Kaupunginhallitus, kokous 26.10.2026

Perustelut

Vuosien 2027-2030 taloussuunnitelman laadinta on käynnistymässä. Maan hallituksen kehysneuvottelut käytiin 21.-22.4. ja huhti-toukokuun aikana kunnat saavat käyttöönsä ennakolliset arviot vuosien 2027-2030 valtionosuuksista ja mahdollisesti muuttuvista tehtävistä ja velvoitteista. Samassa tahdissa valmistuvat myös arviot kuntien lähivuosien verotuloista. Tällä hetkellä tiedot ovat edelleen vajavaiset, mutta jo nyt on tunnistettu tiettyjä tekijöitä, jotka tulevat vaikuttamaan kaupungin taloustilanteeseen ja huomioitavaksi taloussuunnitelman laadinnassa. Selkeitä, merkittäviä muutoksia aikaisempaan aiheuttaa ainakin seuraavat tekijät: 

• verotulot näyttävät heikon talouskasvun seurauksena jäävän selvästi voimassa olevia arvioita matalammiksi, joten kaupungin rahoituspohja heikkenee
• valtionosuuksiin kohdistuu jälleen uusia leikkauksia, mikä heikentää kaupungin rahoitusta
• ateria- ja siivouspalvelujen onnistunut kilpailutus vähentää kaupungin kuluja
• palveluverkkosuunnitelmaesitykset eivät näytä johtavat tilankäytön tehostumiseen, vaan toimintoja esitetään monelta osin laajennettavan, mikä lisää tilojen ylläpitokustannuksia ja paineita lisäsatsauksiin myös varsinaisessa toiminnassa 
• tarkentuneiden kuntoarvioiden mukaiset rakennusten korjaustarpeet lisää talonrakennuksen investointipaineita. Myös kunnallistekniikan investointiohjelmaan on tehty merkittäviä lisäysesityksiä ja liikuntapalveluissa tavoitellaan hankkeiden aikaistuksia. 

Taloussuunnitelman valmistelu noudattaa lähivuosien prosessia ja taloussuunnitelmakehys on kaupunginhallituksen päätettävänä 15.6.2026. Kehys määrittää raamin, johon palvelualueet ovat velvoitettuja suunnittelemaan toimintansa. Lautakuntien tulee antaa esityksensä vuoden 2027 talousarvioksi syyskuun aikana. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn 26.10.2026 ja kaupunginhallitus antaa 2.11.2026 oman esityksenä vuosien 2027-2030 taloussuunnitelmasta valtuustolle. Samassa kokouksessa tehdään esitykset myös vuosien 2027-2036 investointiohjelmasta ja vuoden 2027 veroperusteista. Valtuusto päättää edellä mainituista asioista kokouksessaan 16.11.2026.

Perustelut

Näkymä taloussuunnittelukauteen 

Kaupungin tulos on tämänhetkisten ennusteiden mukaan kuluvana vuonna 5,8 miljoonaa euroa alijäämäinen, kun huomioidaan palvelualueiden ennusteiden lisäksi ateria- ja siivouspalvelusopimuksella saavutettava säästö. Vuoden 2025 lopussa kaupungin taseessa oli 29,9 miljoona euroa kertynyttä ylijäämää, joten vuoden 2026 lopussa jäljellä olisi ennusteen toteutuessa 24,1 M€. Päivitetyn investointien 2026 toteuma-arvion ja tilinpäätösennusteen mukaisesti kuluvana vuonna otetaan lisää velkaa otetaan 10,3 miljoonaa euroa, jolloin sitä on vuoden lopussa 249 miljoonaa euroa. ​​​​Muutetun talousarvion (KV 18.5.2026) mukaisesti toteutuessaan kaupungin tulos olisi -6,1 M€ alijäämäinen, ylijäämäpuskuria olisi vuoden lopussa 23,9 M€ ja lisää velkaa otettaisiin 11,5 M€, jolloin sitä olisi vuoden lopussa 250,3 M€.

Kuntakenttään on viime vuosina kohdistunut suuria muutoksia. Soteuudistus heikensi pysyvästi Järvenpään verorahoitusta 6,7 miljoonalla eurolla ja vuodelta 2027 leikataan vielä kertaluonteisesti 1,9 miljoonaa euroa. TE-palvelujen järjestämisvastuun myötä rahoitusvastuut on kasvaneet ja heikkona pysyvä työllisyystilanne heijastuu edelleen kaupungin kustannuksiin. Valtionosuusjärjestelmän uudistus keskeytyi ainakin hetkellisesti, eikä kiinteistöverotuksen uudistuksista ole saatu uutta tietoa. Toteutusajankohdat voivat kuitenkin toteutua alkavalla taloussuunnitelmakaudella, mutta muutosten kuntakohtaisista vaikutuksista ei tällä hetkellä ole tietoa. Talouskasvu ei edelleenkään ole käynnistynyt ja käänteen ennakointi on nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa lähes mahdotonta. Korkea työttömyys ja vähäinen rakentaminen näkyvät kaupungin kaikissa verotuloissa ja ennusteet ovat selvästi aiempaa matalammat. Valtion velkaantuminen heijastuu kuntien talouteen valtionosuusleikkauksina ja tehtävien siirtoina ilman menojen kompensointia. Taloussuunnitelmavuosien verorahoituksen tasoon liittyy näin ollen merkittäviä heikennyksiä ja jälleen myös epävarmuuksia tulevista muutoksista.  

Tämänhetkisin tiedoin kaupungin verorahoituksen riittävyys tehtäviin nähden on heikkenemässä merkittävästi. Investointeihin kohdistuu uusia korotuspaineita ja tehtävien lisääntyessä, palvelutarpeiden muuttuessa ja kustannusten kasvaessa toiminnan menopaineet ovat huomattavia. Korkotasot ovat jälleen nousussa, mikä kasvavien lainamäärien myötä haastaa taloustilannetta entisestään. Nykyisillä veroasteilla, investoinneilla, palveluilla ja kustannustasoilla kaupungin rahoitus on riittämätön kattamaan sekä toiminnasta että investoinneista aiheutuvat menot. 

Kehyksen laadintaperiaatteet 

Kehys laaditaan vuosiksi 2027-30. Aikaisempien vuosien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko taloussuunnitelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2027,​ voivat lautakunnat esittää vuoden 2027 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella kertaluonteisia määrärahalisäyksiä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy,​ tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan saman taloussuunnitelmakauden eli vuosien 2028-​30 määrärahoista.

Järvenpään Veden kehyksen laadinnassa on tarkastelu liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyttä suhteessa käyttötalous- ja investointimenoihin. Kehystä ei ole laadittu toimintakatetasolla, vaan liikelaitoksen tuloksen tulee olla riittävä siten, että vesilaitoksen menot saadaan katettua ilman lainarahoitusta. Tavoitteeseen päästäkseen Veden tulee tasapainottaa rahoitus eli asiakasmaksutulot sekä toimintakulut tai investoinnit.

Taloussuunnitelmakehyksen valmistelun reunaehdot ja tilanne

Kehyksen laadinnassa huomioidaan kaupungin nykyinen taloustilanne sekä viimeisimmät taloussuunnitelmakautta koskevat verotulo- ja valtionosuusennusteet, viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kuntien muuttuvista tehtävistä, rahoitus- ja kustannuseristä sekä kehyksen laadinta-aikataulussa päivitettävät investointiohjelmatiedot.  

