Perustelut
Näkymä taloussuunnittelukauteen
Kaupungin tulos on tämänhetkisten ennusteiden mukaan kuluvana vuonna 5,8 miljoonaa euroa alijäämäinen, kun huomioidaan palvelualueiden ennusteiden lisäksi ateria- ja siivouspalvelusopimuksella saavutettava säästö. Vuoden 2025 lopussa kaupungin taseessa oli 29,9 miljoona euroa kertynyttä ylijäämää, joten vuoden 2026 lopussa jäljellä olisi ennusteen toteutuessa 24,1 M€. Päivitetyn investointien 2026 toteuma-arvion ja tilinpäätösennusteen mukaisesti kuluvana vuonna otetaan lisää velkaa otetaan 10,3 miljoonaa euroa, jolloin sitä on vuoden lopussa 249 miljoonaa euroa. Muutetun talousarvion (KV 18.5.2026) mukaisesti toteutuessaan kaupungin tulos olisi -6,1 M€ alijäämäinen, ylijäämäpuskuria olisi vuoden lopussa 23,9 M€ ja lisää velkaa otettaisiin 11,5 M€, jolloin sitä olisi vuoden lopussa 250,3 M€.
Kuntakenttään on viime vuosina kohdistunut suuria muutoksia. Soteuudistus heikensi pysyvästi Järvenpään verorahoitusta 6,7 miljoonalla eurolla ja vuodelta 2027 leikataan vielä kertaluonteisesti 1,9 miljoonaa euroa. TE-palvelujen järjestämisvastuun myötä rahoitusvastuut on kasvaneet ja heikkona pysyvä työllisyystilanne heijastuu edelleen kaupungin kustannuksiin. Valtionosuusjärjestelmän uudistus keskeytyi ainakin hetkellisesti, eikä kiinteistöverotuksen uudistuksista ole saatu uutta tietoa. Toteutusajankohdat voivat kuitenkin toteutua alkavalla taloussuunnitelmakaudella, mutta muutosten kuntakohtaisista vaikutuksista ei tällä hetkellä ole tietoa. Talouskasvu ei edelleenkään ole käynnistynyt ja käänteen ennakointi on nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa lähes mahdotonta. Korkea työttömyys ja vähäinen rakentaminen näkyvät kaupungin kaikissa verotuloissa ja ennusteet ovat selvästi aiempaa matalammat. Valtion velkaantuminen heijastuu kuntien talouteen valtionosuusleikkauksina ja tehtävien siirtoina ilman menojen kompensointia. Taloussuunnitelmavuosien verorahoituksen tasoon liittyy näin ollen merkittäviä heikennyksiä ja jälleen myös epävarmuuksia tulevista muutoksista.
Tämänhetkisin tiedoin kaupungin verorahoituksen riittävyys tehtäviin nähden on heikkenemässä merkittävästi. Investointeihin kohdistuu uusia korotuspaineita ja tehtävien lisääntyessä, palvelutarpeiden muuttuessa ja kustannusten kasvaessa toiminnan menopaineet ovat huomattavia. Korkotasot ovat jälleen nousussa, mikä kasvavien lainamäärien myötä haastaa taloustilannetta entisestään. Nykyisillä veroasteilla, investoinneilla, palveluilla ja kustannustasoilla kaupungin rahoitus on riittämätön kattamaan sekä toiminnasta että investoinneista aiheutuvat menot.
Kehyksen laadintaperiaatteet
Kehys laaditaan vuosiksi 2027-30. Aikaisempien vuosien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko taloussuunnitelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2027, voivat lautakunnat esittää vuoden 2027 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella kertaluonteisia määrärahalisäyksiä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy, tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan saman taloussuunnitelmakauden eli vuosien 2028-30 määrärahoista.
Järvenpään Veden kehyksen laadinnassa on tarkastelu liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyttä suhteessa käyttötalous- ja investointimenoihin. Kehystä ei ole laadittu toimintakatetasolla, vaan liikelaitoksen tuloksen tulee olla riittävä siten, että vesilaitoksen menot saadaan katettua ilman lainarahoitusta. Tavoitteeseen päästäkseen Veden tulee tasapainottaa rahoitus eli asiakasmaksutulot sekä toimintakulut tai investoinnit.
