Järvenpään Veden johtokunta, kokous 18.9.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 26 Järvenpään Veden talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2026-2028

JARDno-2024-785

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kimi Alifrosti, Controller, kimi.alifrosti@jarvenpaa.fi

Perustelut

Näkymä taloussuunnittelukauteen 

Kaupungin taseessa oli vuoden 2023 lopussa 20,1 miljoona euroa kertynyttä ylijäämää. Kaupungin tulos on tämänhetkisten ennusteiden mukaan kuluvana vuonna 5,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ylijäämäpuskuria olisi näin ollen vuoden lopussa jäljellä 14,4 Me. Päivitetyn investointien toteuma-arvion ja tilinpäätösennusteen mukaisesti kuluvana vuonna otetaan lisää velkaa otetaan 13,6 miljoonaa euroa, jolloin sitä on vuoden lopussa 268,4 miljoonaa euroa. ​​​​Talousarvion (KV 27.5.) muutosesityksen mukaisesti toteutuessaan kaupungin tulos olisi -4,7 Me alijäämäinen, ylijäämäpuskuria olisi vuoden lopussa 15,4 Me ja lisää velkaa otettaisiin 33,1 Me, jolloin sitä olisi vuoden lopussa 287,9 Me.

Kuntakenttään on viime vuosina kohdistunut suuria muutoksia. Viimeisimpien soteuudistukseen liittyvien laskelmien mukaisesti soteuudistus heikentää Järvenpään verorahoitusta pysyvästi 6,7 miljoonalla eurolla ja väliaikaisesti vuosina 2025-27 1,9 miljoonalla eurolla vuosittain. Kuntakentän uudistukset jatkuvat 2025, kun TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille ja Keski-Uudenmaan kuntien työllisyysalue aloittaa toimintansa Järvenpää vastuukuntanaan. Valmistelussa on myös muita merkittäviä uudistuksia, kuten valtionosuusjärjestelmän uudistus 2026 ja kiinteistöverouudistus 2026/27, joiden kuntakohtaisista vaikutuksista ei toistaiseksi ole käytettävissä edes alustavia tietoja. Taloussuunnitelmavuosien verorahoituksen tasoon liittyy näin ollen jälleen merkittäviä epävarmuuksia. 

Tämänhetkisin tiedoin kaupungin verorahoitus on heikkenemässä tehtäviin nähden. Investointeihin kohdistuu keväällä 2024 hyväksytyistä karsinnoista huolimatta jälkeen uusia korotuspaineita ja tehtävien lisääntyessä, palvelutarpeiden muuttuessa  ja kustannusten kasvaessa toiminnan menopaineet ovat nekin huomattavia. Korkotasoissa on viitettä laskusuunnasta ja investointien siirtymät karsintapäätösten seurauksena vähentävät poistojen tulosvaikutusta lähivuosina ja helpottavat näin osaltaan kaupungin haastavaa taloustilannetta. Nykyisillä veroasteilla, investoinneilla, palveluilla ja kustannustasoilla kaupungin rahoitus on riittämätön kattamaan sekä toiminnasta että investoinneista aiheutuvat menot.    

Kehyksen laadintaperiaatteet 

Kehys laaditaan vuosiksi 2025-25. Aikaisempien vuosien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko taloussuunnitelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2025,​ voivat lautakunnat esittää vuoden 2025 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy,​ tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan saman taloussuunnitelmakauden eli vuosien 2026-​28 määrärahasta.

Rakenteelliset muutokset 

Uudeksi valtuuston sitovuustasoksi esitetään vuodesta 2025 alkaen Keski-Uudenmaan TE-palveluja. TE-alueen käynnistyminen vaikuttaa Hyvinvoinnin palvelualueen vastuisiin, mitkä muutokset tullaan huomioimaan kehyslaskennassa. Myös opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen ja kotikuntakorvausten määrärahajakoa esitetään tarkistettavaksi. 