Kaupungin uusi strategia hyväksyttiin huhtikuussa (KV 20.4.2026 § 22). Strategian mukaisesti kaupunki päämääränä on olla elinvoimainen kasvukaupunki, jonka talous on tasapainossa ja rahoitus harkittua, mitä tullaan mittaamaan mm. taseen kertyneen ylijäämän ja lainamäärän perusteella. Uuden strategian mittareille ei vielä ole asetettu numeerisia tavoitearvoja, joten taloussuunnitelmakehyksen valmistelussa on nojauduttu aiemman strategian tavoitetasoihin, joiden mukaisesti vuonna 2030 taseen kertynyt ylijäämä olisi vähintään 25 miljoonaa euroa ja lainamäärä korkeintaan 301 miljoonaa euroa. Tämänhetkisten valmistelutietojen valossa tavoitteet eivät ole saavutettavissa ilman taloutta sopeuttavia toimenpiteitä. 

Yleisellä tasolla taloustavoitteisiin pääsemiseksi voidaan hyödyntää toimintaan kohdistuvia sopeutuksia, investointeihin tehtäviä karsintoja ja veroperusteisiin tehtäviä muutoksia. Alustavien laskelmien perusteella verotulojen ja valtionosuuksien heikentyminen samanaikaisesti menolisäysten kanssa johtaa tilanteeseen, jossa tulee arvioitavaksi toiminnan sopeutuksen rinnalla myös veroperusteisiin tehtävät muutokset. Aiemmat toimintaan kohdennetut sopeutustoimet huomioiden nykyisten palvelujen tuottaminen samassa laajuudessa ja sisällöin vielä entistä edullisemmin on haastavaa. Käytännössä merkittävämpi toiminnasta sopeuttaminen vaatinee kaupungin palvelutarjonnan supistamista.

Aiemman strategian mukaisen vuoden 2030 lainamäärätavoitteen saavuttaminen edellyttää muista sopeutuksista riippumatta investointien karsintaa tällä hetkellä esitetyistä tasoista. Investointiohjelmaesitykset ovat kasvaneet edellisestä ohjelmasta oleellisesti palveluverkkosuunnitelmissa ehdotettujen tilalaajennusten, tarkentuneiden kuntoarvioiden, uusien asuntoalueiden rakentamisehdotusten ja lukuisten muiden tekijöiden summana. Talonrakennuksen investointiohjelmat voidaan viimeistellä vasta valtuuston palveluverkkosuunnitelmapäätösten jälkeen.

Prosessin eteneminen

Kaupunginhallitus antaa taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet 15.6.2026. Kaupunginhallituksen kesäkuun kokouksessa käsitellään myös alustava investointiohjelma. Kehyksen ja investointiohjelman laadinnassa huomioidaan talous- ja konsernijaoston käymä keskustelu ja linjaukset kehyksen ja valmistelun reunaehdoista ja tavoitteista.

Lauta- ja johtokunnat tekevät kehyksen mukaiset talousarvioesityksensä syyskuun aikana ja antavat samassa aikataulussa lausuntonsa investointiohjelmaan.    

Investointiohjelma, talousarvio​ ja -​suunnitelma sekä veroperusteet tuodaan samanaikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn lokakuussa ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 16.11.2026.

Perustelut

Näkymä taloussuunnittelukauteen
Kaupungin taseessa oli vuoden 2025 lopussa 29,9 Me euroa kertynyttä ylijäämää. Kuluvan vuoden alkuperäinen talousarvio laadittiin 4,9 Me euroa alijäämäiseksi ja muutetussa talousarviossa (05/2026) alijäämä on 6,1 Me. Viimeisimmän tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin talous toteutuisi tulokseltaan kuluvana vuonna noin 5,8 Me alijäämäisenä. Taseeseen kertynyttä ylijäämää olisi näin ollen vuoden lopussa jäljellä 24,1 Me. Tilinpäätösennusteen toteutuessa lainakannan kasvu kuluvana vuonna olisi noin 10,2 Me, jolloin sitä olisi vuoden lopussa 24,1 Me. Mikäli tilinpäätös toteutuisi muutetun talousarvion (KV 18.5.2026 § 30) mukaisesti kaupungin tulos olisi 6,1 Me alijäämäinen ja ylijäämäpuskuria olisi vuoden lopussa 23,8 Me. Muutetun talousarvion mukaisesti lainaa otettaisiin 11,4 miljoonaa euroa, jolloin velkaa olisi vuoden lopussa 250,34 miljoonaa.

Talouden toipuminen taantumasta ei ole käynnistynyt odotetusti ja talouskasvu on hidasta, mikä heijastuu kaupungin kaikkiin verotuloihin sekä tuleviin talouden näkymiin. Tilitykset ovat odotettua heikompia, koska työttömyys pysyy korkealla, yritysten toimintaedellytykset ovat heikentyneet ja rakentaminen on vähäistä. Työttömyyden kasvun seurauksena kuntien kustannukset työttömyyden hoidosta ja etuusvastuista ovat kasvaneet merkittävästi korkeammiksi kuin valtion kompensaatio vuoden 2025 alussa kuntien vastuulle siirtyneistä TE-palvelujen järjestämisestä on. Verorahoitusta heikentää edelleen myös hyvinvointialueuudistuksen seurauksena toteutuneet valtionosuusleikkaukset. Vuonna 2026 sote-leikkaus Järvenpään valtionosuuksiin on 9,9 miljoonaa euroa. Valtiontalouden heikko tila heijastuu kuntiin vuonna 2027 valtionosuusleikkauksina, joita oletettavasti on luvassa myös tuleville vuosille. Valtakunnallisten rahoitusuudistusten etenemisestä ei ole varmuutta. Valtionosuusjärjestelmän ja kiinteistöverotuksen uudistukset voivat toteutuessaan vaikuttaa  merkittävästi kaupungin rahoituspohjaan. Kokonaisuudessan taloussuunnitelmavuosien verorahoituksen tasoon kohdistuu siis merkittäviä heikennyksiä ja jälleen myös merkittäviä epävarmuuksia tulevista muutoksista.

Tämänhetkisin tiedoin kaupungin verorahoitus on taloussuunnitelmakaudella vuosittain 0,6-6,7 Me heikompi aiempaan taloussuunnitelmaan nähden. Investointimäärärahaesitykset ovat aiempaa korkeampia, ja tehtävien ja palvelujen lisääntyessä, palvelutarpeiden muuttuessa ja kustannusten kasvaessa myös toimintaan kohdistuu menopaineita. Poikkeuksellisesti menoissa on myös merkittäviä vähennyksiä mm. ateria- ja siivouspalvelujen uuden sopimuksen ja henkilöstön sivukulujen madaltumisen myötä. Korkotasot ovat nousseet, mikä yhdessä kasvavien lainamäärien kanssa lisää merkittävästi kaupungin kustannuksia. Nykyisillä veroasteilla, investoinneilla, palveluilla ja kustannustasoilla kaupungin rahoitus on riittämätön kattamaan sekä toiminnasta että investoinneista aiheutuvat menot. 

Kehyksen laadintaperiaatteet
Kehys laaditaan vuosiksi 2027-2030. Aikaisempien vuosien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko taloussuunnitelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2027, voivat lautakunnat esittää vuoden 2027 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneitä määrärahoja vastaavia kertaluonteisia määrärahalisäyksiä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy, tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys katetaan saman taloussuunnitelmakauden myöhempinä vuosina.

Järvenpään Veden kehyksen laadinnassa on tarkasteltu liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyttä suhteessa käyttötalous- ja investointimenoihin. Liikelaitoksen tuloksen tulee olla riittävä siten, että vesilaitoksen menot saadaan katettua ilman lainarahoitusta. Tavoitteeseen päästäkseen Veden tulee tasapainottaa asiakasmaksutulot eli rahoitus sekä toimintakulut ja investoinnit toisiinsa. 

Keski-Uudenmaan työllisyysalueen osalta toiminnan rahoitus tulee yhteistoimintakunnilta ja tulos tasataan nollaksi lisälaskutuksin tai hyvityksin tilinpäätöksessä. Muista sitovuustasoista poiketen työllisyysalueelle annetaan bruttomenokehys, johon työllisyysalueen tulee valmistella talousarvioesityksensä. 

