Perustelut
Hallintojohtaja sai kaupunginhallituksen puheenjohtajistolta toimeksi selvittää, onko julkisessa kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.9.2026 asiassa § 53, (Talouden ja toiminnan seuranta: osavuosiraportti 6/2026) esitetyssä valtuutetun puheenvuorossa ilmaistu julkisuuslain nojalla salassapidettäviä seikkoja.
Käsittely:
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on huomauttanut valtuuston kokouksessa valtuutetun puheen sisällöstä. Tämän johdosta kaupunginhallituksen puheenjohtajisto linjasi, että:
- selvityksen valmistelu tapahtuu kaupunginhallituksen puheenjohtajiston toimeksiannosta,
- mahdollisten liikesalaisuuksien osalta kuullaan Mestaritoiminta Oy:ä, Järvenpään Mestariasunnot Oy:tä ja Kiinteistö Oy Mannilantien Liiketaloa,
- tämän jälkeen kuullaan valtuutettua,
- puheenjohtajisto käsittelee selvityksen, jonka jälkeen asia käsitellään kaupunginhallituksessa.
Valtuutettu pyysi ennen lopullista vastaustaan yksilöimään mahdollisesti salassa pidettävät kohdat ja soveltuvat lainkohdat. Selvennys toimitettiin 23.10.2026, ja vastausaikaa jatkettiin 30.10.2026 saakka. Kuulemispyynnöt ja niiden liitteenä ollut valtuustopuheen litterointi, vastaukset, täsmennykset ja täydennetty vastaus ovat tämän asian oheismateriaalina.
Yhteenveto asianosaisten antamasta selvityksestä
Mestaritoiminta Oy on katsonut, että valtuutetun puheenvuorossa käsiteltiin Mestaritoiminta Oy:n sidosyksikköasemaa, yhtiön ulosmyynnin määrää ja luokittelua, yhtiön hankkimia asiantuntijalausuntoja, suunnitellun osakekaupan tarpeellisuutta ja oikeudellisia riskejä sekä kaupan kohteena olevan yhtiön osakkeiden arvostusta ja arvioitua korjausvelkaa.
Hallituksen arvion mukaan puheenvuorossa esitetyt yksittäiset euromäärät ja yleisluonteiset viittaukset eivät sellaisinaan ole Mestaritoiminta Oy:n liikesalaisuuksia. Sen sijaan yhtiön yksityiskohtaiset ulosmyyntilaskelmat, asiakaskohtaiset tulojen luokittelut, julkaisemattomien asiantuntijalausuntojen johtopäätökset ja suositukset sekä keskeneräistä osakekauppaa koskevat neuvottelu- ja valmistelutiedot voivat sisältää yhtiön liiketoiminnan kannalta luottamuksellisia tai salassa pidettäviä tietoja.
Järvenpään Mestariasunnot Oy on todennut seuraavaa.
JMA:n hallitus toteaa, ettei puheenvuoro yhtiön näkemyksen mukaan sisällä JMA:n salassa pidettäviä tietoja, liikesalaisuuksia tai muutoin yhtiön liiketoiminnan kannalta luottamuksellisia tietoja. Tietojen julkistamisella ei ole merkitystä yhtiön toiminnalle eikä yhtiön mahdollisuuteen tehdä yhtiön kannalta edullisia liiketoimia.
JMA ei ota tässä yhteydessä kantaa siihen, sisältääkö puheenvuoro Mestaritoiminta Oy:n tai Järvenpään kaupungin salassa pidettävää tietoa. Yhtiö toteaa kuitenkin, että kaupunginhallituksen julkisessa pöytäkirjassa (KH 24.8.2026 § 196) on todettu arviokirjan mukaiseksi kauppahinnaksi 760 000 euroa, ja puheenvuorossa mainittu arvioiden välinen erotus on yhdistettävissä tähän julkiseen tietoon.