Taloussuunnitelmakehyksen valmistelun reunaehdot

Kehyksen laadinnassa huomioidaan kaupungin nykyinen taloustilanne sekä viimeisimmät taloussuunnitelmakautta koskevat verotulo- ja valtionosuusennusteet, viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kuntien muuttuvista tehtävistä, rahoitus- ja kustannuseristä sekä kehyksen laadinta-aikataulussa päivitetttävät investointiohjelmatiedot. 

Taloussuunnitelmakehys valmistellaan siten, että kaupungin strategiassa esitetyt taloustavoitteet toteutuvat vuosina 2026 ja 2030. Tavoitteena on, että taseen kertynyt ylijäämä on vuonna 2030 vähintään 25 miljoonaa euroa ja lainamäärä korkeintaan 301 miljoonaa euroa. Taloustavoitteisiin pääsemiseksi: 

  • Toiminnassa
    • varmistetaan jo tehtyjen sopeutuspäätösten 2020-23 ja 2024-25 toimeenpano
    • päätettyjen sopeutustoimien toimeenpanossa ei käytetä lomautuksia eikä irtisanomisia tilanteessa, jossa palvelukysyntä pysyy ennallaan
    • ei lisätä uusia toimintaan kohdistuvia toimenpiteitä
    • muutostekijöinä huomioidaan vain pakottavat muutokset toiminnassa (lait ja asetukset, muut sitovat päätökset ja sopimuskorotukset)
  • Investoinneissa
    • huomioidaan investointiohjelmien päivityksessä tunnistetut aikataulumuutostarpeet 
    • investointeihin hyväksytään vain pakottavat korotukset ja lisäykset
  • Veroperusteissa
    • pyritään säilyttämään kaupungin kilpailukyky alueellisessa veroperustevertailussa
    • kunnallis- tai kiinteistöveroastetta muutetaan tarvittaessa tavoitteiden saavuttamiseksi.
       

Prosessin eteneminen

Kaupunginhallitus antaa taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet 17.6.2024. Samassa kokouksessa käsitellään myös alustava investointiohjelma.Lautakunnat tekevät raamin mukaiset talousarvioesityksensä syyskuun aikana ja antavat samassa aikataulussa lausuntonsa investointiohjelmaan.    

Investointiohjelma, talousarvio​ ja -​suunnitelma sekä veroperusteet tuodaan samanaikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn lokakuussa ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 11.11.2024.  

 

Ehdotus

Esittelijä

Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi

Talousjaosto päättää hyväksyä taloussuunnitelmakehyksen valmistelun reunaehdot esittelytekstissä esitetyn mukaisesti.  

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. 

Valmistelija

Kimi Alifrosti, Controller, kimi.alifrosti@jarvenpaa.fi

Perustelut

Näkymä taloussuunnittelukauteen

Kaupungin taseessa oli vuoden 2023 lopussa 20,1 miljoona euroa kertynyttä ylijäämää. Kuluvan vuoden alkuperäinen talousarvio laadittiin 3,7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja muutetussa talousarviossa alijäämä on 4,7 miljoonaa euroa. Talousarvio jäi alijäämäiseksi investointien karsinnasta ja toimintakatesopeutuksista huolimatta.

Kaupungin tulos on huhtikuun kuukausiraportin mukaan kuluvana vuonna 5,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ylijäämäpuskuria olisi näin ollen vuoden lopussa jäljellä 14,9 Me. Päivitetyllä investointien toteuma-arviolla ja tilinpäätösennusteella kuluvana vuonna otetaan lisää velkaa 13,6 miljoonaa euroa, jolloin sitä on vuoden lopussa 268,4 miljoonaa euroa. ​​​​Muutetun talousarvion (KV 27.5.2024 § 35) mukaisesti toteutuessaan kaupungin tulos on 4,7 Me alijäämäinen ja ylijäämäpuskuria on vuoden lopussa 15,4 Me. Muutetun talousarvion mukaisesti lainaa otettaisiin 33,1 Me, jolloin velkaa olisi vuoden lopussa 287,9 Me.

