Kaupunginhallitus, kokous 10.5.2021

Perustelut

Laajan hyvinvointikertomuksen 2017-2020 valmistelijat: Kristiina Hannula ja Kirsi-Marja Karjalainen

Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Sen lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Laajassa hyvinvointikertomuksessa asetetaan paikallisiin olosuhteisiin ja hyvinvointi-indikaattorien osoittamiin tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen valtuustokausittaiset tavoitteet, määritellään niitä tukevat toimenpiteet ja arviointimittarit, huomioiden kunnan taloudelliset voimavarat.

Tämä valtuustokausittainen laaja hyvinvointikertomus pohjautuu vuonna 2019 hyväksyttyyn Järvenpään kaupunkistrategian päämääriin ja tulevaisuuskuviin sekä sen pohjalta laadittuun ”Hyvä elämä ja toimiva arki v. 2020–2021” -hyvinvointisuunnitelmaan. On huomioitava, että valtuustokauden alussa asetetut hyvinvointitavoitteet ja mittarit muuttuivat kesken kauden uuden kaupunkistrategian laatimisen vuoksi ja että kertomuksessa arvoidut tavoitteet ovat olleet voimassa vain vajaan vuoden.

Suuri muutos tapahtui vuoden 2019 alussa, jolloin Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä  aloitti ja toi merkittäviä muutoksia kaupungin organisaatioon ja palveluiden järjestämiseen. Yhteistyön rakentaminen kaupungin ja sote-palveluiden kesken on vaatinut henkilöstöltä paljon aikaa ja voimavaroja. Yhteisten prosessien rakentamisessa on kuitenkin edistytty. Yhteisiä toimivia prosesseja ovat mm. lapsiperheiden hyten ja varhaiskasvatuksen, kotoutumisen ja työllisyyden edistämiseen liittyvät prosessit. Sote-kustannusten kasvu valtuustokauden aikana ja koronapandemiasta johtuva hoitovelka aiheuttavat haasteita sekä kaupungin että sote-kuntayhtymän hyvinvoinnin palveluiden kehittämiselle ja ylläpitämiselle.

Hyvinvoinnin johtaminen on Järvenpäässä varmistettu toimivilla poikkihallinnollisilla rakenteilla ja kutsumalla mukaan työhön toimijoita kuten esim. yhdistyksiä ja vaikuttamistoimielimet. Kertomuksen ovat koonneet Järvenpään monialaisen hyvinvointiryhmän jäsenet. Hyvinvointiryhmän ohjausryhmänä toimii kaupungin johtoryhmä. Lautakunnat ovat käsitelleet ja hyväksyneet osaltaan hyvinvointikertomuksen. Lisäksi hyvinvointikertomusta on käsitelty kaikkien lautakuntien ja vaikuttamistoimielinten yhteisessä iltakoulussa. Iltakoulun materiaalit on koottu ja niitä tullaan hyödyntämään mm. uuden hyvinvointisuunnitelman laatimisessa.

Laaja hyvinvointikertomus koostuu kolmesta osasta. Hyvinvoinnin tilaa arvioidaan kertomuksessa saatavissa olevien tilastotietojen perusteella. Aikuisväestön hyvinvointia ja terveyttä kuvaavat tilastot (FinSote) ovat vuodelta 2018 ja seuraavat vertailutiedot saadaan vasta 2021. Kouluterveystutkimustiedoista on käytettävissä vertailutiedot vuosilta 2017 ja 2019. Seuraavat kouluterveyskyselyn tulokset saadaan v. 2021. Väestö- ja taloustilastot ovat päivittyneet osin 2019 ja ennakkoväestötilasto koskee vuotta 2020. Kaupunkilaisille suunnattu webropol-kysely täydentää tilastotietoja (liite 2.). Kolmantena materiaalina on palveluiden kuvaukset toimenpiteistä hyvinvointisuunnitelman painopisteittäin (liite 1.). Tämä materiaali kokonaisuudessaan tullaan julkaisemaan kaupungin nettisivuilla kertomuksen valtuustokäsittelyn jälkeen. Laaja hyvinvointikertomus julkaistaan myös sähköisen hyvinvointikertomuksen alustalla osoitteessa www.hyvinvointikertomus.fi.