Kiinteistö Oy Mannilantien Liiketalo on todennut seuraavaa. Kiinteistö Oy Mannilantien Liiketalo ei ole suunnitellun osakekaupan osapuoli. Valtuutetun puheenvuorossa on viitattu osakkeiden arvostusta koskevien arvioiden väliseen eroon ja yhtiön arvioituun korjausvelkaan. Puheenvuorossa ei kuitenkaan ole esitetty arviokirjojen tai teknisten selvitysten yksityiskohtaista sisältöä, sopimustietoja taikka muuta yhtiön liiketoimintaa koskevaa yksityiskohtaista aineistoa. Yhtiön hallituksen näkemyksen mukaan puheenvuorossa yleisellä tasolla esitetyt tiedot eivät sellaisinaan ole Kiinteistö Oy Mannilantien Liiketalon liikesalaisuuksia tai muita yhtiön liiketoiminnan kannalta salassa pidettäviä tietoja. Hallituksen käytettävissä olevien tietojen perusteella ei ole osoitettavissa, että puheenvuorossa esitettyjen tietojen julkistamisesta olisi aiheutunut yhtiölle konkreettista taloudellista vahinkoa tai muuta haittaa sen liiketoiminnalle. Osakkeiden arvostusta, kauppahintaa ja suunnitellun osakekaupan vaikutuksia koskevien tietojen merkitystä on arvioitava ensisijaisesti kaupan osapuolten eli Mestaritoiminta Oy:n ja Järvenpään kaupungin näkökulmasta.
Valtuutettu katsoo, että koska tiedon alkuperäisillä haltijoilla ei ole asiassa suojattavaa liikesalaisuusintressiä, puhe ei täytä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20-kohdan salassapitokriteereitä. Puheessa esitetyt luvut eivät ole suoria otoksia tai kopioita kaupungin hallussa olevista salassa pidettävistä asiakirjoista. Kyse on julkisiin säädöksiin (kuten hankintalain in house-rajoihin) ja muihin saatavilla oleviin tietoihin perustuvista, matemaattisesti johdetuista suuruusluokka-arvioista ja juridisista riskiarvioista. Julkisuuslaki suojaa asiakirjoihin sisältyviä konkreettisia liikesalaisuuksia, ei luottamushenkilön omaa analyysia tai matemaattisia johtopäätöksiä.
Valtuutettu katsoo, että korkeimman hallinto-oikeuden vakiintuneen ratkaisukäytännön ja julkisuuslain esitöiden mukaisesti asioiden keskeneräisyys tai valmisteluvaihe ei muodosta itsenäistä salassapitoperustetta. Kaupungin hallussa olevat asiakirjat ja niihin perustuvat selvitykset ovat julkisuuslain 1 §:n ja 3 §:n mukaisesti lähtökohtaisesti julkisia, elleivät ne sisällä erikseen lailla salatuksi määrättyjä yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia henkilötietoja tai urakkakilpailujen liikesalaisuuksia, joita tässä tapauksessa ei ole käsitelty.
Luottamushenkilöllä on kuntalain mukainen valvontaoikeus ja laajennettu sananvapaus arvioida kriittisesti julkisten varojen käyttöä, kunnallisten yhtiöiden sidosyksikköasemaa sekä päätöksentekoon liittyviä juridisia ja taloudellisia riskejä ennen sitovien päätösten tekemistä. Edellä mainituilla perusteilla puhe on pitänyt sisällään ainoastaan sallittua ja julkista poliittista argumentaatiota, eikä se anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Lisäselvityksessään valtuutettu huomauttaa, että hän ei ole puhunut selvityspyynnön liitteenä olevaa kaupungin keltaisella korostettua ja litteroitua puhetta, vaan tarkka sanamuoto puheessa kuului toisin. Muotoilu on valtuutetun kertoman mukaisesti nyt korjattu litterointiin.
Valtuutettu edelleen toteaa, että tietoa ei ole ollut missään dokumentissa auki kirjoitettuna, vaan se on omaan laskentaan perustuvaa johdettua tietoa dokumenttien aineistoon perustuen. Kun lisäksi huomioidaan mitä hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on todennut julkisuuslaista, valtuutettu ei katso syyllistyneensä salassa pidettävän tiedon julkaisemiseen, eikä mihinkään muuhunkaan rikkomukseen.
Valtuutettu on kertonut professori Mäenpään esittämistä kannanotoista julkisuuslakiin liittyen. Niissä on mm. todettu, että julkisuuslaki on olemassa juuri sen takia, että kansalaiset ja journalistit voisivat valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä. Lähtökohtaisesti viranomaisen asiakirjat ovat julkisia. Asian vaiheittainen käsittelykään ei tee valmiista asiakirjasta salaista. Asiakirja voi päätyä vaikka vuosien päästä osaksi oikeudenkäyntiprosessia, mutta asian keskeneräisyys ei ole peruste salata valmista asiakirjaa. Mäenpään mukaan se on kieltämättä ongelma, ettei osakeyhtiöön sovelleta julkisuuslakia ja kunnan varojen käytön kannalta se hankaloittaa tiedon saamista. Mutta niiltä osin tiedot ovat lähtökohtaisesti julkisia, kun ne ovat kaupungin hallussa.