Kuntakenttään on viime vuosina kohdistunut suuria muutoksia. Viimeisimpien hyvinvointialueuudistukseen liittyvien laskelmien mukaisesti uudistus heikentää Järvenpään verorahoitusta pysyvästi 6,7 miljoonalla eurolla ja väliaikaisesti vuosina 2025-27 1,9 miljoonalla eurolla vuosittain. Kuntakentän uudistukset jatkuvat vuonna 2025, kun TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille ja Keski-Uudenmaan työllisyysalue aloittaa toimintansa Järvenpää vastuukuntanaan. Valmistelussa on myös muita merkittäviä uudistuksia, kuten valtionosuusjärjestelmän uudistus 2026 ja kiinteistöverouudistus 2026/27, joiden kuntakohtaisista vaikutuksista ei toistaiseksi ole käytettävissä edes alustavia tietoja. Taloussuunnitelmavuosien verorahoituksen tasoon liittyy näin ollen jälleen merkittäviä epävarmuuksia. 

Tämänhetkisin tiedoin kaupungin verorahoitus on heikkenemässä tehtäviin nähden. Investointeihin kohdistuu keväällä 2024 hyväksytyistä karsinnoista huolimatta uusia korotuspaineita ja tehtävien lisääntyessä, palvelutarpeiden muuttuessa  ja kustannusten kasvaessa toiminnan menopaineet ovat nekin huomattavia. Korkotasoissa on viitettä laskusuunnasta ja investointien siirtymät karsintapäätösten seurauksena vähentävät poistojen tulosvaikutusta lähivuosina ja helpottavat näin osaltaan kaupungin haastavaa taloustilannetta. Nykyisillä veroasteilla, investoinneilla, palveluilla ja kustannustasoilla kaupungin rahoitus on riittämätön kattamaan sekä toiminnasta että investoinneista aiheutuvat menot. 

Kehyksen laadintaperiaatteet ja talousarvioseuranta

Nyt käsiteltävä kehys laaditaan vuosiksi 2025-28. Edellisten talousohjelmien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko talousohjelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2025,​ voivat lautakunnat esittää vuoden 2025 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy,​ tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan saman taloussuunnitelmakauden eli vuosien 2026-​28 määrärahasta.

Aikaisempien vuosien tapaan valtuustolle tehtävä laajempi talousarvioseuranta esitetään tehtävän kansallisen taloustietojen raportoinnin aikataulussa, jolloin osavuosikatsaus tehtäisiin 6 kuukauden tilanteesta. Lisäksi talousjaostolle ja kaupungin johdolle raportoidaan taloustilanteesta kuukausittain. 

Rakenteelliset muutokset

Uudeksi valtuuston sitovuustasoksi esitetään lisättävän vuodesta 2025 alkaen Keski-Uudenmaan työllisyysalue. Työllisyysalueen käynnistyminen vaikuttaa Hyvinvoinnin palvelualueen vastuisiin, mitkä muutokset on huomioitu kehyslaskennassa. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen ja Kotikuntakorvaukset sitovuustasojen sisältöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että kaupungin saamat kotikuntakorvaustulot kirjataan jatkossa Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen tuloksi ja kaikki kaupungin maksamat kotikuntakorvausmenot kirjataan kotikuntakorvausten sitovuustasolle. Investointiosassa Talonrakennushankkeista esitetään erotettavaksi irtaimistoinvestoinnit palvelualueiden irtaimistoinvestointeihin. Muutos toteutetaan lopulliseen talousarvioesitykseen. Muutoin sitovuustasoihin ei esitetä muutoksia.

