Perustelut
Investointiohjelma 2027-2036
Investointiohjelman vuosittaiset nettoinvestoinnit vaihtelevat 19 - 42 miljoonan euron välillä. 10-vuotiskauden nettoinvestoinnit ovat yhteensä 325 miljoonaa euroa, mikä on 1,4 miljoonaa vähemmän kuin edeltävässä 10-vuotisohjelmassa. Taloussuunnitelmakaudelle 2027–30 investoinneista ajoittuu 155 miljoonaa eli 48 %. Investointiohjelma 2027-2036 on esitetty pykälän liitteenä.
Investointiohjelman laadinnassa on huomioitu valtuuston kesäkuussa (8.6.2026 § 40 ja § 41) hyväksymät opetuksen ja kasvatuksen sekä hyvinvoinnin palveluverkkosuunnitelmat ja niiden mukaiset investoinnit. Aiemmin ennakoitua myöhemmin käynnistyneen talouskasvun ja edelleen korkealla pysyvän työttömyyden sekä valtionosuusleikkausten seurauksena kaupungin tulorahoitus on kehittynyt arvioitua heikommin, joten korkokustannusten nousuun on investointiohjelmavalmistelussa reagoitu viivästämällä investointeja lainamäärän ja rahoituskulujen kasvun hillitsemiseksi. Ohjelmaan on syksyn aikana tehty karsintoja ja viivästyksiä erityisesti uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen sekä talonrakennuksen hankkeisiin.
Investointiohjemaa laadittaessa on edelleen pyritty siihen, että kaupungin elivoima ja toimintaedellytykset säilytetään hyvinä ja korjausvelka pysyy kurissa. Ohjelmat on synkronoitu keskenään, jolloin menot toteutuisivat mahdollisimman lähellä kertyviä tulovirtoja.
Rakenteelliset muutokset
Investointiohjelmasta on poistettu erillinen sitovuustaso kehitysinvestoinnit. Tietyiltä osin tuottavuutta parantavia investointeja toteutetaan osana ICT-investointeja. Erillistä määrärahaa ei ole hyödynnetty viime vuosina, mistä johtuen määrärahat on poistettu budjetista.
Maanostot ja myynnit
Maanmyyntien arvio perustuu kaupunkikehityksen selvitykseen maanmyyntipotentiaalista. Investointiohjelmakaudella maanmyyntituloja arvioidaan kertyvän yhteensä 45,5 miljoonaa euroa. Tontin myyntituloista investointiohjelmaan kirjautuu maa-alueiden tasearvot, jotka vaihtelevat vuosittain 0,5 - 1 miljoonassa eurossa. Alkuvuosien tasearvot perustuvat todellisiin tonttien tasearvoihin ja loppuvuosina tasearvoksi on arvioitu keskimäärin 15% myyntihinnasta. Tasearvon ylittävä osa myyntihinnasta kirjautuu myyntivoitoksi kaupungin tulokseen. Maan myynnit ovat kytköksissä kunnallistekniikan uusien alueiden investointien kanssa. Maa-alueiden myyntitulot ylittävät pääsääntöisesti alueiden kunnallistekniikan investointikustannukset.
Maanostoihin on varattu vuosittain 0,5 - 2,1 miljoonaa euroa. Määrärahaan sisältyy myös rakennusten purkukustannuksia.
Talonrakennus
Talonrakennuksen investointiohjelmaan käytetään ohjelmakaudella 3,7 - 23,7 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 145,8 miljoonaa euroa. Investointitarpeet ovat erityisen suuret vuosina 2027-2032. Suurimmat käynnissä olevat uudis- ja korjaushankkeet ovat Mankalan koulun peruskorjaus ja JYK 3 -vaihe. Lähivuosina on käynnistymässä Kartanon koulun hanke, jäähallin peruskorjaus sekä Haarajoen koulun muutostyöt, Tahvontuvan päiväkodin peruskorjaus ja mahdollisesti Suvirannan museointi. Suurimpia investointihankkeita loppukaudella ovat mm. uimahallin perusparannus sekä Järvenpää-talon ja taidemuseon ratkaisut.
Kaupungin omistaman rakennuskannan kunnossapitoon, korjausvelan hallintaan sekä toiminnan tarpeiden muutoksiin vastaaviin tilamuutosinvestointeihin on investointiohjelmassa varattu yhteensä 35 miljoonaa euroa Teknisiin ja toiminnallisiin investointeihin. Määrärahaa on pienennetty aiemmasta rakennuskannan uudistuessa ja omistettujen kohteiden määrän vähentyessä.
Talonrakennuksen investointiohjelmassa ei ole investointivarauksia palveluverkkosuunnitelmissa auki jääneisiin kohteisiin. Palveluverkkopäätösten mukaisesti mm. Juholan, Myllytien ja Kinnarin päiväkodin peruskorjauksista päätetään myöhemmin, erillisen arvion perusteella. Mikäli Seutulantalon purkua ei voida toteuttaa, palautuu rakennuksen käyttötarkoitus uudelleen arvioitavaksi, mikä vaikuttanee osaltaan myös muiden kohteiden tulevaan käyttöön.