Talousarvioseuranta
Aikaisempien vuosien tapaan valtuustolle tehtävä laajempi talousarvioseuranta esitetään tehtävän kansallisen taloustietojen raportoinnin aikataulussa, jolloin osavuosikatsaus tehdään 6 kuukauden tilanteesta. Lisäksi talous- ja konsernijaostolle ja kaupungin johdolle raportoidaan taloustilanteesta kuukausittain ja lautakunnille vähintään kvartaaleittain.

Rakenteelliset muutokset
Käyttötalousosan sitovuustasoihin ei esitetä muutoksia. Investointiosassa esitetään luovuttavan kehitysinvestointien sitovuustasosta, johon varatut määrärahat on karsittu kokonaisuudessaan investointiohjelmasta. 
 

Taloussuunnitelmakehyksen valmistelun reunaehdot
Kaupungin uudessa strategiassa yhtenä päämääränä on elinvoimainen kasvukaupunki, jonka yhtenä teemana on tasapainoinen talous ja harkittu rahoitus. Strategian mittareiden tavoitearvot asetetaan osana talousarviovalmistelua syksyllä 2026, joten kehystä ei ole voitu laatia numeeristen tavoitteiden pohjalta. Aiemman strategian tavoitteena oli, että taseen kertynyt ylijäämä vuonna 2030 olisi vähintään 25 miljoonaa euroa (470 euroa/asukas) ja lainamäärä korkeintaan 301 miljoonaa euroa (5640 euroa/asukas). 

Heikentyneistä rahoitusnäkymistä ja kasvavista menoista johtuen kaupungin talous ei ole tasapainossa. Ilman toimenpiteitä kaupungin talous jää pysyvästi alijäämäiseksi ja lainamäärä kasvaa nopeasti nousten vuonna 2032 huippuunsa 346 miljoonaan eli yli 106 miljoonaa euroa vuoden 2025 tilinpäätöstilannetta korkeammalle. Kehyksessä taloutta on tasapainotettu aiempia taloustavoiteita maltillisemmin, mutta kuitenkin siten, että taloussuunnitelmakausi on kokonaisuutena niukasti ylijäämäinen. Investointitaso on kaupungin kantokykyyn nähden liian korkea, joten investointien karsintaan ja ajoittamiseen pyritään edelleen taloussuunnitelman jatkovalmistelussa.  

Yleisesti talouden rakenteellisessa tasapainottamisessa voidaan hyödyntää toimintaan kohdistuvia sopeutuksia, investointeihin tehtäviä karsintoja ja veroperusteisiin tehtäviä muutoksia. Kaupunki on koko vuosikymmenen toteuttanut toimintaan kohdentuvia sopeutuksia ja näyttäytyy nykyisellään kuntavertailussa yhtenä Suomen taloudellisimmin palvelunsa järjestävistä kunnista. Toimitilaverkkoa on taloussuunnitelmassa arvioitu kehitettävän palveluverkkoratkaisujen mukaisesti, joten suuremmat sopeutukset käyttötaloudesta ilman, että päätetään vähentää tarjottavien palvelujen määrää ja valikoimaa, ei ole helposti tunnistettavissa. Tästä johtuen kehys on tasapainotettu laskennallisesti kohdistamalla toimintaan vuodesta 2028 alkaen pysyvä 3,3 miljoonan euron vuosittainen toimintakatesopeutus. Vastaava sopeutus voidaan myöhemmin, niin päätettäessä kattaa myös veroperusteisiin tehtävin muutoksin. Vuoden lisäaika mahdollistaa sopeutustoimien paremman valmistelun ja laajemman keskustelun toimeenpantavien sopeutuskeinojen priorisoinnista. Lisäaika tarkentanee myös näkymiä kaupungin tulevasta rahoituspohjasta, jolloin toimenpiteet saadaan toteutettua varmemmin tarpeen- ja tarkoituksenmukaisessa laajuudessa.

Talousarviokehys 2027-2030
Kehyksen laadinnassa on huomioitu kaupungin nykyinen taloustilanne sekä viimeisimmät taloussuunnitelmakautta koskevat verotulo- ja valtionosuusennusteet, viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kuntien muuttuvista tehtävistä, rahoitus- ja kustannuseristä, muut pakottaviksi arvioidut toiminnan muutostekijät sekä kehyksen laadinta-aikataulussa päivitetty alustava 10-vuotinen investointiohjelma. Kehys on laskelmissa tasapainotettu laskennallisella 3,3 miljoonan euron toimintakatesopeutuksella vuodesta 2028 alkaen. Vuodelle 2027 ei ole sisällytetty sopeutustoimia ja veronperustemuutoksia. 

Taloussuunnitelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu taloussuunnitelma vuosille 2026-2028 (KV 26.5.2024 § 42) ja vuoden 2026 viimeisin täydennetty tilinpäätösennuste.

Taloussuunnitelmakehyksen mukainen kaupungin neljän vuoden yhteenlaskettu tulos on 0,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja vuoden 2027 tulos on 6,3 Me alijäämäinen. Taseen kertynyt ylijäämä laskee vuonna 2027 ja on vuoden lopussa noin 17,9 miljoonaa euroa, jos vuosi 2026 toteutuu ennusteen mukaisesti. Taloussuunnitelmakauden lopussa vuonna 2030 taseen kertynyt ylijäämä on 24,4 miljoonaa euroa.

Taloussuunnitelmakauden nettoinvestoinnit ovat alustavan investointiohjelman mukaisesti 169,5 miljoonaa euroa. Koko 10-vuotiskauden nettoinvestointitaso on investointiohjelmassa yhteensä 336,3 miljoonaa euroa. Lainaa nostetaan taloussuunnitelmakaudella yhteensä 62,2 miljoonaa euroa ja vuonna 2027 22,7 miljoonaa euroa. Lainaa on suunnitelmakauden päättyessä 311,3 miljoonaa euroa eli 72,4 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2025 tilinpäätöksessä. Lainaa on vuoden 2030 lopussa 6 306 euroa/asukas.

Käyttötalous
Kehykseen sisältyy aikaisempien taloussuunnitelmien yhteydessä hyväksytyt sopeutusvaatimukset ml. aiemmilta vuosilta siirtyneet sopeutusvelvoitteet, joiden toteuttaminen on osa sitovaa talousarviota. Vuodelle 2027 ei ole asetettu uusia sopeutusvaateita. Konsernipalvelujen määrärahoissa on voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisesti vuosille 2027 ja 2028 opetuksen ja kasvatuksen siirtyneiden sopeutusvelvotteita koskevat riskivaraukset. Riskivarausten lopullinen käsittely ratkaistaan syksyllä osana taloussuunnitelman jatkovalmistelua.

Toiminnan kustannuksiin kohdistuu merkittäviä kasvupaineita. Kehyksen valmistelussa on huomioitu tunnistetut, välttämättömät menolisäykset ja muut varmistuneet tehtävämuutoksiin ja hinnankorotuksiin perustuvat muutokset. Euromääräisesti merkittävimmät menolisäykset aiheutuvat työttömyysetuusvastuista, palkankorotuksista ja kotikuntalaskutuksesta. Kuluja alentavina tekijöinä kehyksessä on huomioitu edullisempi ateria- ja siivouspalvelusopimus, henkilöstön sivukuluprosenttien muutokset ja aiempien tehtyjen keskitettyjen palkankorotusvarausten purku.

Sitovuustasoiset kehykset on esitetty liitteessä 1 ja kehyksessä toistaiseksi huomioidut muutostekijät perusteluineen on esitetty liitteessä 2. Vuoden 2030 yleinen henkilöstökulujen ja palvelujen hinnankorotus sisältyy kehyslaskelmissa Konsernipalvelujen määrärahaan ja tullaan oikaisemaan sitovuustasoille taloussuunnitelmaesitykseen.