Taloussuunnitelmakehyksen valmistelun reunaehdot

Taloussuunnitelmakehys on valmistelu siten, että kaupungin strategiassa esitetyt taloustavoitteet toteutuvat vuosina 2026 ja 2030. Tavoitteena on, että taseen kertynyt ylijäämä on vuonna 2030 vähintään 25 miljoonaa euroa ja lainamäärä korkeintaan 301 miljoonaa euroa. Taloustavoitteisiin pääsemiseksi valmistelussa on edetty seuraavin periaattein: 

  • Toiminnassa
    • varmistetaan jo tehtyjen sopeutuspäätösten 2020-23 ja 2024-25 toimeenpano
    • päätettyjen sopeutustoimien toimeenpanossa ei käytetä lomautuksia eikä irtisanomisia tilanteessa, jossa palvelukysyntä pysyy ennallaan
    • ei lisätä uusia toimintaan kohdistuvia toimenpiteitä
    • toiminnan muutostekijöinä huomioidaan vain pakottavat muutokset (lait ja asetukset, muut sitovat päätökset ja sopimuskorotukset)
  • Investoinneissa
    • huomioidaan investointiohjelmien päivityksessä tunnistetut aikataulumuutostarpeet 
    • investointeihin hyväksytään vain pakottavat korotukset ja lisäykset
  • Veroperusteissa
    • pyritään säilyttämään kaupungin kilpailukyky alueellisessa veroperustevertailussa
    • kunnallis- tai kiinteistöveroastetta muutetaan tarvittaessa tavoitteiden saavuttamiseksi
       

Talousarviokehys 2025-​28

Vuosien 2025-​28 taloussuunnitelmakehyksen laadinnassa on huomioitu kaupungin nykyinen taloustilanne sekä viimeisimmät taloussuunnitelmakautta koskevat verotulo- ja valtionosuusennusteet, viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kuntien muuttuvista tehtävistä, rahoitus- ja kustannuseristä sekä päivitetty alustava investointiohjelma. Taloussuunnitelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu taloussuunnitelma vuosille 2024-​27 (KV 27.5.2024 § 35).

Taloussuunnitelmakehyksen mukainen kaupungin neljän vuoden yhteenlaskettu tulos on 14,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuoden 2025 tulos on 1,5 Me ylijäämäinen. Taseen kertynyt ylijäämä on vuoden 2025 lopussa noin 16,4 miljoonaa euroa, jos vuosi 2024 toteutuu ennusteen mukaisesti, ja vuoden 2028 lopussa 29,4 Me.  

Taloussuunnitelmakauden nettoinvestoinnit ovat alustavan investointiohjelman mukaisesti 156,3 Me. Koko 10-vuotiskauden nettoinvestointitaso on ohjelmassa yhteensä 311,5 Me.

Lainaa nostetaan taloussuunnitelmakaudella yhteensä 35,8 Me ja vuonna 2025 0,7 Me. Lainaa on suunnitelmakauden päättyessä yhteensä noin 300,7 Me eli 6 202 euroa/asukas.

Käyttötalous
Kehykseen sisältyy aikaisempien talousohjelmien yhteydessä hyväksytyt sopeutusvaatimukset ml. aiemmilta vuosilta siirtyneet sopeutusvelvoitteet. 

Kehyksen valmistelussa on huomioitu pohjana olevan talousarvion palkankorotuksien lisäksi 1% lisäkorotusvaraus konsernipalveluiden määrärahaan vuodelle 2025 sekä tunnistetut, välttämättömät menolisäykset ja muut varmistuneet, pääosin lakisääteisiin tehtävämuutoksiin ja hinnankorotuksiin perustuvat muutokset. Toistaiseksi huomioidut muutokset on esitetty liitteessä 2.

Osasta muutostekijöitä ei tällä hetkellä ole käytettävissä kustannusarviota tai muutostekijöinä huomioidut eurot perustuvat alustaviin tietoihin ja laskelmiin. Summia tarkennetaan valmistelun edetessä ja muutosten täsmentyessä ja tarkentuneet tiedot huomioidaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen. 

Muutostekijöinä ei ole otettu huomioon Järvenpään Veden johtokunnan päätöstä 5.6.2024 § 16 "Järvenpään Veden talousarvion 2025 valmistelu" peruspääoman korvauksen pienentämiseksi. Peruspääoman korvauksesta on päätetty liikelaitosta perustettaessa kaupunginvaltuustossa. Kaupungin taloustilanne ei mahdollista peruspäoman korvauksen alentamista, koska se johtaisi alennusta vastaavaan toiminnan sopeutukseen tai veronkorotuksiin.

