Kuvaus
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen eli Karvin varhaiskasvatuksen laatua määrittävistä indikaattoreista tavoitteiden tarkennukseksi on valittu Järvenpään varhaiskasvatuksessa toimintakaudelle 2025–2026 lapsen emotionaalisen hyvinvoinnin tukeminen. Tavoitteen laatua kuvaavat ominaisuudet ovat seuraavat: lapsen hyvinvointi, osallisuus ja yhteenkuuluvuus, digitalisaatio sekä toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Lisäksi laatua arvioidaan kiusaamisen ehkäisemisen ja turvallisuusteeman kautta.
Syksyllä 2025 toteutettujen itse-, tiimi- ja yksikköarviointien perusteella Järvenpään yksityisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laatu on tällä hetkellä hyvä, mutta arvioinneissa nousi esiin myös kehittämiskohteita. Yksityisen varhaiskasvatuksen henkilöstön vahvuuksia lasten emotionaalisen hyvinvoinnin tukemisessa ovat seuraavat asiat: iloitaan lasten onnistumisista lasten kanssa; tarjotaan lapsille mahdollisuus hakea ja saada turvaa ja lohdutusta sekä; kuunnellaan lasten sanallisia viestejä kärsivällisesti. Lasten osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden edistämiseksi on tunnistettu seuraavat kehittämiskohteet: varmistetaan, että lapsilla on mahdollisuuksia vaikuttaa ryhmän toimintaan eri tavoin; toteutetaan ryhmässä lasten yhteenkuuluvuutta ja me-henkeä vahvistavia leikkejä ja taiteellisia tuotoksi sekä; opastetaan ja mallinnetaan lapselle leikki- ja toimintatapoja, jotka auttavat lasta osallistumaan yhteiseen toimintaan.
Toimintakauden aikana varmistetaan, että kasvattajat ovat läsnä ja lasten saatavilla, tukevat lasten ryhmäytymistä ja varmistavat, että jokaisella lapsella on kaveri. Pienryhmätoiminta ja leikkiparien vaihtelu tukevat lasten osallisuutta, uusien kaverisuhteiden syntymistä ja ryhmään kuulumisen tunnetta. Tunnetaitoja vahvistetaan arjessa tunnistamalla, nimeämällä ja sanoittamalla tunteita. Kuvatuki ja tunnemateriaalit ovat osa arjen pedagogiikkaa. Lasten osallisuutta tuetaan kuulemalla heidän mielipiteitään eri tavoin. Vanhempien osallisuutta vahvistetaan esimerkiksi vanhempainilloissa.
Päiväkodeissa vahvistetaan säännöllistä varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti keskustelua yhdenvertaisuudesta ja moninaisuudesta osana arjen pedagogiikkaa. Oppimisympäristöjä kehitetään sukupuolisensitiivisiksi ja monipuolisiksi, ja lapsia kannustetaan kokeilemaan erilaisia rooleja ja leikkejä. Jokainen lapsi kohdataan yksilönä, arvostavasti ja tasavertaisesti. Moninaisuutta pyritään tuomaan näkyväksi arjen materiaaleissa, toiminnoissa ja hankinnoissa, kuten leikeissä, lauluissa, juhlapäivissä ja leluvalinnoissa. Tavoitteena on rakentaa ympäristö, jossa jokainen lapsi kokee olevansa arvostettu ja osallinen, ja jossa moninaisuus on luonnollinen osa yhteisön toimintaa.
Digikasvatuksen toteutuminen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisena vaihtelee yksityisissä päiväkodeissa. Digikasvatusta aiotaan kehittää suunnitelmallisesti pienin askelin, jotta kaikilla lapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet ottaa tietotekniikka ja digitalisaatio haltuun. Kasvattajat perehtyvät Opetushallituksen digitaalisen osaamisen kuvauksiin. Osaamista suunnitellaan jaettavan ja osallistuttavan kaupungin digituokioihin. Lisäksi digivastaavat tukevat henkilöstöä osaamisen vahvistumista. Tablettien ja tietokoneiden avulla harjoitellaan esimerkiksi kuvaamista, kirjoittamista, tiedonhakua, tunnetaitoja ja ohjelmoinnin alkeita. Lapsia ohjataan turvalliseen ja vastuulliseen digilaitteiden käyttöön.