Terveydenedistämisaktiivisuuden (TEA) ulottuvuudet kuvaavat kunnan toimintaa eri näkökulmista (perusopetus, liikunta, perusterveydenhuolto, kulttuuri, kuntajohto). Perusajatuksena on, että toimiakseen laadukkaasti ja tehokkaasti kunnan on huomioitava kaikki nämä näkökulmat. Tea-viisari perustuu kunnan itsearviointiin ja eri osa-alueita mitataan kahden vuoden välein. Tea-viisari mahdollistaa vertailun eri kuntien välillä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Järvenpää sijoittuu koko maahan verrattuna paremmin liikunnan terveydenedistämisaktiivisuudessa, saman tasoisesti perusopetuksessa ja lievästi alle maan keskitason kulttuurissa ja kuntajohdossa.

Taloudelliset mittarit osoittavat kaupungin huoltosuhteen kasvua, mikä tulee asettamaan tulvaisuudessa haasteita palveluiden järjestämiselle. Huoltosuhteen kasvuun vaikuttavat sekä lasten että ikäihmisten määrän kasvu. Vieraskielisen väestön kasvu asettaa palveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen omat haasteensa. Voimakas väestönkasvu edellyttää ennakointia ja palvelutarpeiden huomiointia hyvinvointipalveluissa kuten nuoriso-, liikunta- ja harrastuspalveluissa. Tähän tarpeeseen vastataan valmisteilla olevissa opetuksen ja kasvatuksen sekä hyvinvoinnin palvelualueiden palveluverkkosuunnitelmissa. Työikäisen ja ikääntyneen väestön toimintakykyisyyden edistäminen ja ylläpitäminen tarkoittaa hyvinvointia edistävien palveluiden mahdollisimman kattavaa ja helppoa saatavuutta ja väestön oman aktiivisuuden kannustamista.

Toimeentulo- ja koulutustasolla (ns. sosioekonomiset tekijät) on tutkimuksissa osoitettu yhteys hyvinvointiin ja terveyteen. Karkeasti arvioiden Järvenpään aikuisväestöstä noin kolmannes kokee hyvinvointinsa ja terveytensä keskimääräistä heikommaksi. Noin viidennes työikäisistä on joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan takia, yli 65-vuotiaista 14 %.  Ruoka-apua tarjoavat järjestöt kertovat avun tarpeen kasvusta. Koulutustaso on Järvenpäässä noussut. Asunnottomien määrä on vaihdellut (huomioitava tilastointiin liittyvät asiat) eri vuosina ja viimeisin luku 40 on vuodelta 2020. Ikääntymisen myötä kokemus hyvinvoinnista ja terveydestä heikkenee. Yli 65-vuotiaista 42 % ja yli 75-vuotiaista 51 % kokee hyvinvointinsa ja terveytensä keskimääräistä heikommaksi.

Huono-osaisuuden ilmiö on havaittavissa verrattaessa Järvenpäätä muihin vastaaviin kaupunkimaisiin kuntiin. Huono-osaisuus koostuu useasta eri indikaattorista ja mittaa paremmin ilmiötä kuin yksittäiset mittarit. Päätelmänä ja yhteenvetona voidaan todeta ottaen huomioon eri mittarit, että hyvinvointia edistäviä toimia tulee kohdentaa heikoimmassa asemassa oleviin. Keskeistä on tehdä se monialaisessa yhteistyössä sote-palveluiden ja järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien kanssa. Tämä tarkoittaa yhteisten prosessien edelleen kehittämistä.