Toiminnan kustannuksiin kohdistuu merkittäviä kasvupaineita. Ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja toimintakatteen alijäämän kasvu vuonna 2025 on 7,8%. TE-palveluiden siirtyminen kaupungille lisää toimintamenoja noin 5,3 Me, mikä selittää suurimman osan kasvusta. Ilman TE-palveluja ja käyttöomaisuuden myyntivoittoja toimintakatteen alijäämän kasvu olisi 2,6%.

Käyttöomaisuuden myyntivoittoja arvioidaan kertyvän vuosina 2025-28 18,7 miljoonaa euroa. Maanmyyntien aikataulua, hankkeita ja euroja on tarkennettu viimeisimpien myyntiarvioiden mukaan osana investointiohjelmavalmistelua. Suhdannetilanteesta ja mahdollisten maanlunastusten siirtymisestä johtuen maanmyyntien määrää on vähennetty tämänhetkisten aikatauluarvioiden mukaisesti. Maanmyyntivoittojen määrä vaihtelee taloussuunnitelmakaudella 3,8-5,2 miljoonassa eurossa vuosittain. 

​​​​​​Sisäiset erät on huomioitu kehyksessä voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisina. Sisäiset erät ja mahdolliset palvelualueiden tehtävänjakoon liittyvät määrärahasiirrot tarkennetaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen.

Verorahoitus
Verorahoitus perustuu Kuntaliiton huhtikuussa julkaisemiin verotuloennusteisiin ja valtionvarainministeriön ennakollisiin valtionosuuslaskelmiin. Kuntaliiton verotuloennusteet ja valtionosuusratkaisut täsmentyvät syksyn aikana ja ne päivitetään viimeisimpien tietojen mukaisesti seuraavissa talousarvion ja -suunnitelman käsittelyvaiheissa. 

Kehys sisältää 0,3 %-yksikön korotusesityksen kunnallisveroon. Veronkorotus lisää kunnallisverotuloja vuonna 2025 arviolta 3,6 Me. Vaikutus kasvaa vuosittain suunnitelmavuosilla ja vuonna 2028 veronkorotuksen arvioidaan parantavan kunnallisverotuloja 4,5 Me. 

Rahoituskulut ja investoinnit
Kehyksessä on huomioitu alustavan investointiohjelman mukaiset taloussuunnitelmakaudelle ajoittuvat investoinnit ja näistä aiheutuvat poistot sekä lainat ja lainojen rahoituskulut.

Investointimenot ovat korkeat vaihdellen 29-​56 miljoonassa eurossa vuosina 2025-​28. Tulorahoitus ei riitä kattamaan investointien rahoitustarvetta talousohjelmakaudella, joten lainaa otetaan kaudella lisää yhteensä 35,8 Me. Investointien seurauksena poistot kasvavat ja lisäävät tulosvaikutteisia menoja vuoden 2024 tasosta 2,3 miljoonalla eurolla vuoteen 2028 mennessä. Lainaa suunnitelmakauden päättyessä on yhteensä noin 300,7 Me eli 6 202 euroa/asukas.

Uusien nostettavien lainojen korkotason on arvioitu olevan alkuvuosina 3,5 % ja laskevan 3,2 %:iin suunnitelmakauden lopussa. Kaupungin lähtötilanteen korka lainamäärä ja sen kasvaminen edelleen kasvattaa korkokuluja taloussuunnitelmakaudella vuoden 2024 ennusteesta 2 miljoonalla vuoteen 2028, jolloin korkokulut ovat noin 10,2 Me vuodessa.

