäsiipi on riittämätön.
Vaihtoehto V3. sen sijaan katsotaan olevan mahdollinen toteuttaa. Vaihtoehdossa V3. Juholan peruskorjaus korvaisi uudisrakennuksena toteutettavaksi suunnitellun Nopan. Juholan koulurakennus on suurempi kuin suunniteltu Noppa. V3 vaihtoehdossa JYKin kokonaiskapasiteetti kasvaisi 160 oppilaalla. Juholan kouluun pystyttäisiin sijoittamaan vaativan erityisen tuen (TOI) oppilaiden tilat, mutta tämä edellyttäisi toisen ruokalan ja keittiön rakentamista Juholaan JYK1:ssä olevien lisäksi. Juholan koulun peruskorjaamisesta ei ole olemassa suunnitelmia, mutta alustavasti sen peruskorjaamisen arvioidaan maksavan noin 5,0–8,4 M€. Nopan rakennuskustannukset ovat tämänhetkisen tiedon mukaan noin 3,4 M€, eli Juholan korjaaminen tulisi investointikustannuksiltaan kalliimmaksi kuin Nopan rakentaminen. Edullisuutta arvioidessa tulee huomioida, että mikäli Juhola peruskorjattaisiin koulukäyttöön, siitä ei voida saada kiinteistökehityksen kautta myyntituottoja tai hyödyntää sitä kaupungin muissa tilaratkaisuissa. Muu hyödyntäminen edellyttää kuitenkin käyttötarkoituksesta riippumatta peruskorjausinvestointien ja suunnitelmien tekemistä.
Juholan koulurakennuksen mahdollinen muu jatkokäyttö
Jos Juholan koulurakennus ei tule olemaan osa JYK-hanketta, niin sen tulevaisuus tulee ratkaista. Vaihtoehtoina ovat mm. jonkin kaupungin oman toiminnan sijoittaminen siihen tai kiinteistökehitys ja myynti.
Hyvon toiminnoissa Juholan käyttöä on pohdittu vuoden 2022–23 aikana siten, että kohteessa voisi toimia nuorisopalveluiden, opiston, järjestöjen ja lapsiperhepalveluiden toimintoja. Nuorisopalvelujen osalta muutoksessa voitaisiin luopua Temalin vuokratilasta. Vaihtoehtoisesti / lisäksi Juholaan voisi mahdollisesti sijoittaa myös liikuntakeskus Piirosessa olevia toimintoja. Hyvo katsoo, että toimintojen keskittäminen toisi paljon synergiaetuja alueelle toimintojen osalta.
Kohteen jatkokäyttö Hyvon palveluverkkoon tulee arvioida koko palveluverkko huomioiden. Jotta käyttöönotto olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukainen, tulee arvioida tämänhetkisten palveluverkossa olevien kohteiden korvaamista Juholan tiloilla. Juholan käytön jatkaminen edellyttää peruskorjauksen tekemistä riippumatta tulevasta käyttötarkoituksesta. (Liite 6)
Kiinteistökehityksen näkökulmasta Juholan koulun alla olevan maan jatkojalostamiselle on edellytyksiä, mikäli ko. rakennusta ei hyödynnetä kaupungin palveluverkoissa. Juholan koulun rakennusta ei ole suojeltu, ja mikäli kyseinen rakennus puretaan, on sen alla oleva tontti erinomainen laadukkaalle kaupunkiasumiselle. Nykyiselläkin tonttitehokkuudella pelkän tontin arvo asumiskäytössä on noin 2 M€. Rakennuksen kirjanpitoarvo kaupungin taseessa on tällä hetkellä noin 1,3 M€. (Liite 4)
Yhteenveto vaihtoehdoista
Esitetyistä vaihtoehdoista useimmat perustuvat vanhan Kansakoulunkadun koulurakennuksen purkamiseen. Kohde on suojeltu, eikä sitä saa purkaa, minkä lisäksi sen jalostettavuus esim. asuinkäyttöön on haastava/epätodennäköinen. Toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja ovat siten eteneminen jo suunnitellulla JYK2-vaihtoehdolla sekä vaihtoehto, jossa sekä vanha Kansakoulunkadun koulu että Juholan koulurakennus peruskorjattaisiin (ns. V3).