Muutamista muutostekijöistä ei tällä hetkellä ole käytettävissä kustannusarviota tai muutostekijöinä huomioidut eurot perustuvat alustaviin tietoihin ja laskelmiin. Summia tarkennetaan valmistelun edetessä ja muutosten täsmentyessä ja tarkentuneet tiedot huomioidaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen.

Kehyksen mukainen toimintakatteen alijäämän kasvu ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja vuonna 2027 on 2,3%.  

Käyttöomaisuuden myyntivoittoja arvioidaan kertyvän vuosina 2027-2030 18,4 miljoonaa euroa. Maanmyyntien aikataulu, hankkeet ja eurot on tarkennettu viimeisimpien myyntiarvioiden mukaisiksi osana investointiohjelmavalmistelua. Tulosvaikutteisten myyntivoittojen määrä vaihtelee taloussuunnitelmakaudella 3,5 - 6 miljoonassa eurossa vuosittain. 

Sisäiset erät on huomioitu kehyksessä voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisina. Sisäiset erät ja mahdolliset palvelualueiden tehtävänjakoon liittyvät määrärahasiirrot tarkennetaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen.

Verorahoitus
Verorahoitus perustuu Kuntaliiton huhtikuussa julkaisemiin verotuloennusteisiin ja Valtionvarainministeriön ja Kuntaliiton ennakollisiin valtionosuuslaskelmiin. Verotuloennusteet ja valtionosuusratkaisut täsmentyvät syksyn aikana ja ne päivitetään viimeisimpien tietojen mukaisesti seuraavissa talousarvion ja -suunnitelman käsittelyvaiheissa. OKM:n alaiset valtionosuudet on arvioitu käytössä olevien suoritetietojen perusteella vuoden 2026 tilanteeseen nojaten. 

Veroperusteisiin ei ole esitetty kehyksessä muutoksia.  

Rahoituskulut ja investoinnit
Kehyksessä on huomioitu alustavan investointiohjelman mukaiset taloussuunnitelmakaudelle ajoittuvat investoinnit ja näistä aiheutuvat poistot sekä lainat ja lainojen rahoituskulut.

Taloussuunnitelmakauden investointimenot ovat korkeat vaihdellen 37,4 - 46,6 miljoonassa eurossa vuosina 2027-2030. Tulorahoitus ei riitä investointien rahoittamiseen, joten lainaa otetaan suunnitelmakaudella lisää yhteensä 62,2 Me. Investointien seurauksena poistot kasvavat vuoden 2026 tasosta 1,5 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Lainaa on suunnitelmakauden päättyessä yhteensä  311,3 miljoonaa euroa eli 6 306 euroa/asukas.

Investointiohjelmien kasvaminen edellisestä investointiohjelmasta johtuu palveluverkkosuunnitelman mukaisista investointilisäyksistä ja tarkentuneista kustannusarvioista, sekä esitetyistä lisäyksistä uusien asuntoalueiden rakentamiseen, keskustan kehittämiseen ja yritysalueisiin sekä irtaimistoinvestointeihin. 

Uusien nostettavien lainojen korkotasoa on markkinakehityksen heikennyttyä nostettu 3,25 prosenttiin. Kaupungin korkea lainamäärä ja sen kasvaminen edelleen lisää korkokuluja vuoden 2026 ennusteesta 3,5 miljoonalla vuoteen 2030, jolloin korkokulut ovat noin 10,3 Me vuodessa.

Yhteenveto
Kehyslaskelman mukainen kaupungin tulos on 6,3 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna 2027 ja taseen kertynyt ylijäämä on vuoden 2027 lopussa noin 17,9 miljoonaa euroa vuoden 2026 toteutuessa ennusteen mukaisesti. Suunnitelmavuosina ylijäämä kasvaa ollen noin 24,4 vuoden 2030 lopussa. Lainamäärä lisääntyy taloussuunnitelmakaudella yhteensä 62,2 Me. Lainaa on suunnitelmakauden päättyessä yhteensä noin 311,3 Me eli 6306 euroa/asukas.

Yhteistoimintamenettely

Kehysesitys on esitelty yhteistyötoimikunnalle 10.6.2026. Ote toimikunnan pöytäkirjasta on esitetty pykälän oheismateriaalina. 

Prosessin eteneminen
Kaupunginhallitus antaa 15.6.2026 taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet. Samassa kokouksessa käsitellään myös alustava investointiohjelma. Lautakunnat tekevät omat, kehyksen mukaiset talousarvioesityksensä syyskuun aikana ja antavat samassa aikataulussa lausuntonsa investointiohjelmaan. Mikäli lautakunnilla on haastetta toteuttaa toimintansa kehyksen mukaisten määrärahojen puitteissa, tulee lautakuntien tunnistaa sopeutustoimet, joilla lautakunta varmistaa sitovien taloustavoitteiden saavuttamisen.

Kehysesityksen mukaisesti kaupungin taloutta on tarkoitus tasapainottaa vuodesta 2028 alkaen vuosittaisella 3,3 miljoonan euron toimintakatesopeutuksella. Vastaava sopeutus voidaan myöhemmin niin päätettäessä kattaa myös veroperusteisiin tehtävin muutoksin. Tarkempi ohjeistus ja aikataulut toimenpiteiden työstämiselle ja vaihtoehtoisten sopeutuskeinojen arvioinnille ja toimeenpantavien toimien priorisoinnille määritetään myöhemmin, mutta lautakuntien tulee ennakoiden valmistautua tunnistamaan sopeutustoimet, joilla toimintakatetta voidaan parantaa. Toimenpiteiden tunnistamisessa ei tule pitäytyä laskennallisiin, palvelualuekohtaisiin summiin, vaan tunnistaa kaikki toimenpiteet, joilla käyttötalouteen voidaan vaikuttaa. Laskennalliset sitovuustasoille kohdistuvat sopeutusodotukset vuodesta 2028 alkaen on esitetty oheismateriaalissa 3.

Kehyslaskelmat täsmennetään viimeisimpien investointi-, verorahoitus- ja muutostekijätietojen mukaisesti syys-lokakuussa.

Investointiohjelma, talousarvio ja -suunnitelma sekä veroperusteet tuodaan samanaikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn loka-marraskuussa ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 16.11.2026.  

KR

Perustelut

Kuntalain 121 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella kunnanhallitukselle esitys arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. 

Pykälän 3 momentin mukaan kunnanhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksestä lautakuntaa koskevaksi talousarvioksi talousarvioesityksen yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä.

Vuoden 2027 talousarvio on valmisteltu kaupunginhallituksen 15.6.2026 §:ssä 181 hyväksymän taloussuunnitelmakehyksen mukaiseksi.

Perustelut

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2027-2030 sisältää kuntalain 110 §:ssä talousarvion vuodelle 2027 sekä talousohjelman vuosille 2028-2030. Aikaisempien vuosien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko taloussuunnitelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2027, voivat lautakunnat esittää vuoden 2027 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneitä määrärahoja vastaavia kertaluonteisia määrärahalisäyksiä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy, tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys katetaan saman taloussuunnitelmakauden myöhempinä vuosina.

Kaupunkikehityksen palvelualueen lautakunnan esityksessä on huomioitu kunta-​alan palkankorotukset 5.5.2025 palkkaratkaisun mukaisesti. Lähes kolmen vuoden sopimuskaudella palkat nousevat yhteensä 7,37 prosenttia. KVTES-sopimuskauden 2027–2028 korotukset ovat yhteensä vähintään 3,8 % ja ne jakautuvat kahteen eri vuoteen yleiskorotuksina sekä paikallisina erinä. Lisäksi henkilösivukulujen prosenttien muutos on huomioitu esityksessä. Tunnistetut ja välttämättömät menolisäykset ja muut varmistuneet hinnankorotukset palveluiden ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on myös sisällytetty esitykseen.