Kiusaamisen ehkäiseminen on osa kasvattajien arjen toimintaa. Kiusaamistilanteisiin puututaan matalalla kynnyksellä, ja tilanteet käsitellään yhdessä lasten ja huoltajien kanssa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä haastavat tilanteet. Kasvattajat sitoutuvat yhteisiin toimintatapoihin ja arvioivat kiusaamisen ehkäisyn toteutumista säännöllisesti. Ryhmissä harjoitellaan kaveritaitoja ja tunnetaitoja sekä tunteita sanoitetaan ikätasoisesti. Kasvattajat toimivat esimerkkinä kunnioittavasta vuorovaikutuksesta ja havainnoivat lasten välisiä suhteita. Päiväkodeissa hyödynnetään esimerkiksi MiniVersoa ja Fanni- ja Molli-materiaaleja.
Yksityisissä päiväkodeissa turvallisuuteen liittyvä toimenpiteet ovat suunnitelmalliset ja kattavat. Päiväkotien pelastussuunnitelmaan ja kaupungin varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelmaan perehdytään päiväkodeissa suunnitelmallisesti. Turvallisuusteema on osa perehdytystä ja jatkuvaa keskustelua, ja turvallisuutta käsitellään myös lasten kanssa ikätasoisesti. Turvallisuusharjoituksia, kuten poistumisharjoituksia, sisällesuojautumisharjoituksia ja kadonneen lapsen etsintäharjoituksia on suunniteltu tehtäväksi vähintään kerran toimintavuoden aikana. Turvallisuuskävelyt, riskien arviointi ja omavalvontatoimet on suunniteltu säännöllisesti toteutettavaksi. Päiväkotien lääkehoitosuunnitelman päivityksestä, henkilöstön lääkelupakoulutuksista ja ensiapukoulutuksia huolehditaan tarpeen mukaan.
Lisäksi toimintakauden aikana yksityisissä päiväkodeissa jatketaan aiemmin tunnistettujen kehittämiskohteiden parissa työskentelyä, esimerkiksi menetelmiä tuen toteuttamiseen ja arviointiin -lomakkeen käyttöä vahvistetaan. Lisäksi toimintakauden aikana kehitetään esimerkiksi ryhmien välisen yhteistyön vahvistamista ja oppimisympäristön kehittämistä.
Esiopetukselle asetetut tavoitteet ovat yhteneväisiä varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Lisäksi esiopetusryhmissä on tehty yhteisölliset oppilashuoltosuunnitelmat. Esi- ja perusopetuksen oppimisen tukea koskeva lainsäädäntö on uudistunut, ja sen myötä esiopetuksen lukuvuosisuunnitelman laatiminen toimipaikkakohtaisesti on uusi velvoite tällä toimintakaudella. Lukuvuosisuunnitelma toimii yksikön tuen suunnittelun työvälineenä, jossa kuvataan, miten toimipaikassa järjestetään tuki lapsen oppimiseen ja esiopetukseen osallistumiseen. Esiopetus perustuu joustaviin ja lapsilähtöisiin opetusjärjestelyihin. Pienryhmiä muodostetaan lasten tarpeiden mukaan, ja eriyttämistä toteutetaan pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti. Tukimuotoja suunnitellaan ja toteutetaan pääsääntöisesti ryhmäkohtaisesti. Erityisopettaja toimii tarpeen mukaisesti tiimien ja lasten tukena. Tuen tarvetta arvioidaan kasvattajien, erityisopettajan ja vanhempien yhteistyönä. Tarvittaessa tehdään moniammatillista yhteistyötä kuraattorin, psykologin, terapeuttien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.