JYK:n 2. vaiheen toteuttamiseen on tehty kattavasti suunnittelutyötä ja muodostunut lopputulos täyttää hankkeelle asetetut toiminnalliset, tekniset ja taloudelliset vaatimukset. Yllä mainittujen seikkojen lisäksi suunniteltua JYK2-toteutusratkaisua tukevina argumentteina voidaan mainita mm. seuraavat:
- Ratkaisu toteuttaa parhaiten toiminnan tavoitteita.
- Ratkaisu on vastaavien hankkeiden kustannustason mukainen.
- JYK2:n osalta suunnitteluun jo menneet noin 1,1 M€. (Alaskirjattava, mikäli hanke ei toteudu. JYK-kokonaisuuden suunnittelu aloitettu jo vuonna 2018).
- Mahdollistaa Urheilukadun kiinteistön täysimääräiset myyntituotot.
- Mahdollistaa Juholasta luopumisen, minkä kautta voidaan saada myyntituottoja.
Hankkeessa nähdään tarkoituksenmukaisena edetä aiemmin tehdyn investointipäätöksen (KH 16.1.2023, § 3) ja sitä täsmentävän viranhaltijapäätöksen (talousjohtaja 4.10.2023, § 14) sekä tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Juholan jatkokäyttöä voidaan arvioida osana Hyvon palveluverkkoa, mutta sen mahdollisesta käytöstä voidaan päättää myöhemmin erikseen. Jatkokäyttöarvioinnin osana myös Juholan kiinteistökehityksellinen potentiaali tulee arvioida tarkemmin.
Suunnitellun JYK2-toteutusratkaisun aikataulullinen tarkastelu ja mahdollinen vaiheistaminen
Ylläkuvattuja tehtyjä selvityksiä esiteltiin kaupunginhallituksen iltakoulussa 8.4.2024. Keskusteluissa nousi esiin mahdollisuus toteuttaa suunniteltu JYK2-kokonaisuus kahdessa vaiheessa. Kaupunginhallitus linjasi, että tehtyjä selvityksiä tulee täydentää suunnitellun ratkaisun vaiheistamisen huomioivilla vaihtoehdoilla.
JYK2-hankkeen rakentaminen on investointisuunnitelmavalmistelussa esitetty olevan mahdollista aloittaa vuonna 2024. Jotta koulutoiminnan rakennustyönaikainen turvallisuus saadaan parhaiten toteutumaan ja rakentamismelun vaikutukset koulutyöhön minimoitua, tulee uuden JYK:n viereen rakennettavan Nopan rakennustyöt aloittaa keväällä. Tällöin perustus-, paalutus- ja elementtityöt saadaan toteutettu kesällä. Vuoden 2024 osalta rakennustöiden toteutus ei enää onnistu kuvatussa aikataulussa, ja rakennustöiden aikaisin aloitusajankohta on vuosi 2025.
JYK2-hankeen aikataulutusta ja vaiheistusta on tarkasteltu kolmen vaihtoehdon kautta:
- Toteutus heti: Kokonaisuuden rakentamisen aloitus 2025
- Ajallinen eteenpäin siirto: Kokonaisuuden rakentamisen aloitus vuonna 2028
- Vaiheistus: Nopan rakentaminen aloitetaan 2025 ja vanhan koulun korjaaminen 2028
Eri vaihtoehdoista on tarkasteltu vaikutuksia käyttäjän toimintaan, rakennushankkeeseen (mm. kustannukset) ja kaupungin talouteen (tilakustannukset, investointitasot ym.). Vaikutukset käyttäjän ja rakennushankkeen näkökulmasta on esitetty liitteessä 7.
Käyttäjän näkökulmasta: Toiminnan näkökulmasta nykyisissä tiloissa voidaan toimia lukuvuosi 2024-25. Mikäli hanketta siirretään vuoteen 2028 tai sen toteutusta vaiheistetaan, tulee Juholan rakennukseen ja mahdollisesti Urheilukentän moduuliin tehdä muutostöitä, jotta voidaan mahdollistaa turvalliset, riittävät ja asianmukaiset tilat esi- ja alkuopetukselle, vaativalle erityisopetukselle ja aineopetukselle.