Pysyvänä muutoksena kehyksessä on otettu huomioon Puolmatkan maankaatopaikan tulojenvähennys rakentamisen heikon suhdanteen takia, joka on -200 t€ vuodelle 2027 ja siitä eteenpäin vuosittain -100 t€.Vuodesta 2031–2032 maankaatopaikan ennustetaan olevan täynnä ja toiminta päättyy.

SUP-siivouskustannuskorvaukset (EU:n kertakäyttömuovidirektiiviin perustuva lakisääteinen järjestelmä) on huomioitu toistaiseksi pysyvinä, kuten siivouspalvelusopimuksen muutos. Siivouskustannuskorvauksia haetaan vuosittain Elinvoimakeskukselta kattamaan kaupungille aiheutuneita kustannuksia ja ne huomioidaan vuoden 2027 budjetissa ensimmäistä kertaa. Tuottoja on arvioitu saatavan vuosittain 80 t€ kaupunkikehitykseen.

Siivouspalvelusopimuksen osalta uuden sopimuksen astuttua voimaan elokuussa 2026 siivouskustannukset laskevat -28 t€ vuosittain.Vuodesta 2028 eteenpäin on otettu huomioon 2%:n menolisäys siivouskustannuskuluissa.

Jäätelökioskivuokrat kasvattavat kaupunkikehityksen tuottoja vuosittain 57 t€ vuosina 2027–2029. Kioskipaikat kilpailutetaan uudelleen vuonna 2029.

Palvelualueen talousarvioesityksen toimintakate on kaupunginhallituksen 15.6.2026 § 181 päättämän kehyksen mukainen.

Aikaisempien vuosien tapaan valtuustolle tehtävä laajempi talousarvioseuranta esitetään tehtävän kansallisen taloustietojen raportoinnin aikataulussa, jolloin osavuosikatsaus tehdään 6 kuukauden tilanteesta. Lisäksi talous- ja konsernijaostolle ja kaupungin johdolle raportoidaan taloustilanteesta kuukausittain ja lautakunnille vähintään kvartaaleittain.

Taloussuunnitelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu taloussuunnitelma vuosille 2026-2028 (KV 26.5.2024 § 42) ja vuoden 2026 viimeisin täydennetty tilinpäätösennuste.

Kaupunkikehityksen palvelualueen talousarvioesitykseen sisältyy aikaisempien taloussuunnitelmien yhteydessä hyväksytyt sopeutusvaatimukset ml. aiemmilta vuosilta siirtyneet sopeutusvelvoitteet, joiden toteuttaminen on osa sitovaa talousarviota.

Sisäiset erät on huomioitu kehyksessä voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisina. Sisäiset erät ja mahdolliset palvelualueiden tehtävänjakoon liittyvät määrärahasiirrot tarkennetaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen.

Kaupungihallitus antoi 15.6.2026 § 181 taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet. Ohjeistuksen mukaan lautakunnat tekevät omat, kehyksen mukaiset talousarvioesityksensä syyskuun aikana ja antavat samassa aikataulussa lausuntonsa investointiohjelmaan. Mikäli lautakunnilla on haastetta toteuttaa toimintansa kehyksen mukaisten määrärahojen puitteissa, tulee lautakuntien tunnistaa sopeutustoimet, joilla lautakunta varmistaa sitovien taloustavoitteiden saavuttamisen.

Kehysesityksen mukaisesti kaupungin taloutta on tarkoitus tasapainottaa vuodesta 2028 alkaen vuosittaisella 3,3 miljoonan euron toimintakatesopeutuksella. Vastaava sopeutus voidaan myöhemmin niin päätettäessä kattaa myös veroperusteisiin tehtävin muutoksin. Tarkempi ohjeistus ja aikataulut toimenpiteiden työstämiselle ja vaihtoehtoisten sopeutuskeinojen arvioinnille ja toimeenpantavien toimien priorisoinnille määritetään myöhemmin, mutta lautakuntien tulee ennakoiden valmistautua tunnistamaan sopeutustoimet, joilla toimintakatetta voidaan parantaa. Toimenpiteiden tunnistamisessa ei tule pitäytyä laskennallisiin, palvelualuekohtaisiin summiin, vaan tunnistaa kaikki toimenpiteet, joilla käyttötalouteen voidaan vaikuttaa. Kaupunkikehityksen palvelualueen osalta laskennallinen sopeutus on toimintakuluihin suhteutettuna - 345 t€ ja ulkoiseen toimintakatteeseen suhteutettuna -177 t€. Vuodelle 2027 ei ole asetettu uusia sopeutusvaateita.

Kehyslaskelmat päivitetään ja täsmennetään viimeisimpien investointi-, verorahoitus- ja muutostekijätietojen mukaisesti syys-lokakuussa.

Toimivalta: Hallintosääntö § 18 (KV 31.3.2025 § 19)

MA

Perustelut

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2027 - 2030 sisältää kuntalain 110 §:ssä tarkoitetun talousarvion vuodelle 2027 sekä talousohjelman vuosille 2028 - 2030.

Kaupunginhallitus antoi 15.6.2026 § 181 pitämässään kokouksessa taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet. Lautakuntien ja johtokuntien tulee valmistella kehyksen mukainen talousarvioesitys 30.9.2026 mennessä. Mikäli lautakunnilla tai johtokunnilla on haasteita pysyä taloussuunnitelman mukaisissa kehyksissä, tulee lautakuntien listata toimenpiteet, joilla sitovien taloustavoitteiden toteutuminen varmistetaan.

Kehyksen laadintaperiaate:

Kehys laaditaan vuosiksi 2027-2030. Aikaisempien vuosien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko taloussuunnitelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2027, voivat lautakunnat tai johtokunnat esittää vuoden 2027 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneitä määrärahoja vastaavia kertaluonteisia määrärahalisäyksiä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy, tulee lautakunnan tai johtokunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys katetaan saman taloussuunnitelmakauden myöhempinä vuosina.

Järvenpään Veden taloussuunnitelma 2027-2030:

Talousarvio- ja taloussuunitelma vuosille 2027 - 2030 on rakennettu niin, että pohjaksi on otettu vuoden 2026 talousarvion luvut, joita on muutettu tiedossa olevilla tuleville vuosille kohdistuvilla muutoksilla.

Talousarvio- ja taloussuunitelma ehdotus vuosille 2027 - 2030 poikkeaa kaupunginhallituksen 15.6.2025 § 181 päättämästä Järvenpään Veden kehyksestä. Talousarvio- ja suunnitelma on laadittu siten että Järvenpään Vesi liikelaitoksen rahoitus riittää kattamaan käyttö-, rahoitus- sekä investointimenot ilman lainanottoa.

Järvenpään Veden Talousarvioehdotus vuodelle 2027 ja taloussuunnitelma vuosille 2028-2030 on liitteenä 1 ja riskikartoitus on liitteenä 2.

Toimivalta: Hallintosääntö 24 § vesiliikelaitoksen johtokunta 

Perustelut

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2027 - 2030 sisältää kuntalain 110 §:ssä tarkoitetun talousarvion vuodelle 2027 sekä talousohjelman vuosille 2028 - 2030.

Kaupunginhallitus antoi 15.6.2026 § 181 pitämässään kokouksessa taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet. Lautakuntien tulee valmistella kehyksen mukainen talousarvioesitys 30.9.2026 mennessä. Mikäli lautakunnilla on haasteita pysyä taloussuunnitelman mukaisissa kehyksissä, tulee lautakuntien listata toimenpiteet, joilla sitovien taloustavoitteiden toteutuminen varmistetaan. Samalla kaupunginhallitus ohjeisti lautakuntia käynnistämään valmistelun vuoden 2028 toimintasopeutuksen mahdollistavien toimenpiteiden tunnistamiseksi.

