Kuvaus
Opetusjohtaja on hyväksynyt 11.10.2024 § 20 koulujen lukuvuoden 2024–2025 vuosisuunnitelmat. Koulujen vuosisuunnitelmissa määrätään perusopetusasetuksen 9 §:n mukaisesti opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista ja koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta.
Koulut ovat lukuvuoden päättyessä laatineet toimintakertomuksen tilasto-osan sekä arvioineet lukuvuoden kehittämiskohteiden tavoitteiden toteutumista. Koulujen toimintakertomukset hyväksyy opetusjohtaja. Yhteenveto on erillisenä liitteenä.
Oppilasmäärät
Vuosisuunnitelmassa oppilasmäärät ilmoitetaan valtakunnallisen tilastointipäivän, syyskuun 20. päivän tilanteen mukaisesti. Oppilasmäärä 20.9.2024 oli 4582 oppilasta (4685 edellisenä tilastopäivänä) ja lukuvuoden päättyessä 31.5.2025 kokonaisoppilasmäärä oli 4588 (4661) eli 6 oppilasta enemmän kuin syyskuun tilastointipäivänä.
Suurin koulukohtainen perusopetuksen oppilasmäärän muutos syyskuun tilastointipäivän ja lukuvuoden päättymispäivän välillä oli Saunakallion koulussa, jossa lisäystä oli 12 oppilasta. Seuraavaksi eniten muutosta on tapahtunut Harjulan koulussa koulussa, jossa vähennystä 10 oppilasta sekä Kinnarin ja Haarajoen kouluissa, joissa lisäystä molemmissa 6 oppilasta. Valmistavan opetuksen oppilasmäärä väheni 13 oppilaalla.
Oppilaiden kotikunnat
Järvenpään perusopetuksen kouluissa opiskeli perusopetuksessa lukukauden lopussa 96 ulkopaikkakuntalaisista oppilasta eli 2,1 % kaikista oppilaista (ed. vuonna 96 opp. 2,1 %). Eniten ulkopaikkakuntalaisia lapsia oli Tuusulasta (15) Espoosta (10) sekä Vantaalta (10).
Kolmiportaisen tuen toteutuminen
Tehostettua oppimisen tukea sai koulujen ilmoituksen mukaan 20.9.2024 823 (791) ja lukuvuoden päättyessä 924 (821) oppilasta, mikä on 103 oppilasta edellisvuoden kesäkuun tilastotietoa suurempi.
Erityistä oppimisen tukea saavia oppilaita oli tilastointipäivänä 20.9.2024 kouluissa yhteensä 462 (423). Lukuvuoden päättyessä erityistä tukea saaneita oppilaita oli 474 (459) eli 10 % perusopetuksen oppilaista. Edellisen lukuvuoden 2023–2024 lopussa erityistä tukea saavia oli 459 oppilasta eli 10 % oppilaista. Erityistä tukea saaneiden oppilaiden määrä on vähentynyt edellisvuodesta 15 oppilaalla.
Opetustuntimäärät
Tuntimäärien toteutuma on esitetty vuosiviikkotunteina (vvh), joka on saatu jakamalla tuntien kokonaismäärä lukuvuoden työviikkojen (38) määrällä. Lukuvuoden aikana perusopetuksessa on toteutunut yhteensä 26 vuosiviikkotuntia enemmän kuin vuosisuunnitelmissa on vahvistettu; erotus on +0,3 %. Edellisenä lukuvuotena toteutumat ovat olleet +0,27 % ja +22 vuosiviikkotuntia. Tuntien lisäys suunnitelmaan syntyi mm. Kinnarin erityisopetuksen ryhmän työsuojelullisesta jakamisesta kahdeksi ryhmäksi.