Sovellettava lainsäädäntö ja kaupungin säädökset
Kuntalain 83 § antaa luottamushenkilölle oikeuden saada tehtävässään tarpeellisina pitämiään tietoja, jotka eivät julkisuuslain (621/1999) 6 ja 7 §:n mukaan ole vielä julkisia, jollei salassapitosäännöksistä muuta johdu. Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan konsernijohdolta konsernijohdon hallussa olevia kunnan tytäryhteisöjen toimintaa koskevia tietoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.
Lisäksi asiassa sovelletaan julkisuuslain säännöksiä jokaisen tiedonsaantioikeudesta, salassapidosta (22–24 §) ja tiedon antamisesta (14 §):
Julkisuuslain 24.1 § 20-kohdan nojalla salassa on pidettävä asiakirjat, ”jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa…”
Julkisuuslain 23.1 § kieltää viranomaisen palveluksessa olevaa ja luottamustehtävää hoitavaa paljastamasta asiakirjan salassa pidettävää sisältöä, asiakirjaan merkittynä salassa pidettävää tietoa tai muuta tehtävässä saatua, laissa vaitiolovelvollisuuden alaiseksi säädettyä seikkaa.
Julkisuuslain 14 §:n mukaan tiedon antamisesta päättää asiakirjaa hallussaan pitävä viranomainen. Tiedon antaa henkilöstöön kuuluva, jolle tehtävä on määrätty tai jolle se kuuluu aseman tai tehtävien perusteella.
Järvenpään hallintosäännön 70 §:n mukaan hallintojohtaja ratkaisee valtuuston ja kaupunginhallituksen asiakirjoja koskevat tietopyynnöt.
Johtopäätökset
Yhtiöiltä pyydetyissä lausunnoissa ei suoraan oteta kantaa siihen, katsovatko ne puheenvuoron sisältäneen yksittäisiä salassa pidettäviä tietoja. Asianosaisten yhtiöiden, erityisesti Mestaritoiminta Oy:n selvityksestä on pääteltävissä, ettei se ole tunnistanut varsinaisia liikesalaisuuksiksi tai muita julkisuuslain 24.1 § 20-kohdassa tarkoitetuksi tiedoiksi luokiteltavia tietoja valtuutetun puheessa, joista yhtiölle olisi aiheutunut vahinkoa.
Jäljelle jää se harkinta, oliko arviokirjojen euromäärien eroja koskevat tiedot ja mahdollisesti myös korjausvelan määrä keskeneräistä valmistelua koskevina tietoina tullut jättää ilmaisematta.
Keskeneräisten asioiden viestintä on harkinnanvaraista ja tämä harkinta on aina myös virkavastuun näkökulmasta viranomaisharkintaa. Yksittäinen luottamushenkilö ei ole viranomainen, jolle perinteisesti katsottaisiin tämän harkintavallan kuuluvan valmisteluvaiheen viestinnän osalta, vaan asian julkistamisesta päättäminen viime kädessä kuuluu toimielimelle, tässä tapauksessa kaupunginhallitukselle, jonka valmistelusta osavuosiraportti tuotiin valtuustokäsittelyyn.
Toimielimelle valmisteltujen asiakirjojen julkisuusluokituksia tulee lähtökohtaisesti noudattaa ja epäselvissä tapauksissa varmistaa asia viranhaltijalta. Myös valtuuston kokouksen julkinen käsittely ja striimaus voidaan keskeyttää salassapidettävän asian käsittelemiseksi. Asiakirjojen julkisuusluokitusten, salassapitomerkintöjen ja lisätietojen antajan tulee myös jatkossa olla selkeästi määritelty.
Kokouksen alussa voidaan tarvittaessa todeta asioiden julkisuusaste: salainen, ei vielä julkinen tai julkinen. Toimielin myös voi tehdä julkisuudesta nimenomaisen, perustellun päätöksen.
Toimivalta, hallintosäännön 134 §: toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Toimielin voi tällöin päättää, että puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä vaadi kannatusta.
SF