Kehyksen laadintaperiaate:

Kehys laaditaan vuosiksi 2027-2030. Aikaisempien vuosien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko taloussuunnitelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2027, voivat lautakunnat esittää vuoden 2027 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneitä määrärahoja vastaavia kertaluonteisia määrärahalisäyksiä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy, tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys katetaan saman taloussuunnitelmakauden myöhempinä vuosina.

Hyvinvoinnin palvelualueen kehykseen 2027-2030 on huomioitu aiemmilta vuosilta käyttämättä jääneitä määrärahalisäyksiä kotoutumiskorvauksista.

Talousarviokehys 2027-2030:

Kehyksen laadinnassa on huomioitu kaupungin nykyinen taloustilanne sekä viimeisimmät taloussuunnitelmakautta koskevat verotulo- ja valtionosuusennusteet, viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kuntien muuttuvista tehtävistä, rahoitus- ja kustannuseristä, muut pakottaviksi arvioidut toiminnan muutostekijät sekä kehyksen laadinta-aikataulussa päivitetty alustava 10-vuotinen investointiohjelma.

Taloussuunnitelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu taloussuunnitelma vuosille 2026-2028 (KV 26.5.2024 § 42) ja vuoden 2026 viimeisin täydennetty tilinpäätösennuste.

Käyttötalous:

Toiminnan kustannuksiin kohdistuu merkittäviä kasvupaineita. Kehyksen valmistelussa on huomioitu tunnistetut, välttämättömät menolisäykset ja muut varmistuneet tehtävämuutoksiin ja hinnankorotuksiin perustuvat muutokset. Euromääräisesti merkittävimmät menolisäykset aiheutuvat työttömyysetuusvastuista ja palkankorotuksista. Kuluja alentavina tekijöinä kehyksessä on huomioitu edullisempi siivouspalvelusopimus sekä henkilöstön sivukuluprosenttien muutokset.

Sisäiset erät on huomioitu kehyksessä voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisina. Sisäiset erät ja mahdolliset palvelualueiden tehtävänjakoon liittyvät määrärahasiirrot tarkennetaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen.

Talouskehyksen yhteydessä hyväksytään toiminnalliset tavoitteet vuosille 2026 - 2029. Tavoitteiden tulee tukea strategiakartan päämääriä ja parantaa niihin liittyvillä avainmittareilla mitattavia asioita.

Palvelualueen taloussuunnitelma 2027-2030:

Hyvinvoinnin palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnos vuosille 2027 - 2030 on rakennettu niin, että pohjaksi on otettu vuoden 2026 talousarvion luvut, joita on muutettu tiedossa olevilla tuleville vuosille kohdistuvilla muutostekijöillä.

Talousarvioraamissa on huomioitu seuraavat muutostekijät vuodelle 2027:

- Lisäykset:

• ICT-informaatikon tehtävä Kirkes-kirjastoille 61 000 €

- Vähennykset:

• ICT-informaatikko Kirkes-kirjastoille -46 000 €. Kuntalaskutuksen tulot muilta Kirkes-kirjastoilta.
• Siivouspalvelusopimuksen muutos -299 000 €.

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ehdotus vuosille 2027 - 2030 on kaupunginhallituksen 15.6.2025 § 181 päättämän kehyksen mukainen. 

Talousarvioesityksen yhteydessä käsitellään myös palvelualueen riskienhallintatoimenpiteet. Riskikartoituksessa on esitetty palvelualueen toimintaan olennaisesti vaikuttavat tunnistetut riskit, arvioitu riskien toteutumisen todennäköisyyttä sekä vaikutusta ja esitetty toimenpiteet, joilla riskien toteutumista pyritään ehkäisemään.

Toimivalta: Hallintosääntö § 18 (KV 31.3.2025 § 19)

PR, KS

Perustelut

Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti työllisyysalueen talousarvio laaditaan talousarviovuotta edeltävänä vuonna vastuukunnan talousarvion vuosikellon ja periaatteiden mukaisesti. Talousarvioraami hyväksytään Järvenpään kaupunginhallituksessa kesäkuussa ja lopullinen talousarvio valtuustossa marraskuussa. Talousarvio lähetetään kuntiin lausuntokierrokselle ennen valtuuston hyväksyntää.

Talousarviossa esitetyt kuntakohtaiset maksuosuudet hyväksytään talousarvion yhteydessä tulevan vuoden laskutusperusteeksi. Maksuosuudet tasataan aiheuttamisperusteiseen maksuosuustoteumaan tilinpäätökseen. Maksuosuutta voidaan oikaista tarpeen mukaan myös talousarviovuoden aikana.

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2027 - 2030 sisältää kuntalain 110 §:ssä tarkoitetun talousarvion vuodelle 2027 sekä talousohjelman vuosille 2028 - 2030.

Kaupunginhallitus antoi 15.6.2026 § 181 pitämässään kokouksessa taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet. Lautakuntien ja johtokuntien tulee valmistella kehyksen mukainen talousarvioesitys 30.9.2026 mennessä. Mikäli lautakunnilla tai johtokunnilla on haasteita pysyä taloussuunnitelman mukaisissa kehyksissä, tulee lautakuntien listata toimenpiteet, joilla sitovien taloustavoitteiden toteutuminen varmistetaan. Keski-Uudenmaan työllisyysalueelle annettiin bruttomenokehys ja sitova taso on toimintakulut.

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ja ehdotus vuosille 2027 - 2030 on rakennettu vuoden 2026 taloussuunnitelman lukujen pohjalta. Sitä on muutettu tiedossa olevilla tuleville vuosille kohdistuvilla muutoksilla. Talousarvio- ja talousarvioluonnos on sitovien määrärahojen osalta vuosien 2027-2030 taloussuunnitelmakehyksen (KH 15.6.2027 § 181) mukainen. Taloussuunnitelmakehys on esitelty Keski-Uudenmaan johtokunnassa 19.5.2026 ja kehyksen määräraha on vuoden 2026 taloussuunnitelman mukainen.

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnoksessa on huomioitu seuraavat muutostekijät vuodelle 2026:

• Muutokset lakiin työvoimapalveluiden järjestämisestä 
• Työttömyysturvalain ja yleistukilain muutokset
• Toimeentulotukilain muutokset
• Muutokset lakiin työllistymisen monialaisesta edistämisestä
• Laki kuntouttavasta työtoiminnasta
• Laki kotoutumisen edistämisestä
• Laki elinvoimakeskuksista sekä Työllisyys- kehittämis- ja hallintokeskuksesta

Lakimuutosten palveluprosessiin tuomien muutosten on arvioitu vaativan 5,5 HTV:n lisäpanostuksen. Keski-Uudenmaan työllisyysalueen talousarvioesityksessä tämä lisäpanostus katetaan nykyisestä henkilöstöresurssista ohjaamalla asiakastyön haltuunottoa varten kohdennettua 15 HTV:n määräaikaista henkilöstöresurssia lakimuutosten tuomiin tarpeisiin. Muutostekijät eivät aiheuta talousarvioesitykseen euromääräisiä muutoksia sitovuustasolla.