Rakennushankeen näkökulmasta: Johtuen rakennusalan heikosta kysyntätilanteesta, hankkeen investointikustannusten arvioidaan olevan edullisemmat (18,4 M€), jos rakentaminen aloitetaan vuonna 2025 ja molemmat osat toteutetaan samalla kertaa. Mikäli hankkeen aloitusta siirretään vuoteen 2028, investointikustannusten arvioidaan palaavan alan kustannusnousun myötä aiemmin arvioituun kustannustasoon ollen noin 19,8 M€ (sisältäen Juholan muutostyöt 0,3 M€). Hanke on teknisesti mahdollista vaiheistaa siten, että Nopan rakentaminen alkaisi 2025 ja peruskorjaus vuonna 2028. Johtuen arvioidusta tulevasta kustannustason noususta ja lisääntyneistä työmaakustannuksista, nousisi tässä vaihtoehdossa hankkeen kustannukset 20,0 M€:oon (sisältäen Juholan muutostyöt 0,3 M€).
Kaupungin kokonaistalouden näkökulma ml. tilakustannukset: Kokonaistaloudellisessa tarkastelussa on huomioitu investointien lainan korot, poistot sekä kohteiden käyttökustannukset (ylläpito ym.). Laskenta huomioi erilaiset investointikustannukset korkojen ja poistojen kautta. Tarkastelu on tehty vuoden 2030 loppuun, jolloin JYK2-kokonaisuus on kokonaan valmis.
Toteutettaessa hanke vuonna 2025 alkaen yhdellä kertaa, muodostuisi käyttötalouteen tarkastelujaksolla noin 7,4 M€ kustannukset. Siirrettäessä hanketta ajallisesti eteenpäin vuoteen 2028, olisivat vastaavat kustannukset noin 4,5 M€, johtuen pienemmistä korkokustannuksista sekä myöhemmin alkavista poistoista. Vaiheistettaessa hanke käyttötalouskustannukset olisivat noin 5,4 M€. Vaiheistuksessa ensivaiheessa rakennettava Noppa ei mahdollista Juholasta luopumista, vaan sen kustannukset rasittavat kaupunkia JYK2-kokonaisuuden valmistumiseen saakka. Laskelma vaihtoehtojen kustannuksista liitteessä 8.
Riskejä/epävarmuustekijöitä: JYK2:n toteutuksen siirtoon liittyy muutamia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Näitä ovat mm. Järvenpään yläkouluoppilasmäärän kehittyminen ja oppilaspaikkojen riittävyys, mikäli hanke aloitetaan vasta vuonna 2028. Yläkoulupaikkojen riittävyyteen kytkeytyy myös Kartanon koulu, eli sen kunto ja kaavaillun peruskorjaus-/uudisrakennusinvestoinnin toteutumisajankohta ja kartanon hankkeen laajuus. Juholan koulurakennuksen soveltuvuus ja riittävyys nykyiseen toimintaansa ja siihen liittyvät mahdolliset toiminnalliset ja tekniset muutostyötarpeet tarkentuvat valvontaviranomaisen tarkastuksen myötä keväällä 2024. Muutostyötarpeet riippuvat myös hankkeen päätetystä ajankohdasta.
Yhteenveto
Yllä kuvattujen selvitysten perusteella voidaan todeta, että tehdyillä JYK2-suunnitelmilla jatkaminen on toiminnallisesti paras ja kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto. Tämän vaihtoehdon sisältämä uudisrakentaminen ja peruskorjaaminen voidaan toteuttaa 1- tai 2- vaiheisesti aloittaen työt vuosina 2025 - 2028. Palvelutarpeen näkökulmasta sekä JYK2-osion vaiheistaminen että ajallinen siirto ovat mahdollisia toteuttaa, mutta kumpikin vaihtoehto edellyttävät tiloihin kohdistuvia toiminnallisia muutoksia. Vertailtaessa ajoitusvaihtoehtoja talouden näkökulmasta on vaihtoehto, jossa hanke toteutetaan 1-vaiheisesti aloittaen vuonna 2025, investointikustannuksiltaan edullisin. Tarkasteltaessa vaihtoehtoja kaupungin käyttötalouden hallinnan näkökulmasta, on hankkeen ajallinen siirto vuoteen 2028 edullisin vaihtoehto ja tukee siten parhaiten kaupungin taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Hankkeen ajalliseen siirtämiseen liittyy kuitenkin muihin opetuksen palveluverkkomuutoksiin kytkeytyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä, mistä johtuen aikatauluratkaisu esitetään tehtäväksi osana investointiohjelman päivitystä syksyllä 2024.
Kokouskäsittely
Toimitilajohtaja Tuomas Koskiniemi, palvelualuejohtaja Merja Narvo-Akkola, talousjohtaja Kirsi Rinne sekä projektipääällikkö Jens Martin selostivat asiaa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ehdotti asian palauttamista valmisteluun. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.