Yhteenveto
Kehyslaskelman mukainen kaupungin tulos on 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2025 ja taseen kertynyt ylijäämä on vuoden 2025 lopussa noin 16,4 miljoonaa euroa vuoden 2024 toteutuessa ennusteen mukaisesti. Suunnitelmavuosina ylijäämä kasvaa 12,9 Me ollen 29,4 Me vuoden 2028 lopussa.

Lainaa otetaan kaudella lisää yhteensä 35,8 Me. Lainaa on suunnitelmakauden päättyessä yhteensä noin 300,7 Me eli 6 202 euroa/asukas.

YT-toimikunnan lausunto

YT-toimikunta käsitteli kehysvalmistelun lähtötietoja kokouksessaan 12.6.2024. Henkilöstöjärjestöjen lausunto kehysesitykseen on esitetty pykälän oheismateriaalina. 

Prosessin eteneminen

Kaupunginhallitus antaa 17.6.2024 taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet. Samassa kokouksessa käsitellään myös alustava investointiohjelma. Lautakunnat tekevät omat, kehyksen mukaiset talousarvioesityksensä syyskuun aikana ja antavat samassa aikataulussa lausuntonsa investointiohjelmaan.

Laskelmat täsmennetään viimeisimpien investointi-, verorahoitus- ja muutostekijätietojen mukaisesti syys-lokakuussa.  

Investointiohjelma, talousarvio​ ja -​suunnitelma sekä veroperusteet tuodaan samanaikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn lokakuussa ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 11.11.2024.  

KR

Ehdotus

Esittelijä

Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää hyväksyä

  1. esittelytekstin mukaiset kehysvalmistelun reunaehdot kuitenkin siten, että jatkovalmistelussa ja operatiivisessa toiminnassa investointitasoja tarkastellaan edelleen kriittisesti sekä hyödynnetään ilmenevä sopeutuspotentiaali käyttötaloudessa. Kaupunginhallitus toteaa, että mahdollisten uusien sopeutustoimien johtaessa yhteistoimintamenettelyn tarkastelemiseen, tulee tästä päättää kaupunginhallituksessa erikseen.
  2. nelivuotisen taloussuunnitelmakehyksen vuosille 2025-28 liitteessä 1 esitetyn mukaisesti.

Päätös

Hyväksyttiin esittelijän muutetun ehdotuksen mukaisesti.
 

Kokouskäsittely

Käsittelyn kuluessa esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavalla täydennyksellä: Kaupunginhallitus toteaa että veronkorotus tulee ratkaistavaksi myöhemmin, kun on arvioitu ratkaisua yhdessä muiden sopeutustoimenpiteiden kanssa.

Valmistelija

  • Ari Kaunisto, toimitusjohtaja, ari.kaunisto@jarvenpaa.fi
  • Marketta Niemi, talousasiantuntija, marketta.niemi@jarvenpaa.fi

Perustelut

Valmistelijat: Marketta Niemi ja Ari Kaunisto

Järvenpään Veden talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2026 - 2028

Hallintosäännön 24 §:n Vesiliikelaitoksen johtokunnan tehtävien mukaan johtokunta esittää kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle talousarvion ja taloussuunnitelman, joka sisältää:

• kuntalain 14 §:n tarkoittamat liikelaitoksen toiminnan ja talouden tavoitteet
• liikelaitosta koskevat käyttötalousmäärärahat ja tuloarviot sekä
• investointiohjelman ja rahoitussuunnitelman

Talousarvion toimintasuunnitelman hyväksyy Järvenpään Veden johtokunta. Toimintasuunnitelmassa johtokunta asettaa laitokselle muut kuin kuntalain tarkoittamat sitovat toimintatavoitteet.

Järvenpään Veden talousarvioehdotuksen sisältö

• talousarviotekstin ja toimintasuunnitelman 2025, jossa on johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet
• vesiliikelaitoksen tuloslaskelman v. 2025 - 2028
• vesiliikelaitoksen rahoituslaskelman v. 2025 - 2028
• investointiosan v. 2025 - 2028

Johtokunta päättää Järvenpään Veden talousarviosta käyttösuunnitelmassa lopullisesti sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto on käsitellyt kaupungin talousarvion ja -suunnitelman vuodelle 2025 - 2028.