Lapset ja nuoret kokivat oman terveydentilansa aiempaa huonommaksi v. 2019 verrattuna vuoteen 2017. Liikunnan määrä oli vähentynyt kauttaaltaan ja ylipainoa todettiin useammin. Jatkuva koulukiusaaminen näytti vähentyneen tilastojen valossa verraten muihin Keski-Uudenmaan kuntiin, mutta ammatillisilla oppilaitoksilla se oli lisääntynyt. Valtaosaa 4–5-luokkalaisista ei ollut kiusattu ollenkaan. Mielialaan liittyvät haasteet olivat lisääntyneet lapsilla ja nuorilla Järvenpään osalta eniten, verraten muihin Keski-Uudenmaan kuntiin. Nuorten tupakointi oli vähentynyt, mutta nuuskan käyttö lisääntynyt. Kannabiksen käyttö erityisesti ammattiin opiskelevilla oli lisääntynyt. Yhä useampi kertoo, että omalta paikkakunnalta on helppo hankkia huumeita.

Kansallisia hyvinvointitilastoja täydennetään kaupunkilaisten kokemuksia hyvinvoinnista, osallisuudesta ja turvallisuudesta kartoittavalla kyselyllä (liite 2). Kaupunkilaisia pyydettiin pohtimaan hyvinvointiaan vuonna 2020, ja lisäksi kysyttiin koronapandemian vaikutuksia hyvinvointiin. Keskeisiä hyvinvoinnin lähteitä kaupunkilaisille olivat perhe, läheiset ja luonto. Kaupunkia pidettiin perheystävällisenä, vihreänä ja kauniina kaupunkina. Huolta kannettiin voimakkaasta rakentamisesta ja toivottiin, ettei sitä tehdä luonnon kustannuksella.

Noin puolet vastaajista kertoi koronan vaikuttaneen heikentävästi hyvinvointiin vähän ja neljännes merkittävästi. Liikunta- ja kulttuuritoimintojen sulku koettiin hyvinvointia heikentävinä tekijöinä. Kyselyn mukaan kaupunkilaiset toivoivat enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia elinympäristöä koskeviin asioihin sekä siihen, kuinka hyvin kaupunki ja Keusote huomioivat asiakkaan tai asukkaan halun vaikuttaa omiin tai yhteisiin asioihin. Vaikka 483 kaupunkilaisen vastauksista ei voida tehdä tilastollisia päätelmiä, voidaan niitä pitää tärkeinä asukkaiden kuulemisina, mielipiteinä ja ”äänenä”, ja hyödyntää palveluiden kehittämisessä.

Hyvinvoinnin tarpeisiin on vastattu monipuolisesti, ja nämä kuvaukset ovat luettavissa liitteestä 1. Yhteenvetona voidaan todeta, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisessa yhteistyössä on kehitytty. Hyvinvointisuunnitelman ohjaava vaikutus palveluiden kohdentamisessa ja kehittämisessä tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti alkaa näkyä. Kaupungin eri palvelualueiden yhteistyötä täydentävät hienosti yhteistyö järjestöjen, yhdistysten, vaikuttamistoimielimien sekä lukuisten vapaaehtoisten kanssa. Alueellista hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä on toteutettu kuntien ja Keusoten alueellisen hyvinvointia ja terveyttä edistävässä työryhmässä.

Koronapandemia on vaikuttanut laajasti sekä kuntalaisten hyvinvointiin (liite 2.) että palveluiden tuottamisen tapaan (liite 1.). Koronan jälkeiseen aikaan on varauduttava tunnistamalla väestöryhmiä ja yksilöitä, jotka tarvitsevat tukea ja apua ja kohdennettava palveluita heille. THL ja eri tutkimuslaitokset ovat julkaisseet useita tutkimuksia koronan vaikutuksista hyvinvointiin. Yhteisenä tuloksena havaitaan, että eniten kielteisiä hyvinvointivaikutuksia on aiheutunut heille, jotka jo ennen koronaa ovat olleet heikoimmassa asemassa.

Laajan hyvinvointikertomuksen materiaaleja tullaan hyödyntämään syksyllä käynnistyvässä uudelle valtuustokaudelle laadittavassa hyvinvointisuunnitelmassa.

KH

Ehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan laajan hyvinvointikertomuksen 2017-2020.

Käsittely

Tämä asia käsiteltiin § 116 jälkeen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja Kirsi-Marja Karjalainen ja palvelualuejohtaja Kristiina Hannula selostivat asiaa.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.