Talousarvioesitykseen kuntien maksuosuudet vuonna 2027 määritellään aiheuttamisperusteen mukaan seuraavasti: 

a.      Avustukset jaetaan myönnettyjen avustusten perusteella avustuksen saajan kotikunnan mukaan. Kotikunnan puuttuessa käytetään asuinkuntaa.

b.      Palvelujen ostoista jaetaan suoraan asiakkaille hankitut palvelut euromääräisen toteuman mukaan kotikunnan tai asuinkunnan perusteella.

c.      Henkilöasiakkaiden palvelukulut jaetaan vastuualueiden (aikuisten palvelut, kotoutumisen palvelut, nuorten palvelut, monialaisten palvelut) asiakasmäärien perusteella kotikunnan tai asuinkunnan perusteella. Henkilöasiakkaiden palvelukulut sisältävät asiakastyötä tekevien työllisyysasiantuntijoiden, heidän esihenkilöidensä ja suoraan asiakastyön tukemiseen ohjattujen erityisasiantuntijoiden henkilöstökulut. Asiakasmäärällä tarkoitetaan työllisyysasiantuntijan palvelemien asiakkaiden kokonaismäärää. Palvelulla tarkoitetaan käyntiä ilman ajanvarausta, kirjettä, muuta viestiä, puhelua, sähköpostia, tapaamista ajanvarauksella tai videopuhelua ja muita vastaavia työvoimaviranomaiselle osoitettuja tehtäviä.

d.      Muut kulut (esim. yrityspalvelut, johto ja hallinto, tilat, kehittäminen) jaetaan kuntien 18–64-vuotiaiden asukasmäärän suhteessa. Laskentaperusteena käytetään sitä työikäisten määrää (31.12.) joka on ollut tiedossa talousarviota laadittaessa. (Tietolähde Tilastokeskus)

Talousarvioesityksen yhteydessä käsitellään myös riskienhallintatoimenpiteet. Riskikartoituksessa on esitetty työllisyysalueen toimintaan olennaisesti vaikuttavat tunnistetut riskit, arvioitu riskien toteutumisen todennäköisyyttä sekä vaikutusta ja esitetty toimenpiteet, joilla riskien toteutumista pyritään ehkäisemään.

Toimivalta: Hallintosääntö 33 § Työllisyysalueen johtokunnan tehtävät ja toimivalta

/aj

Perustelut

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2027 - 2030 sisältää kuntalain 110 §:ssä tarkoitetun talousarvion vuodelle 2027 sekä talousohjelman vuosille 2028 - 2030.

Kaupunginhallitus antoi 15.6.2026 § 181 pitämässään kokouksessa taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet. Lautakuntien tulee valmistella kehyksen mukainen talousarvioesitys 30.9.2026 mennessä. Mikäli lautakunnilla on haasteita pysyä taloussuunnitelman mukaisissa kehyksissä, tulee lautakuntien listata toimenpiteet, joilla sitovien taloustavoitteiden toteutuminen varmistetaan. Samalla kaupunginhallitus ohjeisti lautakuntia käynnistämään valmistelun vuoden 2028 toimintasopeutuksen mahdollistavien toimenpiteiden tunnistamiseksi.

Kehyksen laadintaperiaate:

Kehys laaditaan vuosiksi 2027-2030. Aikaisempien vuosien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko taloussuunnitelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2027, voivat lautakunnat esittää vuoden 2027 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneitä määrärahoja vastaavia kertaluonteisia määrärahalisäyksiä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy, tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys katetaan saman taloussuunnitelmakauden myöhempinä vuosina.

Talousarviokehys 2027-2030:

Kehyksen laadinnassa on huomioitu kaupungin nykyinen taloustilanne sekä viimeisimmät taloussuunnitelmakautta koskevat verotulo- ja valtionosuusennusteet, viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kuntien muuttuvista tehtävistä, rahoitus- ja kustannuseristä, muut pakottaviksi arvioidut toiminnan muutostekijät sekä kehyksen laadinta-aikataulussa päivitetty alustava 10-vuotinen investointiohjelma.

Taloussuunnitelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu taloussuunnitelma vuosille 2026-2028 (KV 26.5.2024 § 42) ja vuoden 2026 viimeisin täydennetty tilinpäätösennuste.

Käyttötalous:

Kehykseen sisältyy aikaisempien taloussuunnitelmien yhteydessä hyväksytyt sopeutusvaatimukset ml. aiemmilta vuosilta siirtyneet sopeutusvelvoitteet, joiden toteuttaminen on osa sitovaa talousarviota. Vuodelle 2027 ei ole asetettu uusia sopeutusvaateita. Konsernipalvelujen määrärahoissa on voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisesti vuosille 2027 ja 2028 opetuksen ja kasvatuksen siirtyneiden sopeutusvelvotteita koskevat riskivaraukset. Riskivarausten lopullinen käsittely ratkaistaan syksyllä osana taloussuunnitelman jatkovalmistelua.

Toiminnan kustannuksiin kohdistuu merkittäviä kasvupaineita. Kehyksen valmistelussa on huomioitu tunnistetut, välttämättömät menolisäykset ja muut varmistuneet tehtävämuutoksiin ja hinnankorotuksiin perustuvat muutokset. Euromääräisesti merkittävimmät menolisäykset aiheutuvat palkankorotuksista ja kotikuntalaskutuksesta. Kuluja alentavina tekijöinä kehyksessä on huomioitu edullisempi ateria- ja siivouspalvelusopimus sekä henkilöstön sivukuluprosenttien muutokset.

Sisäiset erät on huomioitu kehyksessä voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisina. Sisäiset erät ja mahdolliset palvelualueiden tehtävänjakoon liittyvät määrärahasiirrot tarkennetaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen.

Talouskehyksen yhteydessä hyväksytään toiminnalliset tavoitteet vuosille 2026 - 2029. Tavoitteiden tulee tukea strategiakartan päämääriä ja parantaa niihin liittyvillä avainmittareilla mitattavia asioita.

Palvelualueen taloussuunnitelma 2027-2030:

Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnos vuosille 2027 - 2030 on rakennettu niin, että pohjaksi on otettu vuoden 2026 talousarvion luvut, joita on muutettu tiedossa olevilla tuleville vuosille kohdistuvilla muutostekijöillä sekä säästövelvotteilla.

Talousarvioraamissa on huomioitu seuraavat muutostekijät vuodelle 2027:

- Lisäykset:

• Joustavan perusopetuksen ryhmän perustaminen 1.8.2027 alkaen 51 000 €
• Perusopetuksen valmistavan opetuksen lisäys 20 000€

- Vähennykset:

• Ateriapalvelusopimuksen muutos -1 099 000 €
• Siivouspalvelusopimuksen muutos -1 150 000 €

Lisäksi muutostekijöissä ovat mukana palvelutarpeeseen liittyvä oppilas- ja lapsimäärän muutos, joiden eurovaikutusta arvioidaan talousarviosuunnitelman edetessä.

Talousarvioesityksen yhteydessä käsitellään myös palvelualueen riskienhallintatoimenpiteet. Riskikartoituksessa on esitetty palvelualueen toimintaan olennaisesti vaikuttavat tunnistetut riskit, arvioitu riskien toteutumisen todennäköisyyttä sekä vaikutusta ja esitetty toimenpiteet, joilla riskien toteutumista pyritään ehkäisemään.

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ehdotus vuosille 2027 - 2030 on kaupunginhallituksen 15.6.2025 § 181 päättämän kehyksen mukainen. 
 

Toimivalta: Hallintosääntö § 18 (KV 31.3.2025 § 19)

JK, AK, KS

Perustelut

Konserniyhteisöjen tavoiteasetanta on kytketty kaupungin talousarviokäsittelyyn. Kaupungin tytäryhteisöille asetetaan talousarvion laadinnan yhteydessä strategisten päämäärien toteuttamista tukevat kaupunkiin nähden sitovat tavoitteet. Sitovat tavoitteet asetetaan konserniin kuuluville, olennaisille tytäryhteisöille. Vuodelle 2027 yhteisökohtaiset tavoitteet asetetaan kuudelle tytäryhtiölle:

• Järvenpään Mestariasunnot Oy
• Mestaritoiminta Oy 
• Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo
• Järvenpään Pysäköinti Oy (sis. Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1)
• Kiinteistö Oy Ainolan Pysäköinti
• Kiinteistö Oy Järvenpään Harjoitushalli.

Raportissa esitetään myös kunkin yhtiön omistuksen tarkoitus. Toimintaympäristömuutosten seurauksena kaupungilla ei enää ole erityistä intressiä sote-kiinteistöomistuksiin liittyvien yhtiöiden omistamiseen, joten näihin liittyvää rakenteellista selvittelyä jatketaan.    