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 17.6.2024 § 169 antanut valmisteluohjeet vuosien 2025 - 2028 talousarvion ja -suunnitelman valmistelua varten ja samalla on annettu neljävuotinen talousohjelmakehys. 

Kaupunginvaltuuston talousohjelmakehyksen perusteella Järvenpään Veden ehdotus vesiliikelaitoksen tilikauden tulokseksi (1 000 €) taloussuunnitelmakaudelle on kehyksen mukainen:

2025 2026 2027 2028 Yhteensä
988 859  542 276 2 665

Talousarviovuoden 2025 keskeisiä talouden tunnuslukuja (1 000 €), vertailulukuna vuoden 2024 talousarvion
käyttösuunnitelma.

  KTA 2024 TA 2025 Muutos %
Liikevaihto 10 924 11 293 3,4
Toimintakulut  5 396  5 367 -0,5
Toimintakate  5 746  6 143 6,9
Sumu-poistot  3 888  3 748 -3,6
Vuosikate poistoista 112 126 12,5
Liikeylijäämä 1 857 2 395 28,9
Ylijäämä (Tilikauden tulos) 450

988

119,4

Investoinnit 5 500 5 500 0
Lainanotto 0 0 0
Investointien tulorahoitusosuus 79 % 86 %  

Talousarvion valmistelun lähtökohtia käsiteltiin johtokunnan kokouksessa 5.6.2024 § 16.

Järvenpään Veden talousarvioon 2025 vaikuttavia asioita:

Kulutuslaskutuksen vesimäärien muutokset

Talousveden osalla laskutettavaa vettä on arvioitu olevan n.  2 440 000 m³. 

Jäteveden osalla laskutettavaa jätevettä arvioitu olevan n. 2 440 000 m³. 

Vesi- ja jätevesimäärien on hieman arvioitu kasvavan vuonna 2025.

Käyttömenot

Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (KUVES) on antanut yksikköhinnat heidän perimille käyttö- ja vuosimaksuille. Laskutettava yksikköhinta on ollut 1.8.2024 alkaen yhteensä 33,1 snt/m³. Vuonna 2025 Kuvesin käyttö- ja vuosimaksujen yksikköhinta on yhteensä 34,7 snt/m³. 

Keski- Uudenmaan vesiliikelaitoskuntayhtymältä (KUVESI) laskuttama talousveden yksikköhinta vuonna 2025 on 43 snt/m³, joka on sama kuin vuoden 2024 yksikköhinta.

Käyttö-, perus- ja liittymismaksutulot 

Asiakkailta perittäviin veden ja jäteveden käyttömaksuihin esitetään korotuksia 1.4.2025 alkaen n. 3-4 % eli vesimaksuun 6 snt/m³ ja jätevesimaksuun 7 snt/m³.

Perusmaksuihin esitetään n. 2-6 %:n korotusta 1.4.2025 alkaen mittarikoosta riippuen. Perusteena korotuksille on veden myyntimäärän kasvun pienentyminen sekä yleinen kustannustason nousu. Perusmaksuilla katetaan kiinteitä kuluja, joita on katettu vain murto-osa perusmaksutuloilla. Korotusten jälkeenkään perusmaksuilla ei kateta riittävästi kiinteitä kuluja verraten Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n suositukseen.

Pankkitilin limiitti

Järvenpään Vedellä on pankkitili, jossa käytettävää limiittiä on 2 Me.

Investoinnit

Talousohjelmavuosien 2025 - 2028 vesihuollon investointeihin on määrärahaa (1 000 €) varattu tämänhetkisen arvion mukaan seuraavasti:

2025 2026 2027 2028 Yhteensä
5 500 6 000 6 000 6 000 23 500

Talouteen vaikuttavina vesihuollon uudisrakentamisen investointikohteina vuonna 2025 ovat muun muassa Ainolan aluekeskus ja Anni-tädin kylä. Katujen peruskorjauksiin on varattu 0,9 Me, kohteet tarkentuvat suunnittelun ja aikataulutuksen myötä.