Kunnallistekniikan investoinnit
Kunnallistekniikan rakentamisohjelma on jaettu Infran suunnitteluun ja Infran rakentamiseen. Kunnallistekniikan investointiohjelma sisältää maanmyyntituloihin sidottujen, kaupungin kasvuun tähtäävien ja elinvoimaa lisäävien hankkeiden uudisrakentamisen, sekä olemassa olevan kunnallisteknisen infrastruktuurin kuten katujen, puistojen ja yleisten alueiden peruskorjaukset.
Kunnallistekniikan rakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 7,2 - 12,1 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 96,6 miljoonaa euroa. Infran suunnitteluun investoidaan ohjelmassa 8,4 miljoonaa euroa ja rakentamiseen 88,2 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä kunnallistekniikan lähivuosien hankkeita ovat Pasila-Riihimäki lisäraide, Kaunismetsän ja Terholan asuntoalueen rakentaminen sekä Mikonkorven yritysalue. Myöhempinä vuosina käynnistyy merkittävimpinä hankkeina Ainolan Asemakylän ja Länsi-Ristinummen Kulttuuripellon asuntoalueiden sekä Pohjois-Wärtsilän teollisuusalueen rakentaminen.
Lisäksi ohjelmassa on varauduttu katujen peruskorjauksiin sekä EVK:n ja Väylän yhteishankkeisiin kaupungin pohjoisosissa vuodesta 2027 alkaen.
Liikuntapaikkainvestoinnit
Liikuntapaikkarakentaminen sisältää kaikki liikuntapaikkoihin, -kenttiin ja -alueisiin sisältyvät kustannukset ml. rakennelmat ja liikuntahalleja ja -laitoksia kevyemmät rakennukset. Liikuntapaikkojen ylläpitoon liittyvät tärkeimmät investoinnit kohdistuvat kuntoratojen ja reittien sekä lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen. Merkittäviä investointeja tehdään ohjelmakauden loppupuolella Keskuskentän ja Juholanpellon alueille sekä Terholan liikuntapuistoon. Liikuntapaikkarakentamiseen käytetään koko investointiohjelmakaudella yhteensä 8,1 miljoonaa euroa.
Irtaimisto ja ICT-investoinnit
Irtaimistoinvestointeihin kuuluvat investoinnit koneisiin, kalustoon ja laitteisiin sekä aineettomiin hyödykkeisiin kuten tietojärjestelmiin. Painopiste irtaimistoinvestoinneissa on ICT-sidonnaisissa toimintaa tukevissa kehitystehtävissä. Irtaimistoinvestoinnit esitetään investointiohjelmassa palvelualueittain. ICT-investoinnit ovat konsernipalvelujen vastuulla. Muut irtaimistoinvestoinnit ovat pääasiassa vähäisiä kalustohankintoja.
ICT- ja irtaimistomääräraha vaihtelee vuosittain lähivuosien 1,2 - 2,2 miljoonan euron ja loppuvuosien arvioidun 0,7 miljoonan euron välillä.
Osakkeet
Osakkeiden investointiohjelma sisältää vain Ainolan pysäköintiyhtiön pääomittamisen vuosina 2027 ja 2028.
Järvenpään Veden investoinnit
Järvenpään Veden investointeihin kuuluvat vesihuoltoon liittyvien vesihuoltojärjestelmien, vesijohtojen, viemärien yms. toteutus ja hulevesiverkoston rakentaminen. Järvenpään Veden hankkeet kytkeytyvät tiivisti kunnallistekniikan investointeihin, minkä lisäksi Vedellä on myös ns. omia investointeja. Veden investointitarvetta nostaa merkittävän siirtopaineviemärin rakentaminen Tuusulan rajalta Nummenkylästä Pellonkulman kautta Ristinummelle vuosina 2027-2028. Muita ohjelmakauden merkittäviä investointihankkeita ovat Ainolan aluekeskuksen jatkorakentaminen, Länsi-Ristinummi sekä Pietilän ja Pohjois-Wätsilän yritys- ja Mikonkorven teollisuusalueet. Järvenpään Veden omina hankkeina jatkuu vesihuollon uusiminen saneeraus- ja kriittisyystarkastelun mukaisissa vesihuoltokohteissa. Lisäksi vuonna 2026 käynnistettyä verkoston aluemittauksen rakentamista ja vesitasehallinnan kehittämistä jatketaan läpi koko suunnittelukauden.
Järvenpään Veden investointeihin on varattu vuosittain 6 miljoonaa euroa. Kaikki Järvenpään Veden investoinnit rahoitetaan veden asiakas- ja liittymismaksuilla.