Taloussuunnitelmakehyksen valmistelun reunaehdot ja tilanne
Kehyksen laadinnassa huomioidaan kaupungin nykyinen taloustilanne sekä viimeisimmät taloussuunnitelmakautta koskevat verotulo- ja valtionosuusennusteet, viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kuntien muuttuvista tehtävistä, rahoitus- ja kustannuseristä sekä kehyksen laadinta-aikataulussa päivitettävät investointiohjelmatiedot.
Kaupungin uusi strategia hyväksyttiin huhtikuussa (KV 20.4.2026 § 22). Strategian mukaisesti kaupunki päämääränä on olla elinvoimainen kasvukaupunki, jonka talous on tasapainossa ja rahoitus harkittua, mitä tullaan mittaamaan mm. taseen kertyneen ylijäämän ja lainamäärän perusteella. Uuden strategian mittareille ei vielä ole asetettu numeerisia tavoitearvoja, joten taloussuunnitelmakehyksen valmistelussa on nojauduttu aiemman strategian tavoitetasoihin, joiden mukaisesti vuonna 2030 taseen kertynyt ylijäämä olisi vähintään 25 miljoonaa euroa ja lainamäärä korkeintaan 301 miljoonaa euroa. Tämänhetkisten valmistelutietojen valossa tavoitteet eivät ole saavutettavissa ilman taloutta sopeuttavia toimenpiteitä.
Yleisellä tasolla taloustavoitteisiin pääsemiseksi voidaan hyödyntää toimintaan kohdistuvia sopeutuksia, investointeihin tehtäviä karsintoja ja veroperusteisiin tehtäviä muutoksia. Alustavien laskelmien perusteella verotulojen ja valtionosuuksien heikentyminen samanaikaisesti menolisäysten kanssa johtaa tilanteeseen, jossa tulee arvioitavaksi toiminnan sopeutuksen rinnalla myös veroperusteisiin tehtävät muutokset. Aiemmat toimintaan kohdennetut sopeutustoimet huomioiden nykyisten palvelujen tuottaminen samassa laajuudessa ja sisällöin vielä entistä edullisemmin on haastavaa. Käytännössä merkittävämpi toiminnasta sopeuttaminen vaatinee kaupungin palvelutarjonnan supistamista.
Aiemman strategian mukaisen vuoden 2030 lainamäärätavoitteen saavuttaminen edellyttää muista sopeutuksista riippumatta investointien karsintaa tällä hetkellä esitetyistä tasoista. Investointiohjelmaesitykset ovat kasvaneet edellisestä ohjelmasta oleellisesti palveluverkkosuunnitelmissa ehdotettujen tilalaajennusten, tarkentuneiden kuntoarvioiden, uusien asuntoalueiden rakentamisehdotusten ja lukuisten muiden tekijöiden summana. Talonrakennuksen investointiohjelmat voidaan viimeistellä vasta valtuuston palveluverkkosuunnitelmapäätösten jälkeen.
Prosessin eteneminen
Kaupunginhallitus antaa taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet 15.6.2026. Kaupunginhallituksen kesäkuun kokouksessa käsitellään myös alustava investointiohjelma. Kehyksen ja investointiohjelman laadinnassa huomioidaan talous- ja konsernijaoston käymä keskustelu ja linjaukset kehyksen ja valmistelun reunaehdoista ja tavoitteista.
Lauta- ja johtokunnat tekevät kehyksen mukaiset talousarvioesityksensä syyskuun aikana ja antavat samassa aikataulussa lausuntonsa investointiohjelmaan.
Investointiohjelma, talousarvio ja -suunnitelma sekä veroperusteet tuodaan samanaikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn lokakuussa ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 16.11.2026.
Ehdotus
Esittelijä
-
Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi
Talous- ja konsernijaosto merkitsee taloussuunnitelmakehyksen valmistelutilanteen tiedoksi ja käy keskustelun kehysvalmistelun reunaehdoista ja tavoitteista.
Käsittely
Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti asiaa.
Pykälän käsittelyn aikana kokouksen puheenjohtaja Lassi Markkanen poistui ja talous- ja konsernijaosto valitsi yksimielisesti tilapäiseksi puheenjohtajaksi Nea Kareniuksen.
Päätös
Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.