Tytäryhtiöitä on pyydetty osana talousarvioraportointia esittämään tavoitteiden lisäksi arviot vuoden 2027 toiminnasta ja tulevasta kehityksestä, liikevaihdon ja tuloksen kehityksestä, investoinnesta ja suunnitelluista rakenne- ja rahoitusjärjestelyistä. Lisäksi osana riskienhallintaa on pyydetty arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Sanallisten osioiden lisäksi yhtiöiltä on pyydetty taloussuunnitelmakauden tuloslaskelma, tase ja taloudelliset tunnusluvut, joiden pohjalta yhtiöiden tilaa voidaan arvioida ja seurata emon organisaatiossa. Raportointihetkellä yhtiöiden talousarvion laadinta on vielä kesken, joten luvut eivät ole lopullisia.

Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalon ja Järvenpään Pysäköinti Oy:n sekä Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1:n toiminta tulevaisuudessa on edelleen selvittelyiden ja neuvotteluiden alla. Ko. yhtiöillä ei ole enää strategista merkitystä kaupungille, vaan yhtiöistä on tarkoitus luopua sopivassa vaiheessa. Järvenpään Mestariasunnoilla toiminta jatkuu pääosin tavanomaisena, vaikkakin taloudellinen toimintaympäristö on haasteellinen. Kiinteistö Oy Ainolan Pysäköinnissä toiminnan volyymin kasvu on hidastumassa merkittävästi alueen rakentamisen hidastuessa. Mestaritoiminnan osalta yhtiön toimintakokonaisuus muuttuu, joten tiedot yhtiön tavoitteista ja muista seikoista tarkentuvat valmistelun edetessä. Harjoitushallin osalta yhtiön hallinnollisia asioita on mukautettava kaupungin toimintaprosessien mukaiseksi sekä yhtiön lainakokonaisuus on uusittava luottoyhtiön vetäydyttyä Suomen markkinoilta.

Ainolan Pysäköinnin, Kiinteistö Oy Järvenpään Harjoitushallin, Kiinteistö Oy Järvenpään Pysäköinnin ja Mestaritoiminta Oy:n sekä Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalon taloustiedoissa on vielä puutteita ja ne täydentyvät kaupunginhallitukselle päätettäväksi vietävään raporttiin. Yhtiöitä pyydetään jatkossa varmistamaan, että yhtiön taloushallinto, talousjohtaminen ja -raportointi emokaupungille on asianmukaisesti järjestetty.

Muiden kuin em. tytäryhteisöjen osalta tavoitteet on asetettu yhteisöryhmille yksittäisten yhteisöjen asemasta. Tavoitteet on kuvattu raportin lopuksi. 

Tavoitteiden toteutumista seurataan osana osavuosi- ja tilinpäätösraportointia. 

Kaupunginhallitus hyväksyy konserniyhteisöjen tavoitteet. Konserniyhteisöjen tavoiteraportti esitetään talousarvion liitteenä myös valtuustolle.

Perustelut

Kaupunginhallitus hyväksyi taloussuunnitelmakehyksen 15.6.2026 § 181. 

Laskelmia on päivitetty kesän ja alkusyksyn aikana täsmentyneiden verotulo- ja valtionosuusennusteiden, muutostekijätietojen sekä investointiohjelmapäivitysten mukaisesti. Vuoden 2027 tuloslaskelma on heikentynyt laskelmissa vajaa 400te olleen yhteensä 6,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kokonaisuutena tilanne on kuitenkin hiukan taloussuunnitelmakehystä parempi. Kehyksessä sopeutus, jolla taloussuunnitelmakausi 2027 - 2030 saatiin ylijäämäiseksi oli 3,3 Me vuodesta 2028 alkaen. Tällä hetkellä taloussuunnitelmakauden kääntäminen ylijäämäiseksi vaatii 2,9 Me vuotuisen pysyvän sopeutuksen vuodesta 2028 alkaen. Sopeutettavaa on merkittävä määrä: 2,9 miljoonan euron toimintasopeutus vastaa yli 0,2 %-yksikön korotusta kunnan tuloveroprosenttitasoon (7,8 ->8,0).

Merkittävimmät muutokset kehykseen 2027–2030 nähden:

• Verotulot ovat heikentyneet kaudella 0,6 Me työttömyys- ja suhdannekehitysennusteiden mukaisesti.
• Valtionosuusennuste on heikentynyt vuosille 2027 ja 2028, mutta parantunut vuosille 2029 ja 2030. Yhteensä valtionosuudet ovat kasvaneet 12 Me, mikä johtuu perustoimeentulotuen kirjausmuutoksesta vuonna 2029. Vuodesta 2029 alkaen perustoimeentulojen maksuosuutta (arvio 2029 6,4 Me) ei enää leikata valtionosuuksista, vaan maksut siirtyvät käyttötalouteen kuluksi.
• Muutostekijöissä tarkentuneita asioita ovat mm. työttömyysetuusvastuiden kasvun pienentyminen noin 500te/vuosi, Opkan riskivarauksen osittainen purku säästöksi 2027 900te ja 2028 690te. Oppilas- ja lapsimäärämuutosten vaikutukset tuottoihin ja kuluihin vuotuisesti vaihdellen sekä perustoimeentulotuen siirtyminen käyttötalousmenoiksi 2029 -6,4 Me. Yksityiskohtainen listaus muutostekijöistä on esitetty pykälän oheismateriaalissa.
• Investointiohjelmia on karsittu, minkä seurauksena vuosien 2027-30 investoinnit ovat nettona vähentyneet 14,7 Me. 
• Korkokuluissa on taloussuunnitelmakaudella 2,7 Me kasvu korkotasojen nousun seurauksena, vaikka investointeja on karsittu taloussuunnitelmavuosilta.
• ​​​​Käyttöomaisuuden myyntivoitoissa on kaudella vähennystä yhteensä 1 Me.  
• Poistoissa on karsittujen investointien myötä vähennystä 0,9 Me.  
   

Tuleviin vuosiin kohdistuu edelleen poikkeuksellisen merkittävää epävarmuutta. Nykyisessä hallitusohjelmassa ennakoidut valtionosuusuudistus sekä kiinteistöverouudistus eivät valtion budjettineuvotteluissa saatujen tietojen mukaan etene nykyisen valtioneuvoston ja eduskunnan aikana. Ensi vuonna eduskuntavaalien jälkeen muodostuu uusi hallitus ja hallitusohjelma. Julkiseen talouteen kohdistuu edelleen suuria sopeuttamisvaateita, joten on todennäköistä, että valtionosuuksiin tai muutoin valtio-kuntasuhteeseen tulee muutoksia, mitkä vaikuttavat kuntien taloudelliseen asemaan. 

Yhteenveto taloussuunnitelmavalmistelun tämänhetkisestä tilanteesta on esitetty pykälän liitteenä. Valmistelu tarkentuu edelleen lopulliseen talousarvioesitykseen. 

Aikataulu

Taloussuunnitelman valmistelu noudattaa aikaisempien vuosien prosessia. Lautakuntien tulee antaa esityksensä vuoden 2027 talousarvioksi syyskuun aikana. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn 26.10.2026 ja kaupunginhallitus antaa 2.11.2026 oman esityksenä vuosien 2027-2030 taloussuunnitelmasta valtuustolle. Samassa kokouksessa tehdään esitykset myös vuosien 2027-2036 investointiohjelmasta ja vuoden 2027 veroperusteista. Valtuusto päättää edellä mainituista asioista kokouksessaan 16.11.2026.

Syksyn aikana käynnistetään kaupunginhallituksen taloussuunnitelmakehyksen päättämisen yhteydessä lautakunnille annetun toimiohjeen mukaisesti valmistelu vuoden 2028 toimintasopeutuksen mahdollistavien toimenpiteiden tunnistamiseksi.