Investointiohjelma ja kaupungin talous
Kaupungin tulorahoitus ei riitä rahoittamaan kaupungin toiminnan menoja ja investointeja, joten kaupungin velkaantuminen jatkuu vuoteen 2032 asti. Kaupungin velkamäärä nousee kaikkina taloussuunnitelmavuosina 2027-2030. Taloussuunnitelmaan pohjautuvien pitkän aikavälin talouslaskelmien mukaan lainaa on korkeimmillaan 304 miljoonaa euroa vuoden 2032 lopussa. Lainamäärä laskee 253 miljoonaan euroon vuoden 2035 loppuun mennessä. Korkotasojen noustua, kaupungin lainamäärän kasvaessa ja rahoituspohjan kavennuttua investointien tasolla ja lainanhoitokuluilla on aiempaa suurempi merkitys kaupungin talouden tasapainolle.
Investointiohjelman päivittäminen ja seuranta
Investointiohjelma päivitetään vuosittain kaupungin kaikkien palvelualueiden yhteistyönä. Päivitys on tarpeen, jotta voidaan varmistaa ennakoitujen ja toteutuneiden toimintaympäristömuutosten ja suunnitelmien yhdenmukaisuus ja mahdolliset palveluverkkosuunnitelmiin tehtävät tarkistukset. Investointien ohjelmointi ja kustannusten arviointi on sitä tarkempaa, mitä lähempänä investointivuosi on nykyhetkeä. Ohjelma on jaettu ajallisesti kolmeen jaksoon: toteutus-/rakentamisvaiheeseen (vuodet 2027-29), kehitys-/yleissuunnitteluvaiheeseen (vuodet 2030-2032) ja palveluverkko/-hankesuunnitteluvaiheeseen (vuodet 2033-36). Investointiohjelmaan tehtävät muutokset keskittyvät vuosittaisissa päivityksissä pääosin toteutusvaiheen jälkeisiin vuosiin ts. hankkeisiin, joista ei vielä ole päätöstä.
Investointiohjelman toteutumista seurataan osana talouden kuukausi- ja osavuosiraportointia talousarviovuodelle ajoittuvien hankkeiden osalta. Kehitys- ja palveluverkkovaiheen investointeja tarkastellaan vain investointiohjelmaa päivitettäessä tarkentuneiden korjaus- ja palvelutarvearvioiden ja palveluverkkosuunnitelmien pohjalta.
Nyt hyväksyttävä investointiohjelma luo puitteet tulevien vuosien investointiohjelmille. Seuraavan päivityksen lähtökohtana on nyt hyväksyttävä ohjelma, jota täsmennetään vuoden kuluttua. Päivityksen painopiste on lähtökohtaisesti 4-10 vuoden päässä ohjelman hyväksymisajankohdasta. Hankkeiden keskeytyessä tai toimintakentän muuttuessa radikaalisti voi hanke poikkeuksellisesti palata toteutusvaiheesta kehitysvaiheeseen tai nousta toteutettavaksi normaalia päätösaikataulua nopeammin.
Lautakuntien lausunnot
Kaupunginhallitus hyväksyi 15.6.2025 § 180 alustavan investointiohjelman, joka lähetettiin lautakunnille kommentoitavaksi. Lauta- ja johtokunnat ovat antaneet lausuntonsa alustavaan investointiohjelmaan syyskuussa.
Lausuntoa pyydettäessä lautakuntia kehotettiin arvioimaan hankkeiden laatua, laajuutta ja toteuttamisaikaa kriittisesti ja esittämään keinoja vuosittaisten investointitasojen madaltamiseksi erityisesti taloussuunnitelmavuosilta sekä vuosittaisten investointitasojen vaihtelun tasoittamiseksi. Lausunnoissa tuli myös huomioida investointien välilliset vaikutukset palvelualueiden käyttömenoihin. Lausunnossa tuli ottaa kantaa siihen, millaisia määrärahatarpeita investoinnit aiheuttavat käyttötalouteen ja miten määrärahatarpeet katetaan. Mikäli investointi aiheuttaa lisämäärärahatarpeita, tuli lautakunnan esittää perustelut sille, miksi investointi on tästä huolimatta toteutettava esityksen mukaisesti. Lähtökohtaisesti laajentuvien tilojen, liikuntapaikkojen tai kunnossapidettävien alueiden suoraan tai välillisesti aiheuttamiin mahdollisiin lisäkulut tulee kyetä kattamaan olevista määrärahoista.
Lautakunnat ovat antaneet lausuntonsa investointiohjelmaan:
- kaupunkikehityslautakunta 22.9.2026 § 75
- hyvinvointilautakunta 23.9.2026 § 47
- Järvenpään Veden johtokunta 23.9.2026 § 17
- opetus- ja kasvatuslautakunta 24.9.2026 § 59.
Investointiohjelmia muutettiin osin lautakuntien lausuntojen jälkeen muuttuneen talouden kokonaisnäkymän, erityisesti nousseiden korkokustannusten vuoksi, joten lausunnot on osin annettu lopullista esitystä laajemmista investointikokonaisuuksista. Lausunnot on esitetty pykälän liitteinä.
Kooste voimassa olevaan investointiohjelmaan tehdyistä muutoksista ja investointiohjelmien esittely- ja taustamateriaalit on lisätty pykälän oheismateriaaliksi.
KR