Lukuvuonna 2024-2025eniten poikkeamaa oli tukiopetuksessa – 15,09 vvh. Tukiopetuksesta on toteutunut 84,7% (edellisenä lukuvuotena 76,9%) vuosisuunnitelmissa vahvistetuista tuntimääristä. Tukiopetukseen varataan joka vuosi enemmän tuntiresurssia kuin sitä pystytään käytännössä toteuttamaan lukuvuoden aikana. Tukiopetuksen vähempään toteutumiseen vaikuttivat mm. tilajärjestelyt ja erilainen tarve eri vuosina. Osa tukiopetuksen resurssista on käytetty yhteisopettajuuden tai samanaikaisopettajuuden järjestämiseen. Tämä on koettu usein tehokkaampana tapana tukea oppilaan oppimista kuin ylimääräinen tukiopetus.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetustuntien määrä lisääntyi edellisvuoteen verrattuna 23 vvh. Valmistavan opetuksen oppilasmäärä väheni tilastopäivän 60 (71) oppilaasta 47 (66) oppilaaseen lukuvuoden päättyessä. Valmistavaa opetusta annettiin Kartanon ja Saunakallion koulun ryhmien lisäksi muilla kouluilla integroituna yleisopetukseen.
Koululaisten iltapäivätoiminta
Koululaisten iltapäivätoimintaan osallistui 555 (648) lasta tilastointipäivänä 20.9 2024 vähennys edelliseen vuoteen on 93 lasta. Toimintaa järjestivät kaupunki 18 (20), seurakunta 3 ja Kristillinen koulu 2 ryhmässä. Edelliseen lukuvuoteen verrattuna on vähennystä 2 kaupungin ryhmää. Kunta saa valtionosuutta toiminnan järjestämiseen toteutuneiden ohjaustuntien perusteella. Toiminta on perheille maksullista.
Koululaisten kerhotoiminta
Lukuvuoden aikana kerhotunteja toteutui yhteensä 606 (762) ja toiminta tavoitti 402 (359) oppilasta. Kerhotunteja toteutui 156 h vähemmän ja toiminta tavoitti 43 oppilasta enemmän kuin edellisellä lukukaudella. Kerhotoiminta toteutetaan Opetushallituksen myöntämän hankerahoituksen turvin. Hankerahoitusta oli käytössä kerhotoiminnan kehittämiseen ajalle 1.8.2024-30.6.2025 23.000€ (lv 23-24 20.000€). Kerhotoiminnan järjestämisessä on tehty tiivistä yhteistyötä Jäke harrastaa -hankkeen kanssa. Hankerahoitusta on käytettävissä seuraavalle kaudelle 20.000€, mutta hankerahoituksen jatkuvuus tulevaisuudessa on edelleen epävarmaa.
OPH:n rahoittaman koululaisten kerhotoiminnan lisäksi Järvenpäässä toteutettiin lukuisia ilmaisia harrastamisen Suomen mallin eli Jäke harrastaa -mallin mukaisia kerhoja.
Perusopetuksen yhteiset painopistealueet ja kehittämiskohteet lukuvuodelle 2024– 2025 olivat:
- Hyvinvointitaidot
- Perustaitojen vahvistaminen
Lisäksi hankkeiden kautta vahvistettiin mm. tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta opetuksessa (Tassu), joustavaa esi- ja alkuopetusta, sitouttavaa kouluyhteisötyötä sekä puheeksi ottava kunta mallia. Kouluilla on voinut olla yhteisten kehittämiskohteiden lisäksi omia koulukohtaisia kehittämiskohteita.
Muuta huomioitavaa lukuvuonna 2024-2025
Lukuvuoden aikana kohdattiin haasteita yhä lisääntyneen lasten ja nuorten pahoinvoinnin vuoksi. Pahoinvointi näkyi kouluissa ahdistuneisuutena, poissaoloina, ilkivaltana ja häiriökäyttäytymisenä. Myös väkivalta ja ennakoimaton käytös lisääntyi ja lukuvuoden aikana jouduttiin kurinpidollisena keinona käyttämään oppilaan määräaikaisen erottamisen toimenpidettä. Lukuvuoden aikana panostettiin moniin hyvinvointitaitoihin, esimerkiksi kaveritaitoihin, ryhmässä toimimiseen sekä liikkumisen ja harrastamisen lisäämiseen. Opetusryhmien koko suureni sekä kaupunkiin muuttaneiden oppilaiden johdosta, mutta erityisesti edellisvuoden valmistavasta opetuksesta siirtyneiden oppilaiden vuoksi. Osalla maahanmuuttajataustaisilla oppilailla oli haasteena sitoutuminen suomalaiseen koulujärjestelmään, sillä odotettiin kovasti omaan kotimaahan pääsyä.