Järvenpään Veden omissa investointikohteissa kohteena on suurimpina Laaksokadun ja Pohjoisväylän alueen vesihuoltokohteet.

Korvaus peruspääomasta kaupungille

Järvenpään Veden kaupungin sijoittamalle pääomalle maksaman koron suuruudeksi on valtuusto päättänyt 6 % peruspääomasta. 

Liitteet: Talousarvioesitys on mukana esittelyaineistossa sisältäen oheismateriaaleina olevat riskienarvioinnin, vesilaitosten hintavertailun vuoden 2024 osalta ja taksankorotusvaikutukset.
 

Toimivalta mihin päätös perustuu: Hallintosääntö 24 § vesiliikelaitoksen johtokunta

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Ari Kaunisto, toimitusjohtaja, ari.kaunisto@jarvenpaa.fi

Järvenpään Veden johtokunta päättää hyväksyä

  1. Järvenpään Veden talousarvioesityksen vuodelle 2025 ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2026–2028 liitteen mukaisesti
  2. Järvenpään Veden riskienhallintatoimenpiteet liitteen mukaisesti

 

Kokouskäsittely

Toimitusjohtaja Ari Kaunisto selosti asiaa. 

Käsittelyn kuluessa Heidi Perkiö teki Satu Haaparannan ja Pekka Hipin kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Järvenpään Veden talousarvioon ja taloussuunnitelmaan ei sisällytetä taksankorotuksia. 

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu muutosehdotus, joten oli äänestettävä. Hyväksyttiin äänestystavaksi sähköinen äänestys, jota täydennetään tarvittaessa nimenhuutoäänestyksellä, sekä äänestysjärjestykseksi seuraava:    

JAA: esittelijän pohjaehdotus 

EI: Perkiön muutosehdotus 

Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi johtokunnan hyväksyneen Perkiön muutosehdotuksen äänin 3 JAA - 3 EI - 0 TYHJÄ. Äänestystuloksen ollessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisi tuloksen. 

Päätös

Hyväksyttiin äänestyksen jälkeen Perkiön muutosehdotuksen mukaisesti. 

Järvenpään Veden johtokunta päätti hyväksyä

  1. Järvenpään Veden talousarvioesityksen vuodelle 2025 ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2026–2028 liitteen mukaisesti ilman taksankorotuksia
  2. Järvenpään Veden riskienhallintatoimenpiteet liitteen mukaisesti

Eriävä mielipide

  • Esittelijä jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Perustelu: Johtokunnan päätös vaarantaa vesihuollon toimintavarmuutta, veden laatua ja palveluvastaavuutta sekä taloudellisia toimintaedellytyksiä.
    Myös Jarno Hautamäki ja Miska Laaksonen jättivät eriävän mielipiteen, koska olivat esittelijän pohjaehdotuksen kannalla. 

    Pekka Hippi jätti asiaan seuraavan ponsiesityksen: 

    " Johtokunnalla täytyy olla itsenäinen raamiin sitomaton toimivalta tehdessään esitystä Vesihuoltolaitoksen talousarviosta mm. taksojen osalta.  Johtokuntaa ei saa pakottaa raamin kautta vastoin tahtoaan tekemään taksakorotusesityksiä raamiin pääsemiseksi. Demokratiaan kuuluu, että ellei johtokunnan esitykseen olla tyytyväisiä niin lopullisen päätöksen tekee toimivaltainen toimielin. " ​​​​

    Puheenjohtaja Satu Haaparanta yhtyi ponsiesitykseen. 

Äänestystulokset

  • Kyllä 3 kpl 50%

    Jarno Hautamäki, Miska Laaksonen, Päivi Haapala

  • Ei 3 kpl 50%

    Heidi Perkiö, Satu Haaparanta, Pekka Hippi

Tiedoksi

